ANALYYSI 44. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2007 www.laborantti.net
Partikkelit paperin prosessissa 27. 28.9.2007 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Koulutus on tarkoitettu paperiteollisuuden laboratorioissa työskenteleville henkilöille. Koulutuksen tarkoitus on selventää paperin märkäosan prosessin tapahtumia ja täyteaineen/ pigmenttien käsittelyä laboratoriomittausten näkökulmasta. Torstai 27.9. Luento Luennoitsija 08.00 09.00 Ilmoittautuminen 09.00-09.10 Kurssin avaus 09.10 10.00 Märkäosan kemia Aino Kunnas, -Mitä märkäosan kemia on? Stora Enso Oy Imatran tutkimuskeskus 10.15-11.00 Edellinen aihe jatkuu, tehdas caseja 11.15-12.00 Edellinen aihe jatkuu -Mitä laboratoriomittaukset kertovat 12.00-13.00 Lounas 13.00 13.45 Saostuman torjunta ja siihen liittyvät analyysit Simo-Pekka Vanninen, ja mittausmenetelmät paperin valmistuksessa. Ciba Specialty Chemicals Oy 14.00-14.45 Edellinen aihe jatkuu 15.00-15.30 Kahvi 15.30-16.15 ATP-menetelmä ja mikrobikontiminaation reaaliaikai- Juhana Riskala, nen määrittäminen paperiteollisuuden prosesseissa Labema Oy 18.00-20.00 Kylpylä 21.00 - Iltapala Perjantai 28.9. Luento Luennoitsija 09.00-09.45 Pigmentit ja täyteaineet Kaisa Heinonen, -ominaisuuksien merkitys paperin prosessissa Omya Oy 10.00-10.45 Raekokojakauma-analysaattorit Sintrol Oy 11.00-11.45 Näytteenotto kuivatuotteesta Kari Heiskanen, - jauhemaisen näytteen käsittely Teknillinen korkeakoulu, Espoo 12.00-13.00 Lounas 13.00 14.00 Näytteenotto kuivatuotteesta jatkuu 14.15 15.00 Taukoliikunnan merkitys työssä jaksamisessa Tuija Saastamoinen, Hämeenlinnan kuntohoito ky. 15.00 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Tiedustelut ja ilmoittautuminen HETI: Auli Järvelä puh. 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net Kurssin hinta täysihoitoineen: sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2 hh (lisämaksusta 1 hh) ja kylpylän käyttö. jäseniltä 440 c, ei-jäsenilta 590 c ei-majoittuvilta jäseniltä 350 c, ei-jäseniltä 490 c yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäsenilta 270 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. VIELÄ EHDIT MUKAAN, PIDÄ KIIRETTÄ! Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 2 ANALYYSI 3/2007
Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 anne.raille@laborantti.net Sanna Tomukorpi Keonpellonkatu 7 as. 27, 21200 Raisio GSM 050 591 8595 sanna.tomukorpi@gmail.com Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.hakulinen@laborantti.net Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7032 sinikka.kollanus@laborantti.net SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Partikkelit paperin prosessissa... 2 Koulutus: Biokemian koulutuspäivät... 4 Päätoimittajalta... 5 Transrasvahapot ja terveys... 6 Puhdastilatyöskentely... 9 Taitaja-mästare-kisat... 12 Pankki Nordea 117330-111263 Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku anne.raille@laborantti.net ISSN 1459-0999 Koulutus: Laatuseminaari... 13 Ällätikku... 14 Perustutkinto tuplavauhdilla?... 15 Kollegani Anssi Kolkka... 16 Thermo Scientificin kummioppilaat... 17 Harrastukseni: mestariampuja... 18 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, 70900 Toivala irja.hiekkamaki@laborantti.net Työ 044 720 1457 Koti 050 342 5634 Tapahtumien ABC... 19 Jumppa-Jaana: Metsäkuntosali... 20 Sudoku... 22 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2007 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle 4 3.12.2007 26.10.2007 Toiminnanjohtajalta... 23 Yhdistykset toimivat... 24 Lehdistötiedote: Teknohaus... 27 Toimihenkilöt ja yhdistykset... 30 www.laborantti.net Palvelukortti... 31 ANALYYSI 3/2007 3
Biokemian koulutuspäivät 11. 12.10.2007 Rantasipi Cumulus, Kajaaninkatu 17, Oulu Kurssi on tarkoitettu esim. lääketeollisuuden tutkimuslaboratorioissa tai biokemian laboratorioissa työskenteleville laboranteille, laboratorioanalyytikoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Luentojen aikana voidaan perehtyä ja keskustella myös osanottajien ongelmatilanteista ja muista esille tulevista kysymyksistä. Torstai 11.10. Luento Luennoitsija 9.00 10.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 10.00 Kurssin avaus 10.15 11.00 Kvantitatiivinen PCR ja käyttösovellutuksia Biokemisti, FM Mika Ilves, Oulun Yliopisto Fysiologian laitos 11.15 12.00 edellinen aihe jatkuu 12.00 13.00 LOUNAS 13.00 13.45 RNAi-tekniikka LT Tommi Vaskivuo, Oulun yliopisto, Fysiologian laitos 14.00 14.45 Edellinen aihe jatkuu 14.45 15.15 KAHVI 15.15 16.00 Ergonomiaa ja taukojumppa Fysioterapeutti Maarit Kangas, Oulun Työterveys 17.00 19.00 Sauna 20.00 Iltapala Perjantai 12.10. Luento Luennoitsija 09.00 09.45 Mikä on myrkky? Biokemisti, FM Jaaana Rysä, Oulun Yliopisto, farmakologian ja toksikologian laitos 10.00 10.45 edellinen aihe jatkuu 11.00 11.45 Soluviljely tarvikkeet Aluepäälikkö, Meeri Raunio,VWR 12.00 13.00 LOUNAS 13.15 14.00 Soluviljelytekniikoiden päivitystä FT, Dos. Sakari Kellokumpu, Oulun Yliopisto,Biokemianlaitos 14.15 15.00 Soluviljelyn biologiset vaarat ja turvaluokitus 15.00 Kurssin päätös ja kahvi Tiedustelut ja ilmoittautuminen 21.9.2007 mennessä: Outi Mänty puh. 040 820 9721, outi.manty@pp.inet.fi Kirsi Salo puh. 041 502 7310 kehsalo@hotmail.com Kurssin hinta täysihoitoineen: sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2 hh (lisämaksusta 1 hh) ja saunan. jäseniltä 440 c, ei-jäsenilta 590 c ei-majoittuvilta jäseniltä 360 c, ei-jäseniltä 500 c yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäsenilta 270 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry/suomen Laboratorioalan Liitto ry 4 ANALYYSI 3/2007
Analyysissä henkilöstö irtisanomisen karikoissa Työskentelen vielä tätä kirjoitellessani Turussa, amerikkalaisomisteisessa lääketehtaassa, LAB Pharma Oy:ssä. 22-vuotisen työhistoriani olen työskennellyt Lääketeollisuudessa, tuotekehityksen parissa. Pitkä toimialalle antamani uskollisuuteni kuitenkin päättyy, sillä yrityksemme on syyskuun lopussa siirtämässä tuotantoamme Teksasiin. Nyt kun lehti ilmestyy, olen mitä ilmeisemmin kesälomalla, josta en palaa enää työpaikalleni. Irtisanomisemme tuli koko henkilöstölle täytenä yllätyksenä. Vielä alkuvuodesta olimme auttamattoman tietämättömiä tästä emoyrityksen aikomuksesta. Toki tämän päivän toimintatavat monissa kansainvälisissä yrityksissä ovat olleet sen suuntaisia, että on voinut odottaa, että mitä tahansa voi tapahtua ja missä tahansa ajassa. Koska joukkoamme on karsittu irtisanomisilla vuosien saatossa jo aiemminkin, on takaraivoihin iskostunut ajatus mahdollisista ja jopa todennäköisistä irtisanomisista. Kuitenkin, omistajiemme esittämä aikataulu siirtää tuotekehityksemme Jenkkilään, pääsi yllättämään henkilöstön. Myös tuotannon pystyttäminen Teksasiin sellaisella aikataululla, tuntui näin suomalaisen maallikon silmin lähes mahdottomalta. Mutta kaikki on näköjään mahdollista, ainakin näille meidän rahakkaille omistajillemme. YT-menettely irtisanomisen suhteen vietiin loppuun melko nopeassa tahdissa Neuvottelujen alkumetreillä tehtiin varsin selväksi myös, että oikeastaan työehtosopimuksessa mainittujen irtisanomisaikojen aikojen ja korvausten maksamisen noudattamisen lisäksi ei työnantajalla paljon muita velvoitteita sitten olekaan. Heti alussa tehtiin työnantajan taholta selväksi myös työnantajan valta ja direktio-oikeus, että jos ei nyt ihan mukisematta, mutta melko pienin narinoin neuvottelimme kaikille irtisanotuille läksiäislahjapaketin. Ja kuinkas ollakaan, rahaakaan ei tähän suunnitelman osaan ollut käyttää juuri lainkaan. Saimme ymmärtää, että kaikkinainen neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos, olisi työnantajan hyvää hyvyyttään antamaa bonusta. Pitkään työtä yhdessä tehnyt, työhönsä sitoutunut työyhteisö joutui aikamoiseen höykytykseen. Irtisanomisen koskettaessa lähes kaikkia labralaisia, koettu pettymyksen ja hämmennyksen tunne yhdisti koko joukkoa. Teetettävien töiden tärkeys ja kiireellisyys toi kesän kynnyksellä työnantajan mahtipontisuuden esille. Kaikkien kesälomat siirrettiin syyskuulle. Siinä sitä riitti ihmettelemistä kun piti lähteä miettimään lapsille kesäksi hoitopaikkajärjestelyjä ja peruuttelemaan jo varattuja lomamatkoja. Koska alan työllisyys Turun alueella on melko heikko, on se omalta osaltaan tuonut alavireisyyttä työnhakua ja työllistymistä käsittäviin keskusteluihin. Yleisesti tunnetulla huumorilla on onneksi jaksettu vaikeat ajat yli, joskus sillä on jopa selvitetty karikkoiset tilanteet. Keskustelut tiiviin työyhteisön hajoamisesta tuovat tilanteisiin haikeutta ja kaihoa. Vanhat koetut yhteiset muistot on käyty useasti läpi kahvipöytä keskusteluissa. Irtisanomisajan lähestyessä, korostuu työyhteisön yhdessäolo ja tiivis yhdessäolo yhä enemmin. Tällaisissä tilanteessa nousevat tunteet helposti pintaan, ja reagointi moniin tunnetiloihin on ollut lähes laidasta laitaan. On naurettu ja on itketty. Kaikesta huolimatta, niin naivistiselta kuin saattaa kuulostaa, itse uskon siihen, että tämä aluksi kovin ikäväksi koettu uutinen kuitenkin tulee tuomaan monille uusia mahdollisuuksia. Anne Raille Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 3/2007 5
Transrasvahapot ja terveys Tutkija Anu Turpeinen, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, ravitsemustiede Transrasvahappoja saadaan ravinnosta osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävistä elintarvikkeista, rasvaisista maitotuotteista ja naudanlihasta. Osittain kovetetun kasvirasvan transrasvahapoilla on todettu epäedullisia terveysvaikutuksia, sen sijaan luontaisten, märehtijöiden rasvan sisältämien transrasvahappojen vaikutukset ovat vielä epäselvät. Suomessa transrasvahappojen saanti on vähäistä, keskimäärin 1 g/pv. Transrasvahapot ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joissa on yksi tai useampi kaksoissidos trans-asemassa, tavanomaisen cis-aseman sijaan (Kuva 1). Transrasvahappoja muodostuu vä lituotteena kasviöljyjen kovettamisessa (hydrogenointi), tuotettaessa kiinteässä muodossa olevaa kasvirasvaa elintarvike- ja leipomoteollisuuden tarpeisiin. Hydrogenoinnissa kasviöljyä käsitellään korkeassa lämpötilassa ja paineessa vetykaasun ja metallikatalyytin kanssa. Tällöin kasviöljyn tyydyttymättömien rasvahappojen kaksoissidokset pelkistyvät ja rasva kovettuu. Prosessissa syntyy välituotteena trans-kaksoissidoksen sisältäviä rasvahappoja. Jos hydrogenointi tehdään loppuun asti, kaikki tyydyttymättömät rasvahapot ovat pelkistyneet tyydyttyneiksi rasvahapoiksi, eikä rasva sisällä transrasvahappoja. Mikäli kasviöljyä sen sijaan hydrogenoidaan vain osittain, lopputuotteessa on transrasvahappoja. Transrasvahappoja muodostuu myös luontaisesti märehtijöiden pötsissä, pötsibakteereiden pelkistäessä rehun monityydyttymättömiä rasvahappoja. Pötsistä rasvahapot siirtyvät lehmän kudoksiin ja näin ollen transrasvahappoja on myös naudanlihassa ja maidossa. Luontaiset ja kemiallisessa kovettamisessa muodostuneet transrasvahapot ovat rakenteeltaan ja mahdollisesti ominaisuuksiltaan erilaisia. Kuva 1. Cis-trans isomeria. Transrasvahappojen terveysvaikutukset Kemiallisessa kovettamisessa muodostuvilla transrasvahapoilla, jotka ovat pääosin kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, on todettu epäedullisia terveysvaikutuksia. Sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta kovettamisessa muodostuvien transrasvahappojen on todettu olevan vaikutuksiltaan jopa epäedullisempia kuin tyydyttyneet rasvahapot. Transrasvahapot nostavat kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia (ns. paha kolesteroli) ja triglyseridejä ja laskevat HDL-kolesterolia (ns. hyvä kolesteroli) (Kuva 2). Transrasvahapot heikentävät myös verisuonen seinämän toimintaa ja lisäävät tulehduksen merkkiaineiden (CRP, IL-6) pitoisuuksia veressä, ylläpitäen tulehdustilaa elimistössä. Kaikki edellä mainitut muutokset lisäävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Transrasvahappojen 6 ANALYYSI 3/2007
haitalliset vaikutukset on todettu systemaattisesti sekä laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa että kliinisissä interventioissa. Kuva 2. Muutokset veren rasvaarvoissa, kun 1 E% hiilihydraatteja korvataan erityyppisillä rasvahapoilla (Mensink ym. 2003). SAFA=tyydyttyneet rasvahapot, MUFA=kertatyydyttymättömät rasvahapot, PUFA=monityydytty mättömät rasvahapot. Ylipainoisilla henkilöillä transrasvahapot vaikuttavat epäedullisesti sokeriaineenvaihduntaan nostamalla veren insuliinipitoisuutta ja pahentamalla insuliiniresistenssiä. Transrasvahappojen saannilla on laajassa epidemiologisessa tutkimuksessa (Nurses Health Study) todettu yhteys 2 tyypin diabeteksen kehittymiseen ylipainoisilla henkilöillä. Terveillä, normaalipainoisilla henkilöillä transrasvahappojen vaikutukset sokeriaineenvaihduntaan ovat vähäiset. Yksittäisissä tutkimuksissa on havaittu yhteys transrasvahappojen saannin ja eräiden syöpien riskin välillä. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, eikä selkeää näyttöä yhteydestä mihinkään syöpään ole saatu. Luontaisten, märehtijöiden rasvan sisältämien kertatyydyttymättömien transrasvahappojen terveysvaikutuksia on tutkittu vähän. Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että niiden vaikutukset eivät olisi yhtä epäedullisia kuin kemiallisessa kovettamisessa muodostuvien transrasvahappojen. Kontrolloituja interventioita, joissa luontaisten ja kovetettujen transrasvahappojen vaikutuksia olisi verrattu ei ole kuitenkaan julkaistu. Eräillä transrasvahapoilla saattaa olla myös edullisia vaikutuksia. Märehtijöiden rasva sisältää pieniä määriä myös konjugoitua linolihappoa (engl. conjugated linoleic acid, CLA), joka on viime vuosikymmenen aikana ollut suuren mielenkiinnon kohteena. CLA on joukko linolihapon (C18:2 n-6) geometrisiä ja paikkaisomeereja, joilla on eläintutkimuksissa todettu merkittäviä terveysvaikutuksia, mm. antikarsinogeenisia ja antiaterogeenisia vaikutuksia, edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen, sokeriaineenvaihduntaan ja immuniteettiin. Ihmisillä CLA:n vaikutukset ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että suurin osa tutkimuksista on tähän mennessä tehty CLA-isomeeriseoksella. Tällä hetkellä tutkitaan yksittäisten isomeerien vaikutuksia, koska eri isomeereillä on todettu hyvinkin erilaisia vaikutuksia. Transrasvahappojen saanti ja lähteet Suomessa Suomessa transrasvahappojen saanti on Finravinto 2002-tutkimuksen mukaan keskimäärin n. 1 g/pv, josta noin puolet tulee luontaisista lähteistä ja puolet kovetetusta kasvirasvasta. Yhdysvalloissa saannin arvioidaan olevan keskimäärin 5.8 g/pv. Tärkeimmät luontaisten transrasvahappojen lähteet ovat rasvaiset maitotuotteet ja naudanliha (Kuva 3). Kovetettujen transrasvahappojen päälähteitä ovat teolliset leipomotuotteet, snack-tuotteet ja teolliset perunavalmisteet. Suomessa rasiamargariinit eivät nykyään sisällä lainkaan transrasvahappoja ja myös leivontamargariineissa pitoisuudet ovat pieniä. Toimenpiteitä trans rasva happojen saannin vähentämiseksi Koska osittain kovetetusta kasvirasvasta saatavilla transrasvahapoilla on todettu ainoastaan epäedullisia terveysvaikutuksia, on useissa maissa ryhdytty toimenpiteisiin niiden saannin vähentämiseksi. Kanadassa ja Yhdysvalloissa transrasvahappojen määrä tulee ilmoittaa elintarvikkeen päällysmerkinnöissä. Myös EU:ssa uusitaan parhaillaan elintarvikkeiden päällysmerkintöjä koskevia säädöksiä. Tällöin tullaan keskustelemaan transrasvahappojen ilmoittamisesta päällysmerkinnöissä, joko erikseen tai yhdessä tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa. Tällä hetkellä ainoastaan termi osittain kovetettu kasvirasva elintarvikkeen aineosaluettelossa kertoo suomalaiselle kuluttajalle, että tuote sisältää transrasvahappoja. Tanskassa transrasvahappojen määrää elintarvikkeissa ryhdyttiin rajoittamaan lailla v. 2003: Tanskassa myytävät elintarvikkeet saavat sisältää transrasvahappoja korkeintaan 2% rasvahapoista. Tämä ei kuitenkaan koske luontaisia transrasvahappoja (mm. maitotuotteiden sisältämiä) vaan ainoastaan osittain kovetettua kasvirasvaa. Yhdysvalloissa useat kaupungit ovat kieltäneet tai harkitsevat kieltävänsä transrasvahappoja sisältävien elintarvikkeiden käytön ANALYYSI 3/2007 7
ja myynnin ravintoloissa (mm. New York City 1.7. 2008 alkaen). Useat suuret elintarvikeyritykset, kuten McDonald s, Kraft, Nestle ja Kellogg s ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä vähentämään transrasvahappojen määriä tuotteissaan. Teollisuudessa on pyritty löytämään vaihtoehtoisia kovettamismenetelmiä hydrogenoinnille. Yleisin menetelmä on vaihtoesteröinti, jossa erilaisia rasvoja sekoitetaan keskenään ja entsyymi- tai metallikatalyytin katalysoimassa reaktiossa triglyseridien rasvahappokoostumus muuttuu. Monityydyttymättömän rasvahapon korvautuessa tyydyttyneellä rasvahapolla, muodostuva rasva on kovempaa kuin alkuperäinen. Prosessissa ei muodostu lainkaan transrasvahappoja. Myös eräiden trooppisten, luonnostaan kovien öljyjen, kuten palmuöljyn käyttö on lisääntynyt. Hydrausolosuhteita, kuten lämpötilaa, painetta ja hydrausaikaa muuttamalla, voidaan myös vaikuttaa muodostuvien transrasvahappojen määrään. Suomessa ja yleisesti Euroopassa transrasvahappojen määrät elintarvikkeissa ovat näiden toimenpiteiden seurauksena vähentyneet viime vuosikymmenen aikana ja sama suuntaus jatkuu edelleen. Suomessa transrasvahappojen saantia ei rajoiteta säädöksin, koska nykyisellä saannilla ei katsota olevan terveysvaikutuksia. Myöskään suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole erillistä suositusta transrasvahappojen saannille, vaan yhteinen suositus ns. kovalle rasvalle, joka sisältää sekä tyydyttyneet että transrasvahapot. Kovan rasvan kokonaissaannin tulisi olla korkeintaan 10% kokonaisenergiansaannista, mutta tällä hetkellä saanti on n. 14 E%. Tästä n. 13.5% tulee tyydyttyneestä rasvasta ja sen saantia (n. 30 g/pv) pidetäänkin huomattavasti transrasvahappoja suurempana ongelmana Suomessa. Transrasvahappojen saantilähteitä Suomessa: Luontaiset transrasvahapot rasvaiset maitotutotteet naudanliha Osittain kovetettu kasvirasva teolliset leipomotuotteet snacktuotteet teolliset perunavalmisteet kastikeainekset kasvirasvapohjaiset kermat Bio- ja lääkealan seminaari lokakuussa Turussa 18.10. järjestetään bio- ja lääke alan yritysten henkilökunnalle suunnattu seminaari Turun Mauno Koivisto -keskuksessa. Seminaarissa on esillä myös alan yritysten puheenvuoro. Siellä on mahdollisuus tavata tuttuja alalta sekä luoda uusia kontakteja. Puhujavieraaksi saapuu Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Seminaarin järjestävät alan toimihenkilöryhmät yhteistyössä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton ja Toimihenkilöunionin kanssa. Kutsut tilaisuuteen lähetetään yrityksiin. Tilaisuus on maksuton. Tiedustelut: Anne Raille, anne.raille@laborantti.net 050 336 7982 Sosiaali- ja terveysalan opinnot Stadiassa Bioanalytiikan ko., Bioanalyytikko (AMK), 180 op Koulutus on tarkoitettu kliinisessä laboratoriotyössä oleville henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet bioanalyytikon tutkintoa. Hakuaika 1.-12.10.2007 Koulutus alkaa keväällä 2008. Lisätietoja koulutuksesta ja hakuperusteista saat osoitteesta www.stadia.fi/aikuiskoulutus tai Stadian hakutoimistosta, puh. (09) 310 83000, hakutoimisto@stadia.fi 8 ANALYYSI 3/2007
PUHDASTILA- TYÖSKENTELY Laboratorioalan luentopäivät 2007, Tutkija Kristiina Rajala, Solu- ja kudos tekno logiakeskus Regea, Tampere Mihin puhdastiloja tarvitaan? Puhdastila tuotantoprosessissa on tärkeätä varmistaa tuotteen ja valmistusprosessin puhtaus, hygienia ja laatu. Puhdastila määritellään tilaksi, jossa pyritän hallitsemaan ilmassa olevien hiukkasten määrää, lämpötilaa, kosteutta sekä puhdastilan painesuhdetta ympäröiviin tiloihin nähden. Mikroelektroniikkateollisuuden, puolijohdeteollisuuden, mikromekaniikkavalmistuksen ja optisen valmistuksen tuotantotiloissa kontrolloidaan lähinnä epäorgaanisia partikkeleita. Bioteknologian ja lääketeollisuuden tuotteiden valmistuksessa vaaditaan steriiliä ympäristöä, koska tuotteeseen joutuvat mikrobit saattavat aiheuttaa tuotteen pilaantumista ja haittavaikutuksia tai jopa vakavan infektion tuotteen käyttäjille. Puhdastiloja tarvitaan, koska ihmiset, tuotantolaitteet sekä tilojen rakenteet tuottavat epäpuhtauksia ja puhtautta vaativissa prosesseissa on pystyttävä estämään tuotteiden kontaminoituminen. Puhtauden taso, jota vaaditaan, riippuu itse tuotteesta ja prosessista. On tärkeää määritellä mitä pidetään epäpuhtautena ja erityisesti mitä pidetään toiminnan kannalta kriittisenä epäpuhtautena. Puhdastilatyöskentelyssä epäpuhtauksista puhuttaessa tarkoitetaan partikkeleita, jotka voidaan jakaa elottomiin ja eläviin hiukkasiin. Epäpuhtaudet joutuvat prosessiin pääosin kahdella tavalla, muodostuen prosessissa tai ne joutuvat sinne ulkopuolelta. Ulkopuolelta kulkeutuneiden epäpuhtauksien estäminen on yleisin ongelma puhdastiloissa. lit (raaka-aineet, tarvikkeet, säilytysastiat), pakkausmateriaalit, laitteet, työntekijöiden vaatetus, puhdistukseen käytettävät materiaalit ja välineet sekä toimistotarvikkeet. Nykyään on saatavilla eri valmistajilta erityisesti puhdastiloihin tarkoitettuja materiaaleja. Puhdastilan materiaalit kuljetetaan puhdastilaan sulkutilojen kautta, joiden tehtävänä on estää ilmavirtauksien pääsy likaisista tiloista suoraan puhdastiloihin. Henkilöt ja materiaalit kulkevat puhdastilaan eri sulkutilojen kautta. Kaikkien aseptisessa työskentelyssä käytettävien välineiden tulee olla steriilejä. Puhdastilaan tuotavat tavarat desinfioidaan alkoholiliuoksella sulkutilan molemmilla puolilla. Samalla tarkistetaan, että pakkaukset ovat ehjiä, pakkauksen saumat ovat pysyneet kiinni ja pakkauksen sterilointi- ja viimeinen käyttöpäivämäärä. Puhdastilatarvikkeet on yleensä pakattu useam- Puhdastilan materiaalit Puhdastilassa käytettävät materiaalit on valikoitava huolellisesti, jotta ne eivät aiheuta kontaminaatiota puhdastiloissa. Puhdastiloissa käytettäviä materiaaleja ovat mm. valmistusmateriaa- Tuotantoprosessin kriittiset työvaiheet tehdään laminaarivirtausalueilla. Kuva: Regea ANALYYSI 3/2007 9
paan pakkaukseen, joista poistetaan päällimmäisin pakkaus siirryttäessä puhtaampaan tilaan. Ihminen epäpuhtauksien lähteenä Ihmisen katsotaan olevan suurin epäpuhtauden lähde puhdastiloissa. Ihmisen iholla, limakalvolla ja suolistossa on runsaasti mikrobeja, bakteereita ja sieniä. Mikrobien määrä iholla vaihtelee eri puolilla kehoa. Ihmisestä irtoaa kaiken aikaa partikkeleita ja niiden mukana mikrobeja. Iholta irtoaa yli 10 milj. hilsepartikkelia päivässä, joista n. 10%: ssa on myös mikrobeja. Puhdastilan työntekijöillä on oltava hyvä terveydentila ja henkilökohtainen hygienia, etenkin ihon puhtaus ja hyvinvointi on tärkeää. Kädet ovat suuri kontaminaation lähde, jotka kuljettavat epäpuhtauksia paikasta toiseen. Monet kosmeettiset aineet lisäävät partikkelien irtoamista iholta, minkä vuoksi puhdastilatyöntekijöiltä on kosmeettisten aineiden käyttö kielletty. Myös korujen ja kellon käyttö on kielletty puhdastilatyöntekijöiltä niihin kertyvän lian vuoksi. Puhdastilatyöntekijän sairaudet esimerkiksi infektiotaudit, nuha, yskä, haavat, ihottumat, estävät työskentelyn puhdastilassa. Ihmisestä irtoaa eri määrät hiukkasia riippuen siitä minkälaisessa liikkeessä hän on. Liikkuminen lisää partikkeleiden irtoamista, osittain vaatteiden hankausvaikutuksesta ja osittain ihon lämpenemisestä johtuen. Yli 5 :n hiukkasia irtoaa ihmisestä ympäristöön istuessa n. 100 000 partikkelia minuutissa ja kävellessä jopa 1 miljoonaa partikkelia minuutissa. Kaikki muu puhdastiloissa voidaan puhdistaa ja steriloida, mutta ihmisen vaikutuksen täydellinen eliminoiminen on vaikeaa. tetuksen vaihtotiheys riippuu puhtausluokituksesta ja käyttötarkoituksesta. A- ja B-puhtausluokan tiloissa puhdastilapukuun kuuluvat puhdastilahaalari, huppu, suusuojus, steriilit käsineet ja kenkäsuojat. Puhdastilapukeutuminen vaatii asiantuntijan antamaa opastusta ja oikeiden liikkeiden opettelua. Pukeutuminen puhdastilaasuun koulutetaan uusille työntekijöille ja työntekijöiden pukeutuminen validoidaan säännöllisesti. Hyväksytty pukeutumisen validointi on itsenäisen puhdastilatyöskentelyn edellytys. Pukeutuminen puhdastiloihin tulee tehdä siten, ettei ylimääräistä kontaminaatiovaaraa ole. Puhdastilatyöskentelyssä steriilejä suojakäsineitä desinfioidaan työskentelyn aikana alkoholiliuoksella aika ajoin. Puhdastilan olosuhdevalvonta Puhdastiloissa valvotaan fysikaalisia parametrejä kuten lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä puhtautta partikkelimäärien mittauksilla ja mikrobiologisilla näytteillä. Näytteenottoja puhdastiloista tehdään sekä työskentelyn aikana että työskentelyn ulkopuolella. Puhdastiloissa ilmassa olevien partikkeleiden Puhdastilapukeutuminen Työskenneltäessä puhdastiloissa työntekijät pukeutuvat erityisiin puhdastilavaatteisiin, joita käytetään minimoimaan ihmisen aiheuttama kontaminaatio (mm. ihon hilse ja vaatteiden kuidut) sekä suojaamaan työntekijää tuotteelta. Puhdastilavaatetuksen on todettu vähentävän ihmisen levittämiä hiukkasia kymmenenteen osaan. Puhdastilapukeutumisessa on tilan puhtausluokituksen perusteella erilaisia vaatimuksia mm. siitä, kuinka peittävä suojavaatteen tulee olla. Puhdastila-asujen materiaalin valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. partikkeleiden läpäisevyys, ilman ja kosteuden läpäisevyys, pesuominaisuudet, käyttöikä ja käyttömukavuus. Vaa- Puhdastilat rakennetaan helposti puhtaana pidettävistä materiaaleista. Puhdastilassa säilytetään vain välttämätön määrä huonekaluja, laitteita ja materiaaleja. Kuva: Regea 10 ANALYYSI 3/2007
määrän lisäksi valvotaan pintojen puhtautta sekä henkilökunnan vaatetuksen puhtautta. Näytteiden määrä ja näytteenottotiheys määritellään sen mukaan miten suuri mahdollisuus tuotteella on kontaminoitua. Puhdastilojen siivouksen tehokkuutta valvotaan mikrobiologisella näytteenotolla. Puhdastiloista löydetyt mikrobit tunnistetaan ja selvitetään mistä kontaminaatio puhdastiloissa on johtunut. Työskentely puhdastilassa Kaikkein kriittisimmät puhdastilatyöskentelyn vaiheet tehdään A-puhtausluokan laminaarivirtausalueilla aseptisia työskentelytapoja noudattaen. Laminaarityöskentely ja itse tuotantoprosessin suorittaminen koulutetaan jokaiselle uudelle puhdastilatyöntekijälle. Laminaarivirtausalueet siivotaan alkoholiliuoksella aina ennen työskentelyn aloittamista ja sen päätyttyä. Laminaarivirtausalueiden puhtautta aseptisen työskentelyn aikana seurataan ottamalla olosuhdevalvontanäytteitä koko työskentelyn ajan. Puhdastilatyöskentelyn ja pukeutumisen kontrolloimiseksi otetaan säännöllisesti puhdastilan työskentelypinnoilta sekä työntekijöiden työasuista ja käsineistä olosuhdevalvontanäytteita. On tärkeää muistaa, että vaikka olosuhteet ovat hyvät, materiaalit ja laitteet puhtaita ja steriilejä, ihminen voi aiheuttaa vahinkoa väärillä liikkeillä ja työtavoilla. Työskentely puhdastiloissa on kurinalaista ja työntekijän motivaatio on erittäin tärkeää. Työskentelyä säätelevät monet ohjeet, joita on ehdottomasti noudatettava. On tärkeää, että kaikki puhdastilatyöntekijät työskentelevät samalla tavalla. Samassa tilassa työskentelevien ihmisten määrä tulee rajoittaa minimiin. Itse työn suorittamisen lisäksi on tiedettävä, miten se tehdään kontaminoimatta tuotetta. Puhdastilassa puhdas ilma suojaa työskentelykohdetta. Työntekijän tulee olla selvillä ilmastointijärjestelyistä ja mahdollisista laminaarivirtauksista ja tietää miten ilma liikkuu puhdastilassa. Koska liikkuminen ja varsinkin nopeat ja äkkinäiset liikkeet häiritsevät voimakkaasti puhdastilan ilmavirtauksia, pitää aina muistaa rauhallisten työtapojen merkitys. Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä pidetty luento puhdastilatyöskentelystä. Vain parasta. NYT HYGIENIA-ASIAT KUNTOON... Desinfektioaineet kädet, pinnat, välineet Hygieniatuotteet ja pesuaineet kädet, iho, välineet Käsineet kertakäyttö, steriilit, talous, puhdastila Kysy myös muista tuotteista! Berneriltä myös mikrobiologiatuotteet ja laboratoriolaitteet! Tiedustelut ja tilaukset: Berner Oy Terveys ja Tutkimus asiakaspalvelu (ark. 8-16) puh. 0207 91 4672 fax 0207 91 4241 tilaukset.laboratorio@berner.fi ANALYYSI 3/2007 11
Kenestä Suomen paras laborantti? Taitaja-mästare 2008 kisoissa se ratkaistaan Taitaja -kilpailut ovat vuosittain järjestettävät nuorten ammattitaidon SM-kilpailut. Seuraavat kilpailut järjestetään Espoossa 16. -19.4. 2008. Ensimmäistä kertaa tulevissa kisoissa kilpaillaan myös laboranttien SM-tittelistä. Tähän mennessä laborantit ovat olleet pari kertaa esillä Taitajakilpailuissa näytöslajina. Turussa 2005 ja Tampereella 2006 saatiin arvokasta kokemusta kilpailulajia varten. Kilpailulajina kisoissa esiintyminen vaatii kuitenkin laajamittaisemmat kansalliset esivalmistelut, ja tämä työ on ollut käynnissä jo hyvän aikaa. Länsi- Uudenmaan koulutuskeskus Lohjalta on ottanut vetovastuun kilpailun järjestämisestä laboranteille. Kilpailutoimintaa on kolmena päivänä, ja tarkoitus on kilpailla arkipäivän kemian teemoilla. Lajin ohjausryhmä valmistelee lajivastaavan kanssa kilpailutehtävät sekä linjaa yleisesti kilpailutoiminnan. Ohjausryhmään kuuluu alan kokeneita ammattilaisia, sekä oppilaitosten että työelämän edustajia. Kilpailutoiminnalla pyritään saamaan lisää näkyvyyttä laborantin ammatille. Taitaja-kilpailuissa käy kymmeniä tuhansia kisavieraita joka vuosi- kisojen mainosarvo on kiistaton. Kisavieraat ovat pääasiassa omaa tulevaisuuttaan suunnittelevia nuoria. On selvää, että tällaisessa tilaisuudessa on parempi näkyä, kuin loistaa poissaolollaan. Lisäksi kilpailutoiminta lähentää alan opettajakuntaa, vuorovaikutus eri oppilaitosten välillä lisääntyy väistämättä. Tämä on myös alan kehityksen kannalta positiivinen asia. Kisoihin on siis vielä lähes vuosi aikaa. Tämä aika kuluu kisoja valmistellessa - ensimmäistä kertaa kun ollaan liikkeellä, suuri haaste on tiedottamisessa ja asian tunnetuksi tekemisessä. Alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi sponsoroimaan laboranttien kilpailua. Sponsorointimuotona voivat olla esim. raha, työvälineet, mainostekstit tai vaikkapa työpanos lähinnä tuomaroinnin muodossa. Lajivastaavaan voi olla suoraan yhteydessä tässä asiassa. Varmaa on, että sponsori saa näkyvyyttä panokselleen kilpailualueella. Kuka sitten pääsee kilpailemaan SM-tittelistä? Ikää saisi olla korkeintaan 20-vuotta ja tietenkin pitäisi olla alan opiskelija. Finaalissa Espoossa voi kilpailla vain 8 henkilöä. Kilpailuihin ilmoittaudutaan loppusyksystä 2007. Jos alan oppilaitoksista ilmaantuu enemmän kuin 8 halukasta kilpailijaa, on järjestettävä semifinaalit. Semifinaaleja järjestetään eri paikkakunnilla tarpeen mukaan noin 3 kk ennen kisoja, eli tammikuussa 2008. Heti semifinaalien jälkeen julkistetaan kilpailutehtävät. Näin ollen kisoihin voidaan valmentautua oppilaitoksissa tarpeen mukaan. Nuoren henkinen valmennus on yhtä tärkeää kuin taitoihin ja tekniikkaan kohdistuva valmennus. Tästä arvokkaasta työstä ovat vastuussa ko. oppilaitosten opettajat. Taitaja-kilpailut ovat saaneet vankan aseman ammatillisissa oppilaitoksissa- kilpailemaan tarjoutuvia lajeja on paljon enemmän kuin mitä tilat mahdollistavat. Taitaja-mästare 2008 kisaalue on Espoon Otaniemessä. Otahallin ympäristöön pystytetään jättimäiset tapahtumahallit, ja kisat pyörähtävät käyntiin huhtikuun kevätsäässä. Etelässä kun ollaan, toivoa sopii lämpimiä säitä ja auringonpaistetta. Kisojen järjestäminen on valtaisa urakka kolmelle koulutuskuntayhtymälle - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus LUKK ja Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Keuda järjestävät kisat yhteisvoimin. Yhteinen visio ja vankka usko toiminnan mielekkyydestä kuitenkin auttavat urakan läpiviemisessä. Laborantti -lajin kilpailuvalmisteluja voi seurata blogissa: www.tarlentarinat.blogspot.com Lajivastaavana toivon, että mahdollisimman moni teistä ottaisi tämän asian seuraamisen ja tukemisen sydämelleen. Olkaa aktiivisia ja tuokaa ideanne ja mielipiteenne esille blogissa voitte kommentoida yksityiskohtia ja ideoida mukana. Minuun voitte olla myös suoraan yhteydessä ja tulkaa ihmeessä kisoihin ensi keväänä! Tarja Leppänen, lehtori lajivastaava Taitajamästare 2008/laborantti Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus e-mail: tarja.leppanen@lukk.fi puh: 050 382 0536 12 ANALYYSI 3/2007
Laatuseminaari 29. 30.11.2007 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville. Torstai 29.11. Luento Luennoitsija 09.00 10.00 Ilmoittautuminen 10.15 11.00 Perehdytys; ohjeistus, dokumentointi, Eija Haverinen, KRP, Vantaa pätevyyden osoittaminen 11.15 12.00 Edellinen aihe jatkuu 12.00 13.00 Lounas 13.30 15.00 Tutustuminen; TavastLab ympäristö- ja elintarvike- Juha Lahti, TavastLab, Hämeenlinna laboratorio, laatujärjestelmä 15.30 16.00 Kahvi 16.00 17.00 Gymstik-jumppa ja TYHY-liikunta Eero Eskola, Kuntoklubi BODY MR 17.00 19.00 Kylpylä 20.30 Iltapala Puheenjohtajalta Perjantai 30.11. Luento Luennoitsija 09.00 09.45 Vaakojen kalibrointia; kalibrointivaaka Timo Koho, G.W.Berg Oy monikanavapipeteille sekä kosteusloukku 10.00 10.45 edellinen aihe jatkuu 11.00 11.45 Puhdistetun veden laatuseuranta Jari Suhonen, Millipore Oy 12.00 13.00 Lounas 13.00 14.15 Edellinen aihe jatkuu 14.15 15.00 Omavalvonta; ympäristöolot (pinnat ja ilman puhtaus) Satu Mustalahti, LTK, Hämeenlinna 15.00 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittautuminen 12.10.2007 mennessä: Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@oulu.fi Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. 050 342 5634, irja.hiekkamaki@laborantti.net Auli Järvelä p. 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net Kurssin hinta täysihoitoineen: sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2 hh (lisämaksusta 1 hh) ja kylpylän käyttö. jäseniltä 440 c, ei-jäsenilta 590 c ei-majoittuvilta jäseniltä 350 c, ei-jäseniltä 490 c yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäsenilta 270 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus ANALYYSI 3/2007 13
Ällätikku Lehmän tisseistä kivijalkakauppaan Suurten ikäluokkien ahneudesta johtuva kolmekymppisten kurjistuminen aihe putkahtelee julkisuudessa aina silloin tällöin. Kolmekymppisen Tuomas Enbusken vieraana radiossa oli ahneudesta keskustelemassa mm. Uutisvuodosta tuttu Tommy Taberman. Telkkarissa taas olivat Osku Pajamäki (s. -70) ja Paavo Väyrynen niin ikään nokittelemassa samoista teemoista. Minä en koskaan uskaltanut väittää, että omat vanhempani olivat ahneita. Turpiinsa siitä olisi saanut ja rankasti. Aiheesta johtuen panin merkille esimerkiksi nykyisten maitotuotteiden määrän. Ennen kaupoissa oli sortteja paljon vähemmän. Lähes kaikki oli silloin irtotavaraa ja kaupoissa jonotettiin vuoroa. Kaupan tädit olivat taitavia laskemaan ilman kassakonetta yhteen ja kertolaskuja makulatuuripaperiin, johon myös leivät käärittiin. Kotona käärepaperista leikattiin sopivan kokoisia paloja vessapaperiksi. Maitokaupan tavarasortit olivat siihen aikaan lähes samoja. Pieniä kauppakohtaisia erilaisuuksia niissä varmasti oli, mutta pääasiassa: Maitoa, kermaa, leipää, irtovoita, munia, munkkeja, sitruunan makuisia formuja, pakkopullaa ja kaasupoletteja kaasumittaria varten. Joskus kävi niin, että kaasu loppui kesken ruoan laittoa, eikä ollut raahaa polettiin. Tuore rapeakuorinen ranskis oli maailman parasta kaffen kanssa. Sitä olisi syönyt ahneesti vaikka yksin koko polakan. Silvennoisen lihakaupasta jonotettiin vanhaa nautaa soppalihaksi ja rasvaista sikanautaa lihapullia varten. Silvennoinen myi takahuoneesta myös hyviä perunoita. Häneltä sai ostaa makkaranpäitä soosia varten. Siirtomaatavarakaupasta ostettiin ryynit, kaffe ja sekahedelmiä väskynäsoppaa varten. Joskus saimme Riikkalan tädiltä ilmaiseksi ruskeita banaaneita. Oli siinä nurkilla muitakin kivijalkakauppoja, kuten Kemikalio, josta muijat ostivat 4711 ja niitä naisten terveysjuttuja, sekä Vimiä. Äijät ostivat Floid parta vettä ja korts hmmm sitten jossakin voitiin sanoa, että siellä taas ollaan mukuliin päin. Kempsusta sai myös DDT kärpäsmyrkkyä, jota suihkutettiin myös hiuksiin, jos oli saanut täitartunnan. Koulusta kun tuli kotiin odotti siellä kahdenlitran keltainen emalinen maitokannu ja verkkokassi. Äiti kirjoitti kauppalistan: Kaks ja pual mölkkii, reikä, ranskis, varttikilo voit ja pualkiloo hävyttömi Usein oli ostettava velaksi, joka maksettiin tilipäivänä pois. Pohjatilistä ei pystytty maksamaan kuin osa velasta. Maitokaupassa käytiin joka päivä. Kesällä maito oli hapanta jo seuraavana päivänä. Äiti teki maidosta viiliä, jonka pintaan tuli paksu silkinpehmeä kerma kerros jonka päälle laitettiin fiiniä sokeria ja kanelia. Kesällä meidän lapsien pikaruoka oli kirnupiimä ja talkkuna. Kauraryynit ja läskisoosi kestivät kauan kypsyä. Äidin tekemä färssi, merimiespihvi ja stroganoff olivat harvinaisia juhla ja pyhäruokia. Isä moitti meitä ahneudesta silloin kun yritimme levittää voita Ylhäisten näkkileivän reikäpuolelle. Joskus leivän päälle sai lauantaimakkaraa. Uimarannalle käärittiin voipaperiin Ipnoksen ruutuleipää ja tikkuviinapulloon raparperisoppaa. Nälkäiselle uimarille nahistuneet leivät ja soppa maistuivat taivaallisen hyvälle. 14 ANALYYSI 3/2007
Laboratorioalan perustutkinto tuplavauhdilla? Hanna Myllylä, Turun Ammatti-instituutti Kun syksyllä 2006 sai kuulla päätöksen, että neljän viikon ns. koeajan jälkeen oli hyväksytty laboratorioalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen, hymy oli kovin herkässä. Tuo hymy sisälsi innostusta ja hieman hermoiluakin. Puolet nopeammin suorittaminen kun ei kuulostanut helpolta urakalta. Tuo normaalisti kolmen vuoden rupeama tulisi suorittaa nyt puolessatoista vuodessa. Edessä siis ahkeraa opiskelua. Aluksi järjestettiin haastattelu, jonka perusteella 32 henkilöä pääsi neljä viikkoa kestävään laboratorioalan hakevaan aikuiskoulutukseen. Tätä vaihetta kutsuttiin suppiloksi, sillä siinä ikään kuin suppilon kautta suodatettiin soveltuvimmat tapaukset tähän koulutukseen. Tätä suppiloa ei oltu aikaisemmin järjestetty. Me toimimme koekaniineina. Kävimme läpi joukon mitä erilaisempia testejä ja kokeita; matematiikkaa, kaikenlaista päättely- ja hahmotuskykyä vaativia testejä, atk-taitoja, ryhmätyöskentelytaitoja jne. Kävimme tutustumassa muutamiin Turun talousalueen yritysten laboratoriotoimintoihin, joten saimme nähdä käytännössä laborantin työskentelyä. Ja tietysti kysellä näiltä alan ammattilaisilta kaikkea mikä kummastutti. Siinä me sitten pällistelimme kiinnostuneina toinen toistaan kummemman näköisiä koneita ja laitteita. Päivät olivat hyvin sisälleen tempaavia ja vieraista alkoi tulla tuttuja toisilleen. Monet olivat sitä mieltä, että on hivenen karua pudottaa kuukauden kuluttua puolet sakista pois. Samalla kuitenkin oltiin myös sitä mieltä, että suppilovaiheessa pääsi läheltä tutustumaan laborantin työhön ja sillä tavoin näkemään oliko ollenkaan oikealle alalle suuntautumassa. Löytyikin henkilöitä, jotka huomasivat, etteivät halua jatkaa varsinaiseen ANALYYSI 3/2007 koulutukseen. Harmittavinta lienee se, jos oli kovasti halunnut päästä jatkamaan tätä opiskelua, eikä sitten valitsijat olleetkaan samaa mieltä. Koulutus jakautuu lähiopetukseen, etäopintoihin sekä työssäoppimiseen. Työssäoppiminen on laajuudeltaan kaikkiaan 27 viikkoa. Saadaksemme taskuumme laborantin paperit vaaditaan kuitenkin myös näyttöä osaamisesta. Tällä tarkoitetaan nimenomaan näyttökokeita, jotka jokaisen on suoritettava tietysti hyväksyttävästi. Suoritettavanamme on kaikkiaan 10 näytön osaa, joista valinnaisia on kaksi. Valinnaisiin kuuluvat geenitekniikka, mikrobiologiset sovellukset, laitesovellukset ja teollisuuden prosessit. Pakollisiin laboratorioalan perusteet. Aikuiskoulutuksen puolella varsinainen todistuksemme on juuri arvosanatodistus näistä kymmenestä näytöstä. Nuorisopuolella kun tilanne on päinvastoin, eli heidän näyttönsä ovat suppeampia ja päätodistus koostuu kurssiarvosanoista. Ihmiset luokallamme ovat näyttäneet olevan ihan tyytyväisiä tällaiseen menettelyyn. Työssäoppimisemme on jaettu kahteen osaan ja se tapahtuu joissain alan yrityksistä (mikäli suostuvat meidät ottamaan) ja näitä paikkoja voi oman mielenkiinnon mukaan yrittää kysellä. Työssäoppimisjakso on oikeastaan koko rupeaman rauhallisinta aikaa ja oikein mukavaa vaihtelua koulunpenkille. Paljon saa selville olemalla utelias ja kyselemällä epäselviä sekä kiinnostavia asioita. Työssäoppimispaikalla seuraamme tietysti samoja työaikoja ja säädöksiä kuin itse työntekijätkin. Meistä kuudestatoista koulutukseen päässeestä tuli sitten pieni opiskelijaryhmä nimeltä labaiku06. Asiaa ja näin ollen muistettavaa alkoi tulla paljon ja vauhdilla. Kaikki oli uutta ja tekemisiänsä yritti säilöä muistiin mahdollisimman tarkoin. Usein iltamyöhälle saakka venyneet tehtävät ja pohdinnot pitivät ja pitävät varmaan jatkossakin huolen vapaa-ajan vietosta. Mutta samalla tuntuu hyvältä mennä vauhdilla eteenpäin ja huomata osaavansa ja pystyvänsä. Täysin vapaata päivää vailla minkäänlaisia etätehtäviä meillä on aniharvoin. Varsinaista lomaa meillä on kesän aikana yksi viikko. Nopea valmistuminen kuitenkin toimii yhdenlaisena porkkanana jaksaa. Olemme jo ehtineet reiluun puoleenväliin tätä koulumatkaa, mikä on yhtäkkiä hurjan paljon, sillä tuntuu kuin juuri olisimme tavanneet Turun ammatti-instituutin tiloissa Juhannuskukkulalla. Ja kohta muka oltaisiin jo valmistuttu! Tyytyväisenä voi todeta, että kaikki ovat jaksaneet mukana. Eikä vähiten hyvän porukan vuoksi. Aamuisin on ollut mukava lähteä koululle ja olemmepa viettäneet aikaa yhdessä muutenkin kuin virkaaikana. Olemme käyneet muunmuassa laivalla ja minigolfradalla hengailemassa koko sakki. Aika kuluu nopeaan. Kouluttautuminen laborantiksi on edennyt jo yli puolen välin. Välillä on jäänyt harmittamaankin, kun aikamme ei ole riittänyt tekemään labrassa niitä kaikkein kiintoisimpia teoksia kuten saippuaa, salmiakkia ja naamarasvaa.. Eikä meillä myöskään samoja töitä ehditä kertailemaan ja toistamaan. Toki omalla ajalla on luvallista jäädä harjoittelemaan lisää jos kaipaa lisäoppia. Harvemmin kuitenkaan enää jaksaa kaiken muun lisäksi. Toisinaan se voi olla hyvin viisasta, sillä kaikki uusi mitä opimme, rakentuu aiemmin opetetun päälle, eikä alempien kerrosten ole varaa jäädä kovin huteriksi. Mutta kaiken jo nähdyn perusteella: kyllä me näytämme että meistä laborantteja kevääksi -08 tulee. 15
Kollegani Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin Anssi Kolkka Heippa! Olen Anssi Kolkka. Olen työskennellyt Neste Oil:n Porvoon jalostamolla 35 vuotta. Niistä 23 vuotta olin töissä jalostamon laboratoriossa, jonka jälkeen siirryin tuotannon puolelle. Nykyään toimin jalostamon vuoropäällikkönä. Harrastan mökkeilyä ja kalastusta. Lisäksi harrastukseksi voinee laskea vanhan omakotitalon, jossa aina riittää kunnostusta, sekä myös toiminnan laboratorioalanliitossa ja- yhdistyksessä. Porvoon laboratorioalan yhdistyksen johtokuntaan olen kuulunut vuodesta -89 alkaen, ja vuodesta -92 alkaen olen ollut myös yhdistyksen jäsensihteeri. Liiton liitohallituksen jäsenenä aloitin vuonna -96, ja vuodesta -99 lähtien olen toiminut myös liiton II-sihteerinä. Mitä sinulle kuuluu? Eipä ole suurempia huolia, eli hienosti menee. Miten aamusi alkoi? Pitkään nukkumalla, sängys sä aamukahvia juoden ja TV:tä katsellen, pitkä vapaa vuorotöistä alkoi juuri tänään. Miten hemmottelet itseäsi? Mökillä löhöillen ja kalastellen. Paras lukemasi kirja? Luen aika vähän, ja silloinkin keveitä dekkareita, joista ei voi parasta valita, vaan toisen ääreen on helpompi nukahtaa kuin toisen. Ketä ihailet? Lapsenlapsiani Veeraa ja Venlaa, niin viattomia, fiksuja ja energisiä. Salainen paheesi? Herkuttelu. Miten selviät kotitöistä? Kohtalaisesti, pidän ruuanlaitosta, mutta en tiskauk - sesta ja siivouksesta. Mikä sinua ärsyttää? Itsekkäät ja itsekeskeiset ihmiset. Milloin valehtelit viimeksi? En koskaan, tai juuri nyt. Tärkein ihmisesi? Niitä on 2, lapsen lapseni. Hartain toiveesi? Nautinnollista elämää joskus sitten myös eläkepäivillä. Mottosi? Nauti elämästäsi tänään, sillä huomenna se voi olla myöhäistä. Mikä sinusta tulee isona? Olen jo aika iso, toivottavasti en enää tule paljon isommaksi, mutta jos katsoo aikaisempia vastauksia niin mahdollisuudet siihen ovat todella isot. 16 ANALYYSI 3/2007
Thermo Scientificin ensimmäiset kummioppilaat valittiin Pirkanmaan ammattiopistossa laboratorioalaa opiskelevat Krista Hyväri ja Helena Kritz ovat ensimmäisen opiskeluvuoden päättyessä kesäkuussa täynnä tarmoa. On ollut tosi hauskaa! Meillä on hyvä ryhmä ja opiskelu on ollut mielekästä Helena kertoo. Sain kipinän alalle edellisessä työpaikassani Perloksella. Ammattiopisto vastaa enemmän tarpeitani kuin ammattikorkeakoulu täällä on päässyt oikeasti tekemään! perustelee Krista uravalintaansa. Molemmat nuoret vaikuttavat opiskeluihinsa tyytyväisiltä ja tuntuu luonnolliselta että juuri he täyttivät kriteerit, joiden perusteella Thermo Scientificin kummioppilaat valittiin Pirkanmaan ammattiopistosta. Kansainvälinen markkinajohtaja Thermo Fisher Scientificin Suomen myyntiyksikkö myy ja markkinoi kliinisiä laboratorioratkaisuja, Finnpipettejä ja Finntip-kärkiä, mikrolevyteknologiaa sekä lähes kaikkia laboratorion peruslaitteita autoklaaveista öljypumppuihin. Viime vuonna heräsi ajatus tukea laboratorioalan koulutusta Suomessa. Kummioppilasringissä on mukana kymmenen oppilaitosta, jotka itse päättävät kummioppilaiden valintakriteerit. Kummioppilaat saavat tunnustukseksi Thermo Scientificin lahjoittamat nimikoidut pipetit. Pipetti sopii mielestämme lahjaksi hyvin, onhan se eräänlainen laboratorioalan ammatillinen tunnus. Tuotepäällikkö Kirsi Collan valottaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutetun kummioppilasidean taustaa. Kummioppilaiden valinnasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. Collan on itse luovuttamassa nimikoituja pipettejä kummioppilaille Pirkanmaan ammattiopistossa lukuvuoden päätöstilaisuudessa. Kannustusta! Olette valinneet hienon ammatin, jossa pääsee olemaan kehityksen kärjessä! Kirsi Collan onnittelee tyttöjä. Haluan työskennellä tutkimuksen parissa, tehdä jotain haastellista, joten tuon tietäminen pitää mielen kiintoa yllä! vastaa Krista. Helena Kritz ja Krista Hyväri saivat lukuvuoden päätöstilaisuudessa Kirsi Collanin luovuttamat Thermo Scientificin kummioppilaan nimikoidut pipetit. ANALYYSI 3/2007 17
Harrastukseni Mestariampujan hermot ovat terästä Edellisessä Analyysissä oli kertomus perin naisellisesta ja aistillisesta harrastuksesta, vatsatanssista. Tämänkertainen harrastus on miehisempi, mutta sopii hyvin myös naisille. Forssalainen laboratorioanalyytikko Marika Salminen (31 v.) on elävä todiste tästä. Marikan harrasteväline on kivääri. Marika harrastaa metsästystä ja kalastusta, joten ammunta on ollut luonnollinen valinta erähenkisen Marikan lajiksi. Kaikki sai alkunsa siitä, kun kävin isäni kanssa metsällä. Marika muistelee. Salminen kilpailee sekä Metsästäjäliiton että Ampujainliiton alaisissa lajeissa. Metsästyslajeista hän ampuu sekä ilmahirveä että ilmaluodikkoa. Ampujainliiton lajeista olympiakivääriä (nykyinen nimi on liikkuva maali 10 m), villikarjua ja hirveä. Marika on menestynyt lajeissa hyvin, sillä hänellä on taskussaan 42 henki lö kohtaista SM-kultaa ja joukkuekultamitaleja noin 15 kappaletta. Aikuisten SE-tuloksia on kolme voimassa olevaa. Marika on harrastanut kyseisiä lajeja kahdeksan vuotta ja hänen menestyksensä salaisuus on kova harjoittelu ja hyvä hermojen hallinta. Hän ei herpaannu tiukoissakaan paikoissa. Pidän itseäni henkisesti vahvana. Pääsen kilpailussa hyvin lähelle harjoitussarjojen tulosta, kun monilla muilla tulokset putoavat kisapaineen alla 10 15 pistettä., kertoo Marika. Menestys metsästyslajeissa ei ole ollut yllätys harrastuspohjan takia, mutta pärjääminen todella vaikeaksi luokitellussa liikkuva maali 10 m saa mielen iloiseksi. Tässä lajissa en uskaltanut odottaa menestystä nopeasti, mutta nyt minulla on lajista 17 henkilökohtaista kultaa 7 hopeaa ja 2 pronssia., sanoo Marika. Salmisen luonteenlaatu sopii hyvin tarkkuutta vaativaan ja hyviä hermoja kysyvään lajiin. Olen rauhallinen enkä tee hätiköityjä johtopäätöksi. Luonteeni sopii hyvin sekä harrastukseeni että ammattiini, sanoo laboranttina työskentelevä Marika. Itsevarmuus vaatii tuekseen hyvää harjoittelua. Aikaisemmin Marika harjoitteli vähintään 5 6 kertaa viikossa, noin 100 laukausta päivässä. Treenaamiselle on ollut erinomaiset olosuhteet, sillä Salmisen käytössä on oma ampumarata yksityistiloissa. Nykyisin Marika harjoittelee vähemmän, sillä nykyisen työn vuoksi hän on muuttanut pois harjoittelupaikkakunnalta. Harjoittelu tapahtuu nykyisin viikonloppuisin. Lisäksi Ma rikan harjoittelee myös punttisalilla ja lenkkeillen. Kahdeksan lajia harjoittelun alla Ammunnassa on lukuisia lajeja. Marika Salminen ampuu niistä kahdeksaa. Metsästäjäliiton alaisista lajeista hän ampuu ilmahirveä ja ilmaluodikkoa. Ilmahirvi ja -luodikko ammutaan kymmenen metrin matkalta. Kaksi ensimmäistä ovat talvikauden lajeja. Metsästäjäliiton lajeissa hän edustaa Forssan Metsästysseuraa. Ampujainliiton lajeista Salminen harrastaa kuutta eri lajia. Hän ampuu 10 m liikkuva maali (normaalijuoksuja, sekajuoksuja ja putoavaa 18 ANALYYSI 3/2007
Vasemmalla: Marika Salminen ja lukuisat palkinnot. Yllä: Marika saavutti Unkarin EM-kilpailussa 1. sijan. taulua). Ampumamatka on siis kymmenen metriä. Kesälajeista hän ampuu villikarjua, jossa kilpaillaan normaalijuoksuissa ja sekajuoksuissa Ampumaetäisyys on 50 metriä. Salminen ampuu myös hirveä, jossa kilpaillaan 100 metrin matkalta. Ampujainliiton lajeissa Marika edustaa Kosken Eränkävijöitä. Metsästäjäliiton lajit ovat puhtaasti suomalaisia, mutta 10 m liikkuva maali ja villikarju ovat kansainvälisiä lajeja. Salminen on edustanut Suomea kaksissa MM-kilpailuissa, vuonna 2002 Lahdessa ja 2006 Kroatian Zagrebissa. Käytyjä EM-kilpailuja on kolmet, 2001 Espan jassa, 2003 Ruotsissa Göteborgissa ja 2004 Unkarissa. Marikan tulevaisuus kilpailujen osalta on hieman auki ja asia selviää tulevalla kaudella, joka alkaa marraskuussa. EM- ja MMkilpailujen tulosrajat ovat korkeat ja ne vaativat paljon enemmän harjoittelua kuin tällä hetkellä on mahdollisuus harjoitella., kertoo Salminen. TK Harrastukseni TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 27. 28.9.2007 Pigmenttikoulutusta Suomen Laboratorioalan Liitto Koulutusta paperiteollisuuden laboratorioissa Hämeenlinna, Aulanko 11. 12.10.2007 Biokemian Koulutuspäivät, Oulu Suomen Laboratorioalan Liitto 19.10.2007 Koulutuspäivä Porin VPK-talolla Satakunnan Laboratorioalan yhdistys 17.11.2007 Satakunnan Laboratorioalan yhdistyksen Satakunnan Laboratorioalan yhdistys 35-vuotisjuhla 29. 30.11.2007 Laatuseminaari, Hämeenlinna, Aulanko Suomen Laboratorioalan liitto 14. 15.2.2008 Laboratorion lait ja laitteiston ylläpito. Kemin Tiedustelut Jaana Nousiainen, kulttuurikeskus. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille puh. 040 523 8816 laboratoriossa työskenteleville. Ohjelmassa mm. kemikaalilaki, kemikaalien säilytys, jätteiden hävittäminen laboratoriossa, Tarkempi ohjelma seur. Analyysissä ja painelaki autoklaavien testaus/sterilointi, www.laborantti.net. laboratorioiden oikeudet tehdä tutkimuksia, Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. titraattori, kalibrointi, laboratorio ISO/EC 17025 stand., työskentely veto/suojakaapissa. 16. 19.4.2008 TAITAJA2008 www.taitaja2008.com 8. 9.5.2008 Laboratorioalan luentopäivät 2008 Suomen Laboratorioalan Liitto ANALYYSI 3/2007 19
JUMPPA-JAANA METSÄKUNTO Syksy houkuttelee kulkemaan metsässä luontoa, lintuja ja eläimiä seuraten sekä marjoja ja sieniä keräten. Pehmeä alusta jalkojen alla jouduttaa askelia harjoittaen sydäntä, keuhkoja ja verenkiertoa. Metsä ja sen moninaiset kivet (luonnon omat painot), kannot (steppi- tai tasapainolauta), kepit (painotanko) ja mäennyppylät (kalteva juoksumatto) ovat mitä oivallisin metsäkuntosali. Samoin puut ja erikokoiset kepakot tarjoavat mahdollisuuden lihasten venytyksiin ja lihasharjoituksiin. Tasapainoa ja ketteryyttä metsässä tulee harjoiteltua huomaamatta mutkittelevilla poluilla ja kaatuneita puita ylittäessä. Voidakseen mahdollisimman hyvin luuston pitää pysyä liikkeessä. Metsäpoluilla käveleminen tuottaa luustolle ns. toistokuormitusta (pieni isku kantapäänkautta) ja painovoiman voittavaa pystyasentoista liikkumista. Pitkät askellukset ylämäissä ovat mainioita isku- ja tärähdysharjoitteita luustolle. Lisäksi luusto tarvitsee lihasharjoitusten kautta voimakuormitusta, siksi kannattaa kävelylenkki välillä keskeyttää metsäkuntosaliharjoitteiden ajaksi. Metsäkuntosali sopii kaikenikäisille ja se on hyvä tapa ehkäistä osteoporoosia. Tee liikkeet omassa tahdissa ja omilla voimillasi. METSÄKUNTOSALIHARJOITTEITA 7. Tee liikkeitä oman kuntosi ja tasapainotaitosi mukaan. Yhden liikkeen tai liikesarjan jälkeen voit vaikka kävellä hetken matkaa ja etsiä uuden puun liikuntakaveriksi. Näin taukokin muuttuu aktiiviseksi tekemiseksi. Älä unohda hengittää liikkeiden aikana! Lihakset tarvitsevat happea jaksaakseen toimia. Aloita kaikki liikkeet aina vatsalihasten nipistämisellä kohti selkärankaa, jotta liike on mahdollisimman turvallinen selälle. 1. PUNNERRUS Nojaa käsillä puuhun vartalo suorana, kädet noin rinnan korkeudella. Käy vartalo suorana kyynärpäitä koukistaen lähellä puuta ja punnerra itsesi takaisin. Tee 2 3 kertaa 5 20 punnerrusta. Venytä lopuksi rintalihasta ja niskaa. Laita kätesi yläviistoon puulle sormet taaksepäin.. Kierrä lantio eteenpäin ja taivuta päätä vastakkaista kainaloa kohti. Venytä molemmat puolet. 2. SELÄN SUORISTUS Nojaa puuhun niin, että toinen käsi tavoittelee puuta ylhäältä ja toinen alhaalta. Paina selkä tiukasti kiinni puuhun ja paina samalla molemmin käsin puuta. Vaihda käsien asentoa. Tee liike 2 3 kertaa 10 20 liikettä. 20 ANALYYSI 3/2007