Metsä- ja energiatoimialojen näkymiä KOUVOLA Elinkeinostrategian päivittämisen työseminaari 1 29.1.2009 Pöyry Energy Oy Janne Rauhamäki
Pöyry on maailmanlaajuinen johtava yhtiö päätoimialoillaan Pöyryn päätoimialat: ENERGIA Johtava energia-alan suunnittelu- ja konsultointiyritys Euroopassa METSÄTEOLLISUUS Markkinajohtaja maailmanlaajuisesti INFRASTRUKTUURI & YMPÄRISTÖ Johtava asema maailmalla PÖYRY vuonna 2007 ENERGIA METSÄ- TEOLLISUUS INFRASTRUKTUURI & YMPÄRISTÖ Koko konserni Liikevaihto [M ] Henkilöstö 218 1 838 277 2 961 223 2 378 718 7 269
Energiakonsultoinnin verkostomme kattaa koko Euroopan Pöyry on johtava konsultti energia-alalla. Olemme yhdistäneet kattavan alueellisen energia-alan osaamisen Euroopan laajuiseksi liikkeenjohdon konsultointipalveluksi Neljätoista toimistoa Euroopassa: - Düsseldorf - Moskova - Tukholma - Helsinki - Oxford - Wien / Villach - Kööpenhamina - Oslo - Zürich - Madrid - Pariisi - Milano - Stavanger 250 energiamarkkinoihin erikoistunutta asiantuntijaa Elokuussa 2007 liikkeenjohdon konsultointipalvelutoiminta laajentui merkittävästi, kun Pöyry osti norjalaisen Econ Analyse AS:n. Yhdistyminen vahvistaa Pöyryn asemaa Euroopan ja myös Pohjoismaiden suurimpana energiakonsulttina.
Metsä- ja energiatoimialojen haasteet Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu Metsäteollisuuden rakennemuutos KOUVOLA
EU:n energia- ja ilmastopaketti asettaa haastavat tavoitteet Euroopan komission esitys tammikuussa 2008, Parlamentin hyväksyntä joulukuussa 2008 Tavoitteet vuonna 2020 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20% vuoden 1990 tasosta, mahdollisesti jopa 30% Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen 20%:in, Suomessa tavoitetaso 38% Liikenteen uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen 10%:in Energiatehokkuuden lisääminen: 20%:n primäärienergian kulutuksen vähentäminen verrattuna perusuraan
Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia pyrkii täyttämään velvoitteet Hyväksytty valtioneuvostossa marraskuussa 2008 Strategiassa esitetään tavoiteura, jolla päästään EU:n asettamiin tavoitteisiin Tavoiteuran toteuttaminen edellyttää voimakkaita toimia ja uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa Edellyttää kaikkien uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden hyödyntämistä Energiansäästö keskeisessä roolissa
Kasvihuonekaasujen (KHK) päästövähennysvelvoite Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään (KHK-päästöt) vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoteen 1990 verrattuna. On myös mahdollista, että vähennysvelvoite tiukkenee esimerkiksi 30 %:in, mikäli syntyy kansainvälinen ilmastosopimus. Osa päästöjen aiheuttajista kuuluu ns. päästökauppasektoriin (suurin osa energiateollisuudesta ja merkittävimmät teollisuuden alat). Päästökauppasektorilla päästöjä ei ole välttämätöntä vähentää Suomessa. Päästöoikeuksia on jaettu EU:n laajuisesti siten, että koko EU:n vähennystavoite täyttyy. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät mm. liikenne, kiinteistökohtainen lämmitys, jätehuolto, maa- ja metsätalous, pienet energiateollisuudet laitokset, joitain teollisuusaloja. Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä vuoteen 2020 mennessä 16 % vuoden 2005 tasosta. Ohjauskeinot pääosin tälle sektorille
Energiatehokkuuden parantaminen keskeistä Ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan, että kaikkien ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energian tuotannon ja käytön huomattavaa tehostamista työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut laajapohjaisen toimikunnan laatimaan ehdotuksen tarvittavista energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevista toimenpiteistä ja ohjauskeinoista tavoite pyritään saavuttamaan tekemällä laitteista, rakennuksista, liikennevälineistä ja energiantuotannosta entistä energiatehokkaampia valtioneuvosto päättää syksyllä 2009 ehdotuksen saatuaan käynnistettävistä toimenpiteistä Ohjauskeinoina mm. vähimmäisnormit, markkinamekanismit, säädökset, taloudellinen ohjaus, energiatehokkuussopimukset, viestintä Kohteina esim. suuri joukko koneita ja laitteita (esim. valaistus, kodinkoneet, sähkömoottorit, ilmastointilaitteet) rakennusten energiatehokkuus energiatodistukset vuoden 2009 loppuun mennessä uudisrakennusten energiatehokkuuden tiukennus 30 % vuonna 2010, seuraavassa vaiheessa yleisen vaatimustason kiristäminen vähintään 20 %
Uusiutuvan energian lisäämistavoite haastava Tavoite on määritelty uusiutuvan energian osuutena energian loppukulutuksesta Energian loppukulutusta on loppukuluttajien, kuten teollisuuden, palveluiden, kotitalouksien ja liikenteen kuluttamat energiatuotteet, joita ovat sähkö, kaukolämpö ja polttoaineet (mm. bensiini, diesel, lämmitysöljy, pelletit) Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään pienentämään energian loppukulutusta sen lisäksi, että kasvatetaan uusiutuvan energian määrää. Etenkin pyrkimys sähkön kulutuksen kasvun rajoittamiseen on herättänyt vastakkaisia mielipiteitä. Tavoite (38 % vuonna 2020, kun osuus oli 28,5 % vuonna 2005) on erittäin haastava Kaikkia potentiaalisia uusiutuvan energian muotoja tulisi hyödyntää. Kuitenkin eri uusiutuvan energian muotojen kustannustehokkuus vaihtelee: osa on kilpailukykyistä ilman lisätukitarvetta, osa puolestaan vaatii merkittävää taloudellista tukea.
Puupolttoaineilla keskeinen rooli Ilmasto- ja energiastrategia 2008
Puupolttoaine kiinnostaa kaikkia Nykyiset energialaitokset puupolttoaineiden käytön maksimointi puupolttoaineen käyttö 25 TWh vuonna 2007 (28 TWh 2006), metsähakkeen osalta palannut kasvu-uralle vuonna 2008 rakenteilla ja suunnitteilla useita mittavia laitoshankkeita Aluelämpökeskukset ja lämpöyrittäjät Jalostuskäyttö massa- ja paperiteollisuus lastu- ja kuitulevytehtaat pelletin valmistus Nestemäiset biopolttoaineet metsäyhtiöt (Stora Enso, UPM) ilmoittaneet suunnitelmista FT-laitoksien kehittämiseksi Pyrolyysiöljy Puupolttoaineen lisäkäyttö perustuu metsähakkeeseen
Metsähakkeen käyttöä rajoittaa sekä polttokapasiteetin että metsähakevarojen alueellisuus Metsähakkeen polttokapasiteetti 2 000-3 000 1 500-2 000 1 000-1 500 500-1 000 0-500 Hyödynnettävissä Teknis-taloudellinen olevat korjuupotentiaali, metsähakevarat GWh 2 000-1 500-2 000 1 000-1 500 500-1 000 0-500 Metsähaketta tarvittaisiin metsistä lisää optimitapauksessa 15 TWh vuoteen 2020 mennessä, mutta myös 30 TWh lisätarve on mahdollinen Pöyry arvioinut nykyisillä tukimekanismeilla noin 10 TWh realistiseksi lisäysmahdollisuudeksi vuoteen 2020, huomioon ottaen sekä toimitusketjun että laitostekniikan asettamat vaatimukset Metsähakkeen tekninen käyttöpotentiaali 27 TWh Metsähakkeen teknistaloudellinen korjuupotentiaali yli 20 TWh Korjuupotentiaali kasvaa metsähakkeen hinnan noustessa Käynnissä selvitys tietojen päivittämisestä!
Biopohjaisten liikennepolttonesteiden tuotanto lisää bioenergian kysyntää Lignoselluloosan lähteitä Ns. toisen sukupolven biopolttoainetuotanto (Fischer-Tropsch menetelmä) käyttää raakaaineena lignoselluloosaa. Prosessi tuottaa liikennepolttonestettä noin 50-60 %:n hyötysuhteella, lisäksi vapautuu lämpöä noin 20 % sisäänmenevästä raaka-ainevirrasta. Energiakasvit Metsätähteet Teknologia ei ole valmis kaupallistamiseksi. Metsäyhtiöt ovat mukana kehitystyössä, metsäteollisuuslaitokset ovat luontaisia sijoituspaikkoja raaka-ainelähteen ja lämpökuorman takia. Olki Metsäteollisuuden sivutuotteet Vuoteen 2020 mennessä rakennettaneen joitakin ns. toisen sukupolven teknologiaa hyödyntäviä laitoksia nestemäisten polttoaineiden tuottamista varten Jätteet Turve
Puupolttoaine-erät ohjautuvat käyttöön maksukyvyn mukaan Eri toimijoiden maksukyky vaihtelee markkinatilanteen mukaan Energialaitosten halukkuus maksaa puupolttoaineesta on riippuvainen päästöoikeuden hinnasta sekä vaihtoehtoisen polttoaineen hinnasta Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla (12 /t CO 2 ) ja turpeen markkinahinnalla maksukyky on metsäteollisuuden sivutuotteista noin 15 /MWh (ollut jopa 20 /MWh) Puupolttoaineen hinta nyt noin 17 /MWh Metsäteollisuudelle energialaitosten maksuvalmiuden nousu on uhka kuitupuun ohjautuminen polttoon, levyteollisuuden raaka-ainekustannusten nousu Pellettitehtaiden maksukyky raaka-aineesta on riippuvainen pelletin markkinahinnasta ja tuotantotavasta (kuivaus nostaa kustannuksia) Pelletti 180 /t keskimääräinen maksukyky 18-20 /MWh Biojalostamot maksukyky riippuu tuki/veropolitiikasta SÄHKÖ- MARKKINAT POLTTOAINE- MARKKINAT CO 2 MARKKINA
Päätelmiä uusiutuvien tavoitteista Tavoitteet äärimmäisen haastavia Uusiutuvan energian lisäämisessä bioenergialla merkittävin rooli metsäteollisuuden kapasiteetin sulkemispäätöksillä ja nestemäisten polttoaineiden biojalostamoilla erittäin suuret paikalliset/alueelliset vaikutukset suurin kasvupotentiaali metsähakkeessa koko hankintaketjun saaminen kannattavaksi on ainut keino saada potentiaali hyödynnettyä Energian loppukulutus / energiansäästö merkittävä yksittäinen vaikuttaja Tavoitteisiin ei päästä nykytoimilla Eri maiden tukipolitiikat vaihtelevat ja vääristävät markkinoita Globaali bioenergiakauppa saattaa ohjata bioenergiaa Suomen ulkopuolelle
Turpeen asemalla on suuri vaikutus puupolttoaineiden hyödyntämiseen Turvetta tarvitaan puupolttoaineen rinnalle (laatu, varastoitavuus) Tuotantokaudet 2007 ja 2008 heikkoja sateisen kesän vuoksi (alle puolet tavoitteesta) Vuosien 2008 ja 2009 käyttöä rajoittaa saatavuus Energiaturpeen kysyntä vaikuttaa vahvalta myös tulevaisuudessa useita laitoshankkeita vireillä (puu ja turve) CO 2 päästöjen vähennystavoitteet saattavat kuitenkin pidemmällä aikavälillä heikentää asemaa Turpeen CO 2 ominaispäästökertoimeen on pyritty vaikuttamaan, elinkaarivaikutus, nuori turve Palaturpeen kysyntä saattaa kasvaa päästökauppasektorin ulkopuolella Uusien turvetuotantoalueiden varaaminen ja lupamenettely entistä haastavampia
Metsäteollisuuden rakennemuutos Metsäteollisuuden ydinkysymykset: Tuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Raakapuun tarjonta Suomessa: hankinta kotimaassa (hinta ja saatavuus) uhkana pirstaloituva metsänomistus ja myyntihaluttomuus hankinta ulkomailta (Venäjän puutullit) Alkuvuonna 2008 ilmoitettuja kapasiteetin sulkemisia: Tuotannon vähenemä Uusiutuvan energian Sähkön Raakaaine Paperi / käytön vähenemä tuotannon kulutuksen Tehdas Lopetettava osa Ajankohta Massa kartonki Mustalipeä Puu vähenemä vähenemä milj. k-m 3 t/a t/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a Stora Enso Summa Koko tehdas 2008 1,0 370 000 400 000 0 100 50 1 130 Kemijärvi Koko tehdas 2008 1,4 230 000 0 1 580 260 140 160 Sunila, Kotka Selluntuotannon rajoitus 0,0 110 000 0 530 80 70 80 Enocell, Uimaharju Selluntuotannon rajoitus 0,0 200 000 0 1 080 190 230 140 Varkaus Hylsykartonkikone 2008 0 100 000 0 0 40 50 Kaukopää, Imatra Kartonkikone 1 2009 0 170 000 0 0 50 70 Kaukopää, Imatra Muovipäällystekone PE2 0 80 000 0 0 0 0 Karhula, Kotka Muovipäällystekone PE4 0 70 000 0 0 0 0 UPM 0 0 0 0 0 0 Kajaani Koko tehdas 2008 1,2 460 000 590 000 0 280 150 1 500 Tervasaari, Valkeakoski Sellutehdas 2008 1,0 230 000 0 760 0 100 110 Yhteensä 4,6 1 600 000 1 410 000 3 950 910 830 3 240 yhteensä 4 860 netto 2 410 Aiemmin: UPM Voikkaa Kuusankoski, M-real Lielahti Tampere Myöhemmin: Metsä-Botnia Kaskinen, Kuitu Finland Valkeakoski
Metsäteollisuuden sopeuduttava alenevaan kysyntään Yksi skenaario vuodelle 2020 (ei Pöyryn arvio toteutuvasta): 2007 2020 Yksikkö skenaario Puun tarjonta 72,6 59,4 Milj. m 3 Markkinahakkuut 59,4 56,6 Milj. m 3 Puun tuonti 13,2 2,8 Milj. m 3 Metsäteollisuuden tuotanto Havusahatavara 12 500 10 200 1000 m 3 Vaneri ja levyteollisuus 1 900 1 300 1000 m 3 Massan valmistus 12 860 10 460 1000 t Puun kysyntä 72,6 59,4 Milj. m 3
Metsäteollisuuden rakennemuutos Mahdollisuudet: Uudet tuotteet, tutkimus- ja tuotekehitys Edelläkävijän rooli Jalostusasteen nosto: mekaaninen ja kemiallinen metsäteollisuus Biopolttonesteet: liikennekäyttö ja bioöljy Kilpailu raaka-aineista / maksukyky Perinteinen metsäteollisuus (sahaus, massa- ja paperi, levyteollisuus) Sähkö- ja lämpö (kotimainen ja kansainvälinen kysyntä) Liikenteen biopolttonesteet Pelletit (kotimainen ja kansainvälinen kysyntä)
Aluetason toimenpiteet Toimintaympäristö, vaikutukset ja ohjauskeinot tulevat pääosin maailmanlaajuiselta, eurooppalaiselta ja kansalliselta tasolta Aluetason vaikuttaminen: Luvituksellisten esteiden pienentäminen (teollisuuden ja energian tuotantolaitokset, polttoainetuotanto) Uusiutuvan energian ja uuden teknologian sovellusten mahdollistaminen Tutkimus- ja tuotekehitys Valmistauduttava energiatehokkuuden parantamiseen Uusiutuvan energian buumi tulee jatkumaan ja kasvamaan Ensimmäisenä toimenpiteenä vaikkapa uusiutuvan energian kuntakatselmus
Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoitus Selvittää kunnan energiankäytön nykytila ja uusiutuvan energian lisäämismahdollisuudet Kartoittaa katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet Arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat Etsiä taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energialähteiden käyttöä uusiutuvalla energialla Listata konkreettisia jatkotoimenpideehdotuksia Koota ja analysoida nykyistä tietoa Edistää energia- ja ilmastosopimusvelvoitteiden toteuttamista
Kiitos mielenkiinnosta! Pöyry Energy Oy janne.rauhamaki@poyry.com 010 33 24522