JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen yhteydet, joita ovat Joensuu-Ylämylly, noin 13 km Joensuu-Kontiolahti, noin 21 km Joensuu-Reijola-Niittylahden opisto, noin 12 km Tilaajaosapuolet Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Liperin kunta, Pyhäselän kunta, Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri sekä liikenne- ja viestintäministeriö ELSA-ohjelman kautta (valtionavustus)

TYÖN TAVOITTEET Määritellä tarkasteltavien yhteysvälien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät sekä niiden liittyminen toisiinsa Määritellä laatukäytävien palvelutasotavoitteet Määritellä palvelutasotavoitteiden mukaiset kehittämistoimenpiteet, toteuttamisohjelma ja vastuutahot Tukea seudun yleiskaava- ja liikennejärjestelmätyötä Edistää seudun jo vireää esteettömyystyötä, joista esimerkkejä ovat muun muassa: esteettömyysasiamiehen palkkaaminen mukanaolo SURAKU:ssa, EMIRES-hankkeessa ja EUhankkeessa Joensuu Älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus Joensuun AMK:n toiminta - Esteetön bussipysäkki

LAATUKÄYTÄVIEN MÄÄRITELMÄ Joukkoliikenteen laatukäytävillä on paljon matkustajia ja matkustajapotentiaalia ja niiden houkuttelevuutta parantavat hyvä liikennetarjonta ja korkeatasoinen matkustusympäristö Kevyen liikenteen laatukäytävä on kuntia keskuskaupunkiin tai asuinalueita keskustaan yhdistävä korkeatasoinen väylä, joka on nopea, turvallinen, viihtyisä, esteetön sekä ympäristöstään ulkoasunsa ja varustelunsa osalta erottuva Esteettömyydessä korostuu käyttäjälähtöisyys joukkoliikenteessä informaatio on selkeää, pysäkit ovat helposti saavutettavissa niin matkustajille (apuvälineitä käyttävillekin) kuin busseille ja kalusto on esteetöntä kevyen liikenteen väylien verkko on yhtenevä ja sen rakenteellinen laatutaso on korkea, geometria on kohtuullinen ja väylällä on paikkoja levähtää, olla ja viihtyä

ESTEETTÖMIEN LIIKENNEALUEIDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Vanhusten Vanhusten sijoittuminen sijoittuminen Lapsiperheet Lapsiperheet pienet pienet lapset lapset Terveyskeskus Sairaala yms. Ylipäätään Ylipäätään tiheä tiheä asutus asutus Joensuun keskusta Palvelu- Palveluja ja asiointikohteet asiointikohteet Kuntakeskukset / taajamat

SEUDUN LAATUKÄYTÄVIEN VALINTA Laatukäytäviksi valittiin maankäyttöalueita palvelevia nopeita työmatkaliikenteen reittejä Kevyen liikenteen laatukäytävä tukeutuu monelta kohtaa alueverkkoon

LAATUKÄYTÄVIEN TAVOITETASO Palvelutasotekijä Seudullisesti korkea taso Seudullisesti hyvä taso - Joensuu - Ylämylly - Reijola - Niittylahti - Joensuu - Reijola - Joensuu - Kontiolahti Liikennöintiaika arki 7:00-22:00 (pe yöliikenne) 7:00-20:00 lauantai 7:00-22:00 8:00-20:00 sunnuntai 10:00-18:00 + junayhteys 12:00-18:00 + junayhteys Vuoroväli arkiruuhka 20 min 30 min arkipäivä 30 min 60 min arki-ilta 30 min 60 min lauantai 30-60 min 60-120 min sunnuntai 60 min 120 min Matka-aika enintään (min), suluissa suositeltava työmatkaliikenteessä Kävelyetäisyydet Jsuu-Noljakka 20 (15) Jsuu-Reijola 20 (15) Jsuu-Ylämylly 25 (20) Jsuu-Niittylahti 30 (20) Jsuu-Lehmola 25 (20) Jsuu-Kontiolahti 35 (30) Joukkoliikenteen matka-aikojen kilpailukyvyn editämiseksi tulee joukkoliikenteen reiteillä vältää hidasteiden rakentamista. Pakottavissa tilanteissa niiden rakentamisessa tulee ottaa joukkoliikenne huomioon. Maankäytön tulee sijoittua laatukäytävien varteen siten, että kerrostalot sijoittuvat enintään 400 m kävelyetäisyydelle. Pientalot voivat sijoittua kauemmaksi kuitenkin enintään 600-800 m etäisyydelle taajamissa ja 1000 m etäisyydelle haja-alueilla. Jos joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät kulkevat toisistaan erillään, tulee maankäytön painopistealueilta olla toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenteen laatukäytävien pysäkeille.

Linja 16 2 8 467 23 min 2 5 6 8 10 LAATUKÄYTÄVIEN TAVOITETASO Pysäkit ovat varustelultaan korkeatasoisia ja esteettömiä Pysäkkien varustelussa on I-III luokkaa Laatukäytävillä vältetään liikennettä hidastavien rakenteiden kuten töyssyjen ja alhaisten nopeusrajoitusten käyttämistä Laatukäytävien informaatio on selkeää ja sitä jaetaan kaikesta laatukäytävän liikenteestä selkeällä yhdenmukaisella tavalla Matalalattiaisen kaluston määrää lisätään Pysäkin nimi 1 Linjan nimi 2 Linjan nimi 12 Linjan nimi 123 Linjan nimi 1 Linjan nimi Pysäkkikyltti bussin tulosuuntaan Esimerkki esteettömästä pysäkkikatoksesta (PLL Infrakortti No 13) - Mahdollinen sähköinen näyttötaulu - Mahdollinen sokeiden informaatio 1500 mm käsijohteet 900 mm 600-700 mm Huomioraidat läpinäkyvillä pinnoilla Linja 16 Vietto ajorataan päin <2,25% min 2 2 5 8 6 467 8 23 10 Sadevedet katoksen Reittiopaste Aikataulutiedot taakse viemäriin 1800 Roskakori ja tuhka-astia katoksen ulkopuolella mahdollinen luiska <5% keskikorkeus 1400 mm >2200 Bussin tulosuunnan puoleinen sivuseinä <2000 mm läpinäkyvä käsijohteet käsijohteet 900 mm Huomioraidat >800 kahvat 180 600-700 mm läpinäkyvillä penkki 520 pinnoilla > 5000 ( > 3000) penkki 420 160-200 (Jos bussin etu- tai takaylitys menee reunakiven ylitse, on reunakiven korkeus 100)

LAATUKÄYTÄVIEN TAVOITETASO Laatukäytävien kevyen liikenteen verkko on jatkuva Yhdistetyn jk+pp väylän leveys 3,5 m Risteämiset pääteiden kanssa tapahtuvat eri tasossa tai turvallisuutta parannetaan tiemerkinnöin, korotetuin suojatein, keskisaarekkein, valaistuksen avulla tms. Kevyen liikenteen väylät kuuluvat talvikunnossapidon parhaimpaan hoitoluokkaan Kevyen liikenteen väyliltä on yhteys bussipysäkeille ja yhteys kulkee mielellään pysäkin takaa Kevyen liikenteen väylän varrella on paikkoja levähtää, olla ja viihtyä Kevyen liikenteen väylät ovat opastettuja Kevyen liikenteen väylien pystygeometria on mahdollisimman loiva

KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA -OHJELMA Lyhyen tähtäimen toimenpiteet esitetään toteutettavaksi vuosina 2005-2007 Pysäkkien nimeäminen, levähdyspaikkojen rakentaminen, yhdistelmäaikataulujen laatiminen, kevyen liikenteen siirrettävän laskurin hankkiminen, muutamien lisävuorojen hankkiminen jne. Pitkän tähtäimen toimenpiteet vaativat enemmän rahoitusta ja niiden tavoitellaan toteutuvan vuosien 2007-2015 aikana eri osapuolten yhteistyössä sovituilla aikatauluilla ja painotuksilla Kevyen liikenteen infrastruktuuri noin 4,4 M Joukkoliikenteen infrastruktuuri noin 0,23 M (keskussairaalan pysäkki ei ole mukana kustannuksissa) Liikenteelliset toimenpiteet noin 0,06 M /v

KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA -OHJELMA Pitkän tähtäimen toimenpiteet esitettiin itsenäisinä toimenpiteinä sekä hankekoreiksi rakennettuina kokonaisuuksina Hankekoreilla tavoitellaan varautumista kokonaisvaltaiseen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Hankekorit vaativat toteutuakseen eri osapuolten yhteistä tahtoa, joka voidaan varmistaa esim. liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksella. Hankekorien on tarkoitus olla puntarissa muiden tärkeiden väylähankkeiden rinnalla Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpidevalinnoissa Hankekorit rakennettiin toimenpiteiden määrän ja kustannusten perusteella kahteen tasoon: Tavoitetaso ja kevennetty taso

KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA -OHJELMA Laatukäytävien merkittäviä kehittämishankkeita 2008 Keskussairaalan liittymä- ja pysäkkiympäristön kehittäminen 2008 Niittylahden suunnan kauko- ja seutuliikenteen reittien siirtyminen keskussairaalan kautta kulkeviksi 2008-09 Ylämyllyn ostoskeskuksen pysäkkiympäristön kehittäminen 2009-10 Kontiolahden keskustan pysäkin kehittäminen 2008 Kevyen liikenteen yhteysvälipuutteen rakentaminen Siltakadulla välillä Joensuu-Ylämylly (1,3 km) 2007-09 Kevyen liikenteen yhteysvälipuutteen rakentaminen välillä Lehmo-Kontiolahti (noin 10 km) 2010 jälkeen Noljakan Puistoraitin rakenteen parantaminen laatukäytävämäiseksi

KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA -OHJELMA Esteettömyyttä lisääviä toimenpiteitä Kevyen liikenteen laatukäytäviksi on valittu toimenpiteitä, joilla on loivin pystygeometria (ratkaisut poikkeavat liikenneturvallisuunnitelman ratkaisuista) Kevyen liikenteen levähdyspaikkojen rakentaminen Keskussairaalan pysäkkiympäristön kehittäminen esteettömäksi ja turvalliseksi Keskussairaalan saavutettavuuden ja matkaketjujen sujuvuuden parantaminen siirtämällä useampia reittejä keskussairaalan kautta ajettaviksi Pysäkkien kehittäminen esteettömyysnäkökohdat huomioon ottaen Joukkoliikenteen informaation kehittäminen ja pysäkkikohtaisten aikataulujen käyttöönottaminen

JOLLA:n nopea vaikutus Keskussairaalan esteetön bussipysäkki Asemakaavan muutos, jossa on varauduttu pysäkkijärjestelyjen toteuttamiseen laajentamalla katualuetta. Niinivaarantien varteen kevyen liikenteen väylän rakentaminen. liikenneturvallisuussuunnitelmasta poikkeava ratkaisu. Liikennejärjestelmäsuunnitelma JOLLA mukaan toimenpideohjelmaan hankekorit / yksittäiset hankkeet. Sidosryhmien neuvottelut 2006 (tavoite) Sovitaan yhteisesti, mitkä hankkeet sisällytetään vuoden 2007 talousarvioon. Osa-alueiden suunnittelussa joukkoliikenne, kevyt liikenne ja esteettömyys on otettu paremmin huomioon.