Toimintakertomus ja yritysvastuu

Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu

Vuosikertomus 2007 Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan investointipankkiryhmä Osa I Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän vuosikertomukseen 2007 kuuluu kolme eri osaa: Toimintakertomus ja yritysvastuu, jossa esitellään EIP-ryhmän kuluneen vuoden toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä Tilinpäätöskertomus, jossa esitellään EIP-ryhmän, EIP:n, Cotonoun investointikehyksen, FEMIP Trust Fund -rahaston ja EIR:n tilinpäätökset liitetietoineen Tilastokertomus,jossa esitellään luettelomuodossa EIP:n rahoittamat hankkeet,varainhankinta vuonna 2007 sekä EIR:n hankeluettelo. Se sisältää myös yhteenvetotaulukoita tilivuodelta ja kuluneelta viiden vuoden jaksolta. Tämän julkaisun mukana on CD-ROM, joka sisältää vuosikertomuksen kolmen eri osan tiedot, yritysvastuuta käsittelevän asiakirjan Corporate Responsibility 2007 ja kertomusvuoden aikana julkaistut keskeisimmät esitteet ja muut asiakirjat. CD-ROMille on koottu painettujen julkaisujen sähköiset versiot niillä kielillä, joilla tiedot on julkaistu. Vuosikertomus on luettavissa myös EIP:n Internet-sivuilta: www.eib.org/report

EIP-ryhmä 2 Toimintakertomus ja yritysvastuu

Toimintakertomus ja yritysvastuu 3 EIP-ryhmä Sisältö EIP-ryhmä: Tärkeätluvut 4 EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta 5 Pääjohtajan katsaus 6 Toimintasuunnitelma 2008 2010 8 EIP-ryhmän toiminta 2007 12 Euroopan unionin tasapainoinen kehitys 13 Tukea innovaatioille 16 Ympäristön kestävä kehitys 20 TEN: Euroopan liikenneverkot 25 Tukea pienille ja keskisuurille yrityksille 30 Kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto 33 Ehdokasmaat japotentiaaliset ehdokasmaat 37 Euroopan naapuri- ja kumppanuusmaat 39 AKT, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kumppanuusmaat 43 EIP:n lainanotto 47 Hallinto 50 Yhteistyösuhteet muihin toimijoihin 51 Hallinnointi ja ohjaus sekä vastuullisuus 53 Ekologinen jalanjälki javastuullisuus toiminnassa 57 EIP:n sääntömääräiset hallintoelimet 59 EIP:n hallitus 62 Organisaatiorakenne 63 EIR:n sääntömääräiset hallintoelimet 68 EIP-ryhmän rahoitukseen soveltuvat hankkeet 69 Osoitteet 70

EIP-ryhmä 4 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmä: Tärkeätluvut Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2007 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset 47 820 Euroopan unioni 41 431 Kumppanuusmaat 6389 Hyväksytyt lainahankkeet 56 455 Euroopan unioni 48 664 Kumppanuusmaat 7791 Ulosmaksetut lainat 43420 Omista rahoitusvaroista 38 852 Budjettivaroista 4568 Varainhankinta (ennen swap-sopimuksia) 54 725* EU-valuuttoina 32 835 Muina valuuttoina 21 890 Tilanne 31.12.2007 Lainakannatjatakaukset Lainat omista rahoitusvaroista 324 753 Takaukset 165 Rahoitus budjettivaroista 1785 Pitkät, keskipitkät ja lyhyet lainat 254 221 Omat varat 33437 Taseen loppusumma 301 854 Tilikauden tulos 1633 Merkitty pääoma 164 808 siitä maksettu osuus ja maksettava osuus 8240 Euroopan investointirahasto Toiminta vuonna 2007 Allekirjoitetut sopimukset 1918 Pääomasijoitukset 521 Takaukset 1397 Tilanne 31.12.2007 (*) Varainhankinta hallintoneuvoston vuodelle 2007 antaman yleisen lainanottovaltuutuksen perusteella, ja siihen sisältyy 77 miljoonan euron suuruinen ennakoivavarainhankinta, jokatehtiin vuonna 2006. Sopimusten kanta 15971 Pääomasijoitukset 4388 Takaukset 11 584 Omat varat 965 Taseen loppusumma 1074 Tilivuoden tulos 50 Merkittypääoma 2770 siitä maksettu osuus 554

Toimintakertomus ja yritysvastuu 5 EIP-ryhmä EIP-ryhmä: Yhteenveto yhdistetystä taseesta Tase 31. joulukuuta 2007 (tuhansia euroja) VASTAAVAA 31.12.2007 1. Rahat sekä saamiset keskuspankeilta ja postipankeilta... 27 318 2. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat valtion velkasitoumukset... 2273 135 3. Luotot ja ennakot luottolaitoksille a) vaadittaessa maksettavat... 286 263 b) muut luotot ja ennakot... 15 816 580 c) lainananto... 112 323 909 128 426 752 4. Luotot ja ennakot asiakkaille a) lainananto... 156 435 308 b) erityiset varaukset... -37050 156 398 258 5. Joukkovelkakirjat, mukaan lukien kiinteätuottoiset arvopaperit a) julkisten viranomaisten tai laitosten liikkeeseen laskemat... 580 386 b) muiden luotonottajien liikkeeseen laskemat... 10 435 661 11 016 047 6. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit... 2 078 830 7. Aineettomathyödykkeet... 3972 8. Kiinteistö,koneet ja kalusto... 285 720 9. Muu omaisuus a) muut saamiset... 145 445 b) positiivinen vaihto-omaisuus... 9060 783 9206 228 10. Merkitty pääoma ja kerrytettävissä oleva varanto, maksettavaksi määrättymutta maksamatta oleva osuus... 1061 503 11. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset... 30 658 VASTAAVAAYHTEENSÄ 310 808 421 VASTATTAVAA 31.12.2007 1. Lainatluottolaitoksilta a) lainat, joissa on sovittu eräpäivä tai irtisanomisaika 341 757 341 757 2. Velkakirjalainat a) liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat... 259 280 003 b) muut... 892 400 260 172 403 3. Muut velat a) erittelemättömätvelat... 1429 085 b) muut... 37 457 c) negatiivinen vaihto-omaisuusarvo... 12 945 900 14 412 442 4. Siirtovelatjaennakkomaksut 270 724 5. Varaukset a) Eläke-jasairausvakuutusjärjestelmä... 1038 545 1038 545 VELAT YHTEENSÄ 276 235 871 6. Omapääoma merkitty... 164 808 169 maksettavaksi määräämätön... -156 567 760 8240 409 7. Konsernirahastot a) vararahasto... 16 480 817 b) muut rahastot... 6067 178 22 547 995 8. Strukturoituun rahoitusjärjestelyyn määrätyt varat 1250 000 9. Riskipääomasijoituksiin määrätyt varat 1 690 940 10. Tilikauden tulos: ennen siirtoja yleisestä riskirahastosta... 843 206 siirto vuoden aikana yleisestä riskirahastosta... 0 Voittovaroja tilille jätetään 843 206 OMA PÄÄOMAYHTEENSÄ 34 572 550 VASTATTAVAAYHTEENSÄ 310 808 421

EIP-ryhmä 6 Toimintakertomus ja yritysvastuu Pääjohtajan katsaus Esitellessäni vuoden 2006 vuosikertomuksen viime vuonna tähdensin erityisesti sitä, että vuosi 2007 tulisi olemaan Euroopan investointipankille ratkaiseva uuden strategian toteuttamisen kannalta, jossa ytimenä on lisäarvon tuottaminen lisäämällä riskinottoa. Toimintasuunnitelmassa luotonannolle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet etenkin SFF-varauksen eli strukturoidun rahoitusjärjestelyn osalta. Nämä tavoitteet saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin. SFF-varaukseen perustuvat allekirjoitetut lainasopimukset esimerkiksi nousivat yli 1,5 miljardiin euroon, ja kasvoivat vuodesta 2006 lähes viisinkertaiseksi. EIP myöskin nelinkertaisti tukensa puhtaille energialähteille yli 2 miljardin euron allekirjoitetulla lainasummalla uusiutuvan energian hankkeille. Eräitä uusia aloitteita otettiin käyttöön yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Näistä merkittävin oli tutkimukseen liittyvien hankkeiden investointeja tukeva riskinjaon rahoitusväline RSFF. EU:n ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan osalta EU:n neuvoston vuosille 2007 2013 antamien uusien ulkoisten lainavaltuuksien toimeenpano saatiin hyvään vauhtiin. Vaikka lainamandaattia koskeva takuusopimus EU:n komission kanssa allekirjoitettiin vasta elokuussa, allekirjoitetut lainasopimukset EU:n jäsenyyttä hakevissa maissa sekä naapuri- ja kumppanuusmaissa nousivat yli 6 miljardiin euroon. Euroopan investointipankki onkin tällä hetkellä aktiivisin kansainvälinen rahoituslaitos Turkissa, Länsi-Balkanin maissa ja Välimeren alueen kumppanuusmaissa. EIP hankki rahoituksen luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, joilta otettiin lainaa lähes 55 miljardia euroa. Vuoden 2006 vastaava määrä oli 48 miljardia euroa, joten kasvu oli merkittävää. Varat nostettiin 236 joukkovelkakirjalainalla ja 23:na eri valuuttana. Euroopan investointipankki oli pääomamarkkinoilla edelleenkin suurimpia liikkeeseenlaskijoita ja se pystyi käyttämään vahvuuksiaan täysimääräisesti hyväksi rahoitusmarkkinoilla vuoden 2007 puolivälistä lähtien vallinneesta levottomuudesta huolimatta. On varsin selvää, että EIP on vakuuttanut sijoittajat järkevällä riskienhallintapolitiikallaan ja erinomaisella luottokelpoisuusluokituksellaan, mitä tukee vahvasti myös pankinomistajien korkea laatu. Tuloksellisuudestamme näkyy vahvasti työstään innostuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan työpanos. Hyvät tulokset ovat myös mittapuu sekä omistajiemme että EU:n komission luottamuksesta EIP:n kykyyn edistää ja toteuttaa EU:n keskeisiä poliittisia päämääriä ja tavoitteita ja luoda toiminnoillaan merkittäväälisäarvoa. Jäsenvaltioiden ja EU:n komission luottamus tuo kuitenkin mukanaan myös lisää velvollisuuksia ja haasteita, mistä kelpaa esimerkiksi EIP:n valtuuston hyväksymä toimintasuunnitelma vuosille 2008 2010. EIP:ltä odotetaan edistystä julkilausuttujen lupauksiensa käytännön toimeenpanossa, jotka liittyvät lähentymiseen, liikenteeseen (painopisteen ollessa entistä selvemmin kiireellisimmissä TEN-hankkeissa), energiahuoltoon (erityisesti uusiutuva energia jaenergiatehokkuus), ympäristöön, tietoyhteiskuntaan nojaavaan talouteen (i2i) ja pk-yritystoiminnan rahoitukseen. Viimeksi mainitun alueen osalta EIP-ryhmä tutkii parhaillaan konsultoituaan ensin välittäjäpankkeja, viranomaisia ja pk-yritysjärjestöjä tapoja, joilla tätä tukea olisi mahdollista tehostaa entisestään. Seuraavana askeleena kohti yritysvastuun tiiviimpää integroimista EIP:n strategiaan me olemme tänä vuonna päättäneet yhdistää raportointimme tähän yhteiseen Toimintakertomus ja yritysvastuu -raporttiin. Vuoden 2007 merkittävimpiä tapahtumia käsitellään lisäksi yksityiskohtaisemmin liitteenä olevalla CD-ROM-levyllä ja EIP:n kotisivuilla Internetissä. Tavoitteenamme on myös lisätä toimintojemme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä tarkoituksessa EIP:n Internet-sivuille ollaan luomassa erillistä yri-

Toimintakertomus ja yritysvastuu 7 EIP-ryhmä tysvastuun alaosastoa, josta myös löytyy lisätietoja EIP:n yritysvastuupolitiikoista ja -käytännöistä. EIP myöskin päätti alkaa soveltaa Ǻrhusin asetuksen 1367/2006 määräyksiä kesäkuusta 2007 lähtien. Ne koskevat yleisön oikeutta saada tietoa ympäristöön vaikuttavista hankkeista, osallistua niiden valmisteluun ja hakea niistä tehtyihin päätöksiin muutoksia Vuonna 2007 EIP:n sisäisiä prosesseja ja käytäntöjä kuvaava ympäristö- ja sosiaalikäytäntöjen käsikirja (Environmental and Social Practices Handbook) päivitettiin ja asetettiin yleisönsaataville.omaa ympäristö- ja sosiaalipolitiikan julkilausumaamme myös tarkistettiin ja sitä koskeva julkinen kuulemisprosessi on käynnistetty. On selvää, että nämä hankkeet parantavat jo ennestään tehokasta tapaamme arvioida hankerahoitukseemme liittyviä ympäristöja yhteiskuntariskejä sekä vähentää niitä. Vuoden 2007 mainittavia tapahtumia unionin ulkopuolisen luotonannon osalta oli taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten selvittämiseen käyttämämme arviointimallin (ESIAF) muokkaaminen kunkin yksittäisen lainamandaatin vaatimuksiin paremmin sopivaksi ja antamaan entistä yksityiskohtaisemman arvion pankin tuomasta lisäarvosta. ESIAF-arviointimallia sovelletaan kaikkiin EIP:n ulkoisiin lainavaltuuksiin. EIP:llä on näin mahdollisuus entistä paremmin arvioida ja ymmärtää sekä etukäteen että jälkikäteen unionin ulkopuolella rahoittamiensa hankkeiden vaikutukset parantaakseen entisestään omia yritysvastuupolitiikkojaan ja -käytäntöjään tulevaisuudessa. Euroopan investointipankilla on nyt tilaisuus katsoa taaksepäin ja kerrata, mitä 50 toimintavuoden aikana on tapahtunut. Vuonna 1958 perustettu EIP sai tehtäväksi edistää EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä, alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 50-vuotisen taipaleensa aikana EIP:lle on kertynyt merkittävää kokemusta investointihankkeiden rahoituksesta monilta eri sektoreilta. Se on tukenut unionin suurimpia saavutuksia edistäessään Euroopan taloudellista hyvinvointia; se on vastannut kuuden laajentumisen haasteisiin ja korottanut pääomaansa yhden miljardin laskentayksikön määrästä 164,8 miljardiin euroon; sillä oli myös merkittävä rooli euron käyttöönoton kynnyksellä käynnistäessään aloitteita, joilla avattiin tietä yhteiseen rahaan siirtymiseen. Viisikymmentä vuotta Rooman sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Eurooppa-hanke on vasta alkumetreillä. Tällä hetkellä on äärimmäisen tärkeää tarttua 21. vuosisadan haasteisiin. Ne ovat muun muassa suurin ympäristöhaaste eli ilmastonmuutoksen torjunta; tieteen ja teollisuuden haaste, miten varmistetaan EU:n asema johtavana talousmahtina; sekä haaste sitoutua kansainväliseen solidaarisuuteen köyhyyden vastaisessa taistelussa muualla maailmassa. Toimintaamme EIP:ssä ohjaa vahva halu auttaa unionia ja koko Eurooppaa lunastamaan nämä haasteet. Philippe Maystadt Euroopan investointipankkiryhmän pääjohtaja

EIP-ryhmä 8 Toimintakertomus ja yritysvastuu Toimintasuunnitelma 2008 2010 EIP:n yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma tuleville vuosille esitellään julkisessa asiakirjassa Corporate Operational Plan, joka koskee vuosia 2008 2010. Valtuuston hyväksyttyä kesäkuussa 2005 strategiatavoitteeksi lisäarvon tuottamisen lisäämällä riskinottoa EU:n politiikan tueksi, pankin panostuksissa tämä tavoite onsaanut tärkeytensä mukaisen huomion. Jotta strategiapäätöksen siirtäminen käytäntöön voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, EIP ei ole asettanut itselleen uusia strategisia päämääriä vuosille 2008 2010. Euroopan unionin sisällä keskitytään edelleenkin kuuteen päätavoitteeseen, jotka ovat: laajentuneen unionin taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen; Innovaatio 2010 -ohjelman toimeenpano; Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) ja niiden liityntäverkkojen kehittäminen; pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; kestävä,kilpailukykyinen ja varma energiahuolto. EIP:n uudet ulkoiset lainamandaatit hyväksyttiin neuvoston päätöksellä joulukuussa 2006. Niiden mukaisesti luotonannon tavoitteet EU:n ulkopuolella ovat: liittymistä valmisteleva tuki; yksityissektorin kehittäminen; energiahuoltovarmuus; ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen; EU:n läsnäolon tukeminen suorien ulkomaisten investointien ja teknologian ja asiantuntemuksen siirron kautta. Haasteet ja niihin vastaaminen Omassa toimintaympäristössään EIP:n oli 2007 sopeuduttava moniin haasteisiin, jotka ovat ajankohtaisia vieläjatkossakin. Rahoitusmarkkinoidenviimeaikaisesta heilunnasta huolimatta pankki pystyi turvaamaan Euroopassa tasaisen investointirahoituksen erityisesti aloille,joille markkinatoimijatovat yleensä haluttomia osallistumaan. Infrastruktuuri-investoinneille tarkoitetun rahoituksen kysyntä on edelleen vilkasta samalla kun sekä lainojen että riskipääoman tarve innovaatioille on entistä suurempi. Myöskin unionin laajentumisella uusiin jäsenmaihin on vaikutuksia EIP:n rooliin sekäkansallisella että EU:n tasolla. Tämä edellyttää pankilta itseltään jatkuvasti vahvempaa panosta EU:n toimintapolitiikan toteuttamiseen. Toisaalta sidosryhmien odotukset pankkia kohtaan ovat korkealla, ja osallistuvajalaajapohjainen kansalaisyhteiskuntakeskustelu on jatkuvavaatimus. EIP:n vastaus luotonantoa koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin ja ulkopuolelta tuleviin haasteisiin on ollut varmistautua varainhankintapolitiikan kestävyydestä sekä pyrkimys tukea kutakin toimialaa tarkoituksenmukaisilla instrumenteilla. Nämä toimintavaatimukset kuvastuvat luotonannon arvon huomattavasta noususta, uudenlaisesta asennoitumisesta riskeihin, uusista rahoitusvälineistä, lisääntyneestä yhteistyöstä Euroopan komission ja muiden toimijoiden kanssa, rahoituksen omavaraisuudesta, tehokkaasta rahoitussuunnittelusta, rahoitusvarojen kohdentamisesta tarkasti rajatuille osa-alueille ja tehokkuuden kasvusta. Riskinotto ja uudet rahoitusvälineet Suuremmasta riskinotosta silloin, kun strategiset tavoitteet sitä edellyttävät, on tulossa pysyväpiirre EIP:n harjoittamaan rahoitustoimintaan. Luotonantopolitiikan, lainaluokitusten ja riskien hinnoittelun tarkistukset vahvistavat riskinottokykyä ja lisäävät EIP-rahoituksen tuottamaa lisäarvoa. Myös luottoriskipolitiikan muutokset, jotka koskevat pankeille

Toimintakertomus ja yritysvastuu 9 EIP-ryhmä ja suurille yrityksille annettavia vakuudettomia lainoja, rahoitusvakuuksia ja lainoja korvaavia rahoitusvaihtoehtoja erityisesti omaisuusvakuudelliset arvopaperit (ABS) ja katetut joukkolainat parantavat EIP:n kykyä antaa innovatiivista rahoitusta ja vähentävät oman pääoman tarvetta pankin lainanottajille. Uutta sisäistä luokitusmenetelmää, joka on direktiivin 2006/48/EY mukainen, on laajennettu uusiin omaisuusluokkiin ja tarkistettu siten, että se antaa paremmat mahdollisuudet riskinottoon strategisten tavoitteiden sitä vaatiessa. Suurempaa riskinottoa sisältävillä rahoitustoimilla, joita tuetaan pankin omista rahastoista ja Euroopan komission rahastoista tähän tarkoitukseen varatuilla erillä, tulee jatkossa olemaan tärkeä rooli pankin strategian toteutuksessa. Tarkoitukseen käytetyt rahamäärät ovat melkoiset. Strukturoidun rahoitusjärjestelyn (SFF) alaisuudessa yhteensä 3,75 miljardia euroa on varattu pääomapuskuriksi eri riskejä vastaan senior-lainoille ja takauksille, joihin liittyy hankkeen valmistumista edeltäviä ja toiminnan alkuvaiheen riskejä; etuoikeudellisille pääomalainoille ja takauksille; mezzanine- eli välirahoitukselle, mukaan lukien korkeatuottoiset lainat nopeasti kasvaville tai toimintaansa uudistaville teollisuusyrityksille; hankekohtaisille johdannaisille sekä oman pääoman muotoisille rahoitusvälineille. Riskinjaon rahoitusvälineen (RSFF) pääomapuskurin koko on 2miljardia euroa, johon EIP on varannut 1 miljardia euroa SFF-varauksesta ja Euroopan komissio toiset 1 miljardia euroa seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Näin syntyvän vipuvaikutuksen myötä vaikutus erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tarkoitetun lainarahan määrään on moninkertainen. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen on kohdennettu 500 miljoonaa euroa, sekä lisäksi vastaava rahoitusosuus komissiolta. Lainavakuusvälineestä annetaan takauksia TEN-hankkeisiin annetuille valmiusluotoille lieventämään tulojen riittämättömyyteen liittyviä riskejä hankkeen ensimmäisinä vuosina. SFF-varauksesta 500 miljoonaa käytetään riskinjakoa sisältävään rahoitukseen yksityissektorin kehittämiseksi Välimeren alueen kumppanuusmaissa. Loput 1,75 miljardia euroa on varattu Innovaatio 2010 -ohjelman, Euroopan laajuisten verkkojen ja energia-alan hyväksyttyjen hankkeiden käyttöön. Luottojen kysyntä markkinoilla on ollut nopeassa kasvussa. Allekirjoitetut SFF-lainasopimukset nousivat vuoden 2007 lopussa 2,8 miljardiin euroon, kun ne vielä edellisvuonna olivat 1,3 miljardia. Yhteistyötä Euroopan komission kanssa Yhteistyö komission kanssa ei rajoitu pelkästään riskinjakojärjestelyihin, vaan yhteisiä ohjelmia ja yhteisrahoitusta käytetään laajemminkin. Uusimpiin yhteistoteutusohjelmiin kuuluu JASPERS, jos-

EIP-ryhmä 10 Toimintakertomus ja yritysvastuu Ulosmaksetut,allekirjoitetut ja hyväksytyt lainat (2003 2007) 2003 2004 2005 2006 2007 Ulosmaksetut lainat Allekirjoitetut lainat Hyväksytyt lainat (mrd.) 60 50 40 30 20 10 0 ta annetaan kohdemaiden käyttöön teknistä apua EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen tukemien suurten infrastruktuurihankkeiden valmistelussa. JASPERS-ohjelmassa onmukana myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. JESSICA puolestaan on komission ja EIP:n yhteistyössä Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, joka tuottaa jäsenvaltioille jaeuroopan aluekehitysrahastolle räätälöityjä rahoitusratkaisuja moniin erilaisiin kaupunkien uudistus- ja kehityshankkeisiin. JEREMIE-hankkeen avulla EIP-ryhmä ja komissio parantavat pienten jakeskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, mukaan lukien ensikertalaiset yrittäjät jakehitysalueiden mikroluotot. Komissio on myös antanut Euroopan investointirahastolle toimivaltuudet toteuttaa EU:n kilpailukyvyn jainnovaatioiden puiteohjelmaa. Ohjelma sisältää kattavan valikoiman rahoitusvälineitä, joiden käytössä on 1,1 miljardia euroa. EPEC neuvontakeskuksen puitteissa (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eurooppalainenosaamiskeskus EPEC)komissiojapankki toimivat tietolähteenä jakanavana julkisen sektorin eurooppalaisilleppp-työryhmille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien parhaiden toimintatapojen ja käytäntöjen jakamiselle sekä auttaa kehittämään julkisen sektorin täytäntöönpanokapasiteettia kumppanuushankkeissa. Ulkoisten lainavaltuuksien perusteella EIP voi vuosina 2007 2013 lainoittaa kolmansia maita yhteensä enimmillään 27,8 miljardilla eurolla. Tämän ohella EIP ja komissio yhteisrahoittavat AKT-maiden vesialan hankkeiden edistämiseen ja tukemiseen perustettua vesialan AKT-EU-rahoitusvälinettä. EIP myös hallinnoi EU:n Afrikka-strategian mukaiseen infrastruktuurikumppanuuteen liittyvää Afrikan infrastruktuurirahastoa, jonka rahoitukseen osallistuu komissio ja 10 jäsenvaltiota. Tämän uudentyyppisen rahoitusjärjestelyn tarkoituksena on lisätä EU:n jatkuvaa rahoitusta Afrikan alueelliselle ja Afrikan maiden väliselle infrastruktuurille yhdistämällä avustuksina annettava rahoitustukijapitkäaikaiset lainat. Rahoitussuunnittelu ja omavaraisuus Strategian toteutus on sovitettava myös EIP:n rahoituksen pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Pankin luonteen ja tehtävän vuoksi merkittävä osa pankin tuottamasta hyödystä perustuu sen asemaan EU:n politiikkaa tukevana rahoituslaitoksena. Pankin toiminnallinen ylijäämä syntyy omien varojen tuottoasteesta ja lainojen kustannukset kattavista välityspalkkioista. Julkisena rahoituslaitoksena EIP välttää altistumista spekulatiivisille rahoitusriskeille,ja pankin halukkuus hyväksyä rahoitusriskejä (ns. riskitoleranssi) pidetään tasolla, joka varmistaa pankin rahoituksen jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Useista eri syistä johtuen omien varojen tuoton odotetaan hieman hidastuvan vuosina 2008 2010. Välitystuotot rajoittuvat pääosin hallintokulujen kattamiseen ja luottoriskien hinnoitteluun. Vaikka pankin osallistuminen vaativampiin ja enemmän riskiä sisältäviin rahoitustoimiin tuo lisäarvoa, oletetun luottoriskin kasvulla voi olla kielteinen vaikutus kustannusten kattamiseen. Samalla pankin maineeseen liittyvien, juridisten ja toimin-

Toimintakertomus ja yritysvastuu 11 EIP-ryhmä nallisten riskien hallinta vaatii resursseja. Myöstekninen apu ja muu neuvontatyö on periaatteellisella tasolla tärkeää, mutta ei vaikuta suoraan toiminnan tuottoon. Vuodet 2008 2010 kattavan toimintasuunnitelman ja nykyisen pääomatilanteen perusteella EIP:n pääomaa ei kuitenkaan ole tarpeen korottaa ennen vuotta 2010. Tämä johtuu ennen kaikkea resurssien oikeasta kohdistamisesta ja toiminnan tehostamisesta. Silloinkin pääoman korotus pystytään rahoittamaan omista vararahastoista, eikä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Vuonna 2007 Euroopan investointirahaston pääomarakennetta vahvistettiin toiminnan kehittämistä varten korottamalla rahaston enimmäispääomaa 50 prosentilla 3 miljardiin euroon. EIP on käyttänyt 100 prosenttisesti oikeutensa uusien osakkeiden merkintään, komissio kasvattaa osuuttaan vähitellen neljän vuoden aikana ja osakkaina olevat rahoituslaitokset ovat käyttäneet yli 70 prosenttia merkintäoikeuksistaan. EIR:n oma pääoma nyt 965 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi varmistaa EIR:n rahoituksellinen kestävyys ainakin vuoteen 2013 asti, kun nämä varat käytetään asteittain tänä aikana. EIP:n hallintoneuvosto

EIP-ryhmä 12 Toimintakertomus ja yritysvastuu EIP-ryhmän toiminta 2007

Toimintakertomus ja yritysvastuu 13 EIP-ryhmä Euroopan unionin tasapainoinen kehitys Euroopan investointipankilla on aina ollut paikkansa alueiden pankkina tuettuja alueita varten, jotka myös saavat avustuksia rakennerahastoista. Rahoituskautta 2007 2013 koskevan EU:n uudistetun koheesiopolitiikan mukaisesti EIP on keskittänyt aluekehitysrahoituksensa vastikään määritellyille lähentymistavoitealueille siirtymäkauden alueet mukaan lukien. Nämä ovat EU27-maiden 113 köyhintä aluetta, joiden väestömäärä on 190 miljoonaa henkilöä. Lähentymistavoitteen ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa ja alueilla uusi aluepolitiikka edistää kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteita. Niitä EIP tukee ennen kaikkea lainoittamalla Innovaatio 2010 -ohjelman mukaisia hankkeita, Euroopan laajuisien verkkojen suunnittelua ja rakentamista, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä ympäristön kestävää kehitystä. Pankin omana keskipitkän aikavälin tavoitteena on kohdistaa 40 45 prosenttia unionialueelle suuntautuvasta luotonannosta lähentymistarkoituksiin. Lähentymistavoitealueiden investointien rahoitus oli kertomusvuonna 13,8 miljardia euroa, mikä vastaa asetettuja tavoitteita. Rakenneohjelmaluottoja uusille jäsenvaltioille Iso osa lähentymisrahoituksesta tehtiin 12 uudessa jäsenvaltiossa, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen. Niille myönnetyt EIP-lainat 2007 olivat kaikkiaan 5,75 miljardia euroa. Suurin osa lainoista myönnettiin rinnakkain rakennerahastoavustusten kanssa. Rakennerahastojen ja pankin yhteisrahoitus voidaan järjestää joko hankekohtaisesti tai ohjelmaperusteisesti. Osallistumalla tietyn toimialan tai alueen investointiohjelmaan kuuluvien suurten ja pienten investointien rahoitukseen EIP edistää kasvulle suotuisia olosuhteita ja muita tekijöitä, jotka edesauttavat vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja vähiten kehittyneiden alueiden todellista yhdentymistä. Tätä EIP:n tuotetta kutsutaan rakenneohjelmaluotoksi. Vuonna 2007 EIP päätti lainata 700 miljoonaa euroa Bulgarian ensisijaisten investointien ja toimenpiteiden kansalliseen rahoitusosuuteen yhdessä EU:n koheesio-ja rakennerahastojen kanssa. Rahoituskelpoiset hankkeet on nimetty kansallisiin strategisiin viitekehyksiin kuuluvissa toimenpideohjelmissa sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston vuosille 2007 2013 laatimassa maaseudun kehittämisohjelmassa. Yhteisrahoitusta käytetään aluksi vain liikenteen ja ympäristöalan investointeihin, mutta sitä voidaan Bulgarian hallituksen pyynnöstä laajentaa myös muiden EUrahastojen aluekehitystä, talouden kilpailukykyä, inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja maataloutta koskeviin ohjelmiin. EU:n koheesio- ja rakennerahastojen tukea on tällä kaudella Bulgarian käytettävissä noin 6,8 miljardia euroa. Pankin rakenneohjelmaluotoilla voidaan rahoittaa myös useita pieniä osahankkeita, jotkaeivät vähäisen kokonsa vuoksi voi saada suoraa EIP:n rahoitusta. Tällaisen puiteluoton avulla EIP voi tarvittaessa myöntää ennakkorahoitusta ja järjestää pitkän aikavälin yhteisrahoitusta mahdollisimman edullisin ehdoin.

EIP-ryhmä 14 Toimintakertomus ja yritysvastuu Lähentyminen EU:ssa Allekirjoitetut suorat lainat toimialoittain 2007 Rahoitusta kaikille toimialoille Summa Yhteensä % Liikenne-javiestintäinfrastruktuuri 5476 40 Energia 2036 15 Terveydenhuolto, koulutus 1689 12 Vesi, sanitaatio,jätehuolto 1025 7 Kaupunkisuunnittelu 827 6 Teollisuus 1584 11 Muut palvelut 1175 9 Yksittäiset lainat yhteensä 13 812 100 EIP-rahoitteisia hankkeita on lähentymistavoitealueilla kaikilla toimialoilla. Näistä tärkeimpiä 2007 olivat liikenne (32 %), energia(15 %), terveys ja koulutus (12 %) sekävesi ja sanitaatio (7 %). Liikenteen ja viestinnän infrastruktuurihankkeisiin annetut lainat nousivat 5,5 miljardiin euroon. Tästä suuren osan muodosti 1 miljardin euron laina, jolla rahoitettiin välityskyvyltään suurta suurnopeusrataverkon Milano Napoli-rataosaa Italiassa. Hanke kuuluu Berliinistä Etelä-Italiaan kulkevaan ensisijaiseen TEN-rautatiekäytävään. Se oli huomattava investointi kestävään liikenteeseen, jolla parannetaan yhteyksiä eteläisen Italian lähentymistavoitealueille. Lähentymistavoitealueiden energiainvestointilainat olivat yhteensä 2miljardia euroa. Pankki rahoitti lämmön jasähkön yhteistuotantolaitoksen rakentamista Portugalin Sinesiin 19 miljoonan euron lainalla, jokaoli jatkoa aiemmalle 39 miljoonan euron lainalle.lisälainan myöntäminen oli mahdollista, koska EIP-rahoituksen enimmäisrajaa voidaan poikkeustapauksissa korottaa 50 prosentista 75 prosenttiin hankkeen kustannuksista. Uusi laitos tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin vanha laitos, mikä merkitsee huomattavaa energiatehokkuuden kasvua. Koska laitoksen tuottama ylijäämäsähkö syötetään kansalliseen verkkoon, se korvaa muita polttoaineita käyttävien voimaloiden sähköä ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 prosenttia. EIP-lainat terveyteen ja koulutukseen liittyviin investointeihin olivat 1,7 miljardia euroa, mikäkertoo sektorin tärkeästä asemasta. Yksi Espanjassa rahoitetuista terveydenhuoltohankkeista koski uuden yleissairaalan ja seitsemän terveyskeskuksen rakentamista Asturian keskiosassa sijaitsevaan Mieresin kaupunkiin. Hanke vahvistaa alueen roolia terveyspalvelujen tuottajana sekä parantaa sairaalatilojen ja -palvelujen laatua ja saatavuutta. Koska hankkeeseen liittyy myös terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä, se tukee samalla pankin Innovaatio 2010 -ohjelmaa. EIP-rahoitteiset teollisuusinvestoinnit lähentymistavoitealueilla olivat 2007 yhteensä 1,6 miljardia euroa. Glaverbel Czechille myönnetty 71 miljoonan euron laina on hyvä esimerkki paikallisen teollisuuden sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta. Laina käytetään uuden floatlasilinjan rakentamiseen Teplicessä ja autolasin tuotantolaitoksen laajentamiseen läheisessä Chudeřicen kaupungissa. Molemmat kaupungit sijaitsevat Ústíssa, joka kuuluu Tšekin tasavallan lähentymistavoitealueisiin. Ústín seudun teollisuus- ja maataloustuotannolla on vuosisataiset perinteet etenkin sähköntuotannon, hiilikaivosten ja kemikaalien alalla. Näiden perinteisten teollisuusalojen heikkeneminen on johtanut siihen, että alueen työttömyysluvut ovat Tšekin korkeimmat. Glaverbelin hanke tukee alueen talouskehitystä ja monipuolistaa työpaikkojen tarjontaa perinteisten alojen ulkopuolella. Hankkeen odotetaan luovan 100 uutta työpaikkaa Chudeřiceen ja vielä toiset 70 Tepliceen. Monet lähentymistavoitealueiden hankkeet tietenkin edistävät myös muita tavoitteita. Vuonna 2007 lähentymistavoitealueille suunnattiin 23 prosenttia lainoista, joilla tuetaan Lissabonin agendaa kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan Euroopan talouden luomiseksi, 33 prosenttia ym-

Toimintakertomus ja yritysvastuu 15 EIP-ryhmä päristöluotoista, 33 prosenttia Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksesta ja 15 prosenttia energia-alan lainoista. Uusia rahoitustuotteita EIP kehitti alueita varten myös uusia rahoitustuotteita. Puolassa pankkiosallistui 200 miljoonalla zlotylla (52 miljoonalla eurolla) julkisen sektorin katettujen joukkolainojen emissioon, jonka tuotolla rahoitetaan julkisen sektorin pieniä ja keskisuuria hankkeita seuraavilla aloilla: infrastruktuuri, ympäristö,energia, terveysjakoulutus.kyseessä on suoria limiittiluottoja korvaava rahoitusväline, jonka vakuutena ovat BRE Bank Hipoteczny S.A:n lainasaatavat. Tämä toistaiseksi ainutlaatuinen rahoitustoimi lisää EIP:n yhteistyökumppaneina toimivien rahoituslaitosten määrää Puolassa ja parantaa mahdollisuuksia EIP:n tukeen paikallisten infrastruktuurien nykyaikaistamishankkeille. JASPERS JASPERS-aloitteesta on tullut keskeinen työväline yhteistyössä, jota pankki tekee EU:n rakennerahastojen kanssa suurteninvestointihankkeiden valmistelun alkuvaiheissa. Ohjelma auttaa 12 uutta jäsenvaltiota esittämään liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita ja sitä kautta saamaan entistä nopeammin ja tehokkaammin Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta huomattavaa tukea, joka on lähivuosina niiden käytettävissä. JASPERS-lyhenne tulee sanoista Joint Assistance to Support Projects in European Regions, Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu. Ohjelmassa yhdistyy Euroopan komission, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja EIP:n asiantuntemus, ja se tarjoaa maksutonta teknistä apua hankkeiden toteutuksessa. Tilivuoden päättyessä JASPERS-työryhmään kuului 55 asiantuntijaa. Luxemburgin lisäksi asiantuntijoita työskenteli Bukarestissa, Varsovassa ja Wienissä, joiden paikallistoimistot avattiin vuoden aikana. Bukarestin toimisto huolehtii hankkeiden valmistelusta Bulgariassa ja Romaniassa, Varsovan toimisto Puolassa ja Baltian maissa ja Wienin toimisto Keski-Euroopan maissa. JASPERSin toimintasuunnitelman toteutus eteni hyvin vuoden aikana. JASPERS-ohjelman kautta tuetaan lähivuosina 261 hankkeen ja horisontaalisen toimen valmistelua, ja edistetään tai vauhditetaan yli 32 miljardin euron pääomainvestointeja. Ohjelman vaikutus ulottuu kaikkiin 12 uuteen jäsenvaltioon ja monille strategisesti tärkeille sektoreille. Erityisiä painopistealueita ovat ympäristö (vesi, jätevedet ja kiinteäjäte), liikenne sekäenergiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot.

EIP-ryhmä 16 Toimintakertomus ja yritysvastuu Tukeainnovaatioille Lissabonin agendan laadintavuodesta 2000 lähtien EIP on rahoittanut investointeja kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tietoon perustuvan talousalueen rakentamiseksi, joka kykenee kestävään kasvuun, luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja sekäparantamaan sosiaalista yhtenäisyyttä. Pankin Innovaatio 2010 -ohjelman tavoitteena oli myöntää tarkoitukseen 50 miljardin euron lainat ohjelmakaudella 2000 2010. Tavoite kuitenkin saavutettiin jo vuoden 2007 aikana, jolloin T&K&I-investointeihin, koulutukseen sekä ICT-tekniikkaan annetut uudet EIP-lainatolivat yhteensä 10,3 miljardia euroa. Tutkimus,kehitys ja innovaatiot T&K&I-lyhenne tarkoittaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, joka on yksi Innovaatio 2010 -ohjelman kolmesta päärahoituskohteesta. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi siihen sisältyy myös uuden tiedon muuntaminen tuottavaksi taloustoiminnaksi. Vuonna 2007 T&K&I-investointeja rahoitettiin EU-alueella 6,7 miljardilla ja Turkissa 455 miljoonalla eurolla. T&K&I-rahoituksessa keskeisellä sijalla ovat erityiset rahoitusvälineet, joita EIP on kehittänyt Lissabonin agendaa tukevia investointeja varten. Näistä merkittävin on riskinjaon rahoitusväline Risk Sharing Fi- nance Facility (RSFF), jonka EIP ja komissio perustivat yhteistyössä ja joka on ollut käytössä vuoden 2007 puolivälistä asti. RSFF-järjestely perustuu luottoriskien jakoon komission ja EIP:n välillä. Tämän rahoitusmekanismin avulla EIP:llä on paremmat mahdollisuudet antaa lainoja ja takauksia myössellaisille hankkeille, joiden riskiprofiili on investment grade -tason alapuolella. Tähän liittyysijoittajien normaalisti hyväksymää suurempien rahoitusriskien ottamista. Mekanismi tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusiin ja innovatiivisiin rahoitusratkaisuihin yksityissektorille ja tutkimuslaitoksille. Järjestely on otettu käyttöön nopeasti, ja RSFF-lainoja on jo myönnetty uusiutuvan energian, autoteollisuuden, koneteollisuuden ja biotekniikan hankkeisiin. EIP:n yliopistotutkimuksen ohjelmahanke Koulutusala on tärkeällä sijalla Euroopan investointipankin toiminnassa. Se on keskeinen vaikuttaja Lissabonin strategian toteutuksen kannalta, minkä lisäksi koulutus tukee EIP:n rahoitustoimintaa edistäessään sosiaalista yhtenäisyyttä ja innovaatioita. Koulutussektorin rahoituksen rinnalla EIP on kehittänyt oman erityisen yliopistoille suunnatun Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen, jonka kautta kanavoidaan tukea korkeakouluille ja akateemiselle tutkimukselle.hankkeen tarkoituksena on vastata johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Euroopan yliopistoilta tuleviin pyyntöihin koskien etenkin rahoitusapua, mutta myös tutkimuspanostuksia. Samalla ohjelma helpottaa pankin palveluksessa olevien henkilöiden akateemista työtä ja tutkimustyötä. www.eib.org/universities

Toimintakertomus ja yritysvastuu 17 EIP-ryhmä Innovaatio 2010 -ohjelma Allekirjoitetut lainat (milj.) 2007 2000-2007 Tieto- ja viestintätekniikka 1597 11 947 Koulutus 1262 12 852 Tutkimus,kehitys ja innovaatiot 7155 30 179 Yhteensä 10 289 55 994 Yhteyksiä laajamittaisten tutkimusinfrastruktuuriinvestointien toteuttajiin EIP hoitaa Euroopan tutkimuksen infrastruktuurien strategiafoorumin (European Strategy Forum on Research Infrastructure, ESFRI) ja Euroopan hallitustenvälisten tutkimusjärjestöjen foorumin (European Intergovernmental Research Organisations Forum, EIROforum) kautta. Tällaisia investointeja ovat erityisesti 35 EU:n laajuista hanketta, joiden arvioidut kustannukset ovat 14 miljardia euroa. ESFRI-foorumiin osallistuu edustajia EU:n jäsenvaltioista ja liitännäisvaltioista sekä Euroopan komissiosta. Sen päämääränä on saada aikaan yhtenäinen lähestymistapa Euroopan tutkimusinfrastruktuureja koskevaan päätöksentekoon. Näiden hankkeiden erityisluonne, kuten pitkät toteutusajat, erityisten tutkimuslaitteiden käyttö, vaativat toimintajärjestelyt ja ennen kaikkea hanketta tukevien kansallisten viranomaisten pitkäaikaiset rahoitussitoumukset edellyttävät uusia ja epätavallisia ratkaisuja, jotka perustuvat taloudellisesti tarkoituksenmukaiseen riskienjakoon kaikkien osapuolten välillä. Koulutus Vuonna 2007 EIP myönsi koulutusalalle 1,3 miljardin euron lainat. Tähän mennessä valtaosalla pankin koulutusinvestoinneista on tuettu infrastruktuuria rakennuksia, tiloja ja välineistöä joka on tarpeen perusammattitaidon ja osaamisen hankinnassa. Esimerkiksi Valencian itsehallintoalueella Espanjassa pankki rahoitti muun muassa ala- ja yläasteen koulujen ja ammattioppilaitosten rakentamista, kunnostusta ja laajentamista sekäkalusteiden ja opetusvälineiden hankintaa. Viime aikoina on kuitenkin pyritty edistämään sellaisia koulutushankkeita, joilla on suorempi vaikutus opetuksen laatuun. Entistä tärkeämmällä sijalla ovat kysyntäpuolen toimenpiteitä ja aineettomia hyödykkeitä, kuten opintolainoja ja akateemista T&K&I-toimintaa, edistävät investoinnit, jotka lisäävät mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja parantavat opetuksen laatua. Esimerkiksi Unkarissa EIP rahoitti 150 miljoonalla eurolla opintolainaohjelmaa, joka on osa laajempaa kansallista strategiaa korkeakouluopetuksen laadun parantamiseksi, opiskelijamäärien lisäämiseksi ja tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille. Ohjelma on jo lisännyt oppilaitosten vastuullisuutta ja tavoittanut vähävaraisista perheistä tulevat opiskelijat. Käyttöön on otettu erilaisia järjestelmiä ja menetelmiä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat opintolainajärjestelmän pitkäaikaisen toteutuskel-

EIP-ryhmä 18 Toimintakertomus ja yritysvastuu Innovatiivista rahoitusta innovaatioille Symboli on varsin osuva. Kun EIP:n riskinjaon rahoitusväline (RSFF) käynnistettiin 5. kesäkuuta 2007, sopimuksen allekirjoittivat samanaikaisesti komissaari Potočnik neljännessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurikonferenssissa Hampurissa ja EIP:n pääjohtaja Philippe Maystadt EIP:n valtuuston vuosikokouksessa Luxemburgissa. T&K&I-toimintaa rahallisesti tukeva RSFF-mekanismi on EIP:n ja Euroopan komission tehokkaan yhteistyön tulos. EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja EIP:n strukturoidusta rahoitusjärjestelystä (SFF) kumpaisestakin saatavalla 1 miljardin euron pääomapanoksella RSFF-rahoitusvälineen kannustusvaikutuksesta T&K&I-investointien käyttöön uskotaan saatavanlisärahoitusta jopa 10 miljardia euroa. Käyttöönotto tapahtui lähes välittömästi. Jo syyskuuhun mennessä oli sovittu kahdeksasta, yhteisarvoltaan 359 miljoonan euron rahoitushankkeesta, joihin listataan uusiutuva energia, energiatehokkuus, autoteollisuuden komponentit, koneteollisuus ja biotekniikka. Vuodenvaihteessa RSFF-järjestelyyn perustuvat lainat olivat yhteensä 459 miljoonaa euroa, ja ne kohdistuivat neljän eri jäsenvaltion hankkeille. RSFF-rahoitusmekanismin nojalla voidaan rahoittaa pieniä ja suuria yrityksiä suorin lainoin, mutta myös rahoitusvälittäjien kautta. Esimerkiksi Saksassa järjestettiin innovatiivisille pienille ja keskisuurille autoteollisuuden alihankintayrityksille limiittiluotto, jolla rahoitettiin niiden T&K&I-toimintaa immateriaalioikeuksien sale and lease back -järjestelyllä eli oikeuksien myynnillä ja takaisinvuokrauksella. Toisena osapuolena oli Saksan johtava leasing-yritys Deutsche Leasing. RSFF-rahoitusvälineen lainaikkunan kautta EIP pyrkii kasvattamaan innovaatioiden kokonaisrahoitusta Euroopassa vuonna 2008 ja tukemaan yhä useampia suhteellisen pieniä hankkeita poisuuden. Jatkossa pankki voi rahoittaa myös koulutusohjelmien uudistamista, opetusmenetelmien kehittämistä ja erityisesti Euroopan koulujen ja yliopistojen opetuksen parantamista. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintäverkot (ITC) ovat Lissabonin strategian toteutuksessa keskeinen sektori, jota 2007 rahoitettiin yhteensä 1,6 miljardin euron lainoilla. Joukossa oli laajamittaisia hankkeita, jotka vaativat suuria lainoja. Esimerkiksi British Telecomin investoinnit uuden sukupolven televiestintäpalveluihin saivat 455 miljoonaa euroa ja Telefonican uusi UMTS-laajakaista- ja matkapuhelinverkko Espanjassa 375 miljoonaa euroa. Komissio ja EIP allekirjoittivat 2007 yhteisymmärryspöytäkirjan tuesta EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmälle ja erityisesti pyrkimyksille nostaa laajakaistapalvelujen saatavuutta. Uuden sukupolven verkkoinvestointitarpeet voivat olla suuria, ja pankin toivotaan entistä aktiivisemmin edistävän yksityissektorin investointeja näihin infrastruktuureihin.