Lapsen ääni 2005 -kysely Lapsen ystävät ovat netissä Barnets röst 2005 Barnen har vänner på nätet
Mikä on Lapsen ääni? Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten lapsille suunnattu nettikysely, jota on toteutettu vuodesta 2001 lähtien.tavoitteena on tuoda esille lasten oma ääni ja siten saada heidät näkyviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osa kysymyksistä on pysynyt samoina vuodesta toiseen. Osa on vaihdellut riippuen kulloinkin ajankohtaisista asioista. Kysely on suunnattu 4 12-vuotialle, mutta vuoden 2005 kyselyyn haettiin vastauksia laajemmalta kohderyhmältä ja mukaan otettiin vertailun vuoksi myös aikuiset. Kyselyn yhteistyökumppanina oli tänä vuonna myös Elämä On Parasta Huumetta ry. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät aiheet ovat olleet vahvasti esillä. Kysely on toteutettu alusta asti internetin välityksellä. Lapsen ääni ei ole nykymuodossaan varsinainen tutkimus, mutta se antaa suhteellisen luotettavan kuvan lasten elämän huolen ja ilon aiheista muuttuvassa maailmassa. Tiivistelmä ja keskeiset tulokset vuonna 2005 Lapsen ääni 2005 -kyselyyn vastasi 9 876 lasta ja aikuista. Kyselylomake oli kolmella eri verkkosivulla huhtikuun lopussa 2005. Linkit löytyivät Suomi24:n, Habbo Hotellin ja Soodan sivustoilta. Vanhempien lapsille antaman ajan niukkuus Peräti joka viides pienistä lapsista kaipaa erityisesti isän aikaa.vaikka kaksi kolmasosaa 7 10-vuotiaista saa mielestään riittävästi aikaa vanhemmiltaan, on kaipaavien joukko kasvanut joka vuosi. Ilahduttavaa on kuitenkin, että valtaosa lapsista kertoi, että vanhemmat kuuntelevat heitä. Lähes kaikki 7 10-vuotiaat lapset pelaavat Lähes kaikki 7 10-vuotiaat pelaavat pelikoneella tai tietokoneella. Jopa 51 % pojista kertoo pelaavansa päivittäin. Maksullisia palveluja lapset käyttävät hyvin niukasti, peleihin ja chatteihin kuluu matkapuhelinmaksuja vain vähän. Ystävät ovat netissä ja tuntemattomienkin kanssa jutellaan Erityisesti tytöt pitävät netin avulla yhteyttä ystäviinsä, mutta pojat kasvavat sosiaaliseen kanssakäymiseen pelaamisen kautta. Lapset juttelevat verkossa myös tuntemattomien kanssa, vaikka tapaamiset ovat harvinaisempia. Pojat tekevät enemmän omia kotisivuja verkkoon kuin tytöt, varsinkin iän myötä he ohittavat tässä tytöt. Netin aineisto järkyttää tai ahdistaa useita Netistä löytyvä aineisto järkyttää sitä useampaa, mitä vanhemmista vastaajista on kyse. Esimerkiksi 16 17-vuotiaista lähes 40 % ja aikuisista vastaajista suurin osa on nähnyt netissä järkyttävää aineistoa. Suomalaiset vanhemmat asettavat rajoja lasten netinkäytölle Valtaosa vanhemmista kertoo juttelevansa internetistä lastensa kanssa. Yleisin tapa rajoittaa netinkäyttöä on keskustelu lasten kanssa. Suodatinohjelmia käytössä on vain noin 10 %:lla. Pohjoismaissa vanhemmat suhtautuvatkin rajoittavammin netinkäyttöön kuin muualla Euroopassa. (ks. Eurobarometer: Illegal and harmful content on the Internet,http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/docs/pdf/r eports/eurobarometer_survey.pdf). Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista vanhemmista äidit rajoittavat netinkäyttöä isiä useammin. 1
Vad är Barnets röst? Barnets röst är en webbenkät som strävar till att få barnens röst hörd och att engagera barnen i den samhällsdebatt som angår dem. Enkäten har genomförts sedan år 2001. En del av frågorna har hela tiden varit samma, medan andra har varierat beroende på vilka ämnen som varit aktuella. Enkäten har tidigare varit riktad till barn i åldern 4 12. I år har man dock riktat frågorna till barn och ungdomar i alla åldrar samt till vuxna. Årets enkät har genomförts i samarbete med Elämä On Parasta Huumetta rf. Sedan 2003 har ämnen som berör data- och kommunikationsteknik varit starkt framme. Enkäten har från första början skötts via Internet. I sin nuvarande form kan resultaten inte direkt generaliseras till att gälla alla barn i målgruppsåldern. Nätenkäten ger dock en relativt tillförlitlig bild av bekymren och glädjeämnena i barnens liv i den föränderliga världen. Sammandrag av resultaten 2005 Enkäten besvarades av 9 876 barn och vuxna via den länk som i slutet av april fanns på webbplatserna Habbo Hotell, Suomi24 och Sooda. Det kan antas att de som svarat på frågorna representerar mer vana webbanvändare än genomsnittet. Föräldrarna har ont om tid med sina barn Vart femte små barn säger sig sakna tid med sin far. Även om två tredjedelar av 7 10-åringarna anser att de tillbringar tillräckligt med tid med föräldrarna, är det en relativt stor grupp som saknar sina föräldrar. De flesta barnen berättar att deras föräldrar lyssnar på dem. Nästan alla 7 10-åringar spelar Nästan alla 7 10-åringar spelar elektroniska spel eller dataspel. Pojkarna spelar väldigt mycket. Barn använder avgiftsbelagda tjänster mycket litet. Vänner finns på nätet och barn diskuterar med okända personer Med hjälp av webben håller flickorna kontakt med sina vänner och också pojkarna övergår småningom från att spela på Internet till att hålla kontakt. Barnen diskuterar med okända personer på nätet, men träffar dem inte så ofta. Pojkar gör mera webbsidor än flickor. Nätets material skakar många 40 % av 16 17-åringarna och de flesta vuxna har sett någonting skakande på nätet. Finska föräldrar begränsar sina barns web banvändning De flesta föräldrar säger att de diskuterar Internet med sina barn. Föräldrarna sätter gränser på barnens webbanvändning främst genom diskussion. Filterprogram använder bara cirka 10 % av föräldrarna. I nordiska länder begränsar föräldrarna barnens webbanvändning mer än i andra europeiska länder (se Eurobarometer: Illegal and harmful content on the Internet, http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/ docs/pdf/reports/eurobarometer_survey.pdf). Mammor begränsar barnens webbanvändning mera än pappor. 2
SISÄLTÖ 1. NETTIKELKKAAN HYPÄNNEET...4 2. LÄHES 10 000 VASTAUSTA...4 3. IKÄVUODET 7 10...4 3.1 Pienet kaipaavat vanhempiaan...4 3.2 Lähes kaikki lapset pelaavat...4 3.3 Vanhemmat kuuntelevat lapsiaan...5 4. IKÄVUODET 11 17...5 4.1 Pojat netissä tyttöjä enemmän... 5 4.2 Tytöt pitävät yhteyttä ystäviin, pojat kasvavat nettipelaajista yhteydenpitäjiksi...5 4.3 Lapset juttelevat tuntemattomien kanssa...5 4.4 Sekä tytöt että pojat tekevät nettisivuja...6 4.5 Joka kymmenes teini-ikäisistä tunnustautuu nettiriippuvaiseksi...6 4.6 Vanhempien kanssa jutellaan netistä ainakin joskus...7 4.7 Netti on lapsille hyvä renki...7 4.8 Kännykällä ei pelata maksullisia pelejä tai chatteja...8 4.9 Netin aineisto ahdistanut tai järkyttänyt monia lapsia...8 5.ALLE 7-VUOTIAIDEN ÄÄNI...8 6. VANHEMMAT JA LAPSETTOMAT AIKUISET...9 6.1 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa...9 6.2 Vanhemmat asettavat rajoja lasten netinkäytölle miehet naisia vähemmän...9 6.3 Aikuiset kokevat netin hyödylliseksi lapsille...9 6.4 Lapsettomat miehet netin suurkuluttajia äitien netinkäyttö vähenee...10 6.5 Miesten yhteydenpito netin välityksellä hiipuu iän myötä...10 6.6 Lapset hillitsevät vanhempiensa nettiriippuvuutta...10 6.7 Myös isät keskustelevat netistä...11 6.8 Netin aineisto ahdistanut tai järkyttänyt suurinta osaa aikuisista...11 6.9 Vanhemmat ottavat vastuun lastensa kännykkämaksamisesta...11 7. PELASTAKAA LASTEN SUOSITUKSIA KYSELYN POHJALTA...12 3
1. NETTIKELKKAAN HYPÄNNEET Vuoden 2005 Lapsen ääni -kyselyyn vastasi 9 786 lasta ja aikuista. Linkki kyselyyn oli avoinna huhtikuun 2005 lopulla Habbo Hotellin, Suomi24-portaalin ja Sooda.comin sivuilla. Kysely on luonteeltaan nettikysely, jonka vastaajien iästä ei ole täyttä varmuutta eikä sitä mahdollisuutta ei voi sulkea pois, että jotkut olisivat käyneet vastaamassa useampaan kertaan. Internetissä ja yllä mainituilla sivuilla liikkuvien sekä erityisesti erilaisiin kyselyihin omaehtoisesti vastaavien voidaan olettaa olevan keskimäärin tottuneempia internetin käyttäjiä. Kyselyn tulosten tulkintana lienee viisasta pitää sitä, millaiseksi netin käyttö ja sitä koskevat arvot ja asenteet muotoutuvat, kun kelkkaan tulee hypänneeksi. Raportissa kyselyn tuloksia pohditaan etsien iän karttumisen mukanaan tuomia kehityskulkuja. Netin käyttö ja hyödyntäminen on uutta ja saattaa olla, että nuoremmat netinkäyttäjät tuovat kasvaessaan mukanaan uusia käyttötapoja, jotka poikkeavat heitä aiempien sukupolvien tavoista. 2. LÄHES 10 000 VASTAUSTA Kyselyyn vastanneiden määrät vaihtelivat kysymyksittäin. Kyselyn lopullisia virallisia vastaajamääriä laskettaessa on huomioitu kunkin vastaajaryhmän kohdalta vain se kysymys, johon on saatu vähiten vastauksia. Kyselyä varten laadittiin neljä erilaista kysymysjoukkoa eri vastaajaryhmille. Vastaajaryhmät ja vastanneiden määrät alle 7-vuotiaat, tytöt (27) ja pojat (17) 7 10-vuotiaat, tytöt (647) ja pojat (420) 11 17-vuotiaat, tytöt (1 545) ja pojat (921) 13 15-vuotiaat, tytöt (1 422) ja pojat (821) 16 17-vuotiaat, tytöt (624) ja pojat (155) yli 18-vuotiaat, joilla ei omia lapsia, miehet (327) ja naiset (1 353) yli 18-vuotiaat, joilla omia lapsia, isät (185) ja äidit (1 322). Kyselyn vastausten kokonaismäärä oli 9 786. Suuri osa kysymyksistä oli samoja kaikille vastaajaryhmille, mikä mahdollistaa vertailun eri ryhmien välillä. Suurin osa raportin tekstiosuudessa esitetyistä prosenttiluvuista on pyöristetty täysiin prosentteihin, joten kokonaismäärä voi joissakin tapauksissa olla yli tai alle 100 %. Raportista löytyy joitakin taulukoita kyselyn tuloksista, tarkemmat tulokset löytyvät Pelastakaa Lasten nettivihjeen sivuilta osoitteesta: http://www. pelastakaalapset.fi/nettivihje/ nettikayton-kyselyja.php. 3. IKÄVUODET 7 10 3.1 Pienet lapset kaipaavat vanhempiaan Entistä pienempi osuus lapsista viettää mielestään riittävästi aikaa vanhempiensa kanssa. Kyselyyn vastanneista 7 10-vuotiaista tytöistä 71 % viettää mielestään riittävästi aikaa äitinsä kanssa ja 58 % isänsä kanssa. Samanikäisistä pojista 69 % viettää mielestään riittävästi aikaa äidin ja 60 % isän kanssa. Tulosta pehmentää hieman se, että muulla tavalla vastanneista suurin osa ei ollut asiasta varma. Lapsista 11 % oli sitä mieltä, että viettää äitinsä kanssa liian vähän aikaa. Isän kanssa vietettyä aikaa toivoisi enemmän 19 % pojista ja 22 % tytöistä. Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kyselyä on toteutettu eri tavoin vuodesta 2001 lähtien ja tähän samaan kysymykseen saadut vastaukset ovat huolestuttaneet joka vuosi.vuodesta 2003 lähtien mielestään riittävästi aikaa vanhempiensa kanssa viettävien joukko on pienentynyt useilla prosenttiyksiköillä. Tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta suunta on nähtävissä. Uutta edellisvuosiin verrattuna on myös, että peräti 32 % 7 10-vuotiaista kertoo tietävänsä lapsen, jolla ei ole yhtään ystävää. 3.2 Lähes kaikki lapset pelaavat Erityisesti pojat pelaavat paljon, 51 % kertoo pelaavansa päivittäin. Lähestulkoon kaikki 7 10-vuotiaat tytöt ja pojat pelaavat tietokoneella tai pelikoneella joka päivä, pari kertaa viikossa tai joskus ja vain 2 % tytöistä ja 1 % pojista ei pelaa. Suurin osa 7 10-vuotiaista on sitä mieltä, että vanhemmat tietävät heidän tekemisensä netissä näin vastaa 76 % tytöistä ja 80 % pojista. Joka kymmenes on sitä mieltä, etteivät heidän vanhempansa tiedä heidän tekemisistään, 11 % tytöistä ja 10 % pojista. 4
3.3 Vanhemmat kuuntelevat lapsiaan Positiivista on, että 7 10-vuotiaista tytöistä vain 7 % ja pojista 6 % on sitä mieltä, etteivät hänen vanhempansa kuuntele heitä. Osa ei tosin ole kuuntelusta aivan varma. Lähes kaikilla, 92 % pojista ja 86 % tytöistä, on vastausten mukaan hyvä kaveri. 4. IKÄVUODET 11 17 4.1 Pojat netissä tyttöjä enemmän Yli 11-vuotiaat käyttävät nettiä varsin runsaasti. Peräti 54 % 11 12-vuotiaista tytöistä ja 63 % pojista käyttää nettiä yli 5 tuntia viikossa. Netinkäyttö lisääntyy iän myötä. 16 17-vuotiaiden tyttöjen, 11 12-vuotiaiden poikien ja vertailun aikuisista lapsettomien naisten netinkäyttö on määrältään suurin piirtein samanlaista. 4.2 Tytöt pitävät yhteyttä ystäviin, pojat kasvavat nettipelaajista yhteydenpitäjiksi Kun omaa netinkäyttöään piti luokitella, ylivoimaisesti eniten 11 17-vuotiaista tytöistä käyttää nettiä yhteydenpitoon. Pojat puolestaan pitivät itseään nettipelaajina. Yhteydenpito korostuu kuitenkin vanhimmissa eli 16 17-vuotiaissa pojissa, joista jo suurin osa pitää itseään yhteyttä ystäviin pitävinä. Nettipelaamisen ohitse on tässä vaiheessa mennyt myös nettiseikkaileminen sekä musiikin ja muiden tiedostojen lataaminen. 4.3 Lapset juttelevat tuntemattomien kanssa Vain 3 % - 9 % 11 17-vuotiaista tytöistä ja pojista katsoo, ettei netti ole heille yhteydenpidon väline. Näyttäisi siltä, että kun ikää tulee lisää, yhteydenpidon välineenä nettiä pitävien määrä hieman laskee. Oletettavasti nettiä aletaan käyttää iän myötä enemmän myös muulla tavoin. Suurin osa vastaajista, 35 % - 54 % juttelee netissä myös tuntemattomien kanssa, mutta ei tapaa heitä. Vain ennestään tuttuihin yhteyttä pitävien määrä vaihtelee 21 %:sta 24 %:iin. Monille nettituttavista on tullut myös ystäviä. Vastaajista 3 % - 12 % kertoi, että he ovat tavanneet nettituttaviaan myös oikeassa elämässä. Oletettavaa on, että näin on tehnyt myös suurin osa niistä, joille nettituttavista on tullut ystäviä. Pojat ovat tavanneet nettituttavia tyttöjä enemmän, mutta ero tasoittuu iän myötä. Tässä kappaleessa käsitellyn yhteydenpidon tavan suhteen ei tytöillä ja pojilla tai eri-ikäisillä ole suurtakaan eroa. Huomionarvoista on, että peräti 19 % jo niinkin nuorista kuin 11 12-vuotiaista tytöistä ja 23 % saman ikäisistä pojista kertoo joko nettituttavista tulleen ystäviään tai tavanneensa nettituttaviaan oikeassa elämässä. Pelaatko tietokoneella tai pelikoneella? Tyttö; Yli 7-10 7-vuotias; (ka: 2; yht: 649) Joka päivä 36.7% 238 Pari kertaa viikossa 26.7% 173 Joskus 35% 227 En pelaa 1.7% 11 Poika; 7-10 Yli 7-vuotias; (ka: 1.8; yht: 422) Joka päivä 51.2% 216 Pari kertaa viikossa 23.2% 98 Joskus 24.4% 103 En pelaa 1.2% 5 5
4.4 Sekä tytöt että pojat tekevät nettisivuja Poikien irtiotto nettisivujen oman tekemisen suhteen tuntuu tapahtuvan 11 17-vuotiaana. Kun vielä 11 12-vuotiaina niin tytöistä kuin pojistakin vajaa kolmannes on itse tehnyt nettisivuja, 16 17- vuotiaana pojista nettisivuja on tehnyt jo puolet. Tyttöjen osuus on edelleen vajaa kolmannes. Pelastakaa Lapset on muutaman viime vuoden aikana toteuttanut kyselyitä useissa kouluissa ja esittänyt oppilaille tämän saman kysymyksen nettisivujen tekemisestä. Noin kymmenvuotiaiden tyttöjen ja poikien oma nettisivujen teko on ollut monesti suurin piirtein tasoissa, mutta yllättävän useissa kouluissa tytöt olivat myös tehneet nettiin aineistoa poikia enemmän. Tämä asetelma näyttääkin keikahtavan päälaelleen, kun ikää tulee lisää. (Katso http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/ nettikayton-kyselyja.php.) 4.5 Joka kymmenes teini-ikäisistä tunnustautuu nettiriippuvaiseksi Nettiriippuvaisiksi itsensä kokee 11 17-vuotiaista vastaajista 7-10 %. Korkeimmat prosenttiluvut ovat tyttöjen osalta 13 15-vuotiaissa ja poikien osalta 16 17-vuotiaissa, 10 %. Luvut tuntuvat varsin korkeilta. Yllättävän moni myös kokee käyttävänsä nettiä liikaa 18-26 % vastaajista. Korkeimmat prosenttiluvut löytyvät jälleen 13 15- vuotiailta tytöiltä, 26 % ja 16 17-vuotiailta pojilta, 25 %. Reilu enemmistö kaikissa vastaajaryhmissä käyttää nettiä mielestään sopivasti ja löytyy niitäkin jotka käyttävät nettiä mielestään liian vähän. Mikä seuraavista kuvaa sinua? Tyttö; 11 12 vuotias; (ka: 3; yht: 1575) Netti ei ole minulle yhteydenpitoväline Pidän netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin Juttelen netissä myös tuntemattomien kanssa, mutta en tapaa heitä Olen tavannut netissä tapaamiani myös oikeassa elämässä Nettituttavistani on tullut minulle myös ystäviä 4.2% 66 23.2% 365 53.8% 848 3.4% 54 15.4% 242 Tyttö; 13 15 vuotias; (ka: 3.2; yht: 1432) Netti ei ole minulle yhteydenpitoväline Pidän netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin Juttelen netissä myös tuntemattomien kanssa, mutta en tapaa heitä Olen tavannut netissä tapaamiani myös oikeassa elämässä Nettituttavistani on tullut minulle myös ystäviä Tyttö; 16 17 vuotias; (ka: 3.1; yht: 624) Netti ei ole minulle yhteydenpitoväline 3% 43 20.9% 299 51.8% 742 6.3% 90 18% 258 5.1% 32 6
Mitä mieltä olet netistä? Tyttö; 11 12 vuotias; (ka: 2.1; yht: 1577) En voisi elää ilman nettiä 14% 220 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 65.6% 1035 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 18.7% 295 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 1.7% 27 Tyttö; 13 15 vuotias; (ka: 2; yht: 1432) En voisi elää ilman nettiä 20.3% 290 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 65.1% 932 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 13.3% 191 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 1.3% 19 Tyttö; 16 17 vuotias; (ka: 2; yht: 625) En voisi elää ilman nettiä 14.7% 92 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 68.2% 426 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 15.4% 96 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 1.8% 11 Poika ; 11 12 vuotias; (ka: 2; yht: 926) En voisi elää ilman nettiä 19.4% 180 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 65.9% 610 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 14% 130 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 0.6% 6 Poika ; 13 15 vuotias; (ka: 1.9; yht: 830) En voisi elää ilman nettiä 22.9% 190 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 64.1% 532 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 11.6% 96 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 1.4% 12 Poika ; 16 17 vuotias; (ka: 1.9; yht: 158) En voisi elää ilman nettiä 20.3% 32 Netti on minulle tarpeellinen, mutta en anna sen hallita minua 67.7% 107 Pärjäisin ihan hyvin ilman koko nettiä 10.1% 16 Toivoisin, ettei koko nettiä olisi 1.9% 3 4.6 Vanhempien kanssa jutellaan netistä ainakin joskus Reilu kolme neljäsosaa 11 17-vuotiaista juttelee vanhempiensa kanssa internetistä ja sen käytöstä usein tai ainakin joskus. Tämän sinänsä hyvän uutisen kääntöpuolena 11 % - 27 % lapsista ei koskaan juttele vanhempiensa kanssa aiheesta. Puhumattomuus korostuu vanhempien lasten kohdalla.tulkinnanvaraiseksi jää, onko keskusteluja kuitenkin joskus käyty vai onko todella niin, että vanhemmat lapset ovat väliinputoajia nettiaiheisten keskustelujen suhteen. 4.7 Netti on lapsille hyvä renki Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kaikissa 11 17-vuotiaiden vastaajaryhmissä kokee, että netti on heille tarpeellinen, mutta he eivät anna sen hallita itseään. Näin on vastannut 64 % - 68 % vastaajista. Ilman nettiä ei vastaajista voisi elää peräti 14 % - 23 %. Suurin piirtein samansuuruinen joukko, 12 % - 19 %, taas pärjäisi ihan hyvin ilman nettiä.tämä joukko tosin pienenee niin tyttöjen kuin poikienkin osalta, kun ikää tulee lisää. Vastaajista ainoastaan 0,8 % - 2 % toivoisi, ettei koko nettiä olisi olemassakaan. 7
4.8 Kännykällä ei pelata maksullisia pelejä tai chatteja Kännykällä pelattavat maksulliset pelit ja chatit eivät ole löytäneet 11 17-vuotiaita. Vastaajista kertoo 81 % - 95 %, etteivät he pelaa tai chattaa tällä keinolla. Ladattavat kännykkäpelit tosin alkavat herättää jonkin verran poikien mielenkiintoa. Suurin osa vastaajista, 68 % - 90 %, ei käytä ollenkaan rahaa mobiilimaksamiseen tai kännykkäpeleihin tytöt vielä vähemmän kuin pojat. Ne jotka käyttävät rahaa, käyttävät pieniä summia. Summa vaihtelee 1-5 euroa/viikko. Yli 5 euroa viikossa käyttäviä on vain 2 % - 8 %. Eniten rahaa käyttävät toisaalta 13 15-vuotiaat ja 16 17-vuotiaat pojat. Jälkimmäisistä peräti 4 % käyttää rahaa viikossa jo yli 20 euroa.toisaalta heistäkin 76% ei käytä rahaa ollenkaan. 4.9 Netin aineisto ahdistanut tai järkyttänyt monia lapsia Mitä vanhempiin lapsiin mennään, sitä enemmän netistä on löytynyt aineistoa, joka on ahdistanut tai järkyttänyt. 11 12-vuotiaista tytöistä 30 % on löytänyt tällaista aineistoa, saman ikäisistä pojista 21 %. 16 17-vuotiaista tytöistä taas 42 % ja pojista 37 % on löytänyt ahdistanutta tai järkyttänyttä aineistoa. Huomioitava on toisaalta myös se, että suurin osa kaikissa vastaajaryhmissä ei ole ahdistunut tai järkyttynyt netistä löytämästään aineistosta. Niiltä 11 17-vuotiailta, jotka kertoivat tavanneensa netistä ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa, kysyttiin myös avoimella kysymyksellä, millaista tämä aineisto oli ollut. Seuraavat listaukset kuvaavat lähinnä sitä, millainen sisältö on eniten ahdistanut tai järkyttänyt, sillä ahdistusta ja järkytystä aiheuttavia sisältöjä on kyseisten henkilöiden kohdalla tietenkin voinut olla useita. Kaikista vastanneista 11 17-vuotiaista: 29,6 % oli löytänyt tällaista aineistoa o 10,6 % ei kertonut, millaista aineisto on ollut o 8 % kertoi aineiston olleen seksi- tai pornosivuja o 0,2 % kertoi aineiston olleen eläinpornografiaa o 0,4 % kertoi aineiston olleen lapsipornografiaa o 2,4 % kertoi aineiston olleen kuolemaan liittyvää tai ihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa o 2,1 % kertoi aineiston olleen eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa o 1,6 % kertoi aineiston olleen asiatietoa, kuten aineistoa katastrofien uhreista, uutisia tai esimerkiksi valistusmateriaalia o 0,6 % kertoi aineiston olleen kauhua o 0,4 % kertoi heitä itseään kiusatun tai ahdistetun netin kautta o 0,6 % oli vastannut piloillaan tai sitten kertonut, ettei hän oikeastaan olekaan löytänyt mitään järkyttävää o 2,4 % kertoi aineiston olleen jotakin muuta osa näistä vastaajista oli antanut varsin ympäripyöreän vastauksen 69,3 % ei ollut löytänyt ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että niistä lapsista, jotka kertoivat syyn pelkoihin, puolet oli ainakin ensisijaisesti ahdistunut tai järkyttynyt seksistä, puolet jostakin muusta. Siihen, onko netin aineisto ahdistavuuden tai järkyttävyyden suhteen erilaista kuin muussa mediassa, ei vielä tämän kysymyksen avulla voi ottaa kantaa. 5. ALLE 7-VUOTIAIDEN ÄÄNI Aikaisempina vuosina Lapsen ääni -kyselylle leimaa antavaa on ollut se, että vastaajina on ollut tarkoituksella myös pieniä, jopa 4-vuotiaita lapsia. Tänä vuonna alle 7-vuotiaiden määrä jäi kuitenkin niin pieneksi, 44 vastaajaa, ettei tämän ryhmän vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksiä tai yleistyksiä. On tietenkin syytä panna merkille, ettei alle 7-vuotiaita vastaajia juuri löytynyt yli kymmenvuotiaille suunnatuista Habbo Hotellista ja Soodasta tai nuorille ja aikuisille suunnatusta Suomi24:stä. Seuraavassa kuitenkin joukko tuloksia alle 7-vuotiailta: 67 % pojista kertoo viettävänsä liian vähän aikaa isänsä ja 61 % äitinsä kanssa. Pojista yksikään ei ole epätietoinen tämän kysymyksen suhteen. 44 % tytöistä kiusataan usein. 56 % tytöistä vastaa, etteivät hänen vanhempansa tiedä, mitä hän tekee netissä. 8
Rajoitatko lastesi netinkäyttöä jollain lailla? Nainen; Äiti; (ka: 2.4; yht: 1322) En 24.1% 319 Vain keskustelemalla 27.8% 368 Kyllä, meillä on netin käytön aikarajoituksia 36.5% 482 Kyllä, meillä on käytössä suodatinohjelma (lapsilukko) 11.6% 153 Mies; Isä; (ka: 2.1; yht: 185) En 35.7% 66 Vain keskustelemalla 27.6% 51 Kyllä, meillä on netin käytön aikarajoituksia Kyllä, meillä on käytössä suodatinohjelma (lapsilukko) 25.9% 48 10.8% 20 6. VANHEMMATJA LAPSETTOMAT AIKUISET 6.1 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa Kaikista vanhempien nettiyhteydellä varustetuista koneista olohuoneessa sijaitsi 30 %. Seuraavilla sijoilla tulivat työhuone, 24 %, makuuhuone, 20 %, lastenhuone, 9 % ja keittiö, 3 %. Jossakin muussa paikassa oli 7 % koneista ja 9 % koneista oli kannettavia, joiden paikkaa vaihdetaan. Osalla vastaajista luultavasti ei ole kotona asuvia lapsia. Lukemat antavat kuitenkin hyvää osviittaa lapsiperheen nettikoneen sijainnista. On myös syytä havaita, että tähän kysymykseen vanhemmat saivat valita useamman vaihtoehdon. 6.2 Vanhemmat asettavat rajoja lasten netinkäytölle isät äitejä vähemmän Kysyttäessä lasten netinkäytön rajoituksia suurin osa niin naisista kuin miehistä kertoo puuttuvansa jollain lailla lastensa netin käyttöön, joko keskustelemalla tai muulla tavoin rajoittamalla. Suodatinohjelmia kertoi käyttävänsä vain hieman yli 10 % kaikista vanhemmista. Lasten netinkäyttöä ei rajoita 24 % naisista ja 36 % miehistä. Kun otetaan huomioon, että näissä joukoissa on myös niitä vanhempia, joiden lapset ovat jo aikuisia tai asuvat eron myötä toisaalla, kutistunee ilman nettikontrollia kasvavien lasten joukko vielä pienemmäksi. Pelkän keskustelun voimaan luottaa 28 % naisista ja miehistä. Aikarajoituksiin luottaa 37 % naisista ja 26 % miehistä sekä lapsilukkoon 12 % naisista ja 11 % miehistä. Vastausten perusteella vaikuttaisivat isät olevan jonkin verran sallivampia netin suhteen tai ainakin välttävän tiukkoja rajoituksia. Huomionarvoista on myös, että netin käyttöä keskustelun voimalla rajoittavien isien ja äitien joukot ovat tasavahvat. 6.3 Aikuiset kokevat netin hyödylliseksi lapsille Niin isiltä ja äideiltä kuin lapsettomilta miehiltä ja naisilta kysyttiin, kokevatko he netin hyödyt lapselle sen haittoja suuremmiksi. Eniten hyötyihin luottivat isät, joista 66 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai voimakkaasti samaa mieltä. Seuraavaksi eniten hyötyihin luottivat lapsettomat miehet, 62 %, äidit 59 % ja lapsettomat naiset, 48 %. Kaikissa vastaajaryhmissä oli vähemmän niitä, jotka kokivat netin haitat suuremmiksi. Epätietoisten joukko oli 6 % - 9 % suuruinen. Huomionarvoista on, että miesten joukosta löytyy naisia huomattavasti enemmän myös voimakkaasti väittämän kanssa samaa mieltä olevia. Vastausten perusteella näyttää siltä, että miehet kokevat netin positiivisemmin kuin naiset. Ratkaisevampana tekijänä tämän kysymyksen valossa voidaan kuitenkin pitää sitä, onko henkilöllä omia lapsia. Lasten vanhemmat ovat myönteisempiä lasten netinkäyttöön kuin lapsettomat aikuiset. 9
Internetin hyödyt lapselle ovat suuremmat kuin sen haitat. Olen Nainen; Äiti; (ka: 2.6; yht: 1387) Voimakkaasti samaa mieltä 6.1% 85 Jokseenkin samaa mieltä 52.8% 732 Jokseenkin eri mieltä 27.3% 379 Voimakkaasti eri mieltä 6.3% 88 En tiedä 7.4% 103 Mies; Isä; (ka: 2.4; yht: 190) Voimakkaasti samaa mieltä 18.4% 35 Jokseenkin samaa mieltä 47.4% 90 Jokseenkin eri mieltä 20% 38 Voimakkaasti eri mieltä 6.3% 12 En tiedä 7.9% 15 6.4 Lapsettomat miehet netin suurkuluttajia äitien netinkäyttö vähenee Netinkäyttö lisääntyy iän myötä. 16 17-vuotiaat tyttöjen, 11 12-vuotiaiden poikien ja lapsettomien naisten netinkäyttö on määrältään suurin piirtein samanlaista. Eniten nettiä käyttävät lapsettomat miehet, joista peräti puolet on netissä yli 10 tuntia viikossa. Isät käyttävät nettiä vähemmän kuin lapsettomat miehet ja äidit vastaavasti vähemmän kuin lapsettomat naiset. Äitien netinkäyttö on vähentynyt suurin piirtein 11 12-vuotiaiden tyttöjen tasolle. Isien netinkäyttö taas on vähentynyt suurin piirtein 13 15-vuotiaiden poikien tasolle. Pelkkä netissä käytetyn ajan määrä ei kuitenkaan anna kuvaa netin roolista, koska se ei kerro, mitä netin avulla tehdään. 6.5 Miesten yhteydenpito netin välityksellä hiipuu iän myötä Lapsettomista miehistä ja naisista suurin osuus luokittelee itsensä yhteyttä ystäviinsä pitäviin tosin luvut eivät ole 11 17-vuotiaiden tasoa. Naisista tämän luokituksen itselleen antaa 42 % ja miehistä 20 % enää niukasti suurin osuus. Tiedonhakijan ja nettiseikkailijan roolit tulevat seuraavina, miehillä ja naisilla liki yhtä yleisinä. Sen sijaan isät eivät enää juurikaan luokittele itseään yhteyttä ystäviinsä pitäviin heitä on enää 9 % vastaajista. Myös äitien yhteydenpito hiipuu, mutta ei yhtä paljon kuin isien. Lapsettomien aikuisten vastauksia katsoessa netti näyttäytyy edelleen yhteydenpitokanavana kuten lapsillakin. Naisista tosin 7 % ja miehistä 11 % ei pidä nettiä yhteydenpidon välineenä eli nämä osuudet ovat suurempia kuin lapsilla. Aikuiset tapaavat nettituttaviaan ja näistä tulee heille ystäviä suurin piirtein samoilla osuuksilla kuin lastenkin osalla. Aikuisia erottaa lapsista kuitenkin se, että huomattavasti suurempi osuus vastaajista, miehistä 35 % ja naisista 44 %, pitää yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin. Vanhempien vastausprofiili on muuten hyvin samanlainen kuin lapsettomien aikuistenkin. Kaikkiin muihin vastaajiin verrattuna heistä kuitenkin hyvin monet eivät pidä nettiä yhteydenpidon välineenä äideistä näin kokee 16 % ja isistä peräti reilu neljännes, 27 %. Iän ja omien lasten myötä netin yhteydenpitokanavarooli siis hieman kutistuu. 6.6 Omat lapset hillitsevät nettiriippuvuutta Lapsettomista miehistä 6 % ja lapsettomista naisista 3 % pitää itseään nettiriippuvaisina. Isien kohdalla luku on 4 % ja äideillä 3 %. Omat lapset tuntuisivat hillitsevän aikuisten nettiriippuvuutta. Myös nettiseikkailijoiksi tunnustautuvia on äitien ja isien joukossa vähemmän, sen sijaan tiedon hakijoita ja nettiä työssään käyttäviä huomattavasti enemmän.vaikuttaa siltä, että netin viihdekäyttö vähenee oleellisesti omien lasten myötä. 10
Naisista 74 % ja miehistä 72 % katsoo, että netti on heille tarpeellinen, mutta he eivät anna sen hallita itseään. Ilman nettiä pärjäisi 15 % naisista ja 12 % miehistä. Netin tarpeellisuus väheni kuitenkin huomattavasti, kun vastaajalla oli omia lapsia. Ilman nettiä pärjäisi 23 % isistä ja peräti 27 % äideistä. Myös nettiä tarpeellisena, mutta ei hallitsevana pitävien joukko on kutistunut äitien osalta 67 %:iin ja isien osalta jo 64 %:iin. 6.7 Myös isät keskustelevat netistä Vanhempien omista vastauksista voisi päätellä nettiaiheisten keskustelujen olevan suhteellisen käytettyjä lasten ja vanhempien välillä. Vastauksia kannattaa kuitenkin tarkastella vasta sen jälkeen, kun vastaajista on karsittu se vajaa kolmasosa isistä ja äideistä, jotka ilmoittavat, että heidän lapsensa ovat vielä niin pieniä, etteivät ymmärrä aiheesta mitään. Tämän jälkeen ilmenee, että 49 % äideistä juttelee aiheesta lastensa kanssa usein, 48 % joskus ja vain 4 % ei koskaan. Isistä puolestaan 32 % juttelee usein, 55 % joskus ja 14 % ei koskaan. Lasten "nettikasvatus" ainakin keskustelun kautta tapahtuva näyttäisi siis olevan enemmän äitien kuin isien harteilla. Lasten ja vanhempien suhteen näyttäisi tämän kysymyksen osalta olevan ristiriitaa. Osaltaan tätä voi selittää se, että lapset kenties aliarvioivat ja vanhemmat yliarvioivat käytyjen keskustelujen laadun ja määrän. Toisaalta voi olla, että netissä paljon liikkuvat ja tähänkin kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat tavallista valveutuneempia ja keskustelevat lastensa kanssa netistä keskimääräistä enemmän. 6.8 Netin aineisto ahdistanut tai järkyttänyt suurinta osaa aikuisista Lapsista poiketen enemmistö aikuisista oli löytänyt netistä ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa. Lapsettomista miehistä 58 % ja lapsettomista naisista peräti 64 % oli löytänyt netistä tällaista sisältöä. Niillä miehillä ja naisilla, joilla oli omia lapsia, prosenttiluvut olivat pienempiä miehillä 56 % ja naisilla 58 %. Aikuisilta kysyttiin niin ikään aineiston sisällöstä, mutta kysymys ei ollut avoin. Kaikkien vastanneiden vanhempien osalta voidaan todeta: 57,6 % oli löytänyt ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa o 21,1 % kertoi aineiston olleen väkivaltaa o 16,5 % kertoi aineiston olleen seksiin liittyvää o 3,3 % kertoi aineiston liittyneen kauhuun o 1,5 % kertoi aineiston olleen huumeisiin liittyvää o 1,5 % kertoi aineiston olleen kiroiluun tai huonoon kielenkäyttöön liittyvää o 1 % kertoi aineiston olleen syrjintään liittyvää o 12,8 % kertoi aineiston olleen jotakin muuta 42,4 % ei ollut löytänyt ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa Karkeasti ottaen voidaan siis sanoa, että niistä vanhemmista, jotka olivat ahdistuneet tai järkyttyneet, kolmasosalla aihe oli ollut ainakin ensisijaisesti väkivalta, kahdella kolmasosalla taas jokin muu. 6.9 Vanhemmat ottavat vastuun lastensa kännykkämaksamisesta Vanhemmilta kysyttiin myös heidän lapsensa kännykkäliittymän tyyppiä. Vastaajista 41 % ilmoitti, ettei lapsella ole kännykkää. Niistä, joiden lapsilla oli kännykkä, 46 %:lla oli laskutettava liittymä ilman saldorajaa, 42 %:lla laskutettava liittymä saldorajalla ja 13 %:lla valmiiksi maksettu liittymä. Monet vanhemmista ovat myös keskustelleet lastensa kanssa kännykällä maksamisesta. Kun vastaajista jätetään huomiotta ne, jotka vastaavat, ettei heidän lapsellaan ole kännykkää, tai että lapset ovat tähän vielä liian pieniä, ilmenee, että 19 % on keskustellut asiasta usein, 34 % on keskustellut joskus, 12 % on sivunnut aihetta ja 35 % ei ole keskustellut aiheesta. Vastuu lapsen kännykällä maksamisesta kuuluu vanhempien mielestä heille itselleen, peräti 87 % äideistä ja 74 % isistä on tätä mieltä. Vastaukset ovat siis varsin yksimielisiä, mutta huomionarvoista on, että äidit ovat isiä yksituumaisempia vastauksissaan isät näkevät huomattavasti äitejä useammin vastuun lankeavan myös joko maksun saajalle, lapselle, operaattorille tai yhteiskunnalle. Mikäli lasten vastaukset pitävät paikkansa ja laskut eivät ole kovin suuria, on niistä tietenkin myös helpompaa ottaa vastuu. Asetelma saattaa siis tulevaisuudessa muuttua laskujen loppusummien kasvaessa. 11
7. PELASTAKAA LASTEN SUOSITUKSIA KYSELYN POHJALTA Vanhempien ajan niukkuus kuultaa läpi kyselyn vastauksista.vanhemman yhdessäolo lapsen kanssa on kivijalka, jolta lapsi ponnistaa elämäänsä. Yhteinen aika kannattaa käyttää luontevaan yhdessäoloon, josta kummatkin pitävät. Lasta saa suojella internetiltä ja sen aineistolta. Tietokoneen sijoittaminen tiloihin, joissa oleskelee muitakin kuin konetta käyttävä lapsi, helpottaa vanhempien seurantatehtävää. Vanhemmilla on mahdollisuus huomata lapsen reaktioita, jos hän esimerkiksi löytää netistä pelottavaa aineistoa. Myös luonnollisten keskusteltutilanteiden mahdollisuus kasvaa, kun lapsi reagoi lukemaansa tai kokemaansa ja aikuiselle tarjoutuu näin tilaisuuksia keskusteluun lapsensa kanssa. Vanhempien on hyvä keskustella internetistä ja sen ilmiöistä lapsensa kanssa myös ilman tilanteiden kärjistymistä. Keskustelu kehittää lapsen medialukutaitoa ja kykyä erottaa fiktiivinen ja faktapohjainen aines. Lasta ei pidä syyllistää netin aineistosta. Netti antaa lapselle uudenlaisen toimijuuden ja myös mahdollisuuden tehdä virheitä sekä toimia tavalla, jota vanhemmat eivät hyväksy.vanhempien on syytä tehdä parhaansa auttaakseen lastaan mahdollisissa eteen tulevissa netin pulmatilanteissa. Lapsen internetin käytölle voi asettaa mielekkäät säännöt. Sääntöjä ei kannata perustaa kauhutarinoihin tai kuulopuheisiin. Lapsen verkossa solmimia ystävyyssuhteita on syytä kunnioittaa siinä missä verkon ulkopuolisiakin ihmissuhteita. TARKEMMAT RAPORTIT TULOKSISTA Tarkempi raportti tuloksista löytyy Pelastakaa Lasten nettivihjeen sivuilta osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/netti kayton-kyselyja. php.
Pelastakaa Lapset Rädda Barnen Koskelantie 38, 00610 Helsinki Forsbyvägen 38, 00610 Helsingfors puh./tfn. (09) 4135 5400 fax (09) 4135 5444 www.pelastakaalapset.fi