HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 14.5.2012

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2011... 4 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 5 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 5 3.2 Ylityöt... 6 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 6 3.4 Sukupuolirakenne... 7 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus... 7 3.6 Ikärakenne... 9 3.7 Koulutusrakenne... 11 3.8 Palkkausrakenne... 13 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 15 4 Henkilöstön tila...16 4.1 Työtyytyväisyys... 16 4.2 Sairauspoissaolot... 17 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 19 4.4 Työterveyspalvelut... 21 4.5 Henkilöstökoulutus... 22 4.6 Virkistystoiminta... 25 5 Henkilöstön tehokkuus... 26 5.1 Tuottavuus...26 5.2 Taloudellisuus... 27 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 27 6 Yhteistoiminta...28 6.1 Yhteistoimintasopimus... 28 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 28 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 28 6.4 Muu yhteistoiminta... 28 6.5 Työhyvinvointi... 29

3 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Ammatillisuus ja tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.

2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2011 4 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta 2007 861-0,5 613-0,7 41,0 25 252 243 6,1 2008 804-6,6 603-1,7 41,9 27 490 669 8,9 2009 804 0,0 606 0,5 42,6 28 475 929 3,6 2010 771-4,1 593-2,1 43,0 29 337 835 3,0 2011 803 4,2 595 0,3 43,5 29 860 967 1,8 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus- %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta 2007 18,2-13,1 0,8-24,0 2008 16,2-10,9 0,8 0,0 2009 15,2-6,3 0,8 0,0 2010 16,4 7,9 1,4 75,3 2011 19,3 17,6 1,7 21,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys- %-muutos Virkistys- %-muutos Henkilöstö- %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta 2007 633-1,1 78 6,5 631 32,8 2008 631-0,3 94 20,5 625-0,9 2009 688 9,0 113 20,7 628 0,5 2010 611-11,2 119 5,2 714 13,6 2011 634 3,8 101-15,1 666-6,8 Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus- %-muutos Taloudellisuus- %-muutos Henkilötyö- %-muutos vuoden indeksi edellisestä indeksi edellisestä hinta edellisestä vuodesta vuodesta (* vuodesta 2007 170,87-0,67 309,42-6,28 41 176 6,8 2008 171,84 0,57 335,20-8,33 45 604 10,8 2009 171,79-0,03 345,18-2,98 47 000 3,1 2010 173,15 0,80 360,12-4,33 49 484 5,3 2011 174,02 0,51 361,91-0,50 50 216 1,5 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

3 Nykyiset henkilöstöpanokset 5 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2011 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 803 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2007 861-0,5 613-0,7 2008 804-6,6 603-1,7 2009 804 0,0 606 0,5 2010 771-4,1 593-2,1 2011 803 4,2 595 0,3 Henkilötyövuodet lisääntyivät 1,8 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 72 % (428 htv). 2011 Henkilöstön lukumäärä 803 2010 771 2009 804 2008 804 2007 861 Henkilötyövuosien määrä 2011 595 2010 593 2009 606 2008 603 2007 613

6 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2008-2011. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 7.1.-28.12.08 (357 pv) tunnit 7178 12299 4053 23530 12,11 5,1 henkilöt 459 467 175 29.12.08-10.01.10 (378 pv) tunnit 10518 12352 4425 27295 14,16 5,89 henkilöt 521 437 173 11.1.10.-2.1.11 (357 pv) tunnit 3879 13078 5333 22290 11,52 5,03 henkilöt 354 409 171 3.1.11.-15.1.12 (378 pv) tunnit 6970 14205 5875 27050 13,98 5,75 henkilöt 448 434 178 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2011 aikana 77 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoito- tai vanhempainvapaa 39 henkilöä - osa-aikaeläke 3 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 5 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 29 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 21 henkilöä (6 miestä, 15 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 52 henkilöä (18 miestä, 34 naista) - palkaton yksityisasia 106 henkilöä ( 37 miestä, 69 naista) - opintovapaa 14 henkilöä (8 miestä, 6 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 21 henkilöä (6 miestä, 15 naista) - isyysvapaa 11 miestä - hoitovapaa 6 henkilöä (6 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2007 2011 ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi Kokoaikaisia, lkm Osaaikaisia, lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten osuus, % 2007 827 34 861 3,9 2008 758 46 804 5,7 2009 740 64 804 8,0 2010 681 90 771 11,7 2011 726 77 803 9,6

7 2011 2010 2009 77 64 90 Koko /osa aikaisten määrä 726 681 740 2008 2007 46 34 758 827 Osa aikaisia, lkm Koko aikaisia, lkm 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2011 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 266 htv (45 %) ja naiset 328 htv (55 %). 31.12.2011 palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 272 (44,5 %) ja naisia 339 (55,5 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla 9.12.2010-11.9.2011 auki julistettuihin 30 virkaan valittiin 28 henkilöä, joista miehiä oli 7 (25 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 2,8 hakijaa, osastonhoitajan virkaan 13 hakijaa ja apulaisosastonhoitajan virkaan 10 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvaisuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. nuorille suunnattuun KevätRekry tapahtumaan ja sairaanhoitajapäiville. Hakijoita Virkaan valitut Avoin virka Virkojen lkm Julistettu avoimeksi Virka täytettiin Yht. mies nainen Valittiin yht. mies nainen Täyttämättä jääneet virat Sairaanhoitaja 10 9.12.2010 1.3.2011 25 7 18 8 2 6 2 Toimintaterapeutti 3 27.2.2011 1.5.2011 7 1 6 3 0 3 0 Sosiaalityöntekijä 1 31.3.2011 15.8.2011 11 0 11 1 0 1 0 Osastonhoitaja 1 3.4.2011 1.6.2011 13 2 11 1 0 1 0 Sairaanhoitaja 2 3.4.2011 1.6.2011 12 2 10 2 2 0 0 Vaatevarastonhoitaja 1 21.7.2011 1.10.2011 139 54 85 1 0 1 0 Erikoislääkäri 1 18.8.2011 7.10.2011 1 1 0 1 1 0 0 Apulaisosastonhoitaja 1 11.9.2011 1.12.2011 10 0 10 1 1 0 Sairaanhoitaja 10 11.9.2011 1.1.2012 25 7 18 10 2 8 0 Virkoja avoinna yht. 30 Hakijoita yht. 243 74 169 28 7 21 2 243 28

8 Hoitotyön vastuualueen kesätyöntekijät Vuosi Hakijat Valitut Hakijat/avoin kesätyöpaikka % 2008 213 115 1,85 2009 90 73 1,23 2010 181 80 2,26 2011 140 66 2,12 Sairaalan palveluksesta poistui 18 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 12 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % 2007 7 1,1 21,32 2008 8 1,3 22,34 2009 1 0,2 22,96 2010 3 0,5 22,81 2011 1 0,2 20,22 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 200 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2007-2011 Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% 2007 3,37 3,04 2008 2,57 1,29 2009 2,26 2,58 2010 1,60 1,44 2011 1,95 2,92 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2011 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 12 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (15 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 5,36. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 61,6 vuotta (vuonna 2010: 60 vuotta). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä (vastausprosentti 73). Vastanneista yhdeksän (9) henkilöä suosittelisi työpaikka muille ja kahdeksan (8) henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä.

9 Asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Otanta kysymyksistä: 5 4 3 2 1 Yht. Ka. Työtehtävät olivat monipuolisia. 3 3 3 2 0 11 3,64 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi. 2 5 3 1 0 11 3,73 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti. 5 4 0 1 1 11 4,00 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä. 4 4 3 0 0 11 4,09 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni. 2 5 3 1 0 11 3,73 Hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus Niuvanniemen sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 100 hoitotyön harjoittelua. Harjoittelun tehtävänä on osaltaan turvata työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja ammattihenkilöiden saatavuus psykiatriseen hoitotyöhön. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat sairaalaan myös työnantajana ja mahdollisena tulevana työpaikkana. Hoitotyön opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen on ollut valtakunnallisessa vertailussa parhaimmistoa. Kertomusvuonna Niuvanniemen sairaala sijoittui vertailussa toiselle sijalle ja vuonna 2010 ensimmäiseksi. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset 2009 2010 2011 Niuvannemen sairala, keski-arvo 8,3 8,8 8,8 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,1 8,3 8,3 3.6 Ikärakenne Vuoden 2011 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 42,9 ja naisten 44 vuotta. Vuonna 2010 henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta (miehet 41,8 ja naiset 44). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli 50-54-vuotiaat (15,9 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 45 49 -vuotiaat ja naisten osalta 50 54-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2011 keski-ikä oli 45,7 vuotta.

Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2011 10 Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista 15-19 3 0 0,00 3 0,88 20-24 21 7 2,57 14 4,13 25-29 54 24 8,82 30 8,85 30-34 80 41 15,07 39 11,50 35-39 75 35 12,87 40 11,80 40-44 88 44 16,18 44 12,98 45-49 89 45 16,54 44 12,98 50-54 97 41 15,07 56 16,52 55-59 79 30 11,03 49 14,45 60-63 19 4 1,47 15 4,42 64-6 1 0,37 5 1,47 611 272 100,00 339 100,00 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina) 31.12.2011 kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 47 51 47 51 osastonhoitaja 49 50 49 50 sairaanhoitaja 38 37 39 38 mielisairaanhoitaja 41 42 45 46 toimintaterapeutti 36 35 36 35 erikoislääkäri 47 45 49 47 psykologi 39 33 39 33 sosiaalityöntekijä 51 55 51 55 laitoshuoltaja 51 54 52 54 ravitsemistyöntekijä 45 47 47 47 toimistosihteeri 50 50 51 51 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm 70 60 50 40 30 20 10 0 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 63 64 Ikäryhmä

11 ikäryhmä vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi tilanne 31.12. 2007 2008 2009 2010 2011 lkm lkm lkm lkm lkm 15-19 4 2 5 3 3 20-24 43 28 29 30 21 25-29 69 61 58 56 54 30-34 85 87 90 78 80 35-39 71 72 68 73 75 40-44 88 91 88 83 88 45-49 94 104 104 99 89 50-54 95 101 104 106 97 55-59 54 55 57 64 79 60-63 19 18 17 20 19 64-1 5 4 6 yht. 622 620 625 616 611 Henkilöstön ikärakenne 2007 2011 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 63 64 2007 2008 2009 2010 2011 3.7 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi on pysynyt useamman vuoden lähes samalla tasolla. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,1). Vuonna 2011 koulutustasoindeksi oli 4,3. Naisten koulutustaso indeksi oli 4,5 ja miesten 4,2. Sairaalan henkilöstöstä 60 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjeste-

12 lyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon tai muihin vastaaviin koulutuksiin voidaan myöntää työaikaa puolet opetuspäivien lukumäärästä, kuitenkin enintään 15 päivää kalenterivuodessa. Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste 7 8 15 2,6 2,4 2,5 Keskiaste 188 180 368 69,1 53,1 60,2 Alin korkea-aste 29 70 99 10,7 20,6 16,2 Alempi korkeakouluaste 27 50 77 9,9 14,7 12,6 Ylempi korkeakouluaste 17 28 45 6,3 8,3 7,4 Tutkijakoulutusaste 4 3 7 1,5 0,9 1,1 Yhteensä 272 339 611 100,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,14 4,46 4,32 200 Henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2011 150 100 50 0 Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusas te Miehet 7 188 29 27 17 4 Naiset 8 180 70 50 28 3 Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan 2008 2011 Mies Nainen Indeksi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 4,04 4,42 3,96 4,37 4,54 4,03 4,14 4,46 2008 2009 2010 2011 Vuosi

13 Koulutustasoindeksi 31.12. Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä Vuosi NS VVS Valtio 2008 4,3 4,5 5,3 2009 4,2 4,4 5,3 2010 4,3 4,5 5,1 2011 4,3 4,6 5,1 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat 1 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 2 0 0 0 0,00 0,00 0,00 1 3 1 1 2 0,46 0,36 0,40 0 4 3 0 3 1,38 0,00 0,60 1 5 0 58 58 0,00 20,86 11,69 5 6 6 2 8 2,75 0,72 1,61 0 7 0 20 20 0,00 7,19 4,03 0 8 128 48 176 58,72 17,27 35,48 4 9 18 17 35 8,26 6,12 7,06 1 10 35 61 96 16,06 21,94 19,35 22 11 7 19 26 3,21 6,83 5,24 5 12 1 15 16 0,46 5,40 3,23 0 13 4 3 7 1,83 1,08 1,41 0 14 0 3 3 0,00 1,08 0,60 0 15 2 12 14 0,92 4,32 2,82 1 16 1 8 9 0,46 2,88 1,81 0 17 1 1 2 0,46 0,36 0,40 0 18 1 3 4 0,46 1,08 0,81 0 19 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 20 1 0 1 0,46 0,00 0,20 0 21 4 6 10 1,83 2,16 2,02 0 22 2 0 2 0,92 0,00 0,40 0 23 3 1 4 1,38 0,36 0,81 1 218 278 496 100,00 100,00 100,00 41

14 Palkkaryhmät sukupuolen mukaan lkm 140 120 100 80 60 40 20 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti Keskimääräisen säännöllisen työajan ansiot 30.11. 2011 2708,66 2010 2616,52 vuosi 2009 2475,53 2008 2393,21 2200 2300 2400 2500 2600 2700 2800 euro Suoriutuvuusarvioinnin ka-% sukupuoli 30.11.2011 30.11.2010 1.4.2009 mies 21,72 21,19 21,27 nainen 23,28 22,56 22,43 yhteensä 22,56 21,94 21,89 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja 30.11 tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta

Tulospalkkiojärjestelmä 15 Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011. Järjestelmään sisältyi kahdeksan tulosmittaria, joille asetettiin tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2011 toteutunut tulospalkkio on 0,850 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on 178 327 euroa, joka on noin 0,60 % sairaalan henkilöstökuluista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.211 oli yhteensä 148 henkilöä, 24,22 % henkilöstöstä (611). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 135 henkilöä, 21,92 % henkilöstöstä (616). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2011 määräaikaisesta henkilöstöstä 45 % oli miehiä ja 55 % oli naisia. toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2009 vakituinen 220 254 474 määräaikainen 61 90 151 VVS yht %. valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 21,71 26,16 24,16 36,2 25,4 2010 vakituinen 215 266 481 määräaikainen 66 69 135 määräaikaisten %-osuus 23,49 20,60 21,92 28,7 25,4 2011 vakituinen 205 258 463 määräaikainen 67 81 148 määräaikaisten %-osuus 24,63 23,89 24,22 25,8 13,9

Henkilöstömäärä kuukausittain 2008-2011 16 2008 2009 2010 2011 tammikuu 598 595 597 588 helmikuu 598 600 593 594 maaliskuu 595 597 603 591 huhtikuu 593 598 604 603 toukokuu 594 604 614 600 kesäkuu 646 667 637 656 heinäkuu 652 667 633 649 elokuu 601 624 608 596 syyskuu 593 595 596 595 lokakuu 600 606 600 625 marraskuu 612 609 612 599 joulukuu 620 625 616 611 Henkilöstömäärä kuukausittain 2008-2011 680 660 640 lkm 620 600 580 2008 2009 2010 2011 560 540 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa 87 prosenttia valtion budjettitalouden piirissä olevista henkilöistä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2011, vastausluvut ovat osin eri vuodelta. Sairaalan työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kaikilta osa-alueiltaan hieman vuoden 2009

17 tuloksia paremmat. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo oli 3,40 (vuonna 2009: 3,17). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet työnantajakuva ja tyytyväisyys palkkaukseen. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2013. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksista on pidetty yleinen keskustelutilaisuus tammikuussa 2012. Tämän lisäksi työyksiköt käsittelevät oman työyksikkönsä työtyytyväisyyskyselyn tulokset henkilökuntakokouksessaan. NS 2011 VVS 2010 THL 2010 STM 2011 Valtio 2011 Johtaminen 3,44 3,85 3,22 3,49 3,39 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,60 3,81 3,65 3,72 3,67 Palkkaus 2,95 2,99 2,32 2,99 2,84 Kehittymisen tuki 3,29 3,53 2,91 3,34 3,18 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,77 3,97 3,68 3,74 3,71 Työolot 3,59 3,69 3,23 3,57 3,56 Tiedon kulku 3,16 3,17 3,11 3,22 3,10 Työnantajakuva 3,16 3,28 2,66 3,29 3,22 Yhteensä 3,40 3,58 3,16 3,45 3,36 Uudistuminen ja innovatiivisuus 3,07 3,19 3,29 3,21 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 7,58 7,29 7,69 7,64 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 56,8 41,3 41,0 47,7 41,7 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 18,8 10,1 39,0 20,4 19,0 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 75,3 54,0 73,6 72,4 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL STM sairaala sairaala 2007 3,17 3,30-2008 - 3,33 3,46 2009 3,17 3,36-3,12 3,23 2010 3,58 3,16 2011 3,4 3,36 3,45 4.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden ovat lisääntyneet. Vuonna 2011 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 19,3 ja edellisenä vuonna 16.4. Eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Erityisesti niska- ja hartiaseudun sairaudet ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden aiheuttamat poissaolot ovat määrältään samaa luokkaa selkäsairauksien kanssa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairaspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat paitsi vaiva itse myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ja toimenpiteisiin.

18 Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä on mielenterveydenhäiriöt. Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä on luokka muut, jossa on esim. hengityselinsairaudet, kasvaimet, ruoansulatuskanavan sairaudet ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät poissaolot. Työkyvyttömyyttä pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella välittämisellä, verkostoneuvotteluilla, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella, työkokeiluilla, erilaisilla työaikajärjestelyillä ja yksilöllisillä toimenkuvilla. Osasairauspäivärahalla vuonna 2011 oli kolme henkilöä. Vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostetaan erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv 2007 646 11 191-13,7 17,3 18,2 12,0 9,9 2008 573 9 805-12,4 17,1 16,3 11,6 9,8 2009 543 9 234-5,8 17,0 15,2 14,7 8,6 2010 545 9 746 5,5 17,9 16,4 13,9 9,7 2011 531 11 496 18,0 21,6 19,3 15,0 9,7 14 000 12 000 Sairauspäivät yhteensä/vuosi Sairauspäivät lkm 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö 2008 247 635 2,57 2009 237 571 2,41 2010 208 500 2,40 2011 228 523 2,29

19 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala 2008 65,2 73,4 2009 62,3 74,4 2010 62,7 76,4 2011 62,2 75,1 Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö 2008 6,44 254 2009 6,05 252 2010 6,50 253 2011 7,64 253 Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 10 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 11 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on hieman noussut, mutta tapausten määrä on vähentynyt. Tarkasteluvuonna yli 70 prosenttia työtapaturmista sattui työmatkalla tai sairaala-alueella. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 424 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2010: 330 kalenteripäivää). Tapaturmista 27 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv 2007 79 1,3 465-24,4 5,89 0,8 2008 104 31,6 486 4,5 4,67 0,8 2009 86-17,3 496 2,1 5,77 0,8 2010 75-12,8 842 69,8 11,23 1,4 2011 64-14,7 999 18,6 15,61 1,7 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi.

20 Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi 100 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Vuoden 2009-2011 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Tapaturmatilanteet 2009 2010 2011 Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Tapauk-sia Turvallinen hoito-koul. 13 165 12,69 1 0 0,00 4 20 5,00 Tapaturma toimintayks. 33 154 4,67 24 51 2,13 15 169 11,27 Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue 15 134 8,93 21 394 18,76 25 703 28,12 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama 22 40 1,82 27 234 8,67 19 48 2,53 Virkamatka/Potilasretki 3 3 1,00 1 78 78,00 0 0 0,00 Ammattitautiepäily 0 0 0,00 1 85 85,00 1 59 59,00 Yhteensä 86 496 5,77 75 842 11,23 64 999 15,61 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 sairauspäivät 465 486 496 842 999 Vuosi

21 Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v. 2009-2011 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Turvallinen hoito-koul. Tapaturma toimintayks. Tapaturma työmatkalle/sairaala-alue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki Ammattitautiepäily 2009 12,69 4,67 8,93 1,82 1,00 0,00 2010 0,00 2,13 18,76 8,67 78,00 85,00 2011 5,00 11,27 28,12 2,53 0,00 59,00 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. kehonhuolto- ja niskaryhmän sairaalan henkilökunnalle ja uutena toimintamuotona puhdistuspalvelun henkilökunnalle suunnatun kuntoutuskurssi. Sairaalan henkilökuntaa osallistui ASLAK-ryhmiin. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljä. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa 2009 Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat). Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva menot/v/ edellisestä /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto 2007 388 054 632,8-1,1 2008 380 114 630,6-0,3 2009 416 971 688,2 9,1 599 448,44 2010 362 504 611,4-11,2 564 350,61 2011 377 237 634,4 3,8 574 362,93 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto) **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto)

22 /v 430 000 420 000 410 000 400 000 390 000 380 000 370 000 360 000 350 000 340 000 330 000 Työterveysmenot/vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 680,0 660,0 640,0 620,0 600,0 580,0 560,0 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna 3. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, työnohjaajakoulutus ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon ylläpito, lääkehoitokoulutus, päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus (AVEKKI-koulutus, turvakorttikoulutus), ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus.

23 Oikeuspsykiatrisen hoitotyön sisältöä on tutkittu käyttäen arviointikriteereinä skitsofrenian käypä hoito -suositusta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta 2007 386 755 631 32,8 2008 376 638 625-1,0 2009 380 340 628 0,5 2010 423 049 714 13,7 2011 395 881 666-6,8 Koulutusmenot sisältävät 12 109 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 46 854 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 740 Koulutusmenot/htv 720 700 680 660 640 620 600 580 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Maksuttomalla toiminnalla rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2007 15 006 12,3 2007 35 946-13,7 2008 6 200-58,7 2008 59 356 65,1 2009 8 878 43,2 2009 42 704-28,1 2010 16 817 89,4 2010 58 867 37,9 2011 12 109-28,0 2011 46 854-20,4

24 /vuosi 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Maksuton toiminta koulutusmenot/vuosi 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi /vuosi Työnohjausmenot/vuosi 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa 31.12.2007 (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä 2007 730 179 1191 40,6 2008 909 419 1509 26,7 2009 803 645 1326-12,06 2010 910 991 1537 15,91 2011 911 903 1534-0,20

25 4.6 Virkistystoiminta Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2011 2010 2009 Ea-koulutus 12 14 Erikoistuvien lääkäreiden tutor-koulutukset 213 224 Henkilöstöhallinnon koulutus 270 523 549 Hoitosuhde 1864 1048 1493 Laatukoulutus 223 88 170 Lääkehuolto 526 15 153 Muu koulutus 2282 3027 5981 Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset 960 1153 Opintokäynnit ja neuvottelut 258 313 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 6139 5439 3042 Ravintohuollon koulutus 137 141 29 Taloushallinnon koulutus 222 212 90 Tietotekniikan koulutus 321 576 497 Toimistoalan koulutus 58 51 208 Turvakorttikoulutus 323 Tutkintoon johtava koulutus 2297 2592 1330 Työnohjaus 1980 1735 572 Yhteensä 18085 17151 14114 Henkilökunnan kouluttaminen kriittisten tilanteiden varalle on toteutettu sairaalan sisäisellä Avekki-koulutuksella. Tässä yhteydessä kriittisillä tilanteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa aggressiivinen puheilmaisu ja/tai käyttäytyminen on havaittavissa. Avekkin koulutukseen osallistui 519 henkilöä ja koulutukseen käytettiin 3 586 työtuntia. Voimassa oleva turvakortti on 325 henkilöllä. Vuonna 2012 sairaalassa järjestetään useita turvakorttikoulutuksia. Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2011 summa sisältää 8 154 Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 23 411 euroa. Sairaalassa on käytössä kulttuuriseteli, jolla tuetaan henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia vuoden 2011 lopussa oli 330 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm. hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2007 47 671 77,7 6,2 2008 56 486 93,7 20,6 2009 68 518 113,1 20,7 2010 70 553 119,0 5,2 2011 60 081 101,0-15,1

26 /htv 140,0 Virkistystoiminnan menot/htv 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus 2007 104 496 611,56 170,13 170,87-0,67 2008 103 096 599,95 171,08 171,84 0,57 2009 103 292 601,28 172,29 171,79-0,03 204,05 2010 102 150 589,96 173,02 173,15 0,80 200,66 2011 103 113 592,55 175,48 174,02 0,51 211,62 1,00 Tuottavuus 0,50 0,00 0,50 1,00 2007 2008 2009 2010 2011 % muutos 0,67 0,57 0,03 0,80 0,51 Vuosi

27 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma 2007 32 332 941 104 496 313,9 309,42-6,28 2008 34 557 522 103 096 335,43 335,20-8,34 2009 35 653 842 103 292 350,92 345,18-2,98 317,05 2010 36 785 739 102 150 358,16 360,12-4,33 332,12 2011 37 317 479 103 113 361,55 361,91-0,50 320,85 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta 2008 45 604 10,76 2009 47 000 3,06 2010 49 484 5,30 2011 50 216 1,47 /htv 60 000 Henkilötyövuoden hinta 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 Vuosi Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden 1,5 prosenttia. Vuoden 2008 palkkakustannusten kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta.

6 Yhteistoiminta 28 Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat 6.4 Muu yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa. Viisi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2010 Henkilöstötilinpäätös 2010 Talousarvioehdotus 2012 Tulossopimusraportti 1.1.2011-30.6.2011 Tulossopimus 2012 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Henkilöstöstrategia 2011-2015 Päihdeohjelma Sisäisen tarkastuksen raportti (Thl) Määräaikaiset palvelussuhteet Työturvallisuus- ja oikeusturva-asioita (esim. rikosilmoituksen tekeminen työväkivallasta) Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa vuonna 2011. Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työterveyshuollon raportit Väkivaltatapahtumat osastoilla Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot.

Sairaalan arvot: 29 Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Ammatillisuus ja tuloksellisuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Yhteiskokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työ-

30 terveyshuollon tilastoja. Tyhy-ryhmän kokouksissa käsiteltyjä asioita edellä mainittujen lisäksi olivat mm. työhyvinvointistrategian päivitys, esimiehen oikeus nähdä diagnoosillinen lääkärintodistus ja MastDo haastekampanjan tulokset. Niuvanniemen sairaala on osallistunut MastDo-haastekampanjaan, jossa työnantaja sekä työntekijät arvioivat työyhteisönsä toimintatapoja työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. Suurten työpaikkojen sarjassa Niuvanniemen sairaala sai parhaat tulokset, toiseksi tuli Eläketurvakeskus ja kolmanneksi Työterveyslaitos. Keväällä 2010 suoritettiin 25 esimiestä koskeva 180-asteen arviointi. Esimiehen toimintaa arvioi esimies itse ja hänen alaisensa. Arviointia ei suoritettu esimiehille, joilla on alle kuusi alaista. Arviointitulokset antavat esimiehelle välineitä oman toiminnan kehittämiseen. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen lisää hyvinvointia. Työyhteisöissä, joissa johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi, psyykkisen rasituksen riski on puolta pienempi kuin epäoikeudenmukaisesti johdetuissa työpaikoissa. (Valtiokonttori, Kaikutyöhyvinvointipalvelut.) Seuraavan kerran esimiesarvio suoritetaan syksyllä 2012. Arvio suoritetaan Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilötietokyselyjärjestelmällä. Tämä järjestelmä mahdollistaa esimiesbarometrin tulosten vertailun muihin valtion organisaatioihin. Niuvanniemen sairaalassa on 27 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä, joista kaksi valmistui vuonna 2011. Mentoritoiminnan tunnettavuutta ja käyttöä on lisättävä henkilökunnan keskuudessa. Erityisesti uuden henkilökunnan perehdytyksen yhteydessä on kerrottava mentoroinnin käyttömahdollisuudesta. Mentoroinnilla tarkoitetaan ohjausta ja tukea, jota osaava ja kokenut senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityshaluiselle nuoremmalle henkilölle. Kyseessä on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa molemminpuoleinen avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuneisuus.