Hulluhaaste-peli Opettajan opas Pelin tavoitteet Pelin tavoitteena on leikkimielisten rastitehtävien avulla innostaa oppilaita tutustumaan Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn ja syventää heidän näyttelykokemustaan. Pelissä kannustetaan toimimaan yhdessä ja samalla hankkimaan tietoa mielen hyvinvoinnista. Pelin kuluessa kuunnellaan myös oman joukkueen jäsenten ajatuksia ja tunteita. Ohjeet opettajalle Tulosta ja kopioi pelitehtävät etukäteen koulussa. Jaa luokka 3 4 hengen joukkueisiin. Anna jokaiselle joukkueelle yksi tehtävämoniste ennen vierailua Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Ohjeista ryhmät sääntöihin (ks. peliohjeistus oppilaille). Kerää tehtäväpaperit määräajan kuluttua. Kohderyhmä Hulluhaaste-peli soveltuu yläkoulun ja lukion käyttöön. Aika Peliin kannattaa varata aikaa 45 60 minuuttia ryhmän iästä riippuen. Kaikilla rasteilla ei välttämättä ehdi käydä pelin aikana, joten pelaajien tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. Pelissä tarvitaan Pelimonisteet ja kyniä Kännykkä, tabletti tai muu laite, jolla voi ottaa valokuvia. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä pelin pelaamisen kannalta. Pelin purku Kysymykset ja vastaukset käydään läpi koulussa. Samalla voidaan keskustella näyttelyn herättämistä ajatuksista ja katsoa joukkueiden eri rasteilla ottamia kuvia. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin hyvin suoritetuista tehtävistä. Koulussa on myös mahdollista julistaa voittajajoukkue esimerkiksi yhteenlaskettujen symbolien perusteella. Tehtävien vastaukset Opettajan ohjeen vastaukset noudattavat pääsääntöisesti näyttelytekstejä. Opettaja voi soveltaa mallivastauksia oman harkintansa ja opettamansa luokkatason mukaisesti. Osaan tehtävistä ei ole olemassa oikeita vastauksia. Näiden tehtävien tavoitteena on harjoitella toisten kuuntelemista sekä omien tunteiden ja ajatusten ilmaisua muille. Symbolit Joukkueet saavat kunkin tehtävän suorittamisesta palkkioksi symbolin / symboleita. Ansaitut symbolit rastitetaan tehtäväpaperista. Symboleja on neljä erilaista. Teos: Vappu Rossi
Ohjeistus oppilaille Kerro oppilaille ennen pelin alkua, mitä pelissä tehdään ja mitkä ovat pelin säännöt. Mitä tehdään? Kyseessä on leikkimielinen rastiralli Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Rasteilla kokeillaan yhdessä eri näyttelykohteita, otetaan valokuvia omalla puhelimella, tabletilla tai muulla tallennuslaitteella sekä vastataan kysymyksiin. Kustakin suoritetusta tehtävästä joukkue saa palkkioksi rastittaa tehtävän kohdalla olevan symbolin / symbolit. Symboleja on neljä erilaista. Toiminta-symbolin ansaitsee, kun on suorittanut toiminnallisen tehtävän. Toiminta voi olla esimerkiksi tanssimista, kuuntelemista tai pelaamista. Lamppu-symboli vaatii ajattelua ja tiedonhankintaa. Sydän-symbolin saa, kun ilmaisee tunteitaan esimerkiksi maalaamalla, kirjoittamalla tai puhumalla. Opettaja voi halutessaan antaa hyvin suoritetusta tehtävästä Tähti-symbolin, jonka hän piirtää joukkueen tehtäväpaperiin. Lopuksi erilaiset symbolit lasketaan yhteen. Aika Ennen pelin alkua sovitaan kellonaika, jolloin peliaika umpeutuu, sekä kokoontumispaikka pelin loppuessa. Pelin säännöt 1. Peliä pelataan Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. 2. Näyttelystä etsitään kohteet, joilla on sama nimi kuin rasteilla (ks. pohjapiirros). 3. Rasteilla voi käydä vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kaikkia rasteja ja niihin liittyviä tehtäviä ei välttämättä ehdi suorittaa annetun ajan puitteissa, joten joukkueiden tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. 4. Kun tehtävä on suoritettu, ruksataan sen kohdalla oleva symboli / symbolit. Tehtävistä on mahdollista saada Toiminta-, Lamppu- sekä Sydän -symboleja. Saatavien symbolien määrä ja laatu vaihtelevat kullakin rastilla. Useamman symbolin saaminen edellyttää yleensä useamman eri tehtävän ja kysymyksen suorittamista rastilla. 5. Näyttelykohteilla olevia jonoja ei saa ohittaa. 6. Näyttelyssä juokseminen on myös kielletty. 7. Tehtäviin vastataan näyttelyn sisäänkäynniltä lainattavien kirjoitusalustojen päällä. Näyttelyssä olevien seinämaalausten ja valokuvien päällä ei saa kirjoittaa tai piirtää. 8. Tehtäväpaperi palautetaan opettajalle määräaikaan mennessä. 9. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin esimerkiksi oppilaiden ottamista kuvista tai muista erityisen hyvin tehdyistä tehtävistä. Tästä on kuitenkin syytä kertoa pelaajille ohjeidenannon yhteydessä.
HULLUHAASTE-PELIN MALLIVASTAUKSET 1. Tanssi hulluna a. Tanssikaa minidiskon hattujen alla vähintään puolen minuutin ajan. b. Miten hulluna tanssiminen liittyy mielen hyvinvointiin? Itselle tärkeät asiat voivat joskus näyttää toisista hullulta. Muiden mielipiteistä huolimatta on hyvä uskaltaa toteuttaa itseään, sillä se tukee omaa mielen hyvinvointia. Tanssiminen ja yleisesti liikunta ovat tärkeitä mielen hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. 2. Tunnista tunne a. Pelatkaa Tunnista tunne -peliä. Kukin ryhmän jäsen esittää vuorollaan onnenpyörällä arvotun tunteen joukkueensa jäsenille. Muu joukkue arvaa, mistä tunteesta on kyse. Kun joukkue on arvannut viisi tunnetta oikein, joukkue saa yhden Toimintaja yhden Lamppu-symbolin. Jos paikalle osuu samanaikaisesti toinen joukkue, vuorottelevat joukkueet tunteiden esittämisessä. Molemmat joukkueet saavat arvata. Kun joukkue on arvannut oikein viisi tunnetta, joukkue saa kaksi symbolia ja voi jatkaa eteenpäin. Toinen joukkue jatkaa tunteiden esittämistä ja arvaamista, kunnes on arvannut viisi tunnetta oikein. b. Miksi on tärkeää oppia tunnistamaan tunteita? Kun tiedostaa omat tunteensa, ymmärtää paremmin itseään sekä oman toimintansa syitä ja seurauksia. Hankalat käsittelemättömät tunteet kuormittavat mieltä ja samalla kuluttavat henkisiä voimavaroja. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tunteiden ilmaisu sanallisesti ja sanattomasti ilmein ja elein on tärkeää. Jotta voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, täytyy ensin osata tunnistaa omat tunteensa. 3. Pelottaako? a. Pelatkaa yhdessä Pelottaako?-peliä. Saatte kaksi Toiminta-symbolia, kun olette selvinneet yhdestä yöstä leirinuotiolla. b. Miksi ihmisen on tärkeää käsitellä vaikeita tai pelottavaksi kokemiaan asioita? Vaikeiden ja pelottavien asioiden kohtaaminen ja käsittely on yleensä itselle helpottavaa ja tukee omaa mielen hyvinvointia. Kun asiat kohtaa, on niihin mahdollista etsiä myös itselle sopivia ratkaisuja. 4. Ilmaise tunteesi a. Maalatkaa kukin tämän hetkiset tunnetilanne tauluihin, tai tehkää yhteinen taideteos tunnetiloistanne. b. Ottakaa kännykällä kuva / kuvia taideteoksista. c. Kertokaa omasta taideteoksestanne tai osasta taideteosta muille ryhmän jäsenille. Tehtävän tavoitteena on, että jokainen pääsee ilmaisemaan maalaamisen avulla omia tunteitaan ja myös kertomaan omasta sen hetkisestä tunnetilastaan muille joukkueen jäsenille. d. Miten maalaaminen liittyy mielenterveyteen? Mielen hyvinvointia edistävät erilaiset harrastukset ja luovuus. Maalaamista voidaan käyttää myös taideterapian hoitomuotona, jossa tunteita työstetään taiteen avulla. Taideterapiaa voivat maalaamisen lisäksi olla esimerkiksi musiikki, tanssi, kirjoittaminen tai muu luova toiminta. Taideterapiassa on tärkeää tekeminen itsessään, ei lopputulos. Luova tekeminen voi auttaa pääsemään käsiksi vaikeasti selitettäviin tai tiedostamattomiin tunteisiin.
5. Skitsofoni a. Laittakaa skitsofoni päähän ja kulkekaa näyttelyssä vähintään puoli minuuttia tarkasti kuunnellen. b. Miltä maailma kuulosti skitsofonin kautta? Kirjoittakaa jokaisen ajatukset ylös. c. Minkälaisia tunteita skitsofoni herätti ryhmässänne? Kirjoittakaa ja / tai ottakaa valokuvia kännykällä skitsofonin herättämistä tunteista. Kuvan ei tarvitse olla henkilöstä. Tehtävän tavoitteena on, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät kertomaan omista havainnoistaan ja tuntemuksistaan, ja muut keskittyvät kuuntelemaan toisten ajatuksia. Tuntemuksia on myös mahdollista kuvata luovasti valokuvien avulla. d. Miltä tuntuisi, jos jatkuvasti kuulisitte äänet samalla tavalla kuin kuulitte ne skitsofonin avulla? Skitsofoni päässä on vaikeampi erottaa tärkeitä ja turhia ääniä toisistaan. Tämän takia keskittyminen ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on varmasti vaikeampaa. Yleensä ihmisen aivot suodattavat tietoisesti ja tiedostamatta epäolennaisia ääniä pois, ja ihminen kiinnittää huomiota vain murto-osaan aistihavainnoistaan. Moniin psykoottisiin häiriöihin liittyy merkittävää tarkkaavaisuuden heikentymistä. Asioista ja tapahtumista syntyy vääristyneitä käsityksiä, kun ihmiselle tärkeään informaatioon sekoittuu epäolennaista tietoa. Näin käy erityisesti stressaavissa tilanteissa. 6. Anna kehon puhua a. Laittakaa naamiot päähänne ja esittäkää oman naamionne esittämää tunnetta koko kehollanne. b. Kun kehon asento vastaa naamion tunnetta, ottakaa kuva kännykkäkameralla. Opettaja voi halutessaan antaa joukkueille Tähtisymbolin kuvien perusteella. 7. Olenko se minä? a. Sulauttakaa kasvonne vuoronperään Edvard Munchin Huuto-maalauksen kasvoiksi. b. Katsokaa Munchin maalausta ja eri puolilla näyttelyä esillä olevia valokuvia eri henkilöistä (6 suurta valokuvaa). Osa valokuvien henkilöistä sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Minkälaisia ajatuksia kuvat teissä herättävät? Taustatietoa kuvista: Mielenterveyden häiriöt eivät näy päälle päin. Edes Heurekan henkilökunta ei tiedä, ketkä valokuvissa esiintyvistä ihmisistä sairastavat jotain mielenterveyden häiriötä. 8. Mielenterveysvisa a. Pelatkaa yhdessä yksi kierros mielenterveysvisaa. Palkkioksi saatte kaksi Toiminta-symbolia. Lisäpisteiden hankkimiseksi laskekaa joukkueenne jäsenten saamat pisteet yhteen. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu loppupistemäärä on vähintään 30 / 40, saatte yhden Lamppu-symbolin. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu pistemäärä on vähintään 35 / 40, saatte kaksi Lamppu-symbolia.
9. Masennus koskettaa Kuunnelkaa perheenjäsenten ajatuksia. Vastatkaa sitten seuraaviin kysymyksiin. a. Miltä isästä tuntuu? Mitä hän ajattelee? b. Mitä äiti ajattelee? c. Miten poika kokee tilanteen? a. Isä on masentunut, väsynyt ja iloton. Hänellä ei ole voimia toimia perheensä tai muiden ihmisten kanssa. Hän kokee, että muut ihmiset ovat vahingoniloisia, koska hän on sairastunut ja negatiiviset asiat korostuvat hänen ajatuksissaan. b. Äiti on huolestunut ja pelkää, että isä tekee itselleen jotain. Äiti on myös itse väsynyt isän masennukseen ja pohtii poismuuttamista. Äiti on myös pannut merkille muutoksen pojan käytöksessä. Ennen poika oli iloisempi, nyt hän piirtelee itsekseen omassa huoneessa. Äiti yrittää pitää yllä normaalia arkea isän masennuksesta huolimatta. c. Poika pelkää, että hänestä tulee samanlainen kuin masentuneesta isästä. Hän toivoo, että isä ilahtuisi hänen hyvin menneestä kokeestaan tai tulisi katsomaan hänen jalkapallopeliään. Hän toivoo, että isä olisi tavallinen isä eikä unitautinen isä. Etsikää Mielenterveyden häiriöt -kohteen tietopankista tietoa. Kirjoittakaa tiedot ylös. d. Miten masennusta hoidetaan? Masennusta hoidetaan yleensä lääkkeillä ja psykoterapialla. Myös vertaistukiryhmät tuovat apua. Masennuksen hoidossa voidaan käyttää myös terveyskeskusten psykiatristen sairaanhoitajien tuomaa keskusteluapua. Vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa. Vaikeissa ja psykoottisissa masennuksissa voidaan hoitona käyttää myös sähköhoitoa. e. Miten yleistä masennukseen sairastuminen on? On arvioitu, että masennuksesta kärsii elinaikanaan yli 10 % miehistä ja yli 20 % naisista. Seuraaviin kysymyksiin voi etsiä tietoa myös näyttelyn Mistä apua -kohteesta ja internetistä mm. seuraavilta sivuilta: www.e-mielenterveys.fi www.mll.fi/nuortennnetti/ www.mielenterveystalo.fi f. Mistä masentunut isä voisi saada apua? Masentuneiden on vaikea hakea apua ja hoitoa sairauteensa, sillä heidän omat voimavaransa ovat sairaudesta johtuen huonot. Mutta apua kannattaa aina hakea ja apua voi saada esim. terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, yksityisiltä lääkäriasemilta ja psykoterapeuteilta, kirkolta sekä useilta järjestöiltä. Lähde: www.e-mielenterveys.fi/apua-mielenterveyden-ongelmiin/ g. Miten masentuneen perhe voi huolehtia omasta jaksamisestaan? Läheisten antama tuki masentuneelle on tärkeää, mutta läheisten on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Jos läheiset uupuvat, he eivät voi tukea masentunutta. Läheisten kannattaa huolehtia omasta mielen hyvinvoinnistaan elämällä myös omaa elämäänsä esim. käymällä harrastuksissa sekä tekemällä muita itselleen mieleisiä asioita ja ottamalla välillä etäisyyttä. Jos läheisten oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa levätä ja tarvittaessa hakea apua, sillä masentuneiden omaisilla on korkea riski masentua itse. Läheisille on myös olemassa vertaistukiryhmiä, joista saa tukea, tietoja ja neuvoja. Lähde: www.e-mielenterveys.fi/apua-mielenterveyden-ongelmiin/ laheisellani-on-diagnosoitu-mielenterveyden-hairio/ Perheen pojan kannattaa keskustella isän masennuksesta vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa. Myös ulkopuolista keskusteluapua kannattaa hakea. Asian voi ottaa puheeksi esim. kouluterveydenhoitajan, koululääkärin tai koulukuraattorin kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös kotikunnan terveyskeskukseen, sosiaalityöntekijään, perheneuvolaan tai kriisikeskukseen. Myös kirkolta ja erilaisilta järjestöiltä, kuten Helsinki Mission (Nuorten kriisipiste) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, on mahdollista saada apua. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on myös lasten ja nuorten puhelin, johon voi soittaa maksutta. Lähde: www.e-mielenterveys.fi/nuoret/kuka-voi-auttaa-minua/
10. Elämänkaaria Kuunnelkaa yhden / kahden valitsemanne henkilön tarina. Vastatkaa kuulemanne perusteella seuraaviin kysymyksiin. a. Mihin mielenterveyden häiriöön henkilö on sairastunut? b. Minkälaisia oireita sairaus aiheutti? Miltä sairaus tuntui? c. Miten henkilö on parantunut tai oppinut elämään sairautensa kanssa? d. Minkälaisia ajatuksia tarinat herättivät teissä? Inka a. Anoreksia b. Inka painoi pahimmillaan 35 kg, liikkui runsaasti ja söi hyvin vähän lähinnä hedelmiä ja vihanneksia. Oireiden takana oli Inkan pelko siitä, ettei kelpaa. Inkan sairauteen vaikuttivat hänen uskomuksensa ja arvonsa siitä, minkälainen hänen tulisi olla tai yleisesti minkälainen hänestä hyvän naisen tulisi olla. c. Inka kävi psykoterapiassa, fysioterapiassa ja punnituksissa. Hänelle tärkeä käänne olivat keskustelut elämäntaidollisen valmentajan kanssa, jolloin hän koki tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Tällöin hän oli myös valmis purkamaan ajatustensa takana olevia arvoja ja uskomuksia. Inkan hyvinvoinnille tärkeintä on se, että suhde omaan itseen on kunnossa ja hän hyväksyy itsensä (ja kehonsa) sellaisena kun on. Inka kokee, että anoreksia on osa hänen elämänpolkuaan. Katja a. Vakava masennus b. Masennus vei Katjan pahimmillaan sängyn pohjalle ja hän oli totaalisen väsynyt. Ensimmäisen masennuksen aikaan hän tunsi myös vihaa, kiukkua ja surua, mutta toisen masennuksen aikana hän koki itsensä täysin tunteettomaksi. Hän oli elämäniloton eikä arvostanut itseään. c. Erityisesti luovuusterapia auttoi Katjaa käsittelemään omia tunteitaan, joihin sanat eivät yltäneet. Kristian a. Kaksisuuntainen mielialahäiriö b. Maniavaiheissa rahankäyttö oli holtitonta, ja Kristianilla oli hällä väliä -asenne elämään. Maniavaiheessa hän myös itse huomasi, että vauhti on liian kova. Masennusvaiheessa Kristianin oli vaikea nousta vuoteesta, hän tunsi itsensä toimintakyvyttömäksi ja lamaantuneeksi. Kristianilla oli itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä, jotka eivät onneksi onnistuneet. c. Noin kymmenen vuotta sitten Kristian teki päätöksen, että aikoo saada mahdollisimman eheän ja laadukkaan elämän. Samalla hän aloitti lääkehoidon. Lääkehoito on tärkein kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomuoto, ja lääkkeet pitävät oireet kurissa. Mielialaharjoituksilla Kristian pystyy myös jonkin verran estämään suurimpia mielialanvaihteluita. Petri a. Skitsofrenia b. Petri koki erilaisia harhoja, joissa hän näki näkyjä ja kuuli ääniä, lisäksi hän käsitti kaikki asiat väärin. Sairauden toteamisen aikoihin Petrillä oli henkisesti huono olo, muttei hirveästi harhoja, ja lääkityksen avulla Petri tuli hyvin toimeen. Amfetamiinin käytön aloittaminen kuitenkin toi mukanaan pahat harhat. c. Petri on kuntoutunut lääkehoidon ja päihteettömyyden avulla. Petriä auttaa myös se, että hänellä on sairaudentunto. (Sairaudentunnolla tarkoitetaan, että Petri itse ymmärtää, milloin hän on sairas ja tarvitsee apua.) Lisäksi hänen paranemistaan edisti pääsy asumisvalmennusyksikköön, jossa saa tukea. Myös opiskelu, valmistuminen koulusta ja teatteri ovat tärkeitä. Sami a. Äänien kuuleminen b. Sami kuulee erilaisia ääniä, joita muut eivät kuule. Osa äänistä on uhkaavia ja ilkeitä, osa lempeitä tai hän kuulee musiikkia. 24-vuotiaana hän joutui psykoosin takia sairaalahoitoon. c. Alussa sairautta hoidettiin lääkityksellä ja äänet piti ohittaa. Myöhemmin vertaistukiryhmän keskustelut ja niissä opitut hallintakeinot ovat auttaneet Samia elämään normaalia elämää.
11. Aivot ja mielenterveys Psykoosi a. Mikä aivojen osa vastaa määrätietoisesta toiminnasta? Mesolimbinen dopamiinijärjestelmä MLD b. Mitä aivoissa tapahtuu psykoosissa? Psykoosissa MLD-järjestelmä toimii ylikierroksilla, jolloin ihminen kiinnittää huomiota myös tavallisesti poissuodattuviin aistiärsykkeisiin ja luo merkityksellisiä yhteyksiä näiden asioiden välille. Tällöin todellisuudentaju vääristyy ja lopulta voi syntyä psykoottisia harhaluuloja. c. Miten psykoosia hoidetaan? Psykoosia hoidetaan lääkkeillä. Myös läheiset ihmiset ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä avunlähteitä. Masennus d. Mitä masentuneen aivoissa tapahtuu? Masentuneen aivojen tunteiden säätely ei toimi kunnolla. Limbinen järjestelmä on ylivilkas, ja aivokuoren toiminta on vaimentunut. Tästä seuraa, että masentunut reagoi herkemmin negatiivisiin tapahtumiin, ja positiivisten asioiden huomaaminen sekä rauhoittuminen ovat vaikeampia. e. Miten masennusta hoidetaan? Masennuksen hyvässä hoidossa käytetään masennuslääkkeitä ja psykoterapiaa. Myös läheiset ihmiset, liikunta ja terveelliset elämäntavat auttavat.
KARTTA HEUREKA TULEE HULLUKSI -NÄYTTELYSTÄ 9. Masennus koskettaa 17. 13. Mielenterveyden häiriöt 4. Ilmaise tunteesi 16. 5. Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 2. Tunnista tunne 11. Aivot ja mielenterveys 21. 7. Olenko se minä? 10. Elämänkaaria 18. 3. Pelottaako? 15. 8. Mielenterveysvisa Määränpäänä Mars -näyttely 14. 20. 19. 12. Mistä apua 1. Tanssi hulluna Sisäänkäynti Planetaario Pelikohteet: 1. Tanssi hulluna 2. Tunnista tunne 3. Pelottaako? 4. Ilmaise tunteesi 5. Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 7. Olenko se minä? 8. Mielenterveysvisa 9. Masennus koskettaa 10. Elämänkaaria 11. Aivot ja mielenterveys 12. Mistä apua 13. Mielenterveyden häiriöt Muut kohteet, jotka eivät ole mukana pelissä 14. Minäkuvapeili 15. Näin hulluutta hoidettiin 16. Fobiahuone 17. Kun todellisuus vääristyy 18. Kurkista hulluuden historiaan 19. Testaa itseäsi 20. Huolisilppuri 21. Terävää hulluutta