RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen PÄIHDEPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN PPS - HANKE 2005-2007
Päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen hanke on alkoholiohjelman mukainen sosiaalialan kehittämishanke, jota hallinnoi Lappeenrannan kaupunki läheisessä yhteistyössä Kaakkois Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Socom Oy:n kanssa Hankkeen tavoitteena on perustason päihdeosaamisen lisääminen, varhaisenpuuttumisen, puheeksi oton ja mini-interventiotaitojen vakiinnuttaminen kuntien peruspalveluissa, paikalliset olosuhteet huomioon ottavan seudullisen hoito- ja yhteistyömallin kehittäminen sekä päihdehuollon erityispalvelujen laatusuositusten mukainen kehittäminen, päihdepsykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön perustaminen ja uuden toimintamallin luominen alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvaisille. Hankkeessa mukana ovat Lappeenrannan lisäksi Joutsenon kaupunki, Taipalsaaren, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin, Luumäen ja Ylämaan kunnat sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikkö. PPS- hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää seudullista hoito- ja yhteistyömallia päihdepsykiatrisille asiakkaille, jonka vuoksi päätettiin kartoittaa hankekuntien päihdepsykiatrisen palvelujen tarve ja nykyiset palvelumahdollisuudet sekä mahdolliset koulutustarpeet. Tätä kartoitustyötä PPS - hankkeessa tarjottiin Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille projektiopintojen yhdeksi suoritus mahdollisuudeksi. Tämä tuntui kiinnostavalta ja suuntautumistani tukevalta aiheelta, joten olin halukas ottamaan kartoitustyön vastaan. Yhtenä toimipisteenä projektiopinnoissani on ollut Pajarilan kuntoutumisyksikön päihdepsykiatrianosasto, joka on yksi PPS- hankkeen päihdepsykiatrisenhoidon kehittämistyöryhmän kehittämisalue. Kartoitustyön aloitin haastattelulomakkeen suunnittelulla, johon sain apua päihdepsykiatriselta kehittämistyöryhmältä sekä hankkeessa toimivalta seutukehittäjä Erja Hallahuhdalta. Lomakkeen ja saatekirjeen postitin yhdyshenkilöille kysymysten selvittämiseksi etukäteen. Saatekirjeessä ilmoitin soittavani reilun viikon kuluttua hankekuntien yhdyshenkilöille, jolloin sovimme haastatteluajat. Haastattelumatkoille työparikseni sain Pajarilan päihdepsykiatrisella osastolla fysioterapeuttina työskentelevän Johanna Peuhkurin, joka opiskelee työnsä ohella sosionomiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Haastateltavamme olivat mm. kuntien sosiaalityöntekijöitä, sosiaalisihteeri ja psykiatriansairaanhoitajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelu tyyppisinä haastatteluina, joissa etukäteen lähetetyt kysymykset ohjasivat keskusteluja. Kysymyslomake sisälsi 11 kysymystä, joista 10:n vastaukset olen tiivistänyt taulukkomuotoon tai sanalliseen muotoon seuraavasti:
Taulukko 1. KUNNAN PÄIHDEPALVELUT JA TARVE VUODESSA Kunta omat julkiset yksityiset asiakasta palvelut ostopalv. ostopalv. vuodessa Suomenniemi ei tiedossa Joutseno ei tiedossa Taipalsaari 14-16 Luumäki n. 15 Savitaipale 10 15+4, n.200 Ylämaa 2-4 Lemi ei tiedossa Lappeenranta ei tiedossa (Lomakkeen kysymykset 1 ja 2) Suomenniemi ostaa päihdepalveluja mm. Savitaipaleen kunnalta, jonka vuoksi Savitaipaleen luvuissa näkyvät myös Suomenniemen ostopalvelu asiakkaat. Savitaipaleen luvut koostuvat seuraavasti: katkaisussa 10-15 asiakasta, päihdekuntoutuksessa n.4 asiakasta ja avohoidon käyntejä psykiatriansairaanhoitajan luona n.200. Taulukon perusteella kunnissa on tarjolla jonkin verran omia päihdepalveluja, mutta myös ostopalveluja käytetään. Vuosittaisten asiakas määrien osalta ei kaikissa kunnissa pystytty täsmällistä määrää ilmoittamaan. PÄIHDEPSYKIATRISIIN ERITYISPALVELUIHIN OHJAAMINEN (Lomakkeen kysymys 3) Haastatteluissa kävi ilmi, että päätös hoitoon ohjaamisesta on hyvin yksilöllistä riippuen asiakkaan omasta motivaatiosta ja/tai lääkärin näkemyksestä hoidon tarpeellisuuteen. Tämän lisäksi huomioidaan myös asiakkaan perhe- ja työtilanne tapauskohtaisesti. Selvät kaksoisdiagnoosi- tai Delirium asiakkaat ohjataan välittömästi esim. Etelä Karjalan Keskussairaalan psykiatrian osastolle. Taulukko 2. HOIDONTARPEEN ARVIOINTI Kunta tk. tk. sos. psyk. lääkäri terv.hoitaja toimi sh. Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 4)
Suomenniemen asiakkaat ohjataan ostopalveluna mm. Savitaipaleen terveyskeskuksen psykiatriansairaanhoitajan vastaanotolle. Taipalsaarella psykiatriansairaanhoitaja kutsuu moniammatillisen tiimin koolle, joka tekee arvion hoidontarpeesta ja myös päätöksen hoitoon lähettämisestä (tiimiin ei kuulu lääkäriä). Pääsääntöisesti lähetteen hoitoon antaa lääkäri, mutta myös sosiaalityöntekijä tai psykiatriansairaanhoitaja ja joissain tapauksissa terveydenhoitaja. Lappeenrannassa mm. A-klinikan hoitotiimi tekee hoidontarpeen arvioinnin omista asiakkaistaan. Taulukko 3. KUNNISSA KÄYTETTÄVÄT HOITOMENETELMÄT Kunta support. lääkitys kognitiivinen keskustelu terapia Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 5) Terapeuttisten keskustelujen lisäksi käytössä on yleisesti lääkäreiden määräämät lääkehoidot, mutta lääkitykset yksilöllisiä ja tarkoin harkittuja. Rauhoittavia lääkkeitä ei pääsääntöisesti ole määrätty. Joutsenossa oma psykiatrianyksikkö, joka tarjoaa avohoitopalveluja myös päihdeongelmaisille. Taulukko 4. PÄIHDEASIAKKAIDEN JATKOHOITO kunnan A- A- AAryhmät seurak. Kunta avohoito työ- ja ryhmät Pajarilan Klinikka kilta Työvoimapol. kuntoutumis- toimenpiteet palvelut päivätoim. yksikkö TYP,KELA Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta ( Lomakkeen kysymys 6)
Suomenniemi ostaa ostopalveluina, laitoshoitoa esim. Lappeenrannan Pajarilasta, Mikkelin Moision psykiatriselta osastolta ja avohoitopalvelut Savitaipaleen kunnalta. Joutsenossa kunnan järjestämä työ- ja päivätoiminta on puutteellista, mutta palveluja on ostettu mm. Työvoiman palvelukeskukselta. Ylämaalla jatkohoito määräytyy ostopalvelun antaman suosituksen mukaan ja yleensä ohjeistus tulee A Klinikalta. Yleisin käytäntö on, että asiakas tulee kunnan omaan avohoitopisteeseen ja siellä mietitään mistä tarvittavat palvelut ovat saatavissa. Lappeenrannan vastaukset ovat A-klinikan ja Mielenterveysklinikan antamia tietoja, käytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja yhteistyön lisäämistä toivotaan.. 7. Kysymys ODOTUKSIA PÄIHDEPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN PPS- HANKKEELLE Haastatteluissa esille nousivat selkeästi avoimen yhteistyön lisäämisen tärkeys hankekuntien välillä, seudullisesti yhtenäisten toimintamallien luominen päihdetyöhön sekä yhteisten päihdekoulutus tilaisuuksien järjestämisen tarpeellisuus. Kuntienvälisen informaation lisäämistä yleensä päihdetyönosalta tuli myös selvästi esille. Kunnissa todettiin useimmiten päivä- ja kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen sekä asumispalvelujen järjestäminen vajavaisiksi tai jopa kokonaan puutteellisiksi, tähän odotetaan myös yhteistyötä seutukunnalta. Jatkumojen synnyttämistä eli tuki-/hoitopolkuja ja portaita, ettei tule väliinputoamisia. Huomioita riittävästi arjessa selviytymisen tukemiseen, että siirtyminen osastolta omaan kotiin ei olisi liian raju muutos. 8. Kysymys ARVIO KUNNAN PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä on kunnissa pääsääntöisesti toimivaa päihdeasiakkaiden osalta, mutta esille tuli myös jonkin asteiset asenneongelmat päihdeasiakkaan hoidontarpeesta. Kuntien välisen yhteistyön toivottiin lisääntyvän ja kehittyvän mm. yhtenevien hoitomallien ja käytäntöjen sekä informaation suhteen. Asumispalvelut, päivätoiminta sekä kuntouttavantyötoiminnan puute tai vähäisyys kunnissa olivat myös asioita jotka vaativat parantamista. Toivottavaa on myös, ettei päihteiden käyttö sulkisi mahdollisuutta saada mielenterveys- /psykiatrisia palveluja.
Taulukko 5. TYÖNTEKIJÄN VALMIUDET TOIMIA PÄIHDEPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN KANSSA Kunta riittävät hyvät ei osaa sanoa Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 9) Haastateltavat kokevat valmiutensa pääsääntöisesti hyviksi tai riittävän hyviksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm., että pienessä kunnassa asiakkaat ovat tuttuja myös muista yhteyksistä sekä yhteistyö kunnassa toimivien eri palveluyksiköiden välillä. Isoissa kunnissa yhteistyön tarpeellisuus on korostunut useiden eri toimijoiden välisen toiminnan ja tiedon kulun varmistamiseksi. KOULUTUSTARPEET ( Lomakkeen kysymys 10) Koulutuksen tarvetta on yleensä päihdeasioissa ja kaikilla päihdepalvelun alueilla. Koulutuksen aiheiksi on esitetty seuraavia aiheita mm: mini-interventio, vanhukset ja alkoholi, masennus ja alkoholi, lääkkeet ja alkoholi, katkaisuhoito sekä lääkityskäytännöt. Koulutusta halutaan erityisesti henkilöstölle, joka päivittäin joutuu työssään kohtaamaan myös päihdeasiakkaita esim. kotipalvelun työntekijät. Koulutusta yhteistyön tekemiseen on todettu tarpeelliseksi. POHDINTA Haastattelujen yhteydessä avautui hankekuntien päihdehuollon tarjonta kokonaisuudessaan, esille tulivat kuntien erilaiset resurssit tarjota kuntalaisille päihdepalveluja, myös asenteissa päihdepalveluiden tarjoamisen tarpeellisuuteen oli eroavuutta. Olen huomannut, että päihdetyö kunnissa ja valtakunnallisesti on yksi vähiten resursseja saava toimiala ja tahto sekä asenteet ehkäisevään päihdetyöhön ovat vielä varsin ontuvia. Kaikkien haastattelemiemme henkilöiden oma asenne ja innostus päihdeasiakkaiden palvelemiseen olivat kuitenkin huomattavan innostuneita. Ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuutta ja asiakkaiden omaa motivaatiota hoidon aloittamiseen korostettiin. Päihdepsykiatristen palvelujen tarjonta oli sangen kirjavaa ja useimmiten ainakin osittain ostopalvelujen varassa. Yhteistyö eri kuntien välillä oli vähäistä ja tämä todettiinkin yhdeksi kehittämistä vaativaksi osaksi päihdetyössä.
Kouluttautumistarvetta ja halukkuutta ilmeni jokaisessa kunnassa. Erityisesti koulutusta tulisi saada ongelman tunnistamiseen ja sen puheeksi ottamiseen niille henkilöille, jotka päivittäin kohtaavat asiakkaita mm. kotipalvelussa ja terveydenhuollossa sekä vanhustenhuollossa. Käsitteenä päihdepsykiatrinen asiakas on monelle vielä aivan uusi asia. Kysytään onko hoidettava asiakkaan mielenterveyttä vai päihdeongelmaa? Johtuuko päihdeongelma mielenterveydellisistä ongelmista vai mielenterveydelliset ongelmat päihdeongelmasta? Haastattelun aikana selvennettiin, että on kyseessä päihdeasiakas jolla on päihdeongelman lisäksi myös mielenterveydellisiä ongelmia. Haastatteluissa esiin nousseiden seikkojen vuoksi on mielestäni tärkeää panostaa uusien päihdepsykiatrista hoitoa ja tutkimusta tarjoaviin yksiköihin sekä jatkohoitoon, että kuntoutukseen. Jatkohoidon ja kuntouttavien toimenpiteiden kehittäminen, kuten myös soveltuvien asumisyksiköiden saaminen, ovat tämän hetken ongelmia. Ilman näitä kalliit tutkimukset ja annettu hoito jäävät mielestäni irrallisiksi toimiksi, eikä asiakkaan elämänlaatua voida parantaa tai syrjäytymiskierrettä katkaista.
SELVITYS PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ PPS-Hankkeen tavoitteena on järjestää PÄIHDEPSYKIATRISEN HOIDON KEHITTÄMISEN alkukartoitus. Toivomme teidän tutustuvan näihin kysymyksiin, jotka toimivat haastattelunrunkona, oman organisaationne/työyhteisönne kanssa yhdessä. 1. Mitä päihdepsykiatrisia palveluja kuntanne alueella on järjestetty? (Huomioikaa myös ostopalvelut) Mistä muualta kuntanne ostaa päihdepsykiatrisia palveluja? 2. Mikä on kunnassanne päihdepsykiatristen palvelujen vuosittainen tarve? 3. Milloin ja missä vaiheessa päihdepsykiatrisiin erityispalveluihin ohjataan? 4. Kuka/ketkä tekevät hoidon tarpeen arvioinnin? Miten se käytännössä tehdään? Kuka tekee päätöksen hoidon aloittamisesta tai hoitoon ohjauksesta/hoitoon lähettämisestä? 5. Mitä järjestämänne päihdepsykiatrisen asiakkaan/potilaan hoito pitää sisällään? Mitä hoitomenetelmiä on käytössä? Jos esim. käytetään lääkitystä, niin mitä? Onko käytäntöjä lääkemääräyksissä? 6. Miten päihdepsykiatrisen asiakkaan/potilaan jatkohoidon suunnittelu ja jatkoseuranta on järjestetty? Miten asiakkaan/potilaan hoitoprosessi etenee? 7. Mitä odotuksia tai toiveita kunnassanne on päihdepsykiatristen asiakkaiden/potilaiden palvelujen kehittämisen näkökulmasta PPS-hankkeelle? 8. Miten mielestänne ko. palvelut kunnassanne toimivat? Mitä kehitettävää? 9. Millaiseksi koette omat valmiutenne toimia ko. asiakkaiden kanssa? 10. Mistä teemoista katsotte tarvitsevanne lisäkoulutusta? 11. Yhteyshenkilö kunnassanne, johon Pajarilasta voidaan ottaa yhteyttä asiakkaan jatkohoitoa koskevissa kysymyksissä?