17.11.2006 Puheenjohtajavaltion päätelmät EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden ministerifoorumista 1. Puheenjohtajavaltio Suomi, tuleva puheenjohtajavaltio Saksa, Portugali, Euroopan komissio ja Länsi- Balkanin maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia) pitivät neljännen EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden ministerifoorumin Tiranassa, Albaniassa 16. 17.11.2006 kesäkuussa 2003 järjestetyn Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmissä annetun valtuuden mukaisesti. Kokous pidettiin ensimmäisen kerran Länsi-Balkanin alueella paikallisen itsehallinnan edistämiseksi. 2. Kokous oli jaettu kolmeen pääistuntoon. Ennen ensimmäistä istuntoa Euroopan komissio piti esityksen vakautus- ja assosiaatioprosessista ja siinä saavutetusta edistymisestä. Ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa. Euroopan komissio esitteli Länsi- Balkanin maiden yleistä edistymistä koskevan arviointinsa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten erityistoimenpiteiden osalta. Länsi-Balkanin ministerit kertoivat myös alueella äskettäin toteutetuista onnistuneista operaatioista. Suomen sisäasiainministeri Kari Rajamäki kertoi puheenjohtajamaan suunnitelmista tehostaa yhteistyötä Europolin ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteen keskuksen (SECI Center) välillä. EU tukee Kaakkois-Euroopan lainvalvontaviranomaisten keskusta koskevan uuden yleissopimuksen neuvotteluprosessia, jonka Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteen keskuksen jäsenvaltiot ovat panneet alulle. Puheenjohtajavaltio Suomi raportoi myös johtavien yhteyshenkilöiden kokouksesta, joka pidettiin Europolissa, Haagissa 16.10.2006. 3. Toisessa istunnossa keskityttiin valittuihin painopisteisiin, joita olivat mm. todistajien suojelu ja ihmiskauppa. Näitä aiheita esittelivät Suomen oikeusministeri Leena Luhtanen ja Albanian sisäministeri Sokol Olldashi ja niissä keskityttiin viimeaikaiseen kehitykseen, onnistuneisiin operaatioihin ja suunniteltuihin tuleviin toimenpiteisiin. Tämän jälkeen Saksan valtiosihteeri Peter Altmeier kommentoi esityksiä ja puheenjohtajavaltio esitti loppupäätelmät. 4. Viimeisessä istunnossa käsiteltiin yhdennetyn rajaturvallisuuden alueellisia näkökulmia. Istunto koostui Kroatian johdannosta ja Länsi-Balkanin maiden puheenvuoroista, jotka koskivat nykyistä toimintaa ja tämän käsitteen toteuttamista alueella. 5. Kokouksessa otettiin huomioon myös seuraavalle vuodelle asetettavat erityiset tavoitteet erityisesti Euroopan komission tuoreiden tilanneselvitysten, Eurooppa-kumppanuuksien ja tulevaisuuden painopisteiden pohjalta. Lopuksi puheenjohtajavaltio teki yhteenvedon EU:n viimeaikaista työtä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Länsi-Balkanilla koskevista keskeisimmistä näkökohdista, ja tulevat puheenjohtajavaltiot Saksa ja Portugali esittelivät näitä asioita koskevia suunnitelmiaan vuodelle 2007 ja vuoden 2008 ensimmäiselle puoliskolle. Edistyminen ja painopisteet 6. Keskustelussa tarkasteltiin Länsi-Balkanin edistymistä oikeus- ja sisäasioissa ja asetettiin erityisiä painopisteitä lisätyölle. Korostettiin, että ongelmat ja niiden ratkaisut ovat selvästi Länsi-Balkanin Suomen EU-puheenjohtajuus Finlands EU-ordförandeskap Finland s EU Presidency Présidence finlandaise de l UE Finnische EU-Präsidentschaft
maiden käsissä ja Euroopan unionin rooli on tukea niitä. Korostettiin toistamiseen, että yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa on edelleen tärkeää. 7. Keskustelussa pidettiin myönteisenä komission vuotta 2006 koskevia edistymisraportteja. Raportin ja käydyn keskustelun pohjalta puheenjohtajavaltio korostaa erityisesti seuraavaa: (a) Albania Pidettiin myönteisenä, että Albania on asettanut järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan etusijalle. Samalla kuitenkin painotettiin konkreettisten tulosten aikaansaamisen tärkeyttä. Korostettiin tarvetta parantaa yhteistyötä poliisi- ja oikeusviranomaisten välillä korkean tason korruption torjunnassa sekä tehostaa tätä työtä. Myönteisenä pidettiin myös ihmiskaupan torjuntaa koskevan kansallisen strategian hyväksymistä ja toimeenpanorakenteiden kehittämistä. Samalla kuitenkin korostettiin, että on tarpeen viedä asioita edelleen eteenpäin. Tulevaisuudessa lisäresurssit ja parempi kansallinen ja kansainvälinen koordinaatio ovat erittäin tärkeitä. Huomioitiin tarve vahvistaa todistajien suojelua. Rajaturvallisuuden kehitystä pidettiin myönteisenä, mutta korostettiin yhdennetyn rajaturvallisuusstrategian käyttöönottamisen tärkeyttä ja rajaturvallisuusinfrastruktuurin kehittämistä. (b) Bosnia ja Hertsegovina Pidettiin myönteisenä järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnan kehitystä. Todettiin, että vaikka oikeudelliset puitteet järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ovat käytössä, nyt on erittäin tärkeää pyrkiä panostamaan toimeenpanoon ja varata todistajansuojeluohjelmalle lisää rahoitusta. Tulevaisuuden painopisteenä on myös oltava valtion ja entiteettitason lainsäädännön välisiin epäjohdonmukaisuuksiin puuttuminen, koska nämä epäjohdonmukaisuudet estävät syytteeseenpanon. Vaikka edistystä huomioitiin tapahtuneen rajaturvallisuuden kehittämisessä, korostettiin, että yhdennetyn kansallisen rajastrategian toimeenpanoon ja rajavalvonnan kehittämiseen tarvitaan enemmän resursseja. Lokakuussa 2005 tehdyn poliisin rakenteiden uudistamista koskevan sopimuksen toimeenpano on edelleen keskeinen ongelma. Euroopan unionin poliisioperaation (EUPM) merkitystä korostettiin. (c) Kroatia Puheenjohtajavaltio piti oikeudellisen uudistusstrategian ja uuden korruption vastaisen ohjelman toimeenpanon aloittamista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan viraston vahvistamista myönteisenä. Komission Kroatiaa koskevassa vuoden 2006 edistymisraportissa korostetaan, että oikeus- ja sisäasioissa, erityisesti oikeuslaitosuudistuksessa ja korruption torjunnassa, on vielä paljon tehtävää. Kroatia on ratifioinut operatiivisen sopimuksen Europolin kanssa, ja yhdennettyä rajaturvallisuutta käsittelevä työryhmä on perustettu. Hallintoon ja lainvalvontaan liittyvät valmiudet, erityisesti monialaiseen virastojen väliseen yhteistyöhön liittyvät, edellyttävät edelleen työtä. Keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluvat oikeudellisen uudistuksen täysimääräinen täytäntöönpano ja lisätoimet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. (d) Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Pidettiin myönteisenä, että itsenäisen ja tehokkaan oikeuslaitoksen perustuslailliset ja oikeudelliset puitteet ovat nyt suureksi osaksi olemassa. Ulkomaalaisia koskevan lain hyväksymisen jälkeen viisumipolitiikkaa koskeva lainsäädäntö on pääasiassa yhdenmukainen EU:n lainsäädännön kanssa. Yhdennettyä rajaturvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma sisältää oikeudelliset puitteet yhdennetyn rajaturvallisuusstrategian toimeenpanemiseksi. Ihmiskaupan torjuntaa koskevan kansallisen strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen on tärkeä askel. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin aktiivisia ponnisteluja, jotta todistajansuojeluohjelma saadaan kehitettyä EU:n standardien mukaiseksi. Edistyminen on ollut pienempää poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunnassa. Olisi varmistettava tiivis yhteistyö Europolin kanssa; erityisesti tulisi varmistaa osallistuminen eurooppalaiseen uhkien arviointiin ja riskianalyysiin. Vaikka poliisiuudistus on äskettäin hyväksytty, tällä alalla tarvitaan lisätoimia. Uudistukset, erityisesti oikeuslaitoksen ja poliisin uudistaminen, sekä korruption torjunta ovat edelleen suuria haasteita.
(e) Montenegro Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian toimeenpanoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksymistä pidettiin myönteisenä. Tässä yhteydessä tulevaisuuden painopisteenä on oltava lainvalvontaviranomaisten toimeenpanovalmiuksien parantaminen. Huomioitiin, että huumeiden ja ihmiskaupan torjunnassa on tapahtunut kehitystä, mutta korostettiin lisätoimien tarvetta. Huomioitiin, että kehitystä on tapahtunut myös rajaturvallisuuden, viisumipolitiikan, turvapaikka-asioiden, maahanmuuton ja todistajansuojelun alueilla. Näiden alueiden tulevaisuuden painopisteinä on oltava tehokkaan toimeenpanon edellyttämien oikeudellisten ja institutionaalisten puitteiden käyttöönotto ja sekundäärilainsäädännön luominen. (f) Serbia Pidettiin myönteisenä, että yhdennettyä rajaturvallisuutta koskeva strategia ja toimeenpanoa koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty. Uuden poliisilain täytäntöönpanoa on korostettava; näin tuetaan rajapoliisiuudistusta. Huomioitiin, että edistystä on tapahtunut myös ihmiskaupan torjunnassa. Koska järjestäytynyt rikollisuus on edelleen huolenaiheena, korostettiin tarvetta viimeistellä toimintasuunnitelma järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan kansallisen strategian toimeenpanosta ja vahvistaa erikoistuneiden poliisiviranomaisten toimintaa. Omaisuuden, pankkitilien ja rikoksesta saadun hyödyn takavarikointia ja hukkaamiskieltoa koskevan tarvittavan lainsäädännön hyväksymisen on myös oltava yksi tulevaisuuden painopisteistä. Todistajien suojelua koskevan lain toimeenpanossa ilmenneisiin puutteisiin täytyy puuttua. (g) UNMIK/Kosovo Puheenjohtajavaltio piti myönteisenä Yhdistyneiden Kansakuntien Kosovon väliaikaishallinnon (UNMIK) tilannekatsausta eri hallinnollisten kapasiteettien kehittämisestä Kosovossa, erityisesti oikeus- ja sisäasiainministeriöiden sekä tuomarineuvoston ja lainkäytön alan koulutuslaitoksen perustamisen osalta. Huomioitiin kuitenkin, että lainkäytön alan institutionaalisia puitteita on parannettava tuomareiden riippumattomuuden ja syyttäjien autonomian varmistamiseksi. Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminnan tehokuutta on parannettava. Vireillä olevien oikeustapausten ruuhka on kasvanut eikä tuomioita panna aina täytäntöön. Edistystä rajaturvallisuuden kehittämisessä pidettiin myönteisenä. Korostettiin tarvetta tehostaa pyrkimyksiä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, sillä järjestäytynyt rikollisuus on edelleen vakava ongelma Kosovossa. Todistajien suojelun parantamisen on myös oltava yksi tulevaisuuden painopisteistä. Lisäksi ihmiskaupan torjuntaa on tehostettava. Huomioitiin myös, että parhaillaan alueelle suunnitellaan mahdollista EU:n operaatiota. Alueellinen ulottuvuus 8. Keskustelussa korostettiin, että järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöön yleensä ja ihmiskauppaan erityisesti liittyvien asioiden alueellinen luonne edellyttää alueellisia toimia. Keskustelussa painotettiin, että maiden on tärkeä omaksua yhteistyöhön perustuva alueellinen lähestymistapa ongelmiin; esimerkkinä voidaan mainita idästä länteen kulkevan ihmiskauppareitin katkaisemiseen liittyvä yhteistyö naapurimaiden, kuten Romanian, Bulgarian ja Turkin kanssa. Tärkeänä pidettiin sitä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa täytyy edelleen tehostaa kehittämällä oikeus- ja poliisiviranomaisten kahdenvälistä ja alueellista yhteistyötä ja noudattamalla moitteettomasti olemassa olevia kahdenvälisiä ja alueellisia yhteistyösopimuksia, esim. Kaakkois-Euroopan poliisiyhteistyötä koskevaa yleissopimusta, sekä tekemällä tehokasta yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa (Kaakkois-Euroopan vakaussopimus ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessi SEECP). Kun kehitetään alueellista yhteistyötä Länsi-Balkanin alueella, on tarkasteltava muiden alueiden kokemuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta; esimerkiksi Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen toimintaryhmä (Task Force on Organised Crime in the Baltic Sea Region) ja sen ihmiskaupan vastainen toimintaryhmä. Järjestäytynyt rikollisuus on kansainvälinen ilmiö, ja Länsi-Balkanin järjestäytynyt rikollisuus liittyy läheisesti EU:n jäsenvaltioiden järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tästä syystä keskustelussa korostettiin sitä, että Europolin ja Eurojustin osallistuminen ja tarvittaessa muu EU:n panostus sekä näiden toimielinten ja Länsi-Balkanin lainvalvontaviranomaisten (esim. Kaakkois- Euroopan yhteistyöaloitteen keskuksen) välisen yhteistyön tehostaminen ovat erittäin tärkeitä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tapausten tutkinnan, syytteeseenpanon ja tuomioiden antamisen parantamiseksi. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että tietosuojaa koskevan lainsäädännön loppuun saattaminen ja moitteeton täytäntöönpano ovat edellytyksiä Länsi-Balkanin ja Europolin välisen
yhteistyön tiivistämiselle. Tärkeänä pidettiin myös lisätä alueellista yhteistyötä korruption torjuntaan erikoistuneiden kansallisten yksiköiden välillä. Samoin pidettiin tärkeänä, että alueen maat jakavat keskenään sellaisia parhaita käytäntöjä, joilla voidaan purkaa tällä hetkellä vireillä olevien oikeustapauksien ruuhkaa. Oltiin yhtä mieltä siitä, että alueen valtioiden on jatkettava työtä entistä vankempien oikeusjärjestelmien perustamiseksi, jotta rikoksentekijät saisivat asianmukaiset rangaistukset ja kansalaiset voisivat nähdä oikeuden toteutuvan. Lisäksi korostettiin, että on tärkeää saada valmiiksi ja panna täytäntöön ihmisoikeuksia kunnioittava todistajien suojelua koskeva lainsäädäntö. Tässä suhteessa menettelysääntöjen avulla on varmistettava sopiva tasapaino todistajien suojelun ja puolustautumisoikeuden välillä koko alueella. 9. Myönteisenä pidettiin Kaakkois-Euroopan lainvalvontaviranomaisten keskusta koskevan uuden yleissopimuksen neuvotteluprosessia, jonka Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteen keskuksen jäsenvaltiot ovat panneet alulle, ja korostettiin tarvetta vahvistaa yhteistyötä EU:n elinten, kuten Europolin ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteen keskuksen, välillä ja pidettiin myönteisenä puheenjohtajavaltion suhtautumista EU:n neuvotteluille antamaan tukeen. Keskustelussa korostettiin tarvetta tehdä tarvittaessa yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden ja EU:n poliisipäälliköiden yhteistyöryhmän asettamien projektien kanssa; nämä projektit liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseen ja ne toteutetaan kokonaisvaltaisen strategisen suunnittelujärjestelmän (COSPOL) puitteissa. 10. Länsi-Balkanin maille, joilla kaikilla on selkeä eurooppalainen perspektiivi, on annettu erityiset yhdennetyn rajaturvallisuuden suuntaviivat. Kahdelle näistä maista on annettu ehdokasvaltion asema. Länsi-Balkanin maiden ja EU:n välinen lähentyminen riippuu Länsi-Balkanin maiden omista ansioista, joita arvioidaan säännöllisesti. Parannettaessa rajaturvallisuutta tällä Euroopan alueella pitäisi korostaa turvallisuuden lisäksi suhteellisuutta. On tarpeellista säilyttää vaatimukset erikoistumisesta ja ammattilaisuudesta, mutta liiallisen hallinnollisen kapasiteetin luomista tulee välttää. Lisäksi EU tukee ja tulee tukemaan kaikkien kuuden maan kehitystä. Alueelliset poikkeukselliset joustot pitäisi ottaa käyttöön. Yhteisiä partioita ja tarkastuksia on jo otettu käyttöön hyväksyttävinä joustoina kahden ehdokasmaan ja kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, jotka eivät sovella Schengenin säännöstöä kokonaisuudessaan. Operatiivista tehokkuutta ja kustannustehokkuutta voisi myös parantaa esimerkiksi alueellisilla operaatioilla, alueellisilla riskianalyyseillä ja yhteisellä koulutuksella. Poikkeuksia ei voi kuitenkaan tehdä sitovan säännöstön, kuten Schengenin rajasäännöstön osalta.. EU-tason toiminnassa edistyminen 11. Todetiin, että EU tukee omalta osaltaan merkittävästi Länsi-Balkanin maiden ponnistuksia oikeus- ja sisäasioiden alalla. EU:n on tarpeen hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia välineitä koordinoidusti ja sen kannattaa keskittyä painopisteisiin, jotka on määritelty liittymiskumppanuuksissa ja Eurooppakumppanuuksissa. Myönteisenä pidettiin sitä, että puheenjohtajan tukiryhmän vuonna 2004 laatiman Länsi-Balkanin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan selvityksen toimeenpanossa ja erityisesti alueella tapahtuvan EU:n operatiivisen yhteyshenkilötoiminnan yhteensovittamisessa on tapahtunut edistystä. Pidettiin tarpeellisena järjestää säännöllisemmin EU:n yhteyshenkilöiden ja asianomaisen Länsi-Balkanin maan lainvalvontaviranomaisten välisiä kokouksia. 12. Keskustelussa pidettiin myönteisenä sitä, että neuvosto hyväksyi 13. marraskuuta valtuudet neuvotella viisumihelpotus- ja takaisinottosopimuksista Bosnia ja Hertsegovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian kanssa. Neuvosto hyväksyi myös valtuudet neuvotella viisumihelpotussopimuksesta Albanian kanssa ja muistutti, että EU:lla on jo takaisinottosopimus Albanian kanssa. 13. Pantiin myös tyytyväisenä merkille, että EU:n muut välineet ja erityisesti EU:n kriisinhallintaoperaatiot voisivat myötävaikuttaa merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan alueella. 14. Keskustelussa todettiin, että suositukset, jotka sisältyvät neuvoston kesäkuussa 2006 sopimaan EU:n ja Länsi-Balkanin väliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon, laittomaan maahanmuuttoon ja terrorisminvastaisen toimintaan liittyvän yhteistyön parantamista koskevaan toimintasuunnitelmaan,
ovat arvokkaita. Näiden suositusten täytäntöönpanon jatkuva edistyminen auttaisi maksimoimaan alueelle annettavan avun tehokkuuden ja edistäisi myös Länsi-Balkanin hallitusten ja instituutioiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Loppupäätelmät / puheenjohtajavaltiot Saksa, Portugali ja Slovenia 15. Keskustelussa katsottiin, että Länsi-Balkanin maiden jatkuva edistyminen oikeus- ja sisäasioissa vuonna 2007, vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla ja sen jälkeen on tärkeää niiden eurooppalaisen perspektiivin kannalta. 16. Saksa tukee alueen vakauttamista ja demokratian periaatteisiin perustuvan poliisi- ja oikeusjärjestelmän luomista. Tästä syystä Saksa omalla puheenjohtajakaudellaan jatkaa puheenjohtajavaltioiden Itävallan ja Suomen aloittamaa työtä. Jatkettaessa oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian toimeenpanoa pääpaino on Länsi-Balkanin ja EU:n välisen järjestäytynyttä rikollisuutta, laitonta maahanmuuttoa ja terrorismin torjuntaa koskevan yhteistyön parantamisessa. 17. EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden ministerifoorumi järjestetään Portugalin puheenjohtajakauden aikana Sloveniassa vuoden 2007 jälkipuoliskolla.