Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus v. 2012-2016 Seurantaraportti 2014
Sisällys 1. Johdanto 4 2. Aiesopimuksen edistyminen kokonaisuutena 5 3. Aiesopimukseen sisältyvien tehtävien edistyminen 6 3.1. Pirkanmaan saavutettavuus 6 3.1.1. Liikennepalvelujen kehittäminen 6 3.1.2. Pääväylien ja terminaalien kehittäminen 7 3.1.3. Tieverkko 7 3.1.4. Rataverkko 8 3.2. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen 9 3.3. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkennän vahvistaminen 10 3.4. Liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys 11 3.5. Liikenneturvallisuus 11 3.6. Joukkoliikenteen kehittäminen 12 3.7. Matkaketjujen sujuvoittaminen 13 3.8. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 14 3.9. Liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta 14
1. Johdanto Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksella (2012) Pirkanmaan kaupungit ja kunnat, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto sekä Pirkanmaan poliisilaitos sopivat vuosien 2012-2016 toimenpiteistä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on edistää liikennejärjestelmäsuunnitelmassa yhteisesti todettujen kehittämistavoitteiden saavuttamista ja suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Aiesopimus sisältää vuosina 2012-2016 t keskeiset liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Sopijaosapuolet ovat aiesopimuksen mukaan varautuneet toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Tämän raportin on laatinut aiesopimuksen seurantaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti arvioimaan aiesopimuksessa yhdessä sovittujen toimien edistymistä. Seurantaryhmän jäsenet ovat: Antero Alenius (Hämeenkyrö) Risto Laaksonen (Tampere) Jyri Sarkkinen (Akaa) Erkki Viitanen (Mänttä-Vilppula) Olli Viitasaari (Lempäälä) Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus) siht. Seppo Mäkinen (Pirkanmaan ELY-keskus) Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto) Katja Seimelä (Tampereen kaupunkiseutu) Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto) pj. Jouni Koskela (Pirkanmaan liitto) siht. Ruut Rissanen (Pirkanmaan liitto) siht. Tässä seurantaraportissa esitetään aiesopimuksen mukaisten toimien edistyminen ja raportin liitteessä luodaan katsaus taustalla vaikuttavien toimintaympäristön muutosta kuvaavien sekä liikennejärjestelmän kannalta keskeisten indikaattorien nykytilaan ja kehitykseen. Tämä raportti on vuosikatsaus tapahtuneeseen kehitykseen. Vuonna 2015 laadittava laaja seurantaraportti palvelee lähtökohtana uuden aiesopimuksen laatimiselle tai mahdollisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiselle. Siinä tullaan myös analysoimaan tarkemmin taustaindikaattorien kehitystä. 4
2. Aiesopimuksen edistyminen kokonaisuutena Aiesopimus sisältää vuosina 2012 2016 toteutettaviksi tai käynnistettäviksi sovitut liikenteelliset kehittämistoimenpiteet. Toteutettaviksi sovituista tehtävistä on määritelty toteutuksen koordinoijataho sekä mahdollisuuksien mukaan alustavat toteuttamiskustannukset. Toimenpiteet on ryhmitelty toimenpidekokonaisuuden mukaisesti, mikä vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman jaottelua. kokonaisuudet ovat: Pirkanmaan saavutettavuus Liikennepalvelujen kehittäminen Pääväylien ja terminaalien kehittäminen Tieverkko Rataverkko Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkennän vahvistaminen Liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys Liikenneturvallisuus Joukkoliikenteen kehittäminen Matkaketjujen sujuvoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta Pirkanmaan saavutettavuuden toimenpidekokonaisuus on edennyt varsin hyvin kohti aiesopimuskaudelle asetettuja tavoitteita. Suunnitteluvalmius niin tieverkon kuin ratojen kehittämisen osalta on erittäin hyvä. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen toimet painottuvat puunkuljetusten edellytysten parantamiseen sekä yleisiin kuljetusketjuja kehittäviin toimiin. Elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen infrasuunnittelussa on aiesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen noussut yhä suurempaan arvoon myös valtakunnallisen ohjauksen näkökulmasta. Kuljetusketjuja ja elinkeinoelämän logistisia tarpeita sekä näihin liittyen ruuhkaisten keskusta-alueiden jakelukuljetusten olosuhteita tullaan tarkastelemaan tarkemmin vuonna 2015. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkennän vahvistamisen tavoitteet on kokonaisuudessaan saavutettu hyvin niin kuntien suunnittelun, maakuntakaava 2040 -prosessin kuin MALsopimuksen näkökulmasta. Tampereen liikennemallin (TALLI-malli) käyttöliittymän siirtyessä verkkopohjaiseksi, voidaan maankäytön suunnittelussa entistä paremmin ottaa huomioon liikenteelliset vaikutukset jo suunnittelun alkuvaiheessa. Liikenneväylien päivittäiseen liikennöitävyyteen tähtäävien toimenpiteiden suhteen on edistytty muuten hyvin, mutta kanta- ja seututeiden parantamiseen on ollut käytettävissä varsin vähän rahaa. Liikenneturvallisuuspuolella on puolestaan edistytty hyvin erityisesti yhteistyön edistämisen suhteen. Joukkoliikenteen kehittäminen on edennyt vauhdilla, joskin laajassa toimenpidelistassa on yksittäisiä toimia, jotka eivät vielä ole tulleet ajankohtaiseksi. Merkittävänä yksittäisenä kohteena mainittakoon Tampereen kaupunkiraitiotie, jonka suunnittelu etenee. Matkaketjujen sujuvoittamisen toimenpiteet käsittävät laajasti niin toteutusta, edistämistä kuin suunnitteluakin. Toimenpiteet painottuvat matkaketjujen solmupisteiden toimivuuden takaamiseen ja esimerkiksi liityntäpysäköinnin suhteen on edistytty niin suunnittelun kuin toteuttamisen saralla. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ei ole toteutunut aivan halutulla tavalla, mutta töitä sen eteen jatketaan muun muassa kuntien yhteistyössä. Liikkumisen ohjauksen ja kysynnän hallinnan tavoitteisiin ei ole saatu vastattua hyvin. Tähän aihealueeseen tuleekin vielä paneutua, mikäli sen edistäminen nähdään myös jatkossa tärkeänä. 5
3. Aiesopimukseen sisältyvien tehtävien edistyminen Aiesopimuksessa esitettyjen toimien edistymistä arvioidaan suhteessa sovittuun tavoitetasoon. Joidenkin kohdalla tavoitteena on ollut aloittaa suunnittelu, kun taas toisissa tavoitellaan rakentamista. Osa esitetyistä toimista vaatii suuria investointeja toisten ollessa vaikutukseltaan vähäisempiä. Näin ollen eri toimet eivät ole suoraan verrannollisia keskenään eikä kokonaisuutta tule tarkastella yksittäisten arvioiden yhteenlaskettuna summana. Toimien edistyminen on taulukoissa esitetty symbolein: Tavoite on saavutettu tai rakentaminen/suunnittelu on pitkällä Tavoite on edistynyt, mutta vielä on ä Tavoitteen eteen on tehty toimia, mutta paljon on vielä ä Tavoitteen eteen on tehty jotain, mutta pääosin se on toteutumatta t: PL = Pirkanmaan liitto LIVI = Liikennevirasto ELY = Pirkanmaan ELYkeskus SEU = Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä SJL = Seudullinen joukkoliikenneviranomainen Tavoite ei ole edistynyt 3.1. Pirkanmaan saavutettavuus 3.1.1. Liikennepalvelujen kehittäminen Tieliikenteen liikenne- ja häiriötietojen tuottaminen elinkeinoelämän toimijoille LIVI Liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla ELY, kunnat Muuttuvan reitinopastusjärjestelmän laajentaminen Tampereen seudulla ELY, Tampere Tampereen kehätien (Rantaväylä, itäinen ja läntinen kehä) muuttuva liikenteen ohjaus (vaihtuvat nopeusrajoitukset) ELY Viranomaisyhteistyön kehittäminen ELY, LIVI, kunnat, pelastuslaitos, PL poliisi, hätäkeskus, Tampere-Pietari suora junayhteys, toteutusedellytysten selvittäminen Esiselvitys PL Liityntäyhteyksien parantaminen Helsinki-Vantaalle PL Tampere-Pirkkala lentokentän tullipalvelujen kehittäminen liikematkustajien tarpeisiin PL Keli- ja liikennetiedottamisen ja häiriönhallinnan kehittäminen on nostettu liikennepalvelujen kehittämisessä merkittävään rooliin. Toimet ovat pääasiassa edenneet hyvin, mutta niiden vaikuttavuudesta on vaikeaa saada tarkoilla mittareilla tuloksia. Konkreettisena esimerkkinä muutoksesta on liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla, jossa vuonna 2014 toteutetaan liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmän sekä tietoliikenneverkon uusiminen. Myös joukkoliikenteen etuuksia on toteutettu laajasti ja toteutetaan edelleen lisää. ITS-FACTORYn puitteissa on laadittu mm. häiriötiedotetyökalu kaupungin liikennepäivystäjälle liikennekeskukseen. Tiedotteet lähtevät standardirajapinnasta ja ne on yhdistetty paikkatietoon, eli tiedotteet tulevat olemaan hyödynnettävissä navigaattoreihin ym. palveluihin. Tampereen kehätien muuttuva liikenteen ohjaus sekä muuttuva reitinopastusjärjestelmän laajentaminen ovat edenneet hitaasti. Kehätiellä muuttuva liikenteen ohjaus on vuona 2014 rakennettu välille Lakalaiva-Kurikka, mutta muuttuvan reitinopastusjärjestelmän laajentamisen suhteen tarvetta ei vielä ole nähty akuutiksi. 6
3.1.2. Pääväylien ja terminaalien kehittäminen Tampere-Pirkkala, varaus toiselle kiitotielle (kaavallinen tarve) PL Tampere-Pirkkalan henkilöliikenneterminaalin kehittäminen PL, kunnat Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen on ollut vahvasti esillä keskusteluissa ja suunnittelussa. Varaus toiselle kiitotielle sisältyy Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kk3-merkintään (kaupunkikehittämisen kohdealue) ja maakuntakaavaan 2040 liittyvässä lentomeluselvityksessä melualueen laajuudessa varaudutaan operaatioihin kahdelta samansuuntaiselta kiitotieltä. Lentomeluselvityksen yhteydessä on myös laadittu visio lentokentän mahdollisista operointimääristä. Terminaalien kehittäminen on edennyt siten, että 2- terminaalin korjaus ja pieni laajennustyö valmistuu vuonna 2014. 1-terminaalin kuntokartoitus ja investointisuunnittelu tehdään myös tämän vuoden aikana ja työt ajoittuvat vuodelle 2015. Lentokentän kehittämisestä on laadittu AiRRport - konseptiselvitys, joka pohjautuu eri liikennemuotojen (air, rail, road = ilma, rata, tie) yhdistämiseen, matkaketjuajattelun tehostumiseen ja lentomatkustuksen oheistoimintojen ansaintalogiikan muuttumiseen. 3.1.3. Tieverkko Vt 12 Tampereen Rantaväylä, 185 M ELY, LIVI, Tampere Vt 3 Tampere-Vaasa 1. vaihe, 185 M Suunnittelu ELY, LIVI Vt 9 Tampere - Orivesi, 140 M Suunnittelu ELY, LIVI Vt 9 Turku-Tampere Suunnittelu ELY, LIVI Vt 3 Ylöjärvi-Hämeenkyrö Suunnittelu ELY, LIVI Vt 12 Tampere-Kangasala Suunnittelu ELY Vt 3 Marjamäki-Kulju-Pirkkala Suunnittelu ELY, PL Keskikaiteellisten ohituskaistojen toteuttaminen valtateillä (Vt 9, Vt 12) ja pääteiden liittymien parantamiset ELY Tieverkkoa koskevissa tavoitteissa painotus on pitkälti suunnitteluvalmiuden edistämisessä. Tässä onkin onnistuttu erittäin hyvin, vaikka vt3 Tampere- Vaasa ja vt9 Tampere-Orivesi hankkeet on molemmat otettu uudelleenarvioitaviksi. Molempien uudelleen arviointi on käynnistetty vuonna 2014 ja niiden suunnittelu etenee arvioinnin tulosten pohjalta. Myös vt12 Tampere-Kangasala yleissuunnittelu käynnistetään vuonna 2014. Kokonaisuutena suunnitelmavalmius on erittäin hyvä. Tampereen rantaväylän tunnelin (vt12) rakentaminen on alkanut ja työt etenevät hyvää vauhtia. Rakentaminen aloitettiin loppuvuonna 2013 ja tunnelin on määrä aueta liikenteelle vuonna 2017. Iltapäivän ruuhkaa Tampereen rantaväylällä 7
3.1.4. Rataverkko Lielahti-Kokemäki rataosuuden peruskorjaus, 90 M LIVI Tasoristeysten parantaminen ja poisto LIVI Rautatieliikenteen täsmällisyyden parantaminen LIVI Pääradan lisäraiteiden (3. ja 4. raide) aluevaraussuunnitelma Tampere-Toijala-(Hämeenlinna) Suunnittelu LIVI, PL Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, n. 28 M Suunnittelu LIVI Tampereen tavararatapihan ohitusraide ja tuloratapihan jatkaminen, n. 7 M LIVI Tampere-Seinäjoki akselipainon korotus 250 kn, n. 13 M LIVI Jyväskylä-Tampere -rataosan liikennejärjestelmätasoinen esiselvitys Esiselvitys Pori-Tampere ratayhteyden pitkän aikavälin kehittämisvisio Esiselvitys Tampereen läntinen ratayhteys, esisuunnittelu maakuntakaava 2040 -työn yhteydessä Esiselvitys LIVI, Keski- Suomen liitto, PL PL, Satakuntaliitto, kunnat PL, LIVI Riihimäen kolmioraide, 10 M LIVI Pääradan lisäraiteen (3. raide) toteuttamisen edistäminen Tampere-Toijala-(Hämeenlinna) PL, LIVI Rataverkon osalta tavoitteet on saavutettu varsin hyvin. Suunnittelu- ja selvityskohteet ovat pääosin jo valmistuneet tai käynnissä. Yksittäisistä kohteista erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää Tampere-Seinäjoki akselipainon korotuksen suunnittelun etenemiseen ja pääradan lisäraiteen (3. raide) toteuttamisen edistämiseen Tampere-Toijala- (Hämeenlinna). Riihimäen kolmioraide on saanut rahoituksen vuodelle 2015 ja hanke etenee. Näillä TEN-T-ydinverkon kohteilla on laajaa maakuntarajat ylittävää vaikutusta niin matka- kuin kuljetusketjuihin. Rautatieliikenteen täsmällisyys on parantunut viime vuosina valtakunnan verkon parantamistoimilla. Täsmällisyyden parantamishankkeiden etenemiseen on silti syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Tasoristeysten poistoa on selvitetty lähinnä Lielahti- Kokemäki-hankkeen yhteydessä ja samassa hankkeessa on suoritettu toimia tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi yhteysvälillä. Toimet ovat kuitenkin painottuneet turvallisuuden parantamiseen eivätkä tasoristeyksien poistoon. Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelu etenee laajassa yhteistyössä maakuntakaavan 2040 suunnittelun yhteydessä. Vaihtoehdot radan linjaukselle tulevat nähtäville maakuntakaavaluonnoksen yhteydessä alkuvuodesta 2015. Matkustajia Tampereen rautatieasemalla. 8
3.2. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen Erikoiskuljetusreittien ongelmakohtien poistaminen Raakapuun lastaus- ja terminaalipaikkojen valtakunnallinen suunnittelu ja toteutus, edistäminen Suunnittelu/ toteutus ELY LIVI, kunnat Logistiikan koulutuksen kehittäminen Suunnittelu PL Maanteiden tarvelähtöinen kunnossapitosuunnittelu Suunnittelu ELY (Bio)energiateollisuuden raaka-aineiden lastaus- ja terminaalipaikkojen valtakunnallinen suunnittelu Tienpidon ja puunhankinnan välisen yhteydenpidon tehostaminen Yritysten sähköisen tiedonsiirron kehittäminen Suunnittelu LIVI ELY, LIVI PL, kunnat, ELY Elinkeinoelämää tukevat maantieverkon parantamistoimet ELY Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen toimet painottuvat puunkuljetusten edellytysten parantamiseen sekä yleisiin kuljetusketjuja kehittäviin toimiin. Tienpidon ja puunhankinnan välistä yhteydenpitoa on parannettu ja ELY-keskuksen vetämä puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Elinkeinoelämää tukevat parantamistoimet ja tarvelähtöinen kunnossapitosuunnittelu on omaksuttu maanteiden osalta keskeisiksi suunnittelun lähtökohdiksi, joskin määrärahat eivät kohtaa tarpeiden kanssa. Raakapuun ja bioenergian raaka-aineen lastaus- ja terminaalipaikkojen suunnittelua on edistetty valtakunnallisesti Liikenneviraston selvitysten pohjalta. Puuterminaalien sijaintia ja aluevarauksia tarkastellaan myös Pirkanmaan liiton ja Metsäkeskuksen yhteisessä hankkeessa, joka valmistuu vuoden 2014 aikana. Heikoimmin tavoitteissa on edetty erikoiskuljetusreittien ongelmakohtien poistamisen, logistiikan koulutuksen ja yritysten sähköisen tiedonsiirron kehittämisen suhteen. Erikoiskuljetusten tarpeet otetaan huomioon uusissa suunnitelmissa, mutta varsinaisia parannushankkeita on tehty vähäisissä määrin. Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten on kuitenkin määrä laatia yhteinen erikoiskuljetusreitteihin liittyvä selvitys. Logistiikka-alan koulutus puolestaan on nostettu esiin yhtenä Pirkanmaan painopisteenä valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa, vaikka varsinaisia kehittämistoimia ei olekaan vielä saatu tehtyä. Kuljetusketjuja ja elinkeinoelämän logistisia tarpeita Pirkanmaalla on tarkoitus tarkastella tarkemmin vuonna 2015. Puita odottamassa jatkokuljetusta puuterminaalissa Vesilahdella. 9
3.3. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkennän vahvistaminen Seudullinen/maakunnallinen liikennetutkimus ja liikennemallin päivitystyö PL, ELY, SEU, kunnat Meluntorjunnan lisääminen ELY, kunnat Suurten liikennehankkeiden kaavallisen valmiuden parantaminen MAL-aiesopimusmenettelyn jatkaminen Tampereen kaupunkiseudulla Maankäytön suunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun yhteen kytkentä ja tämän yhteistyön vaikutusten seuranta Suurten taajamien ruuhkaisten keskusta-alueiden jakelukuljetusten lastaus- ja purkuolosuhteiden sekä näiden pelisääntöjen kehittäminen Kestävän liikkumisen suunnitteluperiaatteiden edistäminen Liikennevaikutusten arvioinnin ja huomioon ottamisen kehittäminen maankäytön suunnittelussa Liikennevaikutusten arvioinnin ja huomioon ottamisen kehittäminen palvelujen sijoittamisessa Suunnittelu Toimintamalli Toimintamalli Toimintamalli PL, kunnat SEU, PL, ELY, kunnat ELY, SJL, PL, SEU kunnat ELY, kunnat, SEU, PL PL, kunnat, SEU PL, kunnat, SEU Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkennän vahvistamisen tavoitteet on kokonaisuudessaan saavutettu hyvin. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus tehtiin vuonna 2012 ja sen tuloksista on laadittu loppuraportin lisäksi kullekin kunnalle oma kuntakortti, jossa käydään läpi tutkimuksen tuloksia paikallisen suunnittelun tueksi. Tampereen seudun liikennemallin aluetta on laajennettu kattamaan uusia kuntia ja malli valmistuu vuoden 2014 aikana. Mallin käyttöliittymä siirtyy nettipohjaiseksi, jolloin kuntien suunnittelijat ja konsultit voivat paremmin hyödyntää sen tuloksia myös pienissä suunnittelukohteissa. MAL-sopimuksella (Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen laaja-alainen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus) on saatu edistettyä useita toimenpiteitä ja sopimuskauden arviointia tehdään vuonna 2014. Yksittäisiä meluntorjuntakohteita ei ole toteutettu vuonna 2014, mutta tarpeita on tiedossa, jotta rahoituksen salliessa niitä voidaan toteuttaa. Suurten liikennehankkeiden kaavavarauksien suunnittelu etenee maakuntakaavan 2040 yhteydessä. Kunnat voivat jatkossa laatia näiden varausten pohjalta omia kaavojaan yhä paremmalla tarkkuustasolla. Maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtotyössä ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa joukkoliikenneverkko on otettu merkittäväksi osaksi maankäytön kokonaisuutta. Myös kuntien yleiskaavoissa joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovitus on nostettu esiin hyvin. Yhteys toimii myös toisin päin, sillä esimerkiksi Tampereen raitiotiesuunnittelussa on tarkasteltu laajasti liikennehankkeen maankäytöllisiä vaikutuksia. Maakuntakaavan pohjana oleviin maankäyttövaihtoehtoihin tehtiin kaikkiin luonnoksiin liikenteellisten vaikutusten arviointi ja maakuntakaavan palveluverkkoselvityksessä erityisesti joukkoliikenteen rooli on nostettu esiin. Myös Tampereella on käynnissä palveluverkkoselvitys, jossa palveluita katsotaan suhteessa maankäyttöön ja liikennejärjestelmään. Suurten taajamien ruuhkaisten keskusta-alueiden jakelukuljetusten lastaus- ja purkuolosuhteiden sekä näiden pelisääntöjen kehittäminen ei ole edennyt ja se nostetaan tarkasteluun vuonna 2015. 10
3.4. Liikenneväylät ja päivittäinen liikennöitävyys Maanteiden tarvelähtöinen kunnossapitosuunnittelu ELY Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet kuntakeskusten ja taajamien kohdalla ELY, kunnat Kanta- ja seututeiden parantaminen ELY, PL Kanta- ja seututeiden parantamiseen on aiesopimuskaudella ollut käytettävissä varsin vähän rahaa. Kantatien 56 parannustyöt on kuitenkin voitu suorittaa välillä Mänttä-Jämsä. Kuntakeskusten ja taajamien kohdalla tehtävien parannustoimien suunnittelu on edennyt useissa kunnissa ja hankkeita on saatu edistettyä MAL-rahoituksen myötä Tampereen kaupunkiseudulla. Tarvelähtöinen kunnossapitosuunnittelu on osa toimintatapaa ja sitä koskevaa kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 3.5. Liikenneturvallisuus Nopeusrajoitusten tarkistaminen ELY, kunnat Ajonopeuksien valvonnan edistäminen, mukaan lukien automaattivalvonnan kehittäminen moottoriteillä ja muuttuvien nopeusrajoitusten jaksoilla Pienten liikenneympäristön turvallisuutta parantavien toimenpiteiden vuosittainen toteuttaminen, rahoituksen turvaaminen Alkolukon käyttöönoton edistäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen Koulujen kohtien liikenneturvallisuusselvityksen päivittäminen ja täydentäminen liikennekasvatusosiolla Liikennekasvatuksen laajempi sisällyttäminen esiopetuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetusohjelmiin, toteutus Suunnittelu Suunnittelu Toimintamalli Poliisi, ELY ELY, kunnat Liikenneturva, kunnat, ELY, Liikennevirasto kunnat, ELY, Liikenneturva ELY, kunnat kunnat, Liikenneturva Liikenneturvallisuusyhteistyön edistäminen ELY Kuntien liikenneturvallisuusryhmien aktivoiminen ja työn ylläpitäminen Liikenneturvallisuustiedottamisen ja -vaikuttamisen aktivointi keskeisimpien kohderyhmien ja ongelmakohteiden mukaan Vilkasliikenteisten päätiejaksojen keskikaiteiden toteutuksen edistäminen ja reunakaiteiden kunnostaminen kunnat, Liikenneturva, ELY, poliisi Liikenneturva, poliisi, ELY, kunnat ELY Liikenneturvallisuuden edistymisessä on laajaa hajontaa joidenkin tavoitteiden edistyttyä erinomaisesti toisten vielä odotellessa toimia. Liikenneturvallisuusyhteistyötä on edistetty monella taholla. Useita eri toimijoita yhdistävä Pirkanmaan liikenneturvallisuusfoorumi on aloittanut toimintansa ja tulee myös jatkamaan vuoden 2014 jälkeen. Ylä- Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty ja Luoteis-Pirkanmaalla vastaava työ aloitettu. Nämä projektit edistävät sekä kuntien liikenneturvallisuussuunnittelua että tiivistävät yhteistyötä siihen liittyvissä asioissa. Pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä on voitu toteuttaa vuotuisen määrärahan turvin. Nopeusrajoitusten tarkistamisia on tehty jatkuvasti mm. liikenneturvallisuussuunnitelmien ja aloitteiden pohjalta. ELY-keskus toteuttaa myös reunakaiteita rahoituksen asettamissa puitteissa. Keskikaidehankkeissa on hyvä suunnitelmavalmius, mutta hankkeet eivät ole edistyneet. Ajonopeuksien valvonnan edistämisen suhteen Liikennevirasto ja poliisi tekevät yhteistyötä. Liikennekasvatuksen tavoitteet eivät ole juurikaan edenneet, mutta asiaan on tarkoitus perehtyä tarkemmin vuonna 2015. Myös alkolukon käyttöönoton edistämiseksi tulisi vielä tehdä töitä yhteistyössä Trafin ja liikennöitsijöiden kanssa. Erityisesti kuntien hankinnat ovat tässä keskeisessä roolissa. 11
3.6. Joukkoliikenteen kehittäminen Joukkoliikenteen käyttäjämäärien ja rahoituksen seurannan ja tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen ELY, SJL Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen Tampere, SJL Tampereen kaupunkiraitiotie, 1. vaihe, 180 M Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen, vaihe I Tampereen kaupunkiseudun ja maakunnallisen lähijunaliikenteen kehittäminen, vaihe II Tampereen seudun linja-autoliikenteen laatukäytävätoimenpiteet 30 M (I-II vaihe yhteensä) Suunnittelu, toteutus Suunnittelu, toteutus Tampere, LIVI LIVI, kunnat, SJL, PL SJL, PL, SEU, LIVI ELY, kunnat Tampereen kehän joukkoliikennepysäkit Suunnittelu ELY, kunnat Lähijunaliikenteen uusien asemien ja asemanseutujen määrittäminen ja kehittämisohjelman laatiminen Tampereen kaupunkiraitiotie, 2. vaihe, 205 M Vt 12 Teiskontien joukkoliikennekaistat ja liittymäjärjestelyt, Tampere Suunnittelu/ edistäminen Esiselvitys LIVI, kunnat Tampere, kunnat, LIVI Tampere, ELY VT 12, Paasikiventien joukkoliikennekaistat, Tampere Tampere, ELY Joukkoliikenteen kehittäminen on edennyt vauhdilla. Joukkoliikenteen käyttäjämäärien ja rahoituksen seurantaa on kehitetty niin ELYn kuin Liikenneviraston taholta. Isoja muutoksia on odotettavissa valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän tullessa käyttöön lähivuosina. Uusi lippujärjestelmä mahdollistaa laajan ja vertailukelpoisen seurantatiedon keräämisen eri alueilta. Joukkoliikennetarjontaa on monipuolistettu monin tavoin. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui Tampereen kaupunkiseudulla heinäkuussa 2014 ja tariffialuetta laajennettiin siirtymävaiheessa siten, että perusvyöhykkeen muodostavat Tampere, Pirkkala, Vatialan alue Kangasalla, Pitkäniemen alue Nokialla, Sääksjärven alue Lempäälässä sekä Siivikkala Ylöjärvellä. Linja-autoliikenteen linjastolle tehtiin samassa yhteydessä merkittävä uudistus. Joukkoliikennejärjestelmä myös laajennettiin koskemaan rataliikennettä siten, että Lempäälästä ja Nokialta Tampereelle on voinut matkustaa seutulipulla. Tätä seutulippu/vr-kokeilua on päätetty jatkaa. Seutulippualueen laajentamista suunnitellaan. Neuvottelut lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinnasta kaudelle 2016-2019 ovat käynnistyneet. Vahva lähijunaliikenteen kehittäminen Nokian ja Lempäälän suuntiin on valittu osaksi maakuntakaavan 2040 perusratkaisua. Asemanseutujen roolia korostetaan ja maankäyttöä kehitetään rataan tukeutuen. Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma on valmistunut ja valtioneuvosto on vahvistanut osallistumisensa tarkemman suunnittelun kustannuksiin. Toisen vaiheen esiselvitystä ei ole nähty vielä tarpeelliseksi aloittaa. Myöskään Paasikiventien joukkoliikennekaistoja tai Tampereen kehän pysäkkien edistämistä ei ole nähty ajankohtaisena. Linjaautoliikenteen laatukäytävätoimenpiteet ovat edistyneet erityisesti MAL-rahoituksen kautta, joskin kokonaistavoitetta ei ole saavutettu. 12
3.7. Matkaketjujen sujuvoittaminen Liityntäpysäköinnin kärkihankkeet ELY, PL, kunnat Pikavuoropysäkkien kehittäminen ELY Matkustajainformaation kehittäminen Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän selkeyttäminen ja kehittäminen (seutuliput, maakuntalippu) Henkilöjunaliikennepaikkojen (Tampere, Lempäälä, Akaa, Nokia, Sastamala) palvelutason parantaminen Maakunnallinen linja-autoliikenteen terminaalien ja vaihtopysäkkien luokittelu ja laatutasoselvitys Henkilöjunaliikennepaikkojen (Tampere, Lempäälä, Akaa, Nokia, Sastamala, Mänttä-Vilppula) kehittäminen: liityntäpysäköintipaikat, laituri- ja sadekatokset, muut kalusteet, esteettömyys, tasoerot), toteutus, toteutus Suunnittelu Suunnittelu SJL, ELY SJL, ELY, kunnat LIVI, PL, kunnat PL, ELY, kunnat, LIVI PL, kunnat Matkaketjujen sujuvoittamisen toimenpiteet ovat edistyneet hyvin. Liityntäpysäköintiä on kehitetty erityisesti Nokian rautatieasemalla ja pyöräpysäköintiä linja-autopysäkkien yhteydessä. Pirkanmaan joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma valmistui kesällä 2014, jonka pohjalta voidaan siirtyä kohteiden toteuttamiseen. Matkustajainformaation ja pikavuoropysäkkien kehittäminen ovat edistyneet MALhankkeiden yhteydessä. Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun taksaja lippujärjestelmän selkeyttäminen ja kehittäminen on aloitettu. Tampereen seudulle on tarkoitus rakentaa kuusiportainen maksuvyöhykemalli, joka voidaan kokonaisuudessaan ottaa käyttöön kesäkuussa 2016, kun suurin osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista on päättynyt. Alueelle on suunniteltu siirtymäajaksi kolmiportainen vyöhykemalli. Tampereen joukkoliikenne ja Pirkanmaan ELYkeskus ovat myös olleet mukana perustamassa valtakunnallista TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:tä, jonka tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Henkilöjunaliikennepaikkojen kehittämiseen tähtäävä selvitys on käynnissä ja Tampereen henkilöratapihan kehittämisestä on jo laadittu yleissuunnitelma. Liityntäpysäköintiä Parkanon asemalla. 13
3.8. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Nykyisen kevyen liikenteen väyläverkoston kehittäminen / Uusien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toimenpiteet kunnat, ELY kunnat, ELY, SEU Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kunta- ja alakeskuksissa kunnat, ELY Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kehittäminen huomioiden keskeisimmät reitit, erityishuomiota vaativat paikat ja laatutason jatkuvuus yli hallintorajojen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä MAL-hankkeilla on ollut merkittävä rooli muun muassa laatukäytävien ja viitoituksen parantamisessa. Ylöjärvi ja Kangasala ovat laatineet kävelyn ja pyöräilyn ohjelmat vuosina 2013-2014 ja muita Tampereen seudun kuntia rohkaistaan samaan. Tampereella keskustan kehämäinen pyöräreitti valmistuu vuoden 2014 aikana. Kevyen liikenteen olosuhteita on pyritty parantamaan myös maanteiden yhteydessä, mutta rahoitus ei valitettavasti kohtaa väylätarpeiden kanssa ja uusista kevyen liikenteen väylistä myös maantieverkolla vastaavat usein kunnat. Kevyen liikenteen väylien kunnossapidon kehittäminen väylien merkittävyyden mukaan ei ole toistaiseksi edennyt. ELY-keskuksen on tarkoitus laatia väylille merkittävyysluokitus, jonka pohjalta kunnossapitoa voidaan ohjelmoida. Laatutason jatkuvuus yli hallintorajojen on tunnistettu ongelmalliseksi ja sen suhteen on vielä toimia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat laatimassa yhtenäistä ylläpidon tuotteistusta, johon on tarkoitus liittää myös kevyen liikenteen runkoreitistön laatutasoluokitus. kunnat, ELY Pyöriä pysäköitynä Tampereen rautatieaseman edustalla. 3.9. Liikkumisen ohjaus ja kysynnän hallinta Liikkumisen ohjauksen sisällyttäminen osaksi kuntien toimintaa Yritysten ja yhteisökohteiden liikkumissuunnitelmien laatiminen Toimintamalli ELY, PL, kunnat kunnat, ELY, PL Liikkumisen ohjauksen ja kysynnän hallinnan tavoitteisiin ei ole saatu vastattua hyvin. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Ekokumppanit edistävät asian sisällyttämistä osaksi seudun kuntien toimintaa, mutta suurimmassa osassa kuntia ei olla vielä vakiinnutettu toimintamallia tai rahoitusta liikkumisen ohjauksen tueksi. Ylä-Pirkanmaalla liikkumisen ohjaus on mukana liikenneturvallisuustoimijatyössä ja samoin sitä edistetään Luoteis-Pirkanmaalla käynnistyvän liikenneturvallisuussuunnitelman myötä. ELY-keskus on esimerkillisesti laatinut henkilöstönsä liikkumissuunnitelman, josta myös muut toimijat voivat ottaa mallia. 14