Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia"

Transkriptio

1 Vesienhoidon kuuleminen Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia Yleistä: - Toimenpideohjelmat voisivat mennä enemmän paikalliselle tasolle ja kiinnostaviin yksityiskohtiin, nyt ne jäivät nykytilan kuvauksen ja keinojen esittelyn tasolle. - Toimenpideohjelmissa toistetaan turhaan jo suunnitelmassa kuvattuja asioita tai kuvaillaan sellaisia taustatekijöitä, jotka eivät kuulu toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelmassa tulee keskittyä avaamaan toimenpiteitä tarkemmin, kohdentaa ne tiettyihin vesistöihin tai vesistön osiin sekä kuvata vastuutahot, resurssit ja sidosryhmät sekä toteutusaikataulut. On vaikea nähdä, että nykymuotoinen liian yleisellä tasolla oleva toimenpideohjelma johtaisi konkretiaan. - Toimenpideohjelmien liitteenä tulisi olla luettelo ainakin hyvää huonommassa tilassa olevista vesimuodostumista ja niiden valuma-alueista 3. jakovaiheen tasolla. Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma: - s. 11 taulukkoon 4 tulee päivittää, että Porin kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys Ulasoorin-Vähärauman, Karjarannan, Ahlaisten, Lampin ja Harjakankaan pohjavesialueiden osalta valmistui lokakuussa s. 37 mainitut liukkaudentorjuntaan käytettävät aineet (natrium- ja kaliumkloridi) ovat teiden liukkauden torjunnassa käytettäviä aineita. Tavallinen tiesuola ei täytä lentoasemilla käytettäville aineille kansainvälisillä normeilla asetettuja vaatimuksia. Finavia on jo parinkymmenen vuoden ajan käyttänyt asetaatti- ja formiaattipohjaisia aineita, jotka eivät aiemmin käytetyn urean tavoin aiheuta ravinnekuormitusta ja luetaan ympäristölle haitattomiksi nk. vaihtoehtoisiksi liukkaudentorjunta-aineiksi. - Vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella selvitettiin sellaisia tieosuuksia, joilla olisi mahdollista ottaa käyttöön kaliumformiaatti vaihtoehtoisena liukkaudentorjuntakeinona. Selvityksessä suositeltiin KFO:n käyttöönottoa neljälle pohjavesialueella, joiden kloridipitoisuus on kohonnut selvästi luonnontilaisesta. Kyseisillä alueilla pyritään siirtymään kaliumformiaatin käyttöön hoitourakoiden kilpailutuksen tahtiin. Koska kohteet sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla, kaivataan vielä lisää seurantatietoa mm. KFO:n käytön liikenneturvallisuusvaikutuksista. - s. 59 todetaan, että pohjaveden suojelusta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan valtion budjettivaroin, lukuun ottamatta kuntien katualueisiin kohdistuvia pohjavedensuojelukustannuksia. Kaikki Finavian toiminta mukaan lukien ympäristönsuojelun toimenpiteet, rahoitetaan kokonaisuudessaan asiakkailta eli matkustajilta ja lentoyhtiöiltä perittävin varoin. Valtion rahoitusta Finavia ei saa toimintaansa. - Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys tulisi korostua suunnitelmassa nykyistä enemmän. - Toimenpideohjelmaa tulee tarkentaa (s. 38) valtatien 8 parantamishankkeiden osalta koskien Eurajoen Kämpän pohjavesialueen suojausta (riskialue, kloridi): tavoite tulee muotoilla tekstiin siten, että myös Eurajoen Kämpän pohjavesialueen suojaus toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

2 - Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa ehdotettiin pohjavesisuojausten rakentamista noin 22 km. Tästä on toteutunut ainoastaan 0,9 km (Palokankaan pohjavesialueella Honkajoella), joten kyseinen toimenpide-ehdotus on siis siirtymässä miltei entisenlaisenaan vuosivälille Vt8-hankkeeseen välillä Raisio-Nousiainen sisältyy pohjavesisuojausten rakentamista kaikkiaan noin kolmella valtatiekilometrillä Maskussa Karevansuon, Humikkala-Alhon ja Linnavuoren pohjavesialueiden kohdalla. Suojaukset valmistuvat v loppuun mennessä. Vt 8 pohjavesisuojausten vaikuttavat aikaa myöten myös Humikkala-Alhon kemiallisen tilan parantumiseen huonosta hyväksi. Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma: - Viitaten s. 35 esitettyyn lainaukseen Kokemäenjoen sedimenttien saastuneisuudesta, tulisi läjitysalueiden turvallisuuden hallintaan kiinnittää vesiensuojeluehdotuksessa enemmän huomiota erityisesti silloin, kun Kokemäenjoesta ruopataan sedimenttejä. Eri raskasmetalleja yhdessä ei juuri koskaan ole käsitelty, ei myöskään ehdottamassanne toimenpideohjelmassa. Täydentäviä toimenpiteitä tulisi esittää haitallisten aineiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. - Ehdotusta varten ei ole kerätty tarpeeksi tietoa Kokemäenjoen kemiallisesta tilasta. Harjavallassa tulisi Kokemäenjoesta tutkia sedimentin uraani (ja torium?) ja radioaktiiviset tytäraineet sekä arseeni ja raskasmetallit. Norilsk Nickelin Harjavallan jalostamolla on käsitelty Talvivaaran uraania sisältäviä nikkelituotteita ja NN Harjavalta on saanut ympäristöluvan uraanin talteenotolle vuonna Myös ilmapäästöjä olisi pitänyt ehdotuksessa käsitellä laajemmin. Kokemäenjoki virtaa ohi Harjavallan suurteollisuuspuiston, mikä tekee vuosittain suuria ilmapäästöjä raskasmetalleja sekä arseenia. Vesienhoidon toimenpiteinä tulisi selvittää, ovatko ilmanlaskeumat yksi selittävä tekijä Kokemäenjoen korkeille nikkelin taustapitoisuuksille (4 mikrog/litra). - Tulevalla seurantajaksolla tulisi toteuttaa reaaliaikaisia mittauksia, jossa Kokemäenjoen vesistön eri kohdista mitataan nikkelin, elohopean, kadmiumin ja kuparin kulkeumaa kohti Selkämerta. Cemis Oulun Kajaanin mittaustekniikan yksikössä on kehitetty metallimittari, jolla voidaan mitata vedestä miljardisosan pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja elohopeaa. Reaaliaikainen mittaus voisi jatkossa olla myös viranomaisten vaatimuksena. - Tiedottamisen parantaminen valvonnan ja tarkkailun tuloksista häiriöpäästötilanteissa on erinomaisen tärkeää, mikä kävi ilmi myös viime kesän Kokemäenjoen nikkelipäästön yhteydessä ja se tulisi myös huomioida vesienhoidon suunnittelun yhteydessä. Päästöjen vaikutusten vähättely ja kankea asenne tiedottamisessa sekä ylimieliset lausunnot häiritsevät kriisin hoitoa ja tilanteen rauhoittamista. Eurajoen Lapinjoen - Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma: - Euran jätevedenpuhdistamoa on laajennettu ja laajennetaan tiettävästi tarkoituksena puhdistaa Euran kunnan ja teollisuuden jätevedet laitoksella jatkossakin, eikä johtaa niitä 2030-luvulla muualle, kuten toimenpideohjelmassa mainitaan. - Rauman pistemäisenä fosforikuormittajana on kuvattu kalankasvatuslaitos, jonka toiminta on loppunut vuosia sitten. Myös hajakuormitusarviossa on todennäköisesti korjattavaa, koska metsävaltaisilla alueilla on yhtä suuria fosforin hajakuormituslukemia kuin seudun intensiivisimmässä viljelykäytössä olevilla peltoalueilla (kuva 5). - Rauman edustan merialueen sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia koskeva teksti perustuu yhden selvityksen tuloksiin. Alueelta löytyy kuitenkin eri tarpeisiin tehtyjä tutkimustuloksia ja selvityksiä jo 1980-luvulta alkaen.

3 - Pohjanläheisen veden happipitoisuuden vähenemisestä johtuva sisäinen kuormitus on todennäköisesti oletettua suurempi ja laajempi ongelma myös Selkämeren rantavesien syvänteissä, erityisesti rihmalevämaton vaivaamilla pohjilla, jotka menevät helposti hapettomiksi. Ravinnedynamiikan lisäksi pohjan hapettomuudella on merkittävä vaikutus myös pohjan eläimistöön. - Vesivarojen käyttöön ja vesistövaikutuksiin liittyen voisi tarkentaa, että Rauman Veden osuus Raumalle johdettavasta raakavedestä on noin kymmenesosa kokonaismäärästä ja pääosa menee metsäteollisuuden tarpeisiin. - Narvijärvi ei ole säännöstelty järvi (luusuassa on kiinteä pohjapato). - Suunnitelmassa mainittu onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallinta on jatkossa entistä tärkeämpää ja vesienhoitoa tulisikin kehittää enemmän riskien hallintaan ja ennakointiin: suuret häiriöt ja onnettomuuspäästöt voivat aiheuttaa vesien tilassa merkittäviä ja pitkäaikaisia seurauksia. - Ekologinen luokittelu on liian karkea, koko Rauman edustan merialue on jätevesien purkualuetta lukuun ottamatta samassa luokassa (hyvä), vaikka rantavesillä ja ulapalla on selkeä ero. Lopulta hämärtyy se, pitääkö Rauman edustalla ja Selkämerellä vielä tehdä jotain toimenpiteitä, sillä ekologinen hyvä tila on jo jätevesien purkualuetta lukuun ottamatta saavutettu, mikä ei kuitenkaan vastaa virkistyskäyttäjien käsitystä merialueen tilasta. - Eurajoen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Onko luokittelussa otettu huomioon, että jokivedestä on mitattu korkeita bisfenoli- ja rakasmetallipitoisuuksia (uusimmat raskasmetallimittaukset on syksyltä 2014) ja pohjasedimentistä on myös mitattu korkeita haittaainepitoisuuksia, jotka suunnitellun Eurajoen yläjuoksun ruoppauksen seurauksena voivat vapautua vesi- ja maaekosysteemeihin. Lisäksi on tiedossa, että joen alajuoksulla on happamia sulfaattimaita. - Vesimuodostumien nimeäminen ei ole onnistunut, esim. Rauman edusta tarkoittaa vain puhdistettujen jätevesien purkualuetta, mikä ei vastaa todellista käsitystä Rauman edustasta (laajempi merialue). - Suunnitelmassa mainitaan taustakuormitus Saaristomereltä Selkämerelle, mutta tuorein tieto rv Arandan Pohjanlahdelle tekemien tutkimusmatkojen tuloksista ja viimeisimmistä virtausten mallinnuksista (mm. Kämäri ym. 2013) puuttuu. Selkämerelle on virrannut ravinteikkaampaa vettä ensisijaisesti Ahvenenmeren kautta. - Raumalla sijaitseva Varttikarin Suntin alue osana Nurmeslahti-kokonaisuutta tulee ottaa vesienhoitosuunnitelmaan mukaan kiireellisimpinä toteuttavien listalle. Luonnontila on alueella heikentynyt nopeasti (umpeenkasvu, rehevöityminen). Alue Haapasaarentiestä merelle päin on erittäin merkityksellinen mm. vesilintujen pesimisalue ja muuttojen aikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Väylä on ollut vahva kalojen nousureitti ja alue on rauhallinen, mm. perhosten suosima alue. Rauman kaupunki suhtautuu myötämielisesti kunnostusajatukseen. Rauman kaupungilta saadun tiedon mukaan alue on ollut liitettynä kunnostussuunnitelmaan, mutta vielä ei ole tehty mitään konkreettisia toimenpiteitä. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma: - Kappaleen 2 sivun 17 tekstiin toimenpideohjelma-alueen laajuudesta tulee lisätä, että osa tarkastelualueesta kuuluu myös Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. - Purilanjoen vesistö (82.028) tulisi ottaa mukaan toimenpideohjelmaan omana vesimuodostumana. Purilanjoki on alueellisesti merkittävä vesistö, mm. arvokkaan lajiston ja virtavesityyppien vuoksi. Vesistön ekologista tilaa tulisi parantaa virtavesikunnostuksilla, toteuttamalla valuma-alueelle vesiensuojelutoimia ja purkamalla vesistön vaellusesteet. Purilanjoen vedenlaatua tulisi seurata säännöllisesti. - Alueen voimalaitoksille tulee määrittää tarvittaessa oikeusteitse minivirtaamavelvoite, joka perustuu tarvittavaan ympäristövirtaamaan. Voimalaitospadot tulee lisäksi varustaa kalatiellä, joka

4 mahdollistaa vesistön luontaisten vaelluskalalajien liikkumisen. Mikäli edellä mainitut asiat on mahdotonta yhteensovittaa taloudellisesti nykymuotoisen voimatalouskäytön kanssa, tulee tällöin selvittää mahdollisuudet voimalaitosten ja vesialueiden lunastamiseen ja patojen purkamiseen, jolloin alkuperäiset patoaltaisiin hautautuneet tai voimalaitosuoman/-putken kuivattamat koskialueet voidaan palauttaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Paimionjoen pääuoman ja Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitoksiin. Myös esimerkiksi Aurajoen padot ovat tulevaisuudessa mahdollisia purkamiskohteita. - Paimionjoen ekologisen tilan parantaminen vaatii muutoksia nykyiseen joen säännöstelyyn ja voimalaitosten käyttöön. Lähtökohtaisesti vesienhoidon toimenpideohjelmassa tulisi ajatella vesistön etuja eikä voimalaitosyhtiön mahdollisia taloudellisia tappioita etenkin kun voimalaitoksen lupaehdoissa on velvoitteita mainittu. Kaikkiin Paimionjoen voimalaitoksiin tulisi mahdollisimman nopeasti saada minimijuoksutusvelvoite. Jatkuva ympäristövirtaama Paimionjoen Askalankoskessa mahdollistaisi mm. useiden kalalajien lisääntymisen alueella, parantaisi Paimionjokilaakson Natura-alueen luontoarvoja, vähentäisi voimakkaan virtaaman säännöstelyn aiheuttamaa eroosiota voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella ja parantaisi maisema- ja virkistyskäyttöarvoja alueella. - Toimenpideohjelmasta tulisi poistaa tehokkaampaan vesivoiman hyväksikäyttöön viittaavat tavoitteet (kohdassa vesistöjen kunnostusta, säännöstelyä ja rakentamista koskevat toimenpiteet). Vesienhoidon suunnitelmissa ei ole tarpeen tavoitella tehokkaampaan vesivoiman hyväksikäyttöä, vaan päinvastoin pyrkiä virtavesien ennallistamiseen. - Laajoen Korvensuunkoskella on noussut esille voimalaitoksen uudelleen käyttöönotto. Jos voimalaitos otetaan uudelleen käyttöön, tulee alueelle rakentaa kalatie ja turvattava riittävä veden virtaama siinä. - Toimenpideohjelmaan tulee kirjata selkeästi pienvesien suojelu- ja kunnostustarve ja tavoitteet niiden hoitoon ja suojeluun. Valmisteilla oleva pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia tulee mainita toimenpideohjelmassa ja toimenpideohjelman tulee tukea sen tavoitteita. - Haja-asutuksen vesienhoidon toimenpiteiksi tulisi lisätä vaihtoehtoiset käymälät vesivessoille ja niiden käyttöönoton tehostaminen. - Vesieliöstön kulkua helpottaviin toimenpiteisiin tulisi lisätä Hirvijoelle Kankaisten padon purkaminen ja Sahapadon muuttaminen pohjapadoksi. - Hirvijoelle tulisi lisätä toimenpiteeksi vesien pidättäminen valuma-alueella (pohjapadot, kosteikot ym.) - Saaristomeren alueella merkittäviä vaellusesteitä on lukuisia, joista vain osa on merkittynä karttoihin. Myös jokien sivujoissa ja puroissa on lukuisia pienempiä vaellusesteitä, joilla on merkittävä vaikutus vesistöjen ekologiseen tilaan. Toimenpiteeksi tulisi lisätä tietojen päivittäminen huonokuntoisista vesistörakenteista ja patojen turvallisuusriskeistä. Suunnitelmassa tulisi mainita vesienhoidon keinona tarpeettomien tai vähäistä hyötyä tuottavien patojen purkaminen. - Alueen vaelluskalajokien muiden vaelluskalojen kuin taimenen esiintymistiedot tulisi koota yhteen ja arvioida jokien merkitystä näiden lajien kannalta. Ainakin lohen, vaellussiian, vimman, toutaimen, ankeriaan ja ympyräsuisen nahkiaisen tilanne tulisi selvittää. - Tärkeimmät lisääntymisalueet tulisi selvittää ainakin hyödyntämisuhan alla oleviin hiekka ja soraesiintymiin liittyvien lajien, kuten silakan, kari- ja saaristosiian, kampelan ja muikun kaltaisten lajien osalta. - Sivulla 22 esitetystä keskeisten kysymysten kartasta puuttuu mm. seuraavat merkittävät (täydelliset) vaellusesteet: Sauvonjoen alaosan pato (maastokartalla Haaviston mylly) ja Hirvijoen Pyykosken pato. Sauvonjoen vaelluseste tulisi merkitä myös kappaleessa 4.2 esitettyyn karttaan vaellusesteistä (kuva 7).

5 - Kappale 8.3: s. 78 mainittua vaelluskalojen liikkumiseen liittyvää tavoitetta tulisi täydentää seuraavasti: Vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden vapaa liikkuminen vesistöissä tulee mahdollistaa purkamalla tarpeettomia patoja ja rakentamalla kalateitä. Kalojen lisääntymismahdollisuudet sekä sisävesissä että merialueella tulee turvata. - Kappale 8.3: s. 78 Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata. Tarkoitetaanko tässä tulokaslajille vieraslajia vai sekä tulokaslajeja että vieraslajeja? Kohtaa tulee muokata selkeämmäksi. - s. 78 mainittua tulokaslajeihin liittyvää tavoitetta tulee täydentää seuraavasti: Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten estämiseksi tai leviämiseksi. - Sivulla 79 esitetään Kiskonjoelle säännöstelyn kehittämistä vesimäärien vaihtelun tasaamiseksi. Kappaleeseen tulisi lisätä, että myös Perniönjoella tulee tavoitella vaihtelevien vesimäärien ja tulvien tasaamista, vaikka joki ei olekaan säännöstelty. Perniönjoen vesimäärien tasaaminen tulisi toteuttaa lisäämällä valuma-alueen vedenpidätysrakenteita koko Perniönjoen alueella. - Kappaleessa s. 82 todetaan Raisionjoen-Ruskonjoen tilatavoitteiden ja arvioitujen toteuttamiskelpoisten toimenpidekokonaisuuksien osalta, että virtaamien palauttaminen vastaamaan luonnonmukaista ei ole mahdollista, eikä mahdollisesta vedenoton lopettamisesta huolimatta patojen madaltaminen tai poistaminenkaan ole mahdollista aiheuttamatta merkittävää haittaa jokirannan käytölle. Raision kaupunki on jo teettänyt yleissuunnitelman patojen muutostöistä ja suunnitelma on tarkoitus toteuttaa. Patojen poistaminen ja/tai madaltaminen on mahdollista ja Raisionjoen-Ruskonjoen nykyiset padot tulee mahdollisuuksien mukaan purkaa ja korvata luonnonmukaisilla koskirakenteilla eli ennallistamalla kosket. - Vesienhoitosuunnitelmassa ei kohdenneta Vehmaan alueelle juurikaan toimenpiteitä, vaikka alueen vedet kärsivät rehevöitymisestä ja alueella on paljon mm. kotieläintiloja. Alueella tulisi tehdä laskeutusaltaita ojiin, lisätä veden virtaamaa kauttaaltaan Vehmassalmessa ja poistaa sinne kertynyttä ja esim. veneilyä haittaavaa kiintoainesta. - Luokittelukartat ovat puutteellisia Vehmaan osalta (ei luokiteltuja vesistöjä)

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9. Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/ Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2018 17.12.2018 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Valuma-alueen sijainti Loimijoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12. VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Vesienhoidon rahoituslähteistä Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa

Lisätiedot

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet

Lisätiedot

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa Ajankohtaista 2019 9.4.2019 Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu Luokittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä ja siihen liittyvään asetukseen Työ aloitettu

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Pienvedet Varsinais-Suomessa Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän

Lisätiedot

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio 8.10.2016 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus 2 3 Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon vesistöreitit 4 Pohjavesien

Lisätiedot

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Virtavedet vesienhoidossa

Virtavedet vesienhoidossa Virtavedet vesienhoidossa Virtavesiseminaari 11.9.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö 11.9.2015 Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella 25.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Vakka-Suomi) Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus

Lisätiedot

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC

Lisätiedot