MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma
|
|
- Julia Härkönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 1 Tavoite Mustaojan kunnostamisen tavoitteena on luoda asukkaille ja ohikulkijoille mahdollisuus nauttia maisemasta sekä virkistäytyä ulkoilemalla Mustaojan ja Kymijoen ranta-alueilla. Toimet Mustaojan kohentamisen ensimmäinen toimenpide on alueen raivaus. Raivauksen tarkoituksena on avata ojanvarren umpeen vesakoituneet näkymät. Pyritään siihen, että ojan varrelta ja rumpujen ylityskohdilta aukeaa pitkä näkymä alempana kiemurtelevalle vesiaiheelle. Kun maaston muodot ovat näkyvissä, lopullinen ojan kunnostus ja ojanvarren maisemointisuunnitelma on helpointa tehdä. Tärkeät näkymät Kauniit näkymät on tehtävissä kohtiin, missä Ummeljoentien ja Keskikoskentien kevyen liikenteen väylät ylittävät Mustaojan (kuvat a1 a6 sekä b1 b4). Viehättävä näkymä saadaan syntymään myös vanhan, isoista kivilohkareista rakennetun rummun päälle jalankulkutien sillalle, joka ylittää Mustaojan Ojalantien mutkan jatkeella (kuva b5). Tähän voisi rakentaa penkit sekä puron ylä- että alajuoksun katselua varten. Rummun kivirakenteet olisi hyvä raivata esiin poistamalla villiintynyt kasvullisuus kivien päältä ja väleistä, samalla olisi myös syytä korvata vinksallaan retkottavat törmäyskaiteet kauniimmilla. Raivaus on syytä tehdä Mustaojan molemmilla rannoilla, myös Mustaojaan rajoittuvien kahden omakotitontin vinolla ojanvarsipenkalla, mikäli maanomistajan suostumus tähän saadaan (kuvat b6 b7). Asemakaavassa em. kaksi tonttia rajoittuvat suoraan ojaan; myöhemmän kunnostuksen yhteydessä voitaisiin harkita ojan siirtoa sen verran, että myös ojan tontinpuoleista rantaa pitkin voitaisiin johtaa polku. Puron alajuoksulla on nykyiselläänkin kauniita näkymiä, kun naapurit ovat pitäneet puronvarren näkymiä auki. Lahdenpoukamasta aukeava hieno näköala Kymijoen alajuoksulle päin on tosin vain vaivoin aistittavissa. Raivauksella ja rannan kunnostamisella alueesta on saatavissa hieno (kuvat b8 b11). Uintimahdollisuus vai kosteikko Kymijoen lahdenpoukamaan? Mikäli Kymijoen lahdenpoukaman kunnostaminen ruoppauksella olisi mahdollista, poukamasta saataisiin ehkä uimakelpoinen. Ummeljoen puolella jokea ei vuosikymmeniin ole ollut asiallista uimapaikkaa. Sekä veden että pohjasedimentin laatu on kuitenkin ensin tutkittava. Uimapaikkavaihtoehtoa harkittaessa tulisi lisäksi tutkia, voidaanko liikenteen järjestely saada toimivaksi. Rannan uimapaikalle olisi järjestettävä kulkutie ja pieni pysäköintialue siten, että läpikulku ei häiritse kohtuuttomasti naapureita. Helpoiten kulkutie pystyttäisiin rakentamaan jatkamalla Ummeljoenkujaa itään kohti poukaman pohjoisrinnettä; itse pysäköinti sopisi hyvin korkeajännitelinjojen alle. Muilta osin moottoriajoneuvoilla ajaminen alueen poluilla tulisi estää paitsi kielloin, myös rakenteellisin ajoestein. Toinen käyttömahdollisuus umpeenkasvaneelle poukamalle on sen kunnostaminen kosteikoksi. Toimiva kosteikko on luonnon oma suodatin, se hillitsee tulvia sekä pysäyttää ravinteita ja kiintoainetta valumavesistä. Kosteikko tarjoaa vesilinnuille niiden tarvitsemia poikue-elinympäristöjä. Huolellisesti toteutettuna ja hoidettuna myös kosteikolla on iso maisemallinen merkitys. Alkukunnostus Aluksi kerätään pois vanhat piikkilanka-aidat ja muut alueelle kertyneet rojut, kuten parin vanhan maakellarin jäänteet. Jos maakellarin kohdalla on hyvä lattia, sen voisi maanomistajan luvalla säästää penkin paikaksi siihen saakka, kun tontit rakennetaan. Raivausohje Raivattavan alueen tulisi käsittää koko Mustaojan varsi sekä sen laskukohdassa olevan Kymijoen lahdenpoukaman molemmat rannat.
2 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 2 Periaatteena on, että näkymä veteen eli ojan pohjalle avataan. Erityisesti raivataan kaikki ojanteen pohjalla olevat pajut, jotka mieluiten tulisi poistaa juurineen, mikäli tarkoitukseen on käytettävissä sopivia ja paikalle pääseviä koneita. Havupuita ei myöskään ole syytä jättää (eikä istuttaa) ojanvarren vinolle alueelle. Kasvamaan jätetään vain isoja lehtipuita, vähintään noin ranteen paksuisia. Säilytettäviä ovat koivut ja haavat, jotka ovat maisemallisesti näyttäviä. Samoin säilytetään marjovat lajit, kuten pihlaja ja tuomi, jotka ovat sekä kauniita että antavat linnuille ja nisäkkäille ravintoa. Rinteen puolivälissä ja sitä ylempänä sijaitsevien säilytettävien puiden kohdalle ryhmään voidaan jättää myös muutama pienempi puu tai pensas, ei kuitenkaan pajua ja leppää. Eroosion uhkaamissa kohdissa voidaan tarvittaessa säästää ojatörmän pensaita sekä laajan juuriston omaavaa pihlajaa. Villiintyneitä matalakasvuisia puutarhapensaita kuten esimerkiksi punaviinimarjaa tai ruusua voidaan säästää, jos niitä paikalta löytyy. Maisemallisessa mielessä saattaisi myös olla tarkoituksenmukaista harventaa puustoa, joka on istutettu korkeajännitelinjan viereen, jos maanomistaja siihen suostuu. Nyt tiheä puusto linjan molemmin puolin korostaa paljasta linjankohtaa, joka näyttäytyy maisemassa haavana (kuva b12). Jälkityöt Raivatut rungot, oksat ja juurakot ym. raivausjätteet on kerättävä ja vietävä pois alueelta, jotta ne eivät maatuessaan rehevöitä ympäristöä. Tästäkin huolimatta maaperään vapautuu runsaasti ravinteita kaadettujen puiden ja pensaiden juuriston lahotessa. Ravinteet rehevöittävät kasvillisuutta ja saavat ns. ongelmakasvit rehottamaan. Peruskunnostuksen jälkeen alue onkin saatettava jatkuvan niiton tai laidunnuksen piiriin. Erityisesti muutamana raivauksen jälkeisenä vuonna riittävä niitto on tarpeen, jottei liika rehevöityminen tukahduta olemassa olevaa niittylajistoa. Suunnitelman laatiminen Kun näkymät on avattu, voidaan raivatulle alueelle tehdä puronvarren kunnostussuunnitelma ja töiden toteutussuunnitelma. Ohessa on kuvia alueelta sekä kuvanottopaikat kartalla. Suunnat merkein >, < ja A.
3 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 3 Kuvat a1 ja a2 Ummeljoentieltä itään. Raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan. Kuvan jatkeen kohdalla sekä lähellä Keskikoskentietä kasvavat kaksi isohkoa pihlajaa säilytetään. Kuva a3 Rumpu Ummeljoentien alla. Raivaus. Kuva a4 Mustaoja ja siihen liittyvä pienempi oja kuvan 1 keskikohdalla. Raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan. Kuva a5 / Ojanhaarasta kohti Keskikoskentietä. Raivaus. Kaksi pihlajaa säilytetään.
4 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 4 Kuva a6 Keskikoskentieltä pohjoiseen. Isot pihlajat säilytetään; raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan. Kuvat b1 ja b2 Keskikoskentieltä etelään. Näkymä veteen avataan, raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan. Kuvat b3 ja b4. Ojanvarsi Keskikoskentieltä kaakkoon, kortteli 5015 vasemmalla. Näkymä veteen avataan, raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan.
5 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma Kuva b5. Mustaojan vanha kivirumpu Ojalantien jatkeella. 5 Kuva b6. Tontin ja oja-alueen raja. Kortteli 5016 vasemmalla. Raivaus tekstissä olevan raivausohjeen mukaan. Kuva b7. Vanha kellari ojanvarressa korttelissa Korttelin raja kulkee Mustaojassa. Raivaus. Kuva b8 lahdenpohjukasta kohti länttä. Ojanvarren hoidettua osaa korttelin 5016 eteläpuolella. Raivaus ojan toisella puolen. Kuva b9 lahdenpohjukasta kohti itää. Hoidettua osaa ojanvartta korttelin 5016 eteläpuolella. Kuva b10 lahdenpohjukasta etelään.
6 MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 6 Kuva b11 lahdenpohjukasta etelään. Lahti on kasvanut täysin umpeen Kuva b12 Korkeajännitelinja Keskikoskentieltä etelään Luvat Ympäristöministeriö antaa ohjeita nettisivuillaan vesistöjen ja rantojen kunnostuksesta virkistyskäyttöön ja maisemanhoidon takia. Pienimuotoisia, käsivoimin toteutettavia kunnostustoimenpiteitä voidaan tehdä pääsääntöisesti oman harkinnan mukaan rantanaapurien ja vesialueen omistajan luvalla. Kun halutaan niittää tiheitä vesikasvikasvustoja, rakentaa laitureita tai syventää rantaa ruoppaamalla kannattaa suunnitteluun ottaa mukaan kaikki ne tahot, joihin asialla on vaikutusta. Kunnostukseen tarvittavat luvat ja suostumukset tulee hankkia hyvissä ajoin. Esimerkiksi alle 500 m 3 :n ruoppauksesta tulee ilmoittaa alueelliselle ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen työn aloittamista ja yli 500 m 3 :n ruoppaukseen tarvitaan aluehallintoviraston lupa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on hyvä tiedottaa vähäisistäkin töistä. Ohjeita ja neuvoja kunnostuksesta antavat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueelliset ELY-keskukset. LÄHTEITÄ Rantojen kunnostuksesta ja ruoppauksesta saa tietoja ympäristöministeriön sivustolta: Tietoja kosteikoista saa sivustolta Ohjeita mm. rakentamisesta, luvista, rahoitustuesta, vesiensuojelusta sekä hoidosta ja seurannasta. Sivuston kohdassa on paljon linkkejä kosteikkorakentamisesta, esim. seuraavat: Kosteikkojen perustaminen (video) Käytännön kosteikkosuunnittelu (Tehoa maatalouden vesiensuojeluun -hanke) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus (Suomen Ympäristökeskus) Monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja hoito. Helsingissä emali Marja Heikkilä-Kauppinen Arkkitehti SAFA puh marja@heikkila-kauppinen.fi
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
TOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)
LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014) 3: Kurosenlahden rannalla alavaa peltoa, ympärillä kohteelle loivasti viettävää rinnepeltoa. Hyvin potentiaalia kosteikoksi,
Tausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012
Toimitus nro 2012-425396 1 (12) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Vieresjoki - Kivipuro, Lappajärvi Lyhennykset:
OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan
Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY
Kosteikot tutuksi tilaisuus 4.10.2018 Kosteikot POSELYn alueella Rahoitus raamit EU kautta Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden hoito Ympäristötuki korvaus vuodesta 1995 -> Ympäristökorvaus järjestelmän tuki
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta
Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.
Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3
Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito. TARKKA! -hankkeen esittely. Projektisuunnittelija Ilona Helle
Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito TARKKA! -hankkeen esittely Projektisuunnittelija Ilona Helle 23.05.2013 Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito Mikä on kosteikko? Millainen
KOULURANTA, Lapua (Alanurmo)
KOULURANTA, Lapua (Alanurmo) ALANURMON KOULURANNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Turpeinen Marika ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti- hanke 2016-2018 Koulurannan yleiskuvaus ja historiaa
Maskun hautausmaan maisemakävely
Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014
Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Keskustelutilaisuus Kitkajärven tilasta ja tarpeista Hotelli Kirikeskus, Posio 27.11.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista
Pro Saaristomeri. Salonseutu-ryhmä
Pro Saaristomeri Salonseutu-ryhmä 27.3.2014 7. Viurilanlahden ja Kiskonjoen Natura 2000- alueiden hoito ja käyttösuunnitelmat Toteutettu VELHO-hankkeessa 2011 2014 Viurilanlahden hoito- ja käyttösuunnitelma
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS
PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS Ohjeita yhdistyksille ei-tuotannollisten investointien ja hoitosopimusten hakemiseen 1.3.2010 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 2 MITÄ OVAT
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue
Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue Pusikoituminen ja umpeenkasvu ovat kulttuurimaiseman pahimpia ongelmia. Raivaus ja avoimena säilyttäminen ovat peltojen viljelyn jälkeen tärkeimmät kulttuurimaisemaa
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
http://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
Kaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)
321610 Gräsantulli Piispankallio 321607 (Gräsanportti): valmisteluaineisto nähtävillä 21.2-22.3.2011 Piispankallio 321609 (Gräsantörmä): OAS nähtävillä 22.12.2014-27.1.2015 Kaavatilanne Espoon eteläosien
Luonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Uurainen 17. Uuraisten työkohteet
Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten
Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet
Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet Purojen ja jokien Vantaa Pienvesitapaaminen 24.5.2018 Anna Kyytinen, Vantaan kaupunki Purojen ja jokien Vantaa Vantaalla vietettiin 2015 Purojen Vantaa-teemavuotta
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi
Liite 1 raporttiin (raportit eriteltynä) Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi 1. Perustiedot Inventointialue: Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla
Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,
Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala
Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen
SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA
SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli 16.8.2013 Vesistökunnostusverkoston seminaari Sibeliustalo, Lahti Birger Ylisaukko-oja DI, vesiympäristöasiantuntija
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut