Maa- ja Metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi 21.5.2013 Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiantuntija: Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Lausunnon aihe: Valtioneuvoston selonteko: kansallinen energia- ja ilmastostrategia Viitteenne: VNS 2/2013 vp Kuulemispäivä: Keskiviikko 22.5.2013 klo 9.30 1. Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi Energia- ja ilmastostrategian päivityksestä. Energia- ja ilmastostrategian päivityksessä on tuulivoiman kannalta erinomaisia elementtejä. Näistä esimerkkeinä lausunnossa myöhemmin mainittavat vuoden 2025 tavoitteet ja tuulivoimarakentamisen jouduttaminen. 2. Tulevaisuuden tuulivoimatavoitteet Syöttötariffi ja Suomessa tuulivoimarakentamista edistävä poliittinen tahto ovat saaneet hankekehityksen liikkeelle ja tuulivoimarakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin vuonna 2012. STY odottaa rakentamistahdin kiihtyvän tulevina vuosina. Hankesuunnittelu kuitenkin hidastuu melko pian, arviolta jo vuoden 2015 tienoilla, ellei näkyvissä ole uusiutuvan energian tavoitteita vuodelle 2030. Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu vuoden 2025 tavoitteeksi noin 9 terawattitunnin (TWh) tuotanto. Tämä on hyvä alku, mutta tavoite voisi olla kunnianhimoisempikin. STY:n kanta on, että vuonna 2030 Suomessa tulisi olla vähintään 15 TWh tuulisähköntuotanto. 2.1. Tavoitteiden asettaminen EU:ssa Vaikkakin Suomen kanta EU:n vuoden 2030 tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamisen mekanismeihin jätetään auki, tuodaan Energia- ja Ilmastostrategian sivuilla 14 ja 95 esille, että päästökaupan tulisi mahdollisesti olla ainoa ohjausmekanismi.
STY kuitenkin kannustaa Suomea asettumaan EU:ssa sitovien uusiutuvan energian tavoitteiden taakse, kun komissiossa päätetään vuoden 2030 energia- ja ilmastotoimenpiteistä. EU:n uusiutuvalle energialle asettama tavoite ja sen saavuttamiseksi säädetyt ohjauskeinot toisivat tarvittavaa ennakoitavuutta investoijille ja teknologian kehittäjille. 3. Tuulivoimarakentamisen edistäminen Tuulivoimarakentaminen on käynnistynyt Suomessa vuonna 2012. Suomen tuulivoimakehitystä tulisi kuitenkin edelleen edistää purkamalla tuulivoimarakentamisen esteitä ja haasteita tehokkaasti, kuten Energia- ja ilmastostrategiassakin todetaan. 3.1. Suunnittelun ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen Kaavoituksessa, YVA:ssa ja rakennuslupaprosessissa on toiminnanharjoittajan näkökulmasta huomattavaa päällekkäisyyttä ja hankkeiden valmisteluaika on kohtuuttoman pitkä. Mikäli hankkeesta tehdään YVA ja kaava, kuluu hankekehitykseen aikaa 4-6 vuotta. Kevyemmillä suunnittelumenetelmillä (suunnittelutarveratkaisu, kaavapoikkeama, kevyemmät ympäristöselvitykset) toteutettu hanke on rakennettavissa alle 2 vuodessa. Laajemmilla tuulivoimahankkeilla YVA-menettelyssä ja kaavoituksessa käydään läpi hankkeesta useampi vaihtoehto ja selvitetään niiden ympäristövaikutukset. Kumpikin prosessi sisältää vähintään kaksi asukkaiden ja sidosryhmien kuulemista sekä useita virallisia ja epävirallisia viranomaisneuvotteluja. Ellei prosesseja pystytä viemään eteenpäin käsi kädessä, kokevat alueen asukkaat, hanketoimija ja kunnan viranomaiset tekevänsä päällekkäistä työtä eri prosesseissa. Prosessit kuluttavat resursseja ja hidastavat hankekehitystä (taulukko 1). Luvituksen osalta on epäselvyyttä siitä, milloin ja millä edellytyksin hankkeilta voitaisiinkin edellyttää ympäristölupaa rakennusluvan lisäksi. Hankekehittäjän kannalta on erittäin haastava tilanne, jossa ympäristölupa nousee esille rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tai heti sen jälkeen, vaikka YVA-menettelyssä ja kaavoituksessa on pyritty nimenomaan minimoimaan ympäristöluvan tarve eikä sen tarvetta ole tuotu aiemmin esille. Ympäristöluvassa määrätään voimaloiden käytölle ehtoja, jotka voi olla vaikea yhteen sovittaa tuulivoimalan hankinnan kilpailutuksen kanssa.
Taulukko 1. Tuulivoiman edellyttämät lupavaiheet ja kuulemiseen liittyvät sidosryhmät Hankekehityksen kannalta on myös maakuntakaavoituksesta muodostumassa uusi rajoite, kun maakuntakaava merkintää edellytetään varsin vaatimattomilta hankkeilta. Pohjois-Savon maakuntaliitto on sisällyttämässä jopa vain 3 voimalan kokoiset alueet maakuntakaavaan. Maakuntakaavaan sisällytettävien hankkeiden pieni koko johtaa erittäin pienen hankekoon suunnitteluun maakunnallisella tasolla ja estää jatkossa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen voimaloiden rakentamisesta keskitettyihin kokonaisuuksiin. Edellä esitetyt esimerkit johtavat siihen, että tuulivoimaloita suunnitellaan pienempiin kokonaisuuksiin Energia- ja Ilmastoenergian ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisesti. Tilanteen selkeyttämiseksi ja hankekehityksen helpottamiseksi STY esittää, että - ympäristöluvan tarve tulee tuoda esille jo YVAssa tai kaavassa - kaavoituksen ja YVA-prosessin sekä luvituksen kokonaisuuden tarkasteluun ja sen kehittämiseen perustetaan erillinen työryhmä - maakuntakaavoihin sisällytetään vain erittäin suuret tuulipuistohankkeet, esimerkiksi yli 20/40 voimalan kokonaisuudet
3.2. Ääniohjeiden epäselvyydet Ympäristöministeriön tuulivoiman rakentamisen suunnittelu -opas (OH 4/2012, YM:n opas) on äänen suunnitteluohjearvojen osalta ristiriidassa Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) kanssa. YM:n oppaassa tuulivoiman äänitasoja on laskettu kategorisesti 5 db niin vapaa-ajan kuin vakituisen asutuksen osalta, jolloin loma-asutuksen osalta tuulivoimalan äänentaso ei saa yöllä ylittää 35 db:ä. ET:n ja STY:n tammikuussa 2012 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 32 % hankkeista estyy ja 35 % jäljelle jäävistä hankkeista pienentyy, mikäli pitkän aikavälin ekvivalenttiäänentaso ei saa ylittää loma-asutusalueilla ja virkistysalueilla 35 db:ä. Uudet ohjeet ovat johtaneet useisiin vireillä oleviin hallinto-oikeuskäsittelyihin sekä myös vaatimuksiin ympäristöluvista. STY:n mielestä asumisterveyden tai muiden terveysvaikutusten kannalta ei ole perusteita edellyttää taajamien ulkopuolisilla alueilla vakituista asumista alempia tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja. STY esittääkin, että YM:n oppaan ja Valtioneuvoston päätöksen välinen ääniohjearvojen ristiriita tulee ratkaista mahdollisimman pian niin, että myös taajamien ulkopuolella loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla sekä leirintäalueilla tulee voida soveltaa päivisin ohjearvoa 45 db ja öisin 40 db (taulukko 2). Taulukko 2. VNp 993/1992, OH 4/2012 ja STY:n ääniohjearvoehdotusten erot 3.3. Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen Tuulivoiman ja aluevalvonnan ongelman laajuus on selvinnyt alalle vähitellen toimijoiden saatua kielteisiä lausuntoja puolustusvoimilta. Lausuntoja, joissa
tutkavaikutusten analysointia on edellytetty, on saatu keväästä 2009 alkaen ja tutkavaikutuksia on voitu analysoida kesästä 2011 lähtien, tutkatyökalun valmistumisen jälkeen. Tammikuussa 2013 teetetyn asiantuntija-arvion ja hankkeista saatujen lausuntojen perusteella tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi tullaan tarvitsemaan kompensaatioratkaisua Raahen alueella, osassa lounaisrannikkoa, Suomenlahdella Inkoosta itään, itärajalla ja osassa Lappia. Karkeasti voidaan arvioida, että jopa 1/3 hankekehitysprojekteista on alueilla, joilla puolustusvoimien kielteiset lausunnot ovat todennäköisiä ja joilla voidaan joutua etsimään ratkaisuja aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tuulivoiman kehittämisalueista on menossa Valtioneuvoston käsittelyyn 23.5. STY pitää erittäin tärkeänä, että lakiluonnos ja Perämeren alueen kompensaatioon tarvittava rahoitus viedään eteenpäin aiotussa aikataulussa kesän 2013 aikana. STY haluaa myös korostaa, että muillakin kriittisillä alueilla tulee etsiä aktiivisesti ratkaisu aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamisen haasteisiin. STY peräänkuuluttaa uusilla mahdollisilla kompensaatioalueilla ratkaisumallin etsinnässä avoimuutta ja keskusteluyhteyden tärkeyttä Puolustusvoimien ja tuulivoima-alan toimijoita edustavan asiantuntijan kanssa. STY haluaa myös korostaa, että uusilla kompensaatioalueilla ratkaisun tulee olla selkeä, läpinäkyvä ja kaikille hanketoimijoille tasapuolinen. 3.4. Sitovan kiintiöpaikan varaaminen tuotantotuen 2500 MVA kiintiöstä Sitovan kiintiöpaikan varaaminen tuotantotukilain 2 500 MVA kiintiöstä on erittäin kaivattu lisäys syöttötariffilakiin. Voimassaolevan lain mukaan syöttötariffin piiriin pääsee vasta kun voimalat on rakennettu ja kytketty sähköverkkoon. Kun tariffin piirissä alkaa olla huomattavasti nykyistä enemmän voimaloita, estää lain nykymuoto rahoituksen saamisen. Siksi on erittäin hyvä, että Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ilmoittanut alkavansa valmistella Energia- ja Ilmastostrategian mukaista kiintiöpaikan varaamista. Laki tulee valmistella niin, että sitovan kiintiöpaikan saa varattua sen jälkeen kun hanke on saanut rakennusluvat. Kiintiöpaikan tulee olla voimassa vähintään 2 vuotta.
3.5. Merituulivoiman edistäminen STY pitää erittäin positiivisena sitä, että Energia- ja Ilmastostrategiassa katsotaan tulevaisuuteen ja linjataan merituulipuistojen kestävän toteuttamisen edistämisen yhdeksi tavoitteeksi. Parhaillaan TEM:ssä valmistelussa oleva merituulivoiman demonstraatiorahoituksen toteutuminen on tärkeä ensiaskel merituulivoimarakentamisen käyntiinlähtöön Suomessa. Tutkimusten mukaan Suomen aluevesillä on Itämeren parhaat merituulivoiman tuotanto-olosuhteet. Sen lisäksi, että tutkitaan merituulivoimaan liittyviä ympäristönäkökohtia, tarvitsee merituulivoima taloudellista tukea. 3.6. Piensähköntuotannolle tukikeinon käyttöön ottaminen STY kannattaa taloudellisen tukikeinon käyttöönottoa piensähkötuotannolle. Netotus olisi ensisijainen tukimuoto, koska se perustuu tuotetun sähkön määrään. Mikäli netotuksessa on liikaa hallinnollisia haasteita (verot, netotuksen keskittyminen vain muutamalle pienelle sähköyhtiölle jne.) myös investointituki voisi olla toimiva ratkaisu pientuulivoiman edistämiseksi. 4. Lopuksi: Tuulivoiman hyödyt Tuulivoiman vastustaminen on korostunut mediassa mm. tuulivoiman vastustusryhmien perustamisen yhteydessä ja sitä myötä mediakeskustelussa on esiintynyt virheellisiä väitteitä tuulivoimasta. Lopuksi STY haluaakin muistuttaa, että Tuulivoimaloiden positiivisia ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen, kun tuulivoimalla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä o Mikäli tuulivoimalla korvataan hiililauhdevoimaloiden sähköntuotantoa, on hiilidioksidipäästöjen vähennys luokkaa 800-900 g CO 2 /kwh Useissa tutkimuksissa on todettu, että megawattiluokan tuulivoimala tuottaa sen raaka-aineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen kuluneen energian takaisin sijoituspaikasta riippuen 6-9 kuukauden kuluessa voimalan käynnistymisestä Tuulivoima on kotimainen energialähde, jonka käyttö lisää energiaomavaraisuutta vähentämällä riippuvuutta tuontipolttoaineista, sekä tuontisähköstä. Tuottamalla sähköä kotimaisilla energialähteillä parannetaan Suomen kauppatasetta, joka on painunut negatiiviseksi 2010-luvulla pitkälti juuri kasvavan energiantuontilaskun takia
Tuo maanvuokratuloja, parantaa alueiden elinvoimaisuutta ja tuo pienille kunnille verotuloja (taulukko 3) Tuulivoima työllistää: Teknologiateollisuus ry:n 2009 teettämän arvion mukaan 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus sen elinkaaren aikana on 1180 henkilötyövuotta (projektikehitys 10 htv, infran rakentaminen ja asentaminen 70 htv, voimaloiden ja komponenttien valmistus 300 htv, käyttö- ja kunnossapito 20 vuoden ajan 800 htv). Taulukko 3. Esimerkki kiinteistöverokertymän erosta voimassaolevalla kiinteistöveron ikäalennuksella (10 %) sekä toisissa kunnissa käytössä olleella ikäalennuksella (4%), 20 % vähimmäisverotusarvolla ja parhaillaan lausunnoilla olevassa lakiehdotuksessa esitetyillä muutoksilla. Kiinteistöveron määrä riippuu voimakkaasti perustamis- ja rakentamistavasta. Kiinteistövero (Tuulivoimalan perustuksen, tornin ja konehuoneen jälleenhankintaarvoksi oletettu 1 milj., verotettava käypä arvo alussa 700 000, 1 % kiinteistövero) Ikäalennus 10 %, vähimmäisarvo 20 % Ikäalennus 4 %, vähimmäisarvo 20 % Vuosi 1 7000 7000 7000 Vuosi 5 4200 5880 6300 Vuosi 10 2000 4480 5425 Vuosi 15 2000 3080 4550 Vuosi 20 2000 2000 3675 Yhteensä 20 vuotta Ikäalennus 2,5 %, Vähimmäisarvo 40 % 60 400 87 160 106 900 Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry