Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 0,6 20.10.2009

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 0,6 20.10.2009 Version hallinta versio pvm laatija selitys versio 0,1 17.11.2008 Jorma Kyyrä, Maaret Djupsjöbacka, Anita Bisi, Perttu Puska, Jaana Hänninen, Jussi runko Leisolan esityksen S-osaston käsikirjan pohjalta Liesiö, Johanna Mattila versio 0,2 30.11.2008 Jaana Hänninen edellisen version täydennystä versio 0,3 11.03.2009 Ville Kivimäki 4.1.1, 4.1.5 kohtien täydennys versio 0,4 13.03.2009 Anja Hänninen täydennys kohtiin 4.1.9, 4.1.10, 4.1.11, 4.4.4 versio 0,5 18.03.2009 Jorma Kyyrä täydennys kohtiin 1., 2.3.1, 2.3.2, 3.2.1, 4.2.1, versio 0,6 20.10.2009 Jorma Kyyrä, Maaret Djupsjöbacka, Perttu Puska, Jaana Hänninen, Hanna Korhonen, Ville Kivimäki sisäisen auditoinnin jälkeiset korjaukset Dekaanin hyväksymä 20.10.2009

1 ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN TOI- MINTAKÄSIKIRJA JOHDANTO...2 1. ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNTA...2 1.1 Missio, vahvuudet ja kehittäminen...2 1.2 Tiedekunta lyhyesti...2 1.2.1 Tiedekunnan historia...2 1.2.2 Tiedekunta tänään...3 2. JOHTAMINEN...3 2.1 Johtamiskäytännöt...3 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio...3 2.1.2 Toiminnan ohjaus...6 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet...7 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus...7 2.3.1 Mittarit...7 2.3.2 Tiedon keruu...8 2.3.3 Tiedon analysointi...8 3. VOIMAVARAT...8 3.1 Henkilöstö...8 3.2 Rahoitus...10 3.2.1 Toimintamenomääräraha...10 3.2.2 Täydentävä rahoitus...10 3.3 Infrastruktuuri ja laitteet...10 3.3.1 Tilat...10 3.3.2 Työturvallisuus...10 3.3.3 Tarvikehankinnat ja laitteet...11 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS...11 4.1 Koulutus...11 4.1.1 Opetussuunnitelma...11 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen...14 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet...14 4.1.4 Pedagoginen strategia...14 4.1.5 Opettajien kouluttaminen...14 4.1.6 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi...15 4.1.7 Opetustilojen kehittäminen...15 4.1.8 Opetuksen käytännön järjestelyt...15 4.1.9 Opintohallinnon prosessit...15 4.1.10 Opiskelijoiden rekrytoiminen...16 4.1.11 Muut opintoasiat...17 4.1.12 Opiskelijaliikkuvuus...17 4.1.13 Jatko- opiskelu...17 4.1.14 Aikuiskoulutus...20 4.2 Tutkimus...20 4.2.1 Tutkimusstrategia...20 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi...20 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus...21 4.4 Tukitoiminnot...21 4.4.1 Opintohallinto...21 4.4.2 Henkilöstöhallinto...24 4.4.3 Taloushallinto...24 4.4.4 Kansainvälinen toiminta...25 4.4.5 Viestintä...25 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut...27

2 4.4.7 Kirjasto...27 4.4.8 Atk ja tietohallinto...27 4.4.9 Arkistointi...28 5. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN...28 5.1 Laadun varmistamisen mekanismit...28 5.1.1 Koulutus...29 5.1.2 Tutkimus...29 5.1.3 Tukitoiminnot...29 5.1.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen...30 JOHDANTO Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimintakäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan johtamisjärjestelmä ja tiedekunnan ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin, kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa (TKKtk). 1. ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNTA Tiedekunta muodostettiin 1.1.2008 sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja automaatio- ja systeemitekniikan osastoista sekä Metsähovin radiotutkimusasemasta. Tässä yhteydessä viestintätekniikan sekä laskennallisen tekniikan ryhmät siirtyivät informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Tiedekunnassa perustieteiden korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhdistyvät tekniikkaan. 1.1 Missio, vahvuudet ja kehittäminen Tiedekunnan strategisia tavoitteita ja kehittämiskohteita on kuvattu tarkemmin tiedekunnan johtoryhmän 11.2.2009 hyväksymässä strategisessa toimintasuunnitelmassa. Visio: Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on kansainvälisesti arvostettu alansa yliopistoyksikkö. Sen tulokset, uudistumiskyky ja vaikuttavuus houkuttelevat tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden parhaimmistoa. Tiedekunnan tehtävänä on maailmanlaajuisesti arvostettu automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan, sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkimus ja koulutus sekä näistä saatujen tulosten hyödyntämisestä huolehtiminen. 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Tiedekunnan historia Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta (ETA) muodostuu yksiköistä, joilla on pitkä perinne opetuksesta ja tutkimuksesta Teknillisessä korkeakoulussa. Sähkötekniikan opetus aloitettiin jo Polyteknillisessä opistossa 1800-luvun loppupuolella ja toiminnan sisältö, laajuus ja laatu on saavuttanut nykyisen tilan useiden kehitysvaihden kautta.

3 Tiedekunta muodostui 1.1.2008 korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja automaatio- ja systeemitekniikan osastoista sekä Metsähovin radiotutkimusasemasta, joilla on aiemminkin ollut hyvin läheinen ja tiivis yhteistyö. Automaatio- ja systeemitekniikka olivat osa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoa 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin ne erkautuivat omiksi osastoikseen. Metsähovin radiotutkimusasemalla on ollut aina läheistä yhteistyötä radiotekniikan ja avaruustekniikan kanssa ja mm. Metsähovin opetus on osa avaruustekniikan opetusta. 1.2.2 Tiedekunta tänään Tiedekunnassa on neljä tutkinto-ohjelmaa: automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelma, elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelma, tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelma ja bioinformaatiotekniikan tutkinto-ohjelma. Lisäksi tiedekunnassa on kolmen kansainvälistä Masters-ohjelmaa ja Erasmus Mundus SpaceMaster-ohjelma. Tiedekunnassa on noin 3000 kotimaista ja 250 ulkomaalaista perustutkinto-opiskelijaa. Kotimaisia jatko-opiskelijoita on noin 600 ja ulkomaalaisia 100. Tiedekunnassa on tällä hetkellä kaksi Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: Älykkäiden koneiden huippuyksikkö ja SMARAD-huippuyksikkö 2. JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n johtamisperiaatteita on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnassa johtamiseen liittyvät lisäksi johtoryhmä, tutkinto-ohjelmien vastuuprofessorit, laitoskokoukset, laitosten johtoryhmät sekä professorikokoukset laitoksittain/ tutkinto-ohjelmittain. 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Tiedekunnassa on seitsemän laitosta ja yksi erillislaitos. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja kaksi varadekaania. Tiedekunnalla on myös asioita valmisteleva ja keskusteleva johtoryhmä. Asioita valmistelevat ja esittelevät ko. hallintoelinten päätettäväksi tehtävään nimitetyt virkamiehet. Laitoksia johtavat professorit.

4 Tiedekunnan toiminnassa noudatetaan korkeakoulun hallintojohtosääntöä, joka löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/yksikot/hallitus/hallinto_tiedostot/hallintojohtosaanto.html. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, seitsemän laitoksen johtajaa, erillislaitoksen johtaja, neljä muun henkilökunnan edustajaa, neljä opiskelijaedustajaa ja kaksi yliopiston ulkopuolista henkilöä. Dekaani toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano on www-sivulla http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/tiedekuntaneuvosto/ Kokousmenettelyssä noudatetaan korkeakoulun esittely- ja kokousmenettelyohjeita, jotka löytyvät http://www.tkk.fi/yksikot/hallitus/hallinto_tiedostot/esittely_ja_kokousmenettelyohjeet:html. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt; toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Dekaani ja varadekaanit Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan dekaanin sekä kaksi varadekaania toimikautensa ajaksi. Dekaanin tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa tiedekunnan toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista; toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; jakaa tiedekunnalle myönnetyt määrärahat; sekä käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty. Toinen varadekaani vastaa opetuksesta ja opiskelijoitten rekrytoinnista, toinen voimavaroista. Johtoryhmä Tiedekunnan johtoryhmään kuuluu dekaani, varadekaanit, hallintopäällikkö ja laitosten johtajat. Koordinaattori toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä toimii tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnittelun ja tulossopimuksen sekä strategian laadinnan valmisteluelimenä. Koulutusneuvostot Koulutusneuvoston tehtävänä on tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien sisällöstä; määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; hyväksyä ohjelmiinsa suoritetut tutkinnot lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja lukuun ottamatta; sekä käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Koulutusneu-

5 vostojen kokoonpanot, kokousajat ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/koulutusneuvosto Tutkinto-ohjelmista vastaavat professorit Dekaanin nimeämät tutkinto-ohjelmista vastaavat professorit johtavat ohjelmia ja vastaavat niistä. Heidän tehtävänsä on kuvattu tarkemmin rehtorin päätöksessä XXX linkki. He ovat myös koulutusneuvostojen jäseniä. Johtajat raportoivat opetuksesta vastaavalle varadekaanille vuosittain toukokuussa osana tiedekunnan itsearviota. Varadekaani tekee johtoryhmälle raportoinnin edellyttämät esitykset tulossopimusprosessiin. Toimikunnat Tiedekunnassa työskentelee päättävien hallintoelimien apuna valmistelutehtävissä seuraavat toimikunnat ja työryhmät: - opetuksen laatutoimikunta; opetuksen kehittäminen ja arviointi, opetuspalkkiot, opetusnäytteitten arviointi ja tutortoiminnan kehittäminen - tutkintotoimikunta; perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvät tehtävät - automaatio- ja systeemitekniikan jatko-opintotoimikunta; jatkotutkintojen suorittamiseen liittyvät tehtävät - tohtorikoulutoimikunta; tohtorikoulun kehittäminen - kirjastotoimikunta; kirjastomäärärahojen käyttö, hankintapolitiikka, suhteet pääkirjastoon ja kirjastopalvelujen kehittäminen - toimintakulttuurityöryhmä; työhyvinvoinnin ja työviihtyvyyden kehittäminen ja uudistusten toimeenpano hallintopäällikön johdolla - tiedotustoimikunta; tiedotusstrategia, tiedottamisen suunnittelu ja toteuttaminen - laatutoimikunta; tiedekunnan laatujärjestelmän kehittäminen ja seuraaminen Opiskelijoilla on tarpeen mukainen edustus toimikunnissa. Jäsenet toimikuntiin nimeää dekaani. Muita tiedekunnan hallintoon liittyviä toimijoita Hallintopäällikkö: vastaa henkilöstöhallinnosta ja siihen liittyvistä esittelytehtävistä ja tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvistä tehtävistä. Koulutusasiantuntija, opintojen suunnittelijat: vastaavat opintoasioiden esittelystä, opiskelijoiden ohjauksen järjestämisestä ja tiedekunnan vastuulla olevien tutkinto-ohjelmien ja muiden opintokokonaisuuksien opintohallinnosta sekä kansainvälisestä toiminnasta. Talousvastaava: huolehtivat määrärahojen budjetoinnista ja määrärahojen seurannasta. Kehityspäällikkö: vastaa tiedotus- ja kiinteistötoimesta. Tiedekunnan hallintohenkilökunnan tehtävät ja yhteystiedot löytyvät www-sivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/yhteystiedot/henkilokunta/.

6 ELEKTRONIIKAN, TIETOLIIKENTEEN JA AUTOMAATION TIEDEKUNNAN KESKITETYN TOIMINNAN HALLINTORAKENNE Dekaani Varadekaani Varadekaani Kansainvälisen koulutuksen johtaja Hallintopäällikkö Opetus ja laatu Koulutusasiantuntija, suunnittelijat -opiskelijoitten rekrytointi -opetuksen kehittäminen -opintohallinto -opiskelijapalvelut -palaute -eopetus Voimavarat, budjetointi ja infrastruktuuri Kehityspäällikkö -viestintä -kiinteistöt -turvallisuus -alumnitoiminta -protokeskus Yli-insinööri -talousseuranta -atk ja tietoverkot Koordinaattori -tulossopimus Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Kansainvälisten asioiden suunnittelija -Masters-ohjelmat -kv-opintopalvelut -kv-hakupalvelut Yleis- ja henkilöstöhallinto Hallintopäällikkö, koordinaattori -henkilöstöasiat -tiedekuntaneuvosto -tietohallinto Informaatikko -kirjasto Laitokset ja muut yksiköt Tiedekunnassa on seuraavat laitokset; automaatio- ja systeemitekniikan laitos, elektroniikan laitos, mikro- ja nanotekniikan laitos, radiotieteen ja -tekniikan laitos, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, sähkötekniikan laitos, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos sekä Metsähovin radiotutkimusasema. Laitosten verkkosivut ovat osoitteessa http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/laitokset/ Laitoksen johtajana toimii rehtorin tehtävään nimittämä professori. 2.1.2 Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Strategisen suunnittelun vastuu on laitosten johtajilla ja koko tiedekunnan osalta dekaanilla. Tiedekunnan strategisen toimintasuunnitelmasta vastaa tiedekunnan johtoryhmä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ja talouden suunnittelu toteutetaan opetusministeriön kanssa yhteisenä tulossopimusmenettelynä. Tulossopimusprosessi on suunnittelun runko. Tiedekunnan tulostavoitteet sovitaan rehtorin kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Vetovastuu suunnittelusta on tiedekunnan johtoryhmällä dekaanin johdolla. Johtoryhmä laatii tulossopimusluonnosesityksen. Päätöksen tiedekunnan tulossopimusluonnoksesta tekee tiedekuntaneuvosto. Tiedekunnan taloudenhoito perustuu toisaalta tulos- ja prosessiohjaukseen ja toisaalta strategian ohjaamaan jatkuvaan kehittämiseen. Tulossopimusluonnoksessa määritellään tiedekunnan strateginen

7 kehys ja sovitaan yhteisistä tavoitteista ja rakenteellisesta ja toiminnan kehittämisestä. Sopimuksen koulutusasiat valmistellaan opetuksesta vastaavan varadekaanin johdolla. Kansainvälistymisasiat valmistellaan näistä vastaavan johtajan johdolla. Samalla aikataululla valmistellaan tiedekunnan voimavaroja käsittelevä budjettiosio, kehittämishankkeet ja toimitilasuunnitelma. Tämä valmistelu tehdään dekaanin johdolla. Tiedekunnan laitosten ja muitten yksikköjen laatimista kolmivuotissuunnitelmista, jotka käsittävät budjettirahoituksen, täydentävän rahoituksen ja palkkabudjetit, laaditaan tiedekunnan vuosibudjetit. Hallintopäällikkö valmistelee henkilöstösuunnitelman. Dekaani suorittaa vuosittain ns. laitoskierrokset, jolloin dekaani käsittelee jokaisen laitoksen kanssa erikseen laitoksen toimintaan liittyviä kysymyksiä, mm. tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja talouden osalta. 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet TKK:n laatupolitiikka ja laatutavoitteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laadunvarmistusjärjestelmään kuuluu se toiminta, jolla pyritään nykytilasta tavoitetilaan. Tavoitteitten asettaminen ja niitten arviointi eivät siis kuulu laadunvarmistusjärjestelmään. Käsillä oleva laatukäsikirja on kuvaus Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmästä. Tiedekuntatason laadunvarmistusjärjestelmä on integroitu muuhun johtamis- ja toimintakokonaisuuteen. Sen runkona on tulossopimusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmä on ollut käytössä likipitäen tässä esitetyssä muodossa monen vuoden ajan. Järjestelmää on parannettu jatkuvasti. Tiedekuntatason toiminnan laadulliset ja määrälliset päätavoitteet kirjataan vuosittain tiedekunnan tulossopimusluonnokseen ja erilliseen tekstiin tiedekunnan toiminnan suunnittelun linjoista. Tavoitteet kirjataan sekä pitkän aikavälin linjauksina että valituin osin toimintasuunnitelmatasolla. 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus Dekaani seuraa tiedekunnan strategian ja vuositason toiminnan toteutumista mm. osallistumalla laitosten johtoryhmien kokouksiin ja tulossopimusaineiston avulla. Lisäksi tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmää seurataan varadekaanin johdolla kokoontuvassa laatutoimikunnassa. 2.3.1 Mittarit Tiedekunnan seurantamittarit ovat samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Tiedekunnan toimintastrategian toteutumista seurataan seuraavien mittarien avulla. Tieteellinen toiminta - Julkaisujen määrä, laatu ja vaikuttavuus - Väitöskirjojen määrä - Osallistuminen kansainväliseen tieteelliseen toimintaan (kv. ohjelmat, toiminta arvioijana tutkimushankkeille, vastaväittäjänä toimiminen ulkomailla ja kotimaassa, tieteellisten seurojen ja mui-

8 den kv. organisaatioiden johtoelinten jäsenyydet sekä muut kansainväliset asiantuntija- ja luottamustehtävät) Opetus - Sisäänpääsypisteet - Suoriutuminen opinnoista - Kansainvälisten opiskelijoiden määrä - Opetuksen tehokkuus: kontaktiopetuksen määrä per suorite Kansainvälinen toiminta - Kansainvälisen henkilöstön osuus tutkimus- ja opetushenkilöstöstä - Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä - Henkilöstön kansainvälinen toiminta (vierailut, yhteisprojektit, vierailijat) - Opiskelijoiden osallistuminen kansainväliseen vaihtoon - EU- ja muiden kansainvälisten projektien määrä Yhteistyö sidosryhmien kanssa - Tutkimustyön laajuus SHOKeissa - Spin off -yritykset Talous - Taloudellinen tulos ja liikkumavara - Ulkopuolinen rahoitus/professori Yhteiskunnallinen vuorovaikutus - Patenttien ja hyväksyttyjen patenttihakemusten määrä - Spin off -yritysten määrä - Lablettien määrä 2.3.2 Tiedon keruu Edellä kuvatut tiedot saadaan suurimmalta osin TKK:n normaaleista tietojärjestelmistä eli ne kuvaavat jokapäiväistä toimintaamme. 2.3.3 Tiedon analysointi Kerättyä opiskeluun, tuloksiin ja talouteen liittyvää tietoa käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä ja toimikunnissa sekä laitosten johtoryhmissä. Vuosittainen tarkastelu tehdään osana tulossopimusprosessia kun seuraavan vuoden tavoitteista sovitaan. Osa mittareista liittyy yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen eivätkä ne ainakaan vielä kaikki ole mukana tulosten laskennassa. 3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Kyvykkään henkilöstön rekrytointi on huipputason toiminnan edellytys. Sen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti kansainvälistä rekrytointia, kehittynyttä palkkapolitiikkaa ja korkeatasoista työympäristöä. Vastuu rekrytoinnista on esimiehillä.

9 Henkilöstön rakenne Henkilökunta muodostuu tiedekunnan yhteisistä henkilöistä, sekä laitosten ja erillisen laitoksen henkilökunnasta. Tutkimus- ja koulutushenkilöstö koostuu perusopiskelijoista, jatko-opiskelijoista, post doc -tutkijoista ja varttuneista tutkijoista. Tuki- ja palvelutehtävissä toimii hallinto- ja toimistohenkilökuntaa sekä laboratoriohenkilökuntaa. Henkilökuntaa on yhteensä n. 650 henkilötyövuotta/vuosi. Perehdyttäminen ja koulutus Tiedekunnassa on nimetty henkilöt, joiden tehtävänä on uuden työntekijän perehdyttäminen. Perehdyttämisen tarkoituksena on uuden henkilön tutustuttaminen uuteen yksikköön, toimintatapoihin ja työhön sekä varmistaa sopeutumista ja viihtymistä uudessa tehtävässä. Työntekijät ohjataan myös osallistumaan perehdyttämiskoulutukseen. Perehdyttämisessä noudatetaan Teknillisen korkeakoulun perehdyttämisohjeita, jotka löytyvät osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/perehdyttaminen_ja_mentorointi/prosessi/in dex/ Työntekijä vastaa omasta kouluttautumisestaan ja kehittämisestään. Henkilöstön koulutuksesta ja kehittymistarpeista voidaan sopia esimiehen kanssa kehityskeskusteluissa. Koulutuksessa hyödynnetään korkeakoulun henkilöstökoulutusta. Työhyvinvointi Työhyvinvointitoimintaa toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointiasioista järjestetään henkilöstölle yhteisiä eri aiheisiin liittyviä luentoja ja muita tilaisuuksia. Työhyvinvointia edistetään myös kehityskeskusteluilla. Työterveyshuollosta vastaa Terveystalo Oy. Tiedekunnan hallintopäällikön ja yksiköitten esimiesten tehtävänä on pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Tiedekunnassa toimii hallintopäällikön johtama toimintakulttuuriryhmä, joka tekee ehdotuksia ja toimeenpanee työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin liittyviä uudistuksia. Tiedekunnalle on myös nimetty työhyvinvoinnin yhdyshenkilö, joka tällä hetkellä on tiedekunnan kanslian osastosihteeri. Tiedekunnan henkilökunnan työviihtyvyyttä on tutkittu työhyvinvointitutkimuksella ja tutkimuksessa esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty uudistuksia ja kehittämistoimenpiteitä. Tiedekunnassa on pyritty huomioimaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden hyvinvointi ja tiedekuntaan on perustettu kulttuurikerho Suomi-klubi, jonka tarkoitus on tarjota mahdollisuus harjoitella suomen kielen puhumista ja edistää eri kulttuurien vuorovaikutusta. Toiminnasta vastaa kansainvälisten asiain suunnittelija. Lisäksi kansainväliselle henkilökunnalle järjestetään tiedekunnan omia suomen kielen kursseja. Opettajana toimii suomen kielen maisterin koulutuksen saanut opintosihteeri. Tiedekunnassa käydään kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijöiden välillä korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Täydentäviä keskusteluja käydään tarpeen vaatiessa työvuoden aikana. Keskustelun käyminen katsotaan jokaisen työntekijän oikeudeksi ja velvollisuudeksi. Esimies päättää kuka kenenkin kanssa käy keskustelun.

10 3.2 Rahoitus Tiedekunnan rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Rehtorin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 3.2.1 Toimintamenomääräraha OPM:n myöntämä budjettirahoitus jaetaan tiedekunnille ja muille erillislaitoksille rehtorin jakopäätöksen mukaisesti. Tiedekunnan sisäinen toimintamenomäärärahan kohdistamismekanismi noudattaa pääosin korkeakoulun mallia muutamin tiedekuntakohtaisin muutoksin. Varojen kohdentamisen perusteena on tuloksellisuus (tutkintojen ja opintopisteitten määrä sekä tutkimuksen tunnusluvut), mutta osa voimavaroista käytetään myös kehittämishankkeisiin ja erityisrahoitustarpeen perusteella. Edellä mainitun määrällisiin tunnuslukuihin perustuvan kohdentamisen ohella resursseja suunnataan eopetukseen ja poikkeuksellisen kalliin opetuksen menoihin osittaisrahoituksena. Tiedekunnan sisäisestä toimintamenomäärärahan käytöstä päättää dekaani. Yksiköt laativat tämän perusteella vuotuiset toimintamenomäärärahabudjetit. Tiedekunta seuraa keskitetysti toimintamenomäärärahan käyttöä. 3.2.2 Täydentävä rahoitus Budjettirahoituksen lisäksi tiedekunnassa on ulkopuolista eli täydentävää rahoitusta, jonka hallinnoinnissa tiedekunnassa noudatetaan korkeakoulun taloussääntöä. Täydentävän rahoituksen sopimustoiminnassa noudatetaan korkeakoulun innovaatiokeskuksen ohjeita. Yksikköjen projektien johtajat ja talousvastaavat laativat täydentävän rahoituksen budjetit ja seuraavat niiden toteutumista. Tiedekunta seuraa keskitetysti täydentävän rahoituksen käyttöä. Talousseurannasta vastaavat dekaani ja yli-insinööri. 3.3 Infrastruktuuri ja laitteet 3.3.1 Tilat Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Otaniemen alueella seuraavissa rakennuksissa: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka (Otakaari 5A), Sähkötalo 1 (Otakaari 7A), Automaatio- ja systeemitekniikka (Otaniementie 17), Micronova (Tietotie 3) sekä Metsähovi Kirkkonummella. Tiedekunnan kiinteistöasioista vastaavat kehityspäällikkö ja laboratorioinsinööri yhdessä korkeakoulun tila- ja turvallisuuspalveluyksikön ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Yli-insinöörillä on lista toimitiloista ja sitä ylläpidetään kuukausittain. Laitokset maksavat vuokraa käyttämistään tiloista toimitilalistan mukaisesti. 3.3.2 Työturvallisuus Tiedekunta noudattaa korkeakoulun työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Tiedekuntaan on nimetty työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettu nimetään henkilöjärjestöjen esityksestä. Lisäksi tiede-

11 kunnalle on laadittu oma pelastussuunnitelma, mikä löytyy internetistä tiedekunnan henkilökuntasivulta http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/henkilokunnalle/pelastussuunnitelma.pdf. TKK:n ohjeet löytyvät sivulta http://www.tkk.fi/yleista/tyosuojelu/. 3.3.3 Tarvikehankinnat ja laitteet Tiedekunnan laitteiden ja tarvikkeiden hankinnasta ja ylläpidosta vastaavat kussakin yksikössä nimetyt henkilöt. TKK:n hankintatoimi on dokumentoitu ja ohjeet löytyvät sivulta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hankintaohjeet/index.html. Toimistotarvikehankinnat hoidetaan keskitetysti Tila- ja turvallisuusasioiden toimiston kautta. Tutkimuslaitteet kirjataan TKK:n rekisteriin http://weblarek.hut.fi/index.html. 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1 Koulutus Teknillisen korkeakoulun koulutusprosessit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Opetuksen tiedekuntatason linjaukset ja tavoitteet kirjataan vuosittain tulossopimusluonnokseen. Tiedekunnan varadekaani vastaa opetuksesta ja johtaa tämän alueen tulossopimusvalmistelua. Ohjelmien johtajat vastaavat osaltaan ohjelmista. Perustutkintojen opiskelijoita tiedekunnassa on yhteensä noin 3000. 4.1.1 Opetussuunnitelma Tiedekunnan kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman toteuttava opetusohjelma päivitetään vuosittain, ja se julkaistaan TKK:n opintotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelijat vastaavat opetussuunnitelmatietojen kokoamisesta laitoksista ja niiden koostamisesta yhtenäiseksi opetussuunnitelmaksi. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista kokonaisuutena vastaavat kunkin tutkinto-ohjelman koulutusneuvostot. Opetussuunnitelmaprosessi tiedekunnassa -vuokaavio:

12

13 Opetussuunnitelman tekeminen tiedekunnassa Prosessikaavion sanalliset selitykset 1 Tiedekunnan ohjeistus laitoksille Opetussuunnitelman keräämisestä vastaavat suunnittelijat ohjeistavat laitokset tiedekunnan sisällä käytettävistä aikatauluista. 2 Kurssien LMP-muutokset Laitoksilla kerätään ja päivitetään tiedekunnan ohjeiden mukaisesti LPM-listat, pää- ja sivuaineet, erilliset sivuaineet, moduulimuutokset ja tutkimusalat. Samalla päivitetään pää- ja sivuaineiden sekä tutkimusalojen vastuuprofessorilistoissa tapahtuneet muutokset. 3 Tiedon kokoaminen esittelijälle Opetussuunnitelmaan liittyvät asiat koulutusneuvostossa esittelevä - pääsääntöisesti suunnittelijalaatii laitoksille ohjeet aikatauluineen seuraavaa lukuvuotta varten tarvittavien kurssi-, pääaine-, erillinen sivuaine -, moduuli- ja jatkokoulutuksen tutkimusalatietojen toimittamiseksi koulutusneuvoston käsittelyä/käsittelyjä varten ja lähettää ohjeet tarkoituksenmukaisiksi katsominen liitteineen laitosten opetus- tai vastaavalle yhdyshenkilöille toimenpiteitä varten. 4 Päätösesitys Koulutusneuvostossa opetussuunnitelmaan liittyvät asiat esittelevä laatii laitosten toimittamien tietojen pohjalta koulutusneuvostolle päätösesityksen tutkinto-ohjelman pääaineiksi ja jatkokoulutuksen tutkimusaloiksi sekä tarpeen vaatiessa opetusohjelmaan lisättäviksi kursseiksi, sieltä poistettaviksi kursseiksi ja siellä olevien kurssien muutoksiksi (LPM-listat), tutkinto-ohjelman moduulien lisäämiseksi ja poistamiseksi sekä erillisinä sivuaineina tarjottaviksi opintokokonaisuuksiksi ja tieteen metodiikka -moduulin yhteiseen osaan lisättäviksi kursseiksi. 5 LPM-päätös ja moduulit Tiedekunta toimittaa LPM-listat opintotoimistoon erillisen, opintotoimiston laatiman, ohjeen mukaisesti. Uusien kurssien perustaminen WinOodiin Opintotoimiston sovellussuunnittelija perustaa saapuneiden päätösten perusteella uudet kurssit WinOodiin. Tämän jälkeen uudet kurssit voidaan poimia OpasOodiin ja lisätä niiden kuvaustiedot. Uudet moduulit perustetaan WinOodiin. 6 Päätösesitys pää- ja sivuaineista, tutkimusaloista Tiedekunta toimittaa hallitukselle menevän päätösesityksen pää- ja sivuaineista sekä jatkokoulutuksen tutkimusaloista opintotoimistoon. Opintotoimisto määrittelee, missä muodossa tiedot toimitetaan. 7 Kurssikuvausten päivittäminen WebOodiin

14 Uusien kurssien kuvaustiedot lisätään OpasOodi-työkalulla ja jo olemassa olleiden kurssien kuvauksia päivitetään tiedekuntaneuvoston päätösten mukaisesti. 8 Moduulisisältöjen päivittäminen, moduulirakenne Tutkinto-ohjelmien rakenteet ja moduulien sisällöt päivitetään. 9 Moduulisisällöt ja moduulirakenteet, koko ops Tiedekuntaneuvostossa vahvistetaan moduulisisällöt, -rakenteet ja kaikki kurssit, siis seuraavan lukuvuoden opintosuunnitelma kokonaisuudessaan. 10 Uusi opetussuunnitelma (opinto-opas, opetusohjelma) tiedotus Opetussuunnitelmatiedot kerätään tiedekuntaneuvoston päätöksistä sekä hallituksen ja vararehtorin päätöksistä. Opetussuunnitelman pohjalta tehdään opinto-opas ja muu opiskelijoille ja opettajille suunnattu opasmateriaali. 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen Koulutusneuvosto seuraa ja kehittää tutkinnon sisältöä. 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet Tutkintojen tavoitteet yleisellä tasolla on esitetty tutkintosäännössä. Tutkintojen tavoitteet ainekohtaisesti on esitetty tutkinto-ohjelmien opinto-oppaissa. 4.1.4 Pedagoginen strategia Tiedekunnan pedagoginen strategia noudattaa TKK:n pedagogista strategiaa. Tutkinto-ohjelmissa koulutusneuvostot vastaavat strategian toteuttamisesta. 4.1.5 Opettajien kouluttaminen Henkilöstökoulutuksen tärkeä osa-alue on opettajille suunnattu YOOP eli yliopisto-opetuksen opintokokonaisuus, jota organisoi TKK:lla Opetuksen ja opiskelun tuki (OpeTuki). http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opetuksen_tuki/index.html Tiedekunnassa kehotetaan opettajia osallistumaan YOOP-koulutukseen. Uusia opetusvirkoja täytettäessä huomioidaan opetusansioiden ohessa pedagoginen kouluttautuminen. Tiedekunnassa toimii Opetuksen Laatutoimikunta, joka järjestää opetuksen kehittämisteemojen ympärille omia koulutustilaisuuksia. http://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/toimikunnat/oplaatoimikunta.htmlhttp://electronics.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/toimikunnat/oplaa/

15 Tiedekunnan tuutoropettajien tukena on Tuutoroinnin tietopankki, joka on kaikkien saatavilla verkossa. Tuutorit koulutetaan tehtäväänsä tiedekunnassa ja heille järjestetään lukukausittain tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja jaetaan kokemuksia ohjaustoiminnasta. Tuutorointiverkoston syntyminen mahdollistaa vertaistuen saamisen. 4.1.6 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Tiedekunnassa käytetään perinteisten opetusmuotojen, luentojen ja laskuharjoitusten, lisäksi myös seminaarimuotoista opetusta, laboratorityöskentelyä, ongelmalähtöistä opetusta, harjoitustöitä sekä integroitua opetusta. Opetusmuotojen kehittäminen on opettajien ja laitosten vastuulla. Tiedekunnassa on eopetus-kehittämishanke, jonka puitteissa laitoksille tarjotaan puitteet verkkopohjaisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen (eopetus-verkkosivusto). Kurssimuotoisen opetuksen tukena tiedekunnassa toimii tuutorointijärjestelmä, jonka organisoinnista vastaavat opintoasioiden suunnittelijat yhdessä. Tuutorit ovat tiedekunnan pysyväisluonteista henkilökuntaa ja he ohjaavat henkilökohtaisesti opiskelijoita oman opintosuunnitelman tekemisessä, seuraavat opintojen etenemistä ja tukevat opiskelijan oman oppimisen arviointia. Tiedekunnan antamasta opetuksesta kerätään tietoa kurssitasolla kurssipalautteen muodossa, sekä merkittävimmissä koulutuksen välivaiheissa. Kurssipalautejärjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa tiedekunnan varadekaani Opetuksen Laatutoimikunnan (OpLaa) tukemana. OpLaa käy läpi koostettuja palautetietoja ja miettii sopivia tapoja vaikuttaa opetuksen kehittämiseen kannustavasti. 4.1.7 Opetustilojen kehittäminen Opetustilojen kehittämisestä vastaa tiedekunnassa kehityspäällikkö yhdessä tiedekunnan opettajien ja opintohallinnon kanssa. Tiloja kehitetään vastaamaan uusien opetusmenetelmien haasteita. 4.1.8 Opetuksen käytännön järjestelyt Opetuksen aikataulu- ja tilasuunnittelun toteuttaa opintoneuvola, joka laatii luku- ja tenttijärjestykset. Opetuksen kursseilla järjestää vastaava opettaja. 4.1.9 Opintohallinnon prosessit Tutkinto-ohjelmissa noudatetaan TKK:n toimintakäsikirjassa kuvattuja prosesseja seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta: Opiskelija toimittaa kansitettuja diplomitöitä kansliaan normaalisti kaksi tai kolme kappaletta tutkinto-ohjelmasta riippuen. Kun opiskelija haluaa julkaista diplomityönsä e-julkaisuarkistossa, pitää opiskelijan toimittaa kansliaan yksi tai kaksi kansitettua diplomityötä tutkinto-ohjelmasta riippuen. Diplomityön elektronisessa palautuksessa opiskelija seuraa kirjaston laatimia ohjeita. Diplomi-insinöörin tutkintotodistus luovutetaan opiskelijalle TKK:n opintotoimiston järjestämän todistustenjakotilaisuuden yhteydessä. SpaceMaster-maisteriohjelmasta valmistuville diplomi-

16 insinööreille todistus luovutetaan TKK:n Erasmus Mundus -ohjelmien yhteisessä todistustenjakotilaisuudessa, jonka järjestävät kerran vuodessa ohjelmien koordinaattorit. Tiedekunta järjestää valmistuneille kandidaateille valmistujaistilaisuuden kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijan pyynnöstä kandidaatin tutkinnon todistus voidaan antaa opiskelijalle tiedekunnan kansliassa jo ennen valmistujaistilaisuutta. 4.1.10 Opiskelijoiden rekrytoiminen Tiedekunnan tavoitteena on pitää huolta osaavan henkilöstön saatavuudesta elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tehtäviin. Tämä edellyttää kyvykkään nuorison rekrytointia tiedekuntaan ja kansainvälisesti tarkastellen huipputason koulutusta. Tiedekunnan varadekaani vastaa yhdessä tutkintoohjelmien johtajien kanssa rekrytoinnista. Kansainvälisestä opiskelijarekrytoinnista vastaa kansainvälisen koulutuksen johtaja. Rekrytointiin kuuluvan tiedottamisen toteuttamisesta vastaa siihen nimetty henkilö. Tiedekunnan tutkinto-ohjelmista tiedotetaan lukuvuoden aikana tärkeimmille kohderyhmille. Tiedottamisesta, tiedotusmateriaalin valmistuksesta ja esittelytilaisuuksien järjestelyistä vastaa kehityspäällikkö, ja niihin osallistuvat tiedekunnan suunnittelijat ja opintoneuvojat yhdessä. ABI-tiedotteen laatimisesta sekä abiturienteille suunnattujen verkkosivujen päivittämisestä vastaavat tutkintoohjelmien vastaavat johtajat sekä tiedekunnan webmaster. Tiedekunnan kansainvälisiä maisteriohjelmia markkinoidaan ensisijaisesti ohjelmien verkkosivujen avulla sekä osallistumalla kansainvälisille koulutustarjontaa esitteleville messuille, joko tiedekunnan kansainvälisistä asioista vastaavan suunnittelijan toimesta tai kansallisten yhteistyöverkostojen välityksellä. Maisteriohjelmien verkkosivuista vastaa kunkin ohjelman johtaja, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija sekä webmaster. Ohjelmista on myös painettua materiaalia. SpaceMastermaisteriohjelman markkinointi, opiskelijarekrytointi ja verkkosivut hoidetaan konsortioyhteistyön kautta, ja niistä vastaa ohjelman konsortio. Tiedekunnan koulutustarjonta esitellään myös TKK:n valintaoppaassa ja mainoksissa sekä valtakunnallisessa Sähköä opiskelemaan -lehtisessä. Sähköä opiskelemaan -lehtistä toimittaa Sähkövoimatekniikan kerho ja sen yhteyshenkilönä tiedekunnassa on kehityspäällikkö. Toisen vaiheen opiskelijavalinta tehdään keväällä tapahtuvan haun jälkeen. Valinta tehdään hakupaperien perusteella niin, että tiedekunnan suunnittelija tekee esikarsinnan pohjatutkinnon soveltuvuuden perusteella. Tutkinto-ohjelmista vastaavat henkilöt arvioivat hakemukset ja tekevät alustavan valinnan tutkinto-ohjelmiin. Kansainvälisissä maisteriohjelmissa tiedekunnan kansainvälisistä asioista vastaava suunnittelija asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen aiemman akateemisen menestyksen perusteella, jonka jälkeen kunkin ohjelman valintaryhmä käy hakemukset läpi. Esityksen rehtorille maisteriohjelmiin valittavista opiskelijoista valmistelee kunkin maisteriohjelman johtaja. SpaceMaster-maisteriohjelman opiskelijavalinnat tehdään konsortioyhteistyössä. TKK:lle tutkintoa suorittamaan hyväksyttävien opiskelijoiden valinnan rehtorille valmistelee ohjelman paikallinen koordinaattori.

17 4.1.11 Muut opintoasiat Opintojen ohjaus ja opintoneuvonta toteutetaan opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteistyönä. Tiedekunnan kummassakin toimipisteessä toimii opintoneuvola, tuutorointiverkosto sekä opintohallinnon tukipalveluita tuottava kanslia. Kanslian henkilökuntaan kuuluu sihteereitä ja suunnittelijoita.. 4.1.12 Opiskelijaliikkuvuus Tiedekunta kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen. Tutkinto-ohjelmilla on omia opiskelijavaihtosopimuksia eri puolille maailmaa. Tiedekunnan opiskelijat voivat hakea TKK:n vaihtopaikkoja ja hankkia omia vaihtopaikkoja. Myös diplomityö on mahdollista tehdä ulkomailla. Tiedekunta on mukana myös kaksoistutkinto-ohjelmissa, mikä edistää opiskelijaliikkuvuutta. 4.1.13 Jatko- opiskelu Jatko-opiskelun sisällölliset tavoitteet on esitetty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunnan jatko-opiskeluprosessi noudattaa pääpiirteittäin TKK:n opintotoimiston koostamaa jatko-opintoprosessin toiminnan kuvausta, mutta se poikkeaa jatko-opintoihin hakemisen ja muutamien prosessin yksityiskohtiensuhteen. Poikkeamat on kuvattu seuraavasti: jatko-opintoihin hakeminen on tiedekunnassa on kuvattu dokumentissa "Jatko-opiskelijoiden valinta ETA- ja IL-tiedekunnissa 25.6.2009" (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/paatokset/jatko-opiskelijoiden_valinta_eta-ja_il-tiedekunnissa_2009-06-25.pdf) prosessin yksityiskohdat siltä osin kuin ne poikkeavat aikaisemmin mainitusta jatko-opintoprosessin toiminnan kuvauksesta on esitetty dokumentissa "TKK/ETA & TKK/IL Haku- ja prosessikuvaus tohtoriohjelmiin IL- ja ETA-tiedekunnissa," jonka ETA- ja IL-tiedekunnat toimittivat rehtorille kesäkuussa 2009. Jatko-opiskelun käytännön järjestelyt on esitetty opinto-oppaassa sekä opintotoimiston jatko-opiskelua koskevissa ohjeissa ja oppaissa. Lisäksi eri tutkijakoulut julkaisevat koulujaan koskevia ohjeita. Tiedekunnan tutkijakoulu: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan tutkijakoulu Tiedekunnalla on oma tutkijakoulu, jota rahoitetaan tiedekunnan toimintamenomäärärahoista. Tutkijakoulua ohjaa suoraan tohtoriohjelman johtoryhmä, tohtorikoulutoimikunta. Oma tutkijakoulu on toiseksi suurin tiedekunnassa toimiva tutkijakoulu. Tiedekunnan oman tutkijakoulun yleisohjeet ovat sivulla http://electronics.tkk.fi/en/studies/doctoral_studies/graduate_schools/gece/ Tiedekunnan tutkijakoulussa on kahdenlaisia tutkijakoululaisia: palkallisia ja jatko-opiskelusitoumuksen tehneitä. Näistä ensin mainitut ovat tavallisia tutkijakoululaisia, jotka saavat palkkansa perusosan tiedekunnalta ja jotka raportoivat opintomenestyksestään tutkijakoululle vuosittain. Palkalliset paikat julistetaan vuosittain järjestettävässä haussa. Tiedekunnan tutkijakoulu käyttää haussa samoja kriteerejä ja käytäntöjä kuin GETA (http://geta.tkk.fi/fi/).

18 Palkallisen paikan hakulomake ja tutkijakoulun ehdot ovat vuoden 2009 osalta osoitteessa http://electronics.tkk.fi/en/studies/doctoral_studies/graduate_schools/gece/application2009.pdf Tiedekunnan tutkijakoulun haku- ja seurantaprosessi on esitetty alla: Jatko-opiskelusitoumuksen tehneet jatko-opiskelijat opiskelevat esimerkiksi projektirahalla, mutta sitoutuvat valmistumaan neljässä vuodessa ja raportoimaan vuosittain tutkijakoululle opintomenes-

19 tyksestään. Onnistuneen raportin seurauksena tiedekunta antaa opiskelijan laitokselle palkkion, josta laitos velvoitetaan maksamaan osa opiskelijalle palkkiona. Jatko-opiskelusitoumus ja sitoumusehdot ovat osoitteessa http://electronics.tkk.fi/en/studies/doctoral_studies/graduate_schools/gece/agreement2008.pdf Jatko-opiskelusitoumuksen haku- ja valintaprosessi on esitetty alla: Tutkijakoulun toiminnan kannalta seuranta on olennaisen tärkeää. Vuosiraportin avulla opintoja seurataan ja päätetään opiskelijan jatkorahoituksesta tai palkkioista. Sekä palkallisten että jatkoopiskelusitoumuspaikkojen tapauksessa raportointi ja seuranta on samanlaista. Seuranta on kuvattu alla.

20 4.1.14 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus toteutetaan koulutuskeskus Dipolin puitteissa. Dipolin koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuksesta kiinnostuneet voivat hakea tiedekunnan tutkinto-ohjelmien kursseille erillisopiskelijoina. 4.2 Tutkimus Tiedekunnan tutkimustoiminta kohdistetaan toisaalta tiedekunnan vuosittain päivitettävän strategisen linjauksen tavoitteitten mukaisesti ja toisaalta laitosten sisäisin päätöksin. Tiedekuntatason strategiset linjaukset ja hankkeet sisältyvät tiedekunnan tulossopimusprosessiin. Tutkimusta suunnitellaan myös tulossopimusaikataulusta riippumatta. Tiedekunnan sisäiset ja yhteistyökumppanien kanssa muodostetut yhteisöt tekevät jatkuvana prosessina omaa tutkimuksen suuntaamistyötään. Tiedekunnassa osa-alueensa tutkimustyötä ohjaavia yhteisöjä ovat mm. instituutit, huippuyksiköt ja yhteistyöyksiköt (esim. Micronova) sekä niitten johtokunnat. Näillä on omat tutkimuksen suunnitteluprosessinsa. Dekaani seuraa ja tilanteen mukaan tukee vastuualueitten ja yhteisöjen hankkeita. Dekaani suuntaa merkittävän osan toimintamenovaroista tohtorikoulutuksen ja tutkimustoiminnan tulosten perusteella. Tässä hyödynnetään TKK:n hallinnon tuottamia tulosmittareita. Tiedekunta ohjaa myös näin tutkimusta ja sen laatua. Laitoksilla on laaja vapaus päättää omien linjaustensa mukaan tutkimuksensa sisällöstä. Kaikkien tutkijoitten osallistumisesta opetukseen tukee tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä tukemaan on perustettu erityinen tutkimussuuntautunut koulutuslinja. 4.2.1 Tutkimusstrategia Tiedekunnan strateginen toimintasuunnitelma on hyväksytty tiedekunnan johtoryhmän kokouksessa 11.2.2009 ja siinä kuvataan tarkemmin tiedekunnan tutkimuksen tavoitteita. Se pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin vaikuttamalla mm. seuraaviin asioihin: - Edistää vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa - Tuottaa tietoa ja osaajia Suomessa tapahtuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen - Luo osaamispohjaa ja ideoita uusille yrityksille - Ylläpitää kiinnostusta tekniikkaan ja tekniikan opiskeluun ja rekrytoi parhaita opiskelijoita tutkinto-ohjelmiinsa sekä Suomesta että ulkomailta - Kehittää toimintaansa osana Aalto-yliopistoa 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi Tiedekunnan tutkimustoiminnan toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaavat laitosten tutkimusryhmät.

21 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutusprosessi on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Niin sanottu kolmas tehtävä kuuluu olennaisena tekniikan yliopiston perusluonteeseen. Keskeisenä tehtävänä on koulutus elinkeinoelämän tehtäviin sekä nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita vahvistava teknistieteellinen tutkimus- ja kehitystyö. Kolmannen tehtävän kokonaisuuteen kuuluu tiedottaminen ja markkinointi sidosryhmille, yhteistyö yritysten ja niitten järjestöjen sekä toiminnan kannalta keskeisten ministeriöitten, Suomen Akatemian, Tekesin ja VTT:n kanssa. Tämä yhteistyö antaa arvokasta palautetta tiedekunnan kaikkeen toimintaan. Tiedekunta on alansa keskeinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ja siten myös alansa keskeinen teknologian siirron toimija. Toiminta kohdistuu erittäin monipuolisesti yhteiskunnan eri aloille: teollisuuteen, terveydenhuoltoon, ympäristökysymyksiin, standardointiin, turvallisuuskysymyksiin, tieteen ja taiteen eri alojen työhön jne. Yhteistyö alan keskeisten toimijoitten kanssa on laajaa ja kehittynyttä, mutta edellyttää jatkuvaa kehittämistä toiminnan kaikilla tasoilla. Uusia yhteistyömuotoja on jatkuvasti valmisteilla. Yhteistyötä tehdään laajasti mm. sidosryhmien eri elimissä, instituuttien piirissä ja yhteisvastuualueilla. Tiedekunnalla on myös eräitä palvelufunktioita; suurjännitetekniikan testaus- ja mittauspalvelut, Micronovan tutkimus- ja kehityspalvelut ja kansalliset mittanormaalilaboratoriot. Näillä saadaan varoja jatkokoulutukseen ja ao. alojen kalliiseen koulutukseen. Sidosryhmien kanssa tehtävää työtä varten tiedekunnalla on omia ja toisten tiedekuntien kanssa yhteisiä instituutteja, yhteisiä tutkinto-ohjelmia sekä pää- ja sivuaineita (BioIT, talotekniikka, avaruustekniikka, jne.) ohjauselimineen, yhteisiä infrastruktuureja, lukuisia vastuualuekohtaisia järjestelyjä esim. yhteis- ja lahjoitusprofessuurien välityksellä, viestintätoimintaa, yhteyksiä valtion ja elinkeinoelämän johtoon sekä rahoitusorganisaatioihin. Tiedekunnan professorit osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen asiantuntijarooleissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tiedekunnassa toimii alumniyhdistys Sähköklubi, http://sklubi.tky.fi/. Sähköklubi yhdistää valmistuneita, tiedekunnassa opiskelevia teekkareita ja tiedekuntaa. TKK:n alumnitoimintaa koordinoi PoliAlumni. 4.4 Tukitoiminnot Osa tiedekunnan tukitoiminnoista on organisoitu laitoksiin osa tiedekuntatasolle. Keskitetysti hoidetaan opiskeluprosesseihin liittyvät asiat, hallintopäällikön tehtävät, viestintä sekä vahtimestaritoimi ja atk-tukipalvelu. 4.4.1 Opintohallinto Opintohallinto sisältää tiedekunnan kanslioiden opintopalvelut ja opintohallinnon suunnittelutoiminnot. Kanslian opintopalveluista vastaa tiedekunnan kanslioiden henkilökunta eli opinto- ja to-

22 mistosihteerit, suunnittelijat sekä koulutusasiantuntija opintohallinnon lähiesimiehenä. Opintopalvelut nähdään oppimisen tukipalveluina ja niiden tarkoituksena on poistaa turhat etenemisen esteet, tarjota asianmukaista tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta eri opintojen vaiheisiin liittyvissä kysymyksissä. Kaikki opintohallinnolliset prosessit, kuten opiskelijavalinnat, valmistuminen, HOPS, opetusohjelmatietojen ja oppaiden koostaminen hoidetaan kanslioissa. Oheisessa taulukossa on eritelty opintopalvelut ja opintohallinnon suunnittelutoiminnot palveluryhmittäin, vastuut sekä asiakkaat kullekin palvelulle. VASTUU PALVELU ASIAKAS Sihteerit OPINTOSUORITUKSET *Kirjaaminen Oodiin opiskelijan rekisteriin Henkilökunta, opiskelijat Sihteerit *Ryhmittely Opiskelijat Sihteerit ARKISTOINTI *Opiskelijan kansiot Opiskelijat Sihteerit, suunnittelijat *Kokouspöytäkirjat Henkilökunta Sihteerit, suunnittelijat *Dekaanin päätökset Henkilökunta Suunnittelijat *Tiedekunnan lausunnot Henkilökunta Sihteerit, suunnittelijat TILASTOINTI *Oodi, raportit Henkilökunta Sihteerit, suunnittelijat *HOPS-tiedosto: pää- ja sivuainevalinnat Opiskelijat Sihteerit, suunnittelijat *Tohtorikoulutilastojen ylläpito ja raportointi Henkilökunta Sihteerit TUTKINNOT *Anomukset ja lomakkeet(aihe- Opiskelijat, työn hyväksyminen, valmistuminen) Sihteerit, suunnittelijat *Tutkinto-toimikunnan kokoukset Opiskelijat, henkilökunta Sihteerit, suunnittelijat *Tiedekuntaneuvoston kokoukset Opiskelijat, henkilökunta Sihteerit *Todistukset Opiskelijat Suunnittelijat Sihteerit, suunnittelijat OPISKELIJAKSI HAKEU- TUMINEN / VALINNAT *Opiskelijavalinnan akateemisen arvioinnin järjestäminen, lausunnot (EST, TLT, BIO, Master's-ohjelmat) *Tiedon ja neuvonnan tarjoaminen ohjelmakohtaisissa kysymyksissä Opiskelijat, TKK:n hallinto Opiskelijat Opintoneuvojat OPINTOSUUNNITELMAT *omahops Opiskelijat Sihteerit, suunnittelijat *HOPS Opiskelijat Kv-suunnittelija + sihteerit *Vaihto-opiskelijoiden opintosuunnitelmat Opiskelijat, henkilökunta Sihteerit *Tutkintovaatimukset (jatkoopiskelija) Opiskelijat Suunnittelijat OPETUSSUUNNITELMA- *Opetussuunnitelmatietojen Opiskelijat, henkilö-

23 Suunnittelijat TYÖ kerääminen kunta *Koulutusneuvostot (EST/TLT, AUT ja BIO) ja tiedekuntaneuvosto Opiskelijat, henkilökunta Suunnittelijat *Opinto-oppaat Opiskelijat, henkilökunta Sihteerit, suunnittelijat *Korvaavuuslistat Opiskelijat, henkilökunta Sihteerit TOHTORIKOULUTUS *Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijat Koordinaattori *Tohtorikouluhaku Opiskelijat Koordinaattori *Jatko-opiskelusitoumusten vastaanotto Opiskelijat Sihteerit, suunnittelijat SEURANTA *Kurssipalautejärjestelmän ylläpito ja raportit Henkilökunta, opiskelijat Sihteerit, suunnittelijat *Valmistuvien palaute Henkilökunta, opiskelijat Suunnittelijat *Tuutortoiminnan raportit: tapaamiskirjaukset ja päiväkirjat Henkilökunta, opiskelijat Opintoneuvojat Opintoneuvojat LUKU- JA TENTTIJÄRJES- TYS *Lukujärjestyksen kokoaminen Opiskelijat, henkilökunta *Tenttijärjestyksen kokoaminen Opiskelijat, henkilökunta Suunnittelijat, sihteerit, opintoneuvojat sekä edellä mainittuihin liittyvä TIEDOTUS *WWW-sivut Opiskelijat Suunnittelijat *Sähköpostilistat Henkilökunta Suunnittelijat, opintoneuvojat *Tiedotteet (postitus, ilmoitustaulut) Opiskelijat, henkilökunta, ulkopuoliset Opintoneuvojat, suunnittelijat, sihteerit Opintoneuvojat, suunnittelijat, sihteerit NEUVONTA *Puhelin ja sähköpostineuvonta Opiskelijat, henkilökunta *Tapaamiset Opiskelijat Suunnittelijat OHJAUS *Tuutoroinnin organisointi Opiskelijat Suunnittelijat *Opintoneuvolan toiminnan Opiskelijat organisointi, johtaminen Opintoneuvojat, suunnittelijat, *Opiskelijan henkilökohtainen Opiskelijat sihteerit ohjaus Sihteerit, suunnittelijat *"Ikiteekkarit" Opiskelijat

24 4.4.2 Henkilöstöhallinto Tiedekunnan henkilöstöhallinto käsittää virkojen ja tehtävien haettavaksi julistamiseen liittyvät asiat, virkaan, virka- ja työsopimussuhteeseen nimittämisen, dosenttinimitysesitykset, palkkioiden ja tuntiopetuksesta maksettavien korvausten maksamisen, loma- ja virkavapauksiin liittyvät asiat sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat. Henkilöstöhallinnossa hoidetaan omaan alueeseen liittyvä tiedottaminen. Henkilöstöhallinnon käytännön toimintaohjeet on kirjattu tiedekunnan Sihteerien ja hallinnon käsikirjaan http://sihteeri.netlab.hut.fi/. Käsikirjaa päivitetään ja se tullaan julkaisemaan TKKwikissä. Tiedekunnan henkilöstöhallinnon vastuuhenkilö on hallintopäällikkö. Rekrytointi Professorin virantäytössä noudatetaan lakia korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä, asetusta korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä, hallintolakia sekä asetusta korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä. Muiden virkojen täytössä noudatetaan asetusta korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä ja Teknillisen korkeakoulun virantäyttöjohtosääntöä. Virka- ja työsuhteeseen nimittämisessä noudatetaan voimassa olevia ohjeita. Dosentuurien täyttöesityksissä noudatetaan asetusta korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä sekä dosenttiohjesääntöä. Opetusvirkojen täytössä vaadittavan opetustaidon osoittamiseksi tiedekunnassa käytetään virallisen opetusnäytteen lisäksi tai ohessa opetustaitohaastattelua, jonka järjestämisestä ja kirjallisesta arvioimisesta vastaa opetuksen laatutoimikunta. Professuurien täytössä virantäyttöryhmä tekee valinnan tarvittavan opetustaidon osoittamistavan välillä, dosentuurien ja muiden opetusvirkojen, esim. lehtorien ja yliopisto-opettajien osalta, valinta opetusnäytteen ja opetustaitohaastattelun välillä tehdään laitoksen johtajan ja asiaa esittelevän virkamiehen päätöksestä. Virka- ja työsuhteeseen liittyvät asiat Ohjeistus tärkeimpiin henkilöstöhallinnon avainprosesseihin ja tarvittaviin lomakkeisiin löytyy Teknillisen korkeakoulun henkilöstöoppaasta sekä sihteerien ja hallinnon käsikirjasta. Henkilöstöhallintoon liittyvät tärkeimmät prosessikuvaukset löytyvät TKK:n www-sivuilta http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hr_prosessit/ 4.4.3 Taloushallinto Taloushallinnollisia tukitoimintoja ovat mm. budjetointi, määrärahojen jakaminen ja käytön seuranta ja raportoiminen, hankinnat, laskujen käsittely ja matkustusasiat. Tiedekunnan talousseurannasta vastaa dekaani ja laitosten talousseurannasta laitosjohtajat. Taloushallinnon käytännön toimintaohjeet on kirjattu tiedekunnan Sihteerien ja hallinnon käsikirjaan, http://sihteeri.netlab.hut.fi/. Taloushallinnon toiminnoissa noudatetaan Teknillisen korkeakoulun taloussääntöä sekä taloushallinnon ohjeita http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/taloushallinnon_ohjeita/.