FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0204-D1011 22.9.2008
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MAISEMASELVITYS... 1 3.1 Suurmaisema... 1 3.2 Maisemarakenne... 2 3.3 Maiseman historia... 3 3.4 Maisemakuva... 4 3.5 Maiseman arvot... 5 3.6 Maiseman kehityssuunnat ja suositukset... 5 3.7 Maankäyttösuositukset... 6 LIITTEET... 7 LÄHTEET... 8
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 1 (8) JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tämä työ on Jämsän kaupungin Ylä-Himoksen maankäytön suunnittelua (MasterPlan) sekä siihen liittyvää Himoksen osayleiskaavaa varten laadittu maisemaselvitys. Työn tavoitteena oli laatia yleiskaavoitusta palveleva maisemaselvitys maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 39 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida maiseman kannalta tärkeät alueet. Selvitys palvelee alueen maankäytön suunnittelua, ja sitä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Maisemaselvityksen laati maisemaarkkitehti MARK Maria Haikala FCG Planeko Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Jämsän kaupungissa, keskustasta koilliseen. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on noin 460 hehtaaria. Alue rajoittuu pohjoisessa Patalahteen, Patajokeen ja Siikaselkään, etelässä Myllyjärven ja Haukkavuoren väliselle alueelle. Lännessä alue ulottuu Himosvuoren itäisiin osiin ja idässä Tilusvuoren itäreunaan. 3 MAISEMASELVITYS 3.1 Suurmaisema kuuluu maisemamaakuntajaossa Päijänteen seutuun. Selvitysalue sijaitsee alueen voimakkaimman maisemallisen elementin, Päijänteen, rannalla. Alueelle ovat tyypillisiä luode-kaakkosuuntautuneet lahdelmat ja kapeat vesireitit sekä kosket jyrkkien kallioiden lomassa. Paikoin suhteelliset korkeuserot voivat olla jopa yli 100 m. Seutu on erittäin metsäistä ja suot sijaitsevat syrjäisillä ja karuilla vedenjakaja-alueilla. Päijänteen alue kuuluu Kymijoen vesistöön, joka laskee Suomenlahteen. Keski-Suomen maakunnallisessa maisemaselvityksessä suunnittelualue sijaitsee Päijänteen vuorimaat ja lahdelmat -osa-alueella. Suunnittelualueella sijaitseva Patalahden tilan ympäristö vastaa hyvin alueelle tyypillistä rakennuskulttuuria. Viljelykset ja tila sijoittuvat jyrkkien kallioisten metsien reunustamaan lahdenpoukamiin. Asuinrakennukset ovat sijoittuneet viljelyksiä ylemmälle tasolle kumpareelle ja pellot sijaitsevat varsin jyrkillä ja vaihtelevilla rinteillä.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 2 (8) 3.2 Maisemarakenne Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperää leimaavat kallioiset selänteet, joiden väliin sijoittuu moreenipainanteita. Alueen viljelykset sijoittuvat ainoille pienialaisille hiesu- / hietamaille. Hiekka-alueita sijaitsee Päijänteen rannassa Sammallahdentien varressa sekä Mustikkavuoren länsirinteellä, jossa sijaitsee maaaineksenottoalue. Kallioperä muodostuu pääosin graniitista. Topografia Alueen korkein kohta sijaitsee Mustikkavuorella 202,5 metriä m.p.y. Päijänteen keskivedenpinta sijaitsee 78,3 m m.p.y. Suunnittelualueen kaltevuudet ovat suuria. Mustikkavuoren rinteet ovat lähes kauttaaltaan yli 15 % kaltevat. Myös yli 30 % kaltevuuksien rinteitä on runsaasti. Alueen viljelymaisemat sijaitsevat myös topografialtaan vaihtelevassa maastossa, eikä varsinaista tasaisempaa laaksoaluetta ole havaittavissa. Vesistöt Suunnittelualueen pohjoisreuna rajautuu Patajokeen joka laskee Patalahdesta Päijänteen Siikaselälle. Alueen eteläosassa sijaitsee Myllyjärvi, joka laskee Päijänteeseen suunnittelualueen ulkopuolella Sammallahden kylässä. Mustikkavuoren läntisten rinteiden vedet valuvat puroon, joka laskee Patalahteen Patalahdentilan viljelysten länsireunaa myöten. Mustikkavuoren kallioisella selänteellä sijaitsee paikoittain soistumia ja pieniä puroja, joiden varteen on myös muodostunut paikoittaisia puronvarsilehtoja. Suunnittelualueella ei sijaitse vedenhankinnan kannalta arvokkaita pohjavesialueita.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 3 (8) Pitäjänkartta vuodelta 1842, Suomen kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen karttaarkisto 2233 10 Ia.*. 3.3 Maiseman historia Päijänteen seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Tyypillisesti kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat lahdenpohjien laaksoissa sekä järven ja vesireittien solmukohdissa. Suunnittelualueella sijaitsee yksi muinaisjäännös, Kaalolan kiv- ja / tai pronssikautinen asuinpaikka. Lisäksi Patajoen pohjoispuolella sijaitsee viisi kivikautista asuinpaikkaa. Keskiajalla kiinteä asutus on sijainnut Päijänteen kallioisilla rannoilla ja lahdenpoukamissa sekä Jämsänjoen varressa. Suunnittelualueen lähettyvillä ovat sijainneet Sammallahden ja Säyrylän kylät (Vuoden 1939 maakirja). Patajoen yksinäistalo on perustettu 1561. Alueen pellot samoin kuin Mustikkavuoren ja Päijänteen välitse kulkeva Sammallahdentie näkyvät Pitäjänkartassa vuodelta 1842.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 4 (8) Näkymä Touvilantieltä kohti Mustikkavuorta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Patalahden tilan rakennuksia. 3.4 Maisemakuva Suunnittelualueen maiseman voi jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen kulttuurivaikutteiseen maisemakuvaan ja luonnonmaisemaan. Kulttuurivaikutteinen maisema sijaitsee Mustikkavuoren länsipuolella Patalahdentilan ja Touvilantien sekä Hakosentien varsilla. Selkeintä avointa maisematilaa on Patalahden tilan ympäristössä, johon aukeaa merkittävät näkymät tilakeskittymästä sekä avoimen tilan reunoilta. Muita merkittäiviä näkymiä avautuu Sammallahdentieltä Päijänteelle. Mustikkavuori on metsäinen ja kallioinen alue, joka on myös luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (arvoluokka 4). Mustikkavuoren arvo maisemakuvassa on nimenomaan selänteen silhuetin muodon näkyminen suurmaisemassa. Maisemakuvan ongelmakohtia alueella ovat maa-aineksenottoalue Mustikkavuoren länsireunalla ja hakkuuaukea Mustikkavuoren itäreunalla aivan Päijänteen rannalla. Patajoen ja Patajoentien välissä on vastikään tehty kunnostustöitä, jotka ovat edelleen keskeneräiset ja aiheuttavat toistaiseksi häiriötä maisemakuvaan.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 5 (8) Maa-aineksenottoalue Käsittelemätön luiska Patajoentiellä 3.5 Maiseman arvot Suurin osa selvitysalueesta sijaitsee luonnon- ja maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaan kallioalueen, Mustikkavuoren (luokka 4), rajauksen piirissä. Rakennettuja arvoja alueella edustavat Patajoen talo pihapiireineen, joka on rakennettu 1830-luvulla. Pihapiiriin kuuluu useita aitta- ja varastorakennuksia eri aikakausilta. Pihaan johtavan Hakosentien varteen on istutettu 1950- luvulla koivurivistö. Tien länsipuolella on pystyssä myös kaksi riihiuunia, jotka kertovat alueen vanhemmasta asutuksesta. Patajoen tilaan liittyy myös Patajoen suulla sijaitseva Joensuun talo, joka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Maisemallisia arvoja alueella edustavat Patajoen tilaan liittyvät historialliset peltoaukeat. Myös vanha tielinjaus Päijänteen rannassa ja siltä avautuvat näkymät järvelle ovat merkittäviä. Luontoalueilla arvokohteita ovat avokalliot, lakialueet ja jyrkänteet sekä selänteen muodostama silhuetti. 3.6 Maiseman kehityssuunnat ja suositukset Lisääntyvä turismi lisää voimakkaasti metsäalueiden, erityisesti lakialueiden ja jyrkkien eroosiolle herkkien rinteiden, kulutusta. Matkailun lisääntymisen myötä turismiin liittyvien toimintojen sijoituspaikkojen, niihin liittyvien rakennusten ja rakenteiden sekä niiden ympäristöjen käsittelyyn ja maisemanhoitotoimenpiteisiin voidaankin panostaa erityisesti. Maiseman arvot rakentuvat useimmiten avoimen tilan ympärille. Avoin kulttuurimaisema suositellaan säilytettäväksi edelleen avoimena, niin, että Patajoen tilan asema aukean maamerkkinä säilyy. Myös Patajoen talolle kulkeva puukujanne tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Uudisrakentamisessa alueen paikalliset kulttuurihistorialliset arvot tulisi huomioida ja ottaa niistä tarpeen mukaan aiheita toteuttamiseen.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 6 (8) Riihi Hakosentien varressa Patajoen talo Mustikkavuoren lakialueet ja jyrkät rinteet ovat maisemallisesti arvokkaita, sillä niiden puusto muodostaa selänteen silhuetin suurmaisemassa. Voimakkaat maastonleikkaukset voivat näkyä maisemassa kauas. Reittien linjaamisessa ja alueen rakentamisessa voidaan ottaa huomioon maisemakuvan kannalta tärkeän puuston säilyttäminen, jotta näkymät Päijänteeltä kohti Mustikkavuorta säilyvät luonnonomaisina. Mustikkavuoren loivemmilla rinteillä rakentamisen ohjaus on huomattavasti helpompaa, koska reitistön rakenteet eivat tarvitse voimakkaita luiskauksia. Myös näillä alueilla alueen luontaista kasvillisuutta voidaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rinteille rakennettaessa tulisi jatkosuunnittelussa tutkia mahdollisuuksia jättää rakentamattomia nauhoja korkeuskäyrien suuntaisesti. Samalla voidaan huomioida myös, että selänteen hulevedet johdetaan hallitusti. Alueen tärkeät näkymälinjat tulisi säilyttää. Lisäksi Touvilantieltä peltoaukealle voidaan avata näkymiä, tienvierustan kasvillisuutta harventamalla. 3.7 Maankäyttösuositukset Maakunnallisesti arvokas kallioalue esitetään merkittäväksi kaavaan merkinnällä ge / Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma.
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 7 (8) LIITTEET 1. Maisemaselvityskartta FCG Planeko Oy Laatinut: Maria Haikala Maisema-arkkitehti MARK
FCG Planeko Oy Maisemaselvitys 8 (8) LÄHTEET Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistoriallisen osaston julkaisuja 16. Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. 1993. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Maisemanhoito; Maisema-aluetyöryhmän mietintö I.1993. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet; Maisema-aluetyöryhmän mietintö II.1993. Virkkala K., Keskitalo Oiva, Suvanto Seppo, Oja Aulis, Luukko Armas, Poppius Liisa. Suur-Jämsän historia osa I. 1989 2. painos. Koskimies Y.S., Kuusanmäki Lauri. Suur-Jämsän historia osa II. 1962. Aaltonen Esko, Matinolli Eero, Helminen-Nordberg Helmi, Blomstedt Yrjö. Suur-Jämsän historia III. 1963. Keski-Suomen liitto, toimittanut Jokipii Mauno. Keski-Suomen historia I. 1998. Muhonen Matleena. Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys maisemallinen osa-aluejako. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005. Pitäjänkartta vuodelta 1842. Suomen kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto 2233 10 Ia.* http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=945272 Maaperäkartta 1:20000. Karttalehti 223310 Patajoki. Geologian tutkimuskeskus 1982. Lindell Leena, Keski-Suomen museo. Jämsän täydennysinventointi - Himos, Säyrylä, Patajoki. 2005. Keski-Suomen museo. Jämsän rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake. 2006.
Aro Tervajärvi 92.7 Lankila LIITE 1 Patajoen ja Patajoentien välisten alueiden kunnostustyöt ovat kesken. Rainio Hietamäki Uskolansuo Lakko 16577 20 Siikani 00 110 100 Hakala Talvilahti Taipale Nuppula Suorttiainen Patajoki 6 Sammallahdentien vanhalta tielinjalta aukeavat näkymät Päijänteelle. 36 100 15. Seppälä 16573 7.3 3 Uusi-Yijälä Uimaranta Kaalola 10 15.0 Siikaselkä mi Kukkula Siltala 32 16573 Himos Ravinkangas Hinttula 120 Lintuvuori Patajoki Limperi Patajoki S.talo Siikaranta Pataluoto 11.0 Mustikkavuoren rinteessä sijaitsee laaja hakkuuaukea. Lehtoniemi Hiihtokeskus 46 Patajoen tilan rakennukset näkyvät vanhassa peltomaisemassa. Jussila Mustikkavuori Palkkimäki Niemenluoto Laskettelurinne Notkola Tilusoja Koulu Sammallahti 16573 Vuori 200 Tilusvuori Ylä-Kolu Myllymäki 80 Suunnittelualueen rajaus Himosvuori 180 Ahola Rantala ettelurinne Selänteiden lakialueet Touvila Ala-Kolu 170 Haukkavuori Lavio Mäkelä Avokalliot Muurajaisvuori 210 180 Suvela Ojala Vuorisjärvi 132.3 194.1 urajaisjärvi Maakunnallisesti arvokas kallioalue Merkittävä avoin maisematila Maa-aineksenottoalue rikkoo maisemakuvan. Muorinmäki Haukkasuo Tilusoja Sammallahti Voimakas maiseman reunavyöhyke Ls.alue Myllysaari Myllykangas Maiseman solmukohta Tilkkustenmäki Pykälistönaho Suutesuo Pihtinen Muinaisjäännös Soimajärvi 126.3 Myllyjärvi 132.4 Pehkukorpi ori Maisemahäiriö Venkkala Soimasuo Huipankulma 127.4 Myllystenmäki Hakosjärvi Valkeajärvi 133.0 Tervavuori Merkittävä näkymälinja 134.0 Puukujanne 140 Haapakallio Hakonen Kivijärvi Merkittävä rakennus tai rakennusryhmä 160 Kohde Piirustuksen sisältö Mittakaavat Rakennustyypit Himoksen alueen osayleiskaava Maisemaselvitys Maisemaselvitys 1 : 15 000 Asuinrakennus Liikerakennus Loma-asuinrakennus Muu rakennus Päiväys 22.9.2008 Suunn. Maria Haikala Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YSK 0204-D1011 901 Yhteyshenkilö Maria Haikala FCG Planeko Oy PL 30 (Osmontie 34) 00611 Helsinki Puh. 0104095000 www.fcg.fi