SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet



Samankaltaiset tiedostot
VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydromorfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut seuraavan päätöksen:

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vesien tila ja vesiluvat

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala km 2 Järvisyys 11,0 %

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelu

Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydro-morfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Turvetuotannon vesistökuormitus

Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

49 Perhonjoen vesistöalue

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

TOIMIVATKO KALATIET?

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen Eurajoen Pappilankosken kalatien rakentaminen, Eurajoki

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Loimijoen alueen veden laatu

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

53 Kalajoen vesistöalue

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio:

Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin: 050 301 5463 Internet-sivu: www.lsvk.fi Lounais-Suomen ympäristökeskus Kirjaamo PL 47 20801 Turku Lausunto SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry esittää seuraavia vesistökohtaisia toimenpiteitä sisällytettäväksi Satakunnan vesistöjen toimenpideohjelmaan vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi: Lapinjoen vesistö Patorakenteisiin liittyvät vaellusesteongelmat tulee ratkaista purkamalla tarpeettomat esteet tai kalateiden rakentamisella. Säännöstelypatojen ehtoihin on määrättävä riittävät minimivirtaamat vesieliöiden elinolosuhteiden turvaamiseksi. Vesistön vaellusestetilanne on selvitettävä toimenpideohjelman tueksi. Lapinjoen veden laatua pitää parantaa selvästi nykyisestä. Vesistön happamuusongelmat on saatava vähenemään tasolle, jossa happamuus ei rajoita vesieliöiden menestymistä vesistössä. Veden pharvon minimitavoite 5,5. Jätevesikuormitusta on vähennettävä nykyisestä. Maa- ja metsätalouden

vesiensuojelun tasoa on parannettava huomattavasti. Turvetuotannon määrä tulee minimoida sen aiheuttaman humuskuormituksen ja virtaamia äärevöittävän vaikutuksen vuoksi. Eurajoen vesistö Vaelluskalojen nousumahdollisuus on mahdollistettava mereltä Pyhäjärven yläpuolisiin jokiin asti. Voimalaitosten turbiinien aiheuttama lohikalojen vaelluspoikaskuolleisuus on minimoitava tarvittavilla rakenteellisilla muutoksilla. Säännöstelypatojen ehtoihin on määrättävä riittävät minimivirtaamat vesieliöiden elinolosuhteiden turvaamiseksi. Vesistön vaellusestetilanne on selvitettävä toimenpideohjelman tueksi. Eurajoen veden laatua pitää parantaa selvästi nykyisestä. Vesistön happamuusongelmat saatava vähenemään tasolle, jossa happamuus ei rajoita vesieliöiden menestymistä vesistössä. Veden pharvon minimitavoite 5,5. Jätevesikuormitusta on vähennettävä nykyisestä. Teollisuuden jätevesipäästöt on minimoitava. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tasoa on parannettava huomattavasti. Turvetuotannon määrä tulee minimoida sen aiheuttaman humuskuormituksen ja virtaamia äärevöittävän vaikutuksen vuoksi. parantamalla. Toimenpiteinä suoennallistaminen ja ojitusten vähentäminen sekä Pyhäjärven säännöstelyn kehittäminen.

Kokemäenjoen alaosa Virtaaman säännöstely Kokemäenjoen alajuoksulla aiheuttaa huomattavaa haittaa kalataloudelle ja biodiversiteetille. Säännöstelystä huolimatta lohi lisääntyy nykyään vähäisesti Harjavallan voimalaitoksen alapuolisilla koskialueilla. Harjavallan voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyn käytäntöä tulee muuttaa siten, että voimalaitoksen alapuoliset koskialueet voivat toimia lohikalojen poikastuotantoalueina. Nykyinen säännöstelykäytäntö ei ota lainkaan huomioon Kokemäenjoen vaelluskalojen elinympäristövaatimuksia. Harjunpäänjoen vaellusesteisiin on rakennettava kalatiet. Tarpeettomat patorakenteet tulisi purkaa. Kokemäenjoen voimalaitospatoihin tulee rakentaa kalatiet, mikäli kalateillä voidaan saavuttaa kalabiologista hyötyä, kuten lohen luontaista lisääntymistä. Kokemäenjoen veden laatua pitää parantaa selvästi nykyisestä. Jätevesikuormitusta on vähennettävä. Teollisuuden jätevesipäästöt on minimoitava. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tasoa on parannettava huomattavasti. Kokemäenjoen alajuoksun koskialueet tulisi kunnostaa lohikalojen poikastuotantoon soveltuviksi, mikäli Harjavallan voimalaitoksen säännöstely muutetaan vastaamaan kalojen elinympäristövaatimuksia. Harjunpäänjoen koskialueet tulee kunnostaa lohikalojen poikastuotantoon soveltuviksi. Loimijoki Luokitus voimakkaasti muutetuksi vesistöksi Loimijokea ei voida katsoa kokonaisuudessaan voimakkaasti muutetuksi joeksi, koska joen alajuoksulla on runsaasti luonnontilaisen kaltaisia alueita ja padotus keskittyy pääasiassa joen keskiosalle. Padotuksen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää erilaisin toimenpitein, kuten

kalateillä. Hydrologisten ja morfologisten muutosten ennallistamismahdollisuus ja ennallistamisen vaikutus muuttuneisuuteen tulee selvittää Loimijoen osalta. Patorakenteet eristävät Loimijoen eri osiksi kalaston kannalta. Joen yhtenäistämiseksi tulisi patoihin rakentaa kalatiet etenkin siinä tilanteessa, jos Kokemäenjoen alaosan voimalaitoksiin päätetään rakentaa kalatiet. Säännöstelypatojen ehtoihin on määrättävä riittävät minimivirtaamat vesieliöiden elinolosuhteiden turvaamiseksi. Loimijoen veden laatua pitää parantaa selvästi nykyisestä. Jätevesikuormitusta on vähennettävä. Teollisuuden jätevesipäästöt on minimoitava ja maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tasoa on parannettava huomattavasti. Turvetuotannon määrä tulee minimoida sen aiheuttaman humuskuormituksen ja virtaamia äärevöittävän vaikutuksen vuoksi. Vesistön peratut koskialueet ja purot on ennallistettava lohikalojen ja toutaimen poikastuotantoon soveltuviksi. Karvianjoen vesistö Karvianjoen vesistössä on huomattavan paljon vesistörakenteita, jotka aiheuttavat haittaa vesieliöiden liikkumiselle. Säännöstely- ja voimalaitospatoihin tulisi rakentaa kalatiet ja tarpeettomat padot tulisi purkaa. Säännöstelypatojen ehtoihin on määrättävä riittävät minimivirtaamat vesieliöiden elinolosuhteiden turvaamiseksi. Karvianjoen vesistön veden laatua pitää parantaa selvästi nykyisestä. Jätevesikuormitusta on vähennettävä ja maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tasoa on parannettava huomattavasti.

Turvetuotannon määrä tulee minimoida sen aiheuttaman humuskuormituksen ja virtaamia äärevöittävän vaikutuksen vuoksi.