Näin täytät metsäveroilmoituksen Vuonna 2012 metsäverotus kiristyi, mutta metsäveroilmoituksen täyttäminen on nyt aiempaa yksinkertaisempaa. TEKSTI ANU SUSI HAASTATTELUT MARIA LATOKARTANO KUVAT HANNE MANELIUS JA JYRKI LUUKKONEN ASIANTUNTIJAT YLITARKASTAJA KARI PILHJERTA (VEROHALLINTO) JA METSÄNEUVOJA KATI HÄKKINEN (METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO) Vuoden 2012 metsäveroilmoituksen merkittävin muutos on se, että sen täyttäminen on aiempia vuosia helpompaa, sanoo ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Tähän on kaksi syytä: puukaupan määräaikaiset verohelpotukset päättyivät vuoteen 2011 ja Kemera-tuet muuttuivat vuonna 2012 veronalaiseksi tuloksi. Edellisinä vuosina metsätalouden tuloista osa oli verovapaata, eikä näihin tuloeriin liittyviä menoja voinut vähentää verotuksessa. Osittain verovapaisiin puukauppoihin liittyvät menot olivat verovähennyskelpoisia vain verolliselta osalta, ja Kemera-tuettujen metsänhoitotöiden kustannuksista saattoi vähentää vain tuen ylittävän osan. Nyt, kun kaikki tulot ovat verollisia, myös kaikki menot ovat vähennyskelpoisia. Metsänomistajalle merkittävin muutos on pääomaveroprosentin nousu 28 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2012. Jos pääomatulojen määrä ylittää 50 000 euroa, vero on ylittävältä osuudelta 32 prosenttia. Yhteismetsien veroprosentti säilyi yhä muita metsänomistusmuotoja alempana, Kemera-tuet ovat vuonna 2012 verollisia. vaikka se nousi kahdella prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin. Kun veroprosenttia nostettiin, korotettiin myös puukauppatuloista perittäviä ennakonpidätysprosentteja. Muutoksia lomakkeella Itse veroilmoituslomakkeessa on muuttunut muutama kohta. Puukauppatulojen ilmoittaminen on yksinkertaistunut, kun verohuojennetuille puukaupoille ei enää tarvita erillisiä sarakkeita. Metsätalouden tuloihin on kuitenkin lisätty oma kohta kotitalouksille myydyille poltto- ja joulupuille. Muista puunmyyntituloista ne eroavat siinä, että ostajat ovat yksityishenkilöitä ja kauppasummat jäävät yleensä alle 1 500 euron rajan. Sen alle jäävistä summista ei klapien tai joulukuusen ostajan tarvitse tehdä ennakonpidätystä, kuten metsäyritykset tekevät muista metsänomistajien puukaupoista. Verollisiksi muuttuneet Kemera-tuet ilmoitetaan lomakkeen kohdassa metsätalouden tuet. Verollisena Kemera-tuista on nyt myös mahdollista tehdä menovaraus ja vaatia metsävähennystä vähennysoikeuden puitteissa. Veroilmoituksen palautus Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palauttavat veroilmoituksen viimeistään 28.2.2013. Samassa kuoressa voi jättää kalenterivuoden 2012 kausiveroilmoituksen. Metsätaloutta harjoittavien verotusyhtymien tulee antaa metsätalouden veroilmoitus samaten viimeistään 28.2.2013. Liikkeen- tai ammatinharjoittajat voivat antaa metsätalouden veroilmoituksen yhdessä muiden tuloveroilmoitustensa kanssa viimeistään 2.4.2013. Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat jättävät metsätalouden veroilmoituksen joko 7.5.2013 tai 14.5.2013 mennessä esitäytettyyn verolomakkeeseen merkityn palauttamispäivän mukaan. Poistojen ilmoittaminen on saanut lisätilaa, joten metsänomistajan omien muistiinpanojen varassa ollut poistojen seuranta on saatu tarkemmin mukaan veroilmoituslomakkeelle. Näin edellisvuoden tilanteen voi jatkossa tarkistaa myös vanhasta veroilmoituksesta. Kari Pilhjertan mukaan tässä on palattu monien toivomaan vuoden 2007 merkintätapaan. Vuonna 2013 alv-prosentti nousee Kuluvan vuoden verotukseen ei tule suuria metsäverotuksen muutoksia. Suurille metsäkiinteistöille ja erityisesti yhteismetsille on hyvä uutinen se, ettei metsävähennystä ja yhteismetsien verokantaetua enää tänä vuonna katsota de minimis -pohjaiseksi tueksi, jota voi saada enintään 200 000 euron arvosta kolmen vuoden aikana. Metsänomistajan kannattaa huomata myös yleisen arvonlisäverokannan nousu 24 prosenttiin vuonna 2013. Verokursseilla lähes vuosittain Miten olette jakaneet metsän hallintaan liittyvät tehtävät? Pirjo Saarinen: Metsään liittyvät päätökset teemme yhdessä. Isommat hakkuut teemme pystykaupalla, mutta tämän lisäksi Matti tekee hankintahakkuita joka talvi. Minä hoitelen raivaussahalla taimikoiden varhaisperkauksia. Lisäksi toinen pojistamme on hankkinut metsäalan peruskoulutuksen ja tekee metsätöitä aina, kun aika antaa myöten. Kuka tekee metsäveroilmoituksenne? Minä teen sekä maa- että metsätalouden veroilmoitukset. Teen ne itse, koska haluan tietää tarkkaan, mistä tilan tulos tulee. Metsänomistajat: Pirjo, 51, ja Matti Saarinen, 51, Multia Metsäpinta-ala: keskimääräistä suurempi Metsät sijaitsevat: Multialla Omistusmuoto: Puolisot omistavat tilan yhdessä. Saariset tulivat tilan omistajiksi sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 1988, jolloin tila ostettiin puoliksi kummankin nimiin. Verokursseilla on käytävä lähes vuosittain tai ainakin silloin, kun muutoksia on tullut, jotta asioista pysyy selvillä. Olin juuri kaksi viikkoa sitten kurssilla, jolla käsiteltiin sekä maa- että metsätalouden verotusta ja veroennakointia. Erittäin hyödyllinen päivä! Joskus olen tarkistuttanut tilamme veroilmoituksen ammattilaisella. Samalla on pohdittu talousasioita laajemminkin. Miten otatte huomioon eri omistajille koituvat kustannukset tai eri omistajien tekemät hoitotyöt? Maatilan ja metsän tuloksen jaamme omistusosuuksien mukaan puoliksi. Myös työpanoksemme jaamme puoliksi. Meistä kumpikin tekee tilalla täyspäiväistä työtä ja työt jaetaan voimien, taitojen ja kiinnostuksen mukaan. Metsäverotuksessa omistusosuuksilla ei ole merkitystä, sillä metsätulo on pääomatuloa, josta maksetaan veroa 30 prosenttia riippumatta siitä, miten omistus on jaettu. Maatalouden ansiotulon jakaminen puoliksi molemmille sen sijaan pienentää veroa. MARIA LATOKARTANO Saariset laativat maa- ja metsätalouden veroilmoitukset Aktiivi W -kirjanpito-ohjelmalla. 34 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 35
Metsänomistajat: Taisto, 74, ja Salme Ikäheimonen, 71, Viitasaari, sekä heidän poikansa Jouni Ikäheimonen, 48, Jyväskylä Metsäpinta-ala: 75 ha Metsät sijaitsevat: Viitasaaren Kymönkoskella Omistusmuoto: vuonna 2003 perustettu metsäyhtymä, joka on alv-rekisterissä Taisto Ikäheimonen on tehnyt töitä tilansa metsissä 11-vuotiaasta. Taisto ja hänen puolisonsa Salme käyvät metsissään usein nykyisinkin. Talkoilla perheyhtymän hyväksi Miten olette jakaneet metsän hallintaan liittyvät tehtävät? Taisto Ikäheimonen: Kirjallista sopimusta tai valtakirjaa meillä ei ole, vaan tarvittavia hoitotöitä ja hakkuita suunnitellaan yhdessä. Metsänhoidosta päävastuu on minulla, vaikkakin esimerkiksi istutukset hoidetaan talkoilla. Jouni nuorempana vastaa raskaimmista töistä, kuten taimilaatikoiden kantamisesta. Puukaupat annamme valtakirjalla metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. On kätevää, kun he hoitavat puolestamme kilpailutukset ynnä muun valvonnan. Yhdistys hoitaa myös uudistusalojen muokkauksen sekä toimittaa taimet. Kuka tekee metsäveroilmoituksenne? Kolme viime vuotta veroilmoituksen on täyttänyt metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja. Aiemmin tein ilmoituksen itse. Ei veroilmoituksen täyttäminen monimutkaista ole, kunhan siihen perehtyy. Itse opettelin aikanani vero-oppaista. Pieniä mutkia täyttämisessä tosin saattaa tulla. Kahtena ensimmäisenä vuonna metsävähennykset olivat jäädä tekemättä, mutta Jouni onneksi huomasi asian ja se korjattiin seuraavalla kerralla. Nyt on helppoa, kun yhdistys hoitaa ilmoituksen täyttämisen. Tarvittavat tiedot ovat heillä koneella, ei tarvitse kuin viedä kuitit laskettaviksi. Miten otatte huomioon eri omistajille koituvat kustannukset tai eri omistajien tekemät hoitotyöt? Emme laske kustannuksia vaan teemme talkoilla perheyhtymämme hyväksi niin paljon kuin ehdimme ja jaksamme. Minä omistan tilasta puolet, Jouni kolmanneksen ja puolisoni Salme yhden kuudesosan. Metsäyhtymämme tulos jaetaan omistusosuuksiemme mukaan. Mahdollisen alijäämän verottaja vähentää alijäämähyvityksen kautta henkilökohtaisessa verotuksessamme. Omistusmuotomme on ollut toimiva, ei ole ollut verottajan kanssa mitään epäselvyyksiä. MARIA LATOKARTANO Tilitoimisto apuna Miten olette jakaneet metsän hallintaan liittyvät tehtävät? Lauri Matilainen: Minä hoidan pääasiassa sekä metsänhoitoon että hakkuisiin liittyvät asiat, teen myös itse jonkin verran hoitotöitä. Toki muutkin perikunnan jäsenet ovat mukana päättämässä asioista. Yhteistyöapua olemme saaneet Metsä Groupin Hankasalmen metsäasiantuntijalta Hannu Honkoselta. Kuka tekee metsäveroilmoituksenne? Olemme jättäneet veroilmoituksen teon tilitoimistolle, sillä meistä kenelläkään ei oikein ole aikaa eikä riittävästi osaamistakaan sen tekemiseen. Metsäverotusta käsitteleville kursseille emme ole osallistuneet. Veroilmoituksen täyttämistä helpottavat verovuoden aikana säntillisesti kootut kuitit ja hyvät muistiinpanot. Tutustu aluksi uuteen veroilmoituslomakkeeseen ja lue ohjeet läpi. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset järjestävät alkuvuonna verokursseja, joissa saa katsauksen metsäverotuksen perusteisiin. Kokenut metsänomistaja saa päivityksen muutoksista. Kertaus ei ole pahasta varsinkaan, jos tekee puukauppaa harvoin. Hankalissa tilanteissa oman veroilmoituksensa voi täytättää ostopalveluna. Tärkeintä on muistaa se, että metsänomistaja on itse vastuussa menojensa ilmoittamisesta. Ne kannattaa aina ilmoittaa, vaikka verovuonna ei olisikaan sellaisia tuloja, joista voisi tehdä vähennyksiä. Verottaja vähentää metsätalouden verotuksessa syntyneen alijäämän ensi sijassa metsänomistajan muista pääomatuloista. Jos niitä ei ole, alijäämästä voi tehdä pääomaveroprosentin (30 %) suuruisen vähennyksen ansio- tai eläketulojen verotuksessa. Jos mitään menoja tai tuloja ei ole, veroil- Miten otatte huomioon eri omistajille koituvat kustannukset tai eri omistajien tekemät hoitotyöt? Perikunnallamme on oma pankkitili. Toisillemme olemme korvanneet lähinnä metsätöistä aiheutuneita kulukorvauksia. Nämä kulut on maksettu kuolinpesän tililtä. Omistusmuotomme on ollut toimiva, joten hallinnointitavan muuttaminen ei ole tuntunut tarpeelliselta. Toisaalta voisi olla järkevääkin selvittää, mitä hyötyä meille olisi, jos kuolinpesä muutettaisiin vaikkapa yhtymäksi. MARIA LATOKARTANO näin pääset alkuun moitusta ei tarvitse jättää. Yleensä kuluja kuitenkin tulee vähintään pakollisesta metsänhoitoyhdistysmaksusta. Muistathan, että Aarteen tilaaja voi vähentää lehden tilausmaksun. Metsätulot ovat pääomatuloja Metsätalouden verotus on pääomatulojen verotusta, jossa verotettava tulo saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki metsätalouteen liittyvät Ilmoita aina metsänhoidon menot. menot. Näin saadusta verotettavasta tulosta maksetaan valtiolle veroa pääomaveroprosentin mukaan. Pääomatulojen veroprosentti on 30 prosenttia vuonna 2012. Jos verovelvollisen kaikkien pääomatulojen määrä ylittää 50 000 euroa, vero on ylittävältä pääomatulojen osuudelta 32 prosenttia. Mukaan lasketaan myös muut pääomatulot, kuten luovutusvoitto. Palkkatulojen verotuksen tapaan myös puun myyntituloista maksetaan ennakonpidätys. Sen tilittää valtiolle puun ostaja. Ennakonpidätyksissä on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista aiheutuvat vähennykset. Pystykauppojen ennakonpidätysprosentti on 20, hankinta- ja käteis- Lauri Matilainen omistaa metsää kuolinpesän kautta. Meille perikunta on ollut toimiva omistusmuoto. Metsänomistajat: Pirkko Matilainen, 62, Hankasalmi, sekä hänen lapsensa Mikko Matilainen, 34, Tampere, Riittaliisa Javanainen, 33, Jyväskylä, ja Lauri Matilainen, 29, Tampere Metsäpinta-ala: noin 50 ha Metsät sijaitsevat: Hankasalmella, pääosin Hankaveden kylällä Omistusmuoto: perikunta, joka on muodostunut vuonna 2007, alv-rekisterissä kauppojen 14 ja metsävakuutuskorvausten 20 prosenttia. Metsänomistajan lopulliset verot lasketaan metsäveroilmoituksessa annettujen tietojen perusteella. Sen mukaan metsänomistaja saa joko jälkiveroja tai veronpalautuksia. Tee hyvät muistiinpanot Vuoden aikana aikajärjestykseen huolellisten muistiinpanojen kera kerätyt kuitit helpottavat veroilmoituksen täyttöä. Verottaja saattaa myös pyytää tositteita ja muistiinpanoja nähtäväkseen verotarkastusta varten. Muistiinpanoissa on siksi oltava selkeästi ylhäällä kaikki kalenterivuoden taloudelliset tapahtumat. Jos metsänomistaja on käyttänyt esimerkiksi omaa autoa metsänhoitoon liittyvillä matkoilla tai mönkijää metsätöissä, kaikista ajoista on oltava ajopäiväkirjamerkintä. Moni organisaatio, kuten metsänhoitoyhdistykset, julkaisee muistiinpanojen tekoa varten erilaisia apuvälineitä. Lisäksi on sähköisiä palveluja veromuistiinpanoihin. Osa kirjanpito- ja muistiinpano-ohjelmista tekee metsäveroilmoitustiedoston, jonka voi lähettää verottajalle sähköisessä muodossa. Menoihin ja tuloihin liittyviä tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne arkistoidaan itse. Verottajan tarkastusten varalta tositteita ja muistiinpanoja on säilytettävä viisi vuotta verotuksen päättymisestä. 36 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 37
2 C -LOMAKKEEN ETUSIVU I Laskelma metsätalouden pääomatuloista Esimerkkilomake 1. Puun myyntitulot ilmoitetaan kaupantekotavan mukaan. Kohtaan 1.1. on merkitty pystykaupan tulot. Hankintakaupaksi kohtaan 1.2. on merkitty energiapuukauppa, jossa korjuun on tehnyt metsänhoitoyhdistys. Korjuun kustannukset on laskettu mukaan muihin vuosimenoihin kohtaan 7.3. Kohdassa 1.3. ilmoitetaan polttopuukaupan myyntitulo ilman arvonlisäveroja ja siihen liittyvä hankintatyön arvo lomakkeen kohdassa 2.2. 3.3. Metsätalouden tukiin on merkitty taimikonhoitotöihin saatu Kemera-tuki 334 euroa. 5.1. Metsävähennystä vaaditaan 12 480 euroa. Sitä voi vaatia 60 % pääomatuloista. 5.2. 1 700 euron menova raus tehtiin pystykauppana myydyn päätehakkuualan uudistamiskustannuksia varten. 7. Vuosimenoja on kertynyt muun muassa matkoista metsätilalle, lehtien tilausmaksuista, taimikonhoitokuluista, hankintahakkuun korjuukustannuksista, metsävakuutuksista ja metsänhoitomaksusta. 8. 12. Vuonna 2012 rakennetun metsätien 2 000 euron kustannuksista tehdään 15 %:n poisto (300 euroa). Aiemmin hankitun traktorin 5 200 euron menojäännöksestä tehdään 25 %:n poisto (1 300 euroa). 1. Puun myyntitulot Puun myyntitulot eritellään tänä vuonna pystykaupoista, hankinta- ja käteiskaupoista saatuihin tuloihin sekä suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saatuihin tuloihin. Puukauppatulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, mutta puun ostajan maksama ennakonpidätys lasketaan mukaan. 2. Hankintatyön arvo Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja tien varteen toimitettuna. Hakkuun voi tehdä itse tai teettää korjuun metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Jos hakkuun tekee itse, puukaupan veronalainen osuus syntyy vähentämällä hankintatyön arvo puukaupan puunmyyntituloista. Jos korjuu teetetään muulla toimijalla, työstä ei synny vähennettävää hankintatyön arvoa vaan korjuupalvelun kustannukset merkitään vähennykseksi kohtaan 7.3. Muut vuosimenot. Hankintakaupasta saatu puun myyntitulo ilmoitetaan kohdassa 1.2. ja oman hankintatyön arvo kohdassa 2. Lisäksi itse tehtyyn hankintatyöhön liittyvät tiedot eritellään tarkemmin veroilmoituslomakkeen kääntöpuolella. (Tarkempi selitys hankintatyön arvon laskemisesta löytyy sivulta 42, jossa käydään läpi lomakkeen kakkossivun tietoja.) 3. Vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset ja metsätalouden tuet Vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset (3.1. ja 3.2.) Metsätuhojen perustella myönnetyt vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset ovat veronalaista tuloa. Niiden korvaussummat merkitään kokonaisuudessaan ennakonpidätyksineen. Kohtaan 3.2. merkitään myös muut vahingonkorvaukset. 3.3. Metsätalouden tuet Verollisiksi muuttuneet Kemera-tuet merkitään nyt metsätalouden tuille varattuun kohtaan. Myös Kemera-lain nojalla saadut korvaukset metsätalouden ympäristösopimuksista ilmoitetaan tässä kohdassa. Kemeratuista ei peritty vuonna 2012 ennakonpidätystä. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen kohteiden korvaukset ovat yhä verovapaita. Kemera-tuettuihin hoitotöihin liittyvät kustannukset ilmoitetaan kohdassa 7. Vuosimenot. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna kun ne ovat syntyneet. Jos vuonna 2012 myönnetyn Kemera-tuen maksu on lykkäytynyt vuoteen 2013, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2012 vuosimenoissa ja tuet pääomatuloina vuoden 2013 verotuksessa. Metsäteiden tekemiseen tai kunnostusojitukseen liittyvissä yhteishankkeissa tuet maksetaan hankkeen osakkaiden sijasta hankkeen toteuttajalle, kuten metsänhoitoyhdistykselle tai metsäkeskuksen Metsäpalvelutyksikölle. Silloin hankkeeseen saatu Kemera-tuki on toteuttajan veronalaista tuloa. Työn tehnyt toimija laskuttaa metsänomistajalta hankkeen kuluista sen osan, jota tuki ei kata. Tämä meno on metsänomistajalle vähennyskelpoinen vuosimeno. Koska toimijan metsänomistajan valtuuttamana saama tuki kuuluu palvelun myyntihintaan, toimija maksaa siitä arvonlisäveron. Hän laskuttaa metsänomistajalta arvonlisäveron myös tuen kattamasta osasta palvelun myyntihintaa. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa maksamansa arvonlisäveron takaisin alv-vähennyksenä. Esimerkiksi juurikäävän torjuntaan ja energiapuun haketukseen myönnetyssä Kemeratuessa työn toteuttavat toimijat ovat suoraan tuen hakijoita ja tuki katsotaan arvonlisäverottomaksi yleistueksi. 4. Omasta metsästä otettu puutavara Myös metsästä omaan käyttöön otettu puu on veronalaista tuloa. Se, miten oman puu käyttö ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa, riippuu puun käyttökohteesta. Omista metsistä yksityiskäyttöön esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otetun puun arvo ilmoitetaan verolomakkeessa pääomatulona. Silloin, kun metsänomistaja käyttää puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. Puu on metsäverotuksessa verotonta, eikä sen arvoa merkitä myöskään maatalouden tai elinkeinotoiminnan puolella vähennettäväksi kuluksi. Kun omasta metsästä otettua puuta jalostetaan myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, puutavaran arvo ilmoitetaan metsäverotuksessa pääomatulona. Tämä puun arvo on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, joka on näiden verotuksessa vähennyskelpoinen. Puun arvon laskemiseen voi käyttää Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta www.vero.fi (>Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Yhtenäistämisohjeet). Myös ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää, jos niille on perustelu. Esimerkiksi myrskypuun arvo on normaalia ainespuuta alempi. 38 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 39
Sähköinen lomake vähentää virheitä Verohallinto on kampanjoinut sähköisen veroilmoituksen puolesta. Lomakkeen täyttämisestä netissä on ylitarkastaja Kari Pilhjertan mukaan hyötyä metsänomistajalle. Sähköisen lomakkeen kautta tiedot menevät suoraan Verohallinnon järjestelmään ilman tietojen siirrossa tapahtuvia mahdollisia tallennusvirheitä. Sähköinen lomakepohja myös ohjaa lomakkeen täyttöä ja laskee valmiiksi osan luvuista. Näin se ehkäisee huolimattomuusvirheitä. Vuonna 2011 vain kuusi prosenttia metsäveroilmoituksista jätettiin sähköisesti. Määrä kuitenkin lähes tuplaantui edellisvuodesta. Sisään pankkitunnuksilla Yksityishenkilö voi kirjautua veroilmoitusta jättämään verkkopankkitunnuksillaan. Silloin käytetään sen henkilön pankkitunnuksia, jonka nimellä 2 C -lomake on tullut. Kuolinpesien ja verotusyhtymien on haettava ilmoittamiseen erillinen Katso-tunniste. Katso-tunnisteen voi hakea myös yksityishenkilö, jolla ei ole verkkopankkitunnusta. Myös arvonlisäverojen kausiveroilmoituksen voi jättää verottajalle Internetissä Verotili-palvelun kautta osoitteessa www.vero.fi/verotili. Verotili-palvelun kautta voi hallita arvonlisäveroihin liittyviä tietojaan. Siellä voi esimerkiksi tarkistaa palautukset tai viitenumeron. Maatalousyrittäjän ja metsänomistajan sähköisiin palveluihin pääsee kootusti osoitteessa www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Sivulla ovat linkit lomakkeille sekä pankkitunnusten että Katso-tunnisteen käyttäjille. Osoitteesta löytyvät myös demot sekä veroilmoituslomakkeen täyttämisestä että arvonlisäverojen Verotili-palvelusta (ks. s. 45). Lomakemalleissa voi tutustua sähköisten lomakkeiden täyttämiseen jättämättä vielä omia tietojaan. 2 C -LOMAKKEEN ETUSIVU Oman asuinrakennuksen lämmitykseen käytetty, omasta metsästä otettu polttopuu on verotonta eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. Verovapaita ovat myös metsän keräilytuotteet, kuten tulot marjoista, sienistä tai kävyistä. 5. Metsävähennys ja varaukset Metsävähennys (5.1.) Metsävähennysoikeus antaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada osa metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja joko kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihdolla. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Tätä kutsutaan metsävähennyspohjaksi. Jos metsänomistaja on hankkinut esimerkiksi kaksi metsätilaa 15 000 ja 35 000 euron hinnalla (yhteensä 50 000 euroa), hänen metsävähennyspohjansa on 60 prosenttia yhteishinnasta eli 30 000 euroa. Metsänomistaja voi siten myydä metsätiloiltaan puuta verottomasti 30 000 euron arvosta. Metsävähennysoikeutta voi käyttää vuosittain enintään 60 prosenttia verovuoden metsätulon arvosta. Jos pääomatuloja on kertynyt verovuonna metsävähennyskelpoisista metsistä esimerkiksi 8 000 euroa, summasta voi tehdä 4 800 euron metsävähennyksen. Tämä summa merkittäisiin metsäverolomakkeen kohtaan 5.1. Verottaja ei laske metsävähennystä automaattisesti, vaikka metsävähennysoikeutta olisi jäljellä. Jos metsävähennyksen unohtaa merkitä, se on käytettävissä myöhempien puukauppatulojen yhteydessä. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli sen voi hyödyntää silloin, kun metsätiloilta kertyy pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Metsävähennysoikeus on metsänomistajakohtainen ja koostuu kaikkien metsävähennykseen oikeuttavien tilojen yhteenlasketusta metsävähennyspohjien summasta. Yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan käyttää metsänomistajan kaikilta metsävähennyskelpoisilta metsätiloilta saatujen tulojen kohdalla. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin verovähennystä vaatii puukauppojen yhteydessä. Jäljellä olevan metsävähennysoikeuden määrää seurataan lomakkeen kakkossivulla kohdassa III Metsävähennyksen seuranta. Meno- ja tuhovaraus (5.2. ja 5.3.) Meno- ja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin on odotettavissa vähennettäviä kustannuksia, kuten uudistamiskuluja. Varaukset ovat vapaaehtoisesti käytettävissä oleva keino tasata eri vuosiin osuvia metsätalouden menoja ja tuloja. Menovarauksella voi siirtää puukaupan tulojen veron maksua myöhemmäksi. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia metsätalouden pääomatulojen määrästä. Eteläisessä Suomessa menovaraukset on tuloutettava verotuksessa neljän vuoden aikana ja entisissä Lapin ja Oulun lääneissä kuuden vuoden aikana. Jäljellä olevat varaukset on tuloutettava viimeisenä vuonna riippumatta verovuoden poistojen ja vähennysten määrästä. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksen määrästä. Jos esimerkiksi myrskytuhosta on saanut vakuutuskorvauksen vuonna 2012 ja metsässä on tehtävä metsänuudistamistöitä seuraavana keväänä, vuoden 2012 verotuksessa voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen. Omiin muistiinpanoihin on liitettävä metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamiskustannusten suuruudesta. Tuhovaraus tuloutetaan sen vuoden verotuksessa, jossa kustannukset syntyvät. Tuloutuksen aikarajat ovat samat kuin menovarauksella. Jäljellä olevien meno- ja tuhovarausten määrää seurataan lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. Jos varauksia on aiempina vuosina tehnyt, niiden seurantatiedot on täytettävä, vaikka vuonna 2012 ei olisi tehnyt varausten tuloutusta. 6. Muut pääomatuloksi luettavat erät Jos aikaisempina vuosina tehtyjä meno- ja tuhovarauksia tuloutetaan vuonna 2012, summa merkitään kohtaan 6.1. Niihin liittyvät kustannukset merkitään kohtaan 7. vuosimenot. 7. Vuosimenot Metsätalouden kustannukset jaetaan vuosimenoihin, suurempien investointien poistoihin ja muista tulolähteistä siirtyviin menoihin, jotka ovat useimmiten maatalouden menoja. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän käyttää kustannuksia laskiessaan hintoja, joissa on mukana alv. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja vähentää kustannuksista arvonlisäveron ja laskee vuosimenot alvittomista summista. Maksamansa arvonlisäverot hän ilmoittaa kausiveroilmoituksella alv-palautuksia varten. Palkkamenoihin (7.1.) merkitään vain palkatun vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15- vuotiasta lasta. Kovin moni metsänomistaja ei palkkaa nykyisin itse työvoimaa metsätöihin niin että hän toimii työnantajana. Esimerkik- si metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostetut palvelut vähennetään muina vuosimenoina. Matkakuluissa (7.2.) vähennyskelpoisia ovat oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Metsänhoitotöihin liittyvien matkojen lisäksi vähennyskelpoisia ovat muun muassa alan koulutuksiin ja puukauppoihin liittyvät matkat sekä metsätuhojen, taimikoiden ja korjuujäljen tarkastusmatkat. Matkoista julkisilla kulkuneuvoilla talletetaan matkalippu muistiinpanoihin ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa. Omaa autoa käyttävä laskee kustannuksen kilometrikorvauk sena. Kilometrikorvaus on 0,25 euroa per kilometri vuonna 2012. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus ja tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä kuviolla. Metsätalouden ajoa on myös esimerkiksi moottorisahan vieminen huoltoon ja käynti metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. Autoon on hyvä varata oma ajopäiväkirja metsätalouden matkojen kirjaamiseen. Ulkomaille tehtyjen metsäopintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen harjoittamassa kotimaisessa metsätaloudessa. Muihin vuosimenoihin (7.3.) kirjataan suurin osa metsätalouden harjoittamisesta koituvista vuotuisista kuluista. Vähennettäviä menoeriä on listattu tarkemmin viereiseen listaan. Hankinnoista kerätään muistiinpanoihin ostokuitit. Metsänomistajalta saattavat unohtua pienet menot, kuten puhelu- tai postituskustannukset. Puhelukuluista on pidettävä kirjaa ja merkittävä muistiinpanoja varten, mitä metsätalouteen liittyviä asioita on hoitanut. Omaan käyttöön otettu polttopuu on verovapaata. Vähennyskelpoisia vuosimenoja matkat asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja puukaupantekoon, asiointikäynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne. metsätalouden harjoittamiseen liittyvät opintomatkat vieraiden henkilöiden palkkauskulut, työntekijän matka- ja ateriakulut metsävakuutusmaksut metsänhoitomaksu metsäsuunnitelman teko, puukaupan teko, veroneuvonta ja kirjanpito työ- ja turva-asut, työjalkineet ja -käsineet vesurit, sahat, istutusvälineet ja torjunta-aineet raivaussaha ja moottorisaha metsätalouskäyttöön hankittu kalusto, kuten mönkijä laitteiden ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset mönkijän vuosikulut kirjanpidon mukaan kurssit, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (kuten Aarre-lehden) tilausmaksut puhelin-, posti- ja tietotekniikkakulut MTK:n jäsenmaksu Suomen Metsäsäätiön vapaaehtoinen menekinedistämismaksu metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero metsätalouden lainojen liitännäiskulut lannoitteet ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden kunnossapito ja perusparannuskustannukset, ojien perkaus koneyrittäjille maksetut korvaukset puunkorjuusta ja metsäajosta sekä maanmuokkauksesta 40 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 41
2 C -LOMAKKEEN ETUSIVU 2 C -LOMAKKEEN KAKKOSSIVU Selvitys poistoina vähennettävistä menoista Poistoina ilmoitetaan sellaiset kustannukset, joiden odotettavissa oleva taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojitus- ja tientekokulut. Poistojen ilmoittamiseen ja seurantaan on saatu vuoden 2012 metsäveroilmoituksessa lisätilaa. Uusia kohtia ovat lisäykset ja luovutukset verovuonna. Omiin muistiinpanoihin on lisäksi tehtävä selvitys, jossa on kunkin yksittäisen laitteen hankintameno, verovuonna tehdyn poiston suuruus ja menojäännös poiston jälkeen. Menojäännöksellä tarkoitetaan aikaisempien vuosien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Koneille ja laitteille enimmäispoisto on 25 %, rakennuksille 10 % ja metsäojille ja -teille 15 prosenttia. Poistot aloitetaan hyödykkeen käyttöönottovuonna. Ensimmäisenä vuonna poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavina vuosina menojäännöksestä. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 200 euroa, se poistetaan kerralla. Mikäli kone on myyty verovuoden aikana, sen menojäännös merkitään kohtaan 10, ja luovutusvoitto tai -tappio ilmoitetaan lomakkeella 9. Kohtaan 8 merkitään verovuoden alun menojäännös yhteenlaskettuna kaikista ko. ryhmän laitteista; kohtaan 9 hankintamenojen yhteenlaskettu lisäys, kohtaan 10 luovutusten kautta vähenevä hankintamenon summa, kohtaan 11 verovuonna tehtyjen poistojen summa ja kohtaan 12 verovuoden lopun menojäännös. Yli 200 euroa maksaneen laitteen, kuten moottorisahan, hankintahinnan voi vähentää myös vuosimenoissa, jos sen käyttöiän arvioi olevan alle kolme vuotta. Jotta mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouskäytön koneeksi, sen ajoista on oltava yli puolet metsätalouskäyttöä. Asia pitää kyetä perustelemaan esimerkiksi ajopäiväkirjan avulla. Metsätalouskäytöksi ei lueta verovapaan, omaan käyttöön otettavan polttopuun korjuuta. Kannattaa ottaa huomioon, että vain osa mönkijämalleista hyväksytään metsätalouskäytön laitteiksi. Mönkijää ei ole myöskään hyväksytty sellaisissa tapauksissa, joissa tila on hyvin pieni ja puukauppaa on tehty vain pystykaupalla. Jos yksityiskäytössä olevaa mönkijää käytetään metsätöissä, sen metsäkäytön käyttökustannukset voi vähentää kilometrikorvauksina vuosimenoissa. Työt kirjataan ajopäiväkirjaan. 13. ja 14. Menojen korjauserät Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin voi sisältyä metsätalouden menoja, jotka siirretään metsätalouden verolomakkeelle kohtaan 13. Tällaisia ovat esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. Vastaavasti metsätaloudessa syntyvät menot siirretään maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen kohdassa 14. Tähän merkitään esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. Yksityiskäyttöön luetaan muun muassa omien polttopuiden teko metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä. 15. tai 16. Metsätalouden puhdas pääomatulo tai tappiollinen pääomatulo Jos metsätalouden tulos on positiivinen, luku merkitään kohtaan 15. Metsätalouden puhdas pääomatulo. Jos menot olivat suuremmat kuin tulot, luku merkitään kohtaan 16. Metsätalouden tappiollinen pääomatulo. Metsäveroilmoituslomakkeen toiselle sivulle on koottu tarkempia selvityksiä ensimmäisellä sivulla annetuista tulo- ja menoluvuista. Yksityiskäytössä olevan mönkijän käytön metsätöissä voi vähentää vuosimenoissa. II Selvitys vuonna 2012 tehdystä hankintatyöstä Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Työn arvo voidaan laskea käyttämällä joko metsäveroilmoituksen täyttöohjeissa annettuja kuutiometrikohtaisia taksoja tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Jos verovapaa kuutiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta kertyvän hankintatyön arvo lasketaan ansiotuloksi. Se lisätään hankintatyön tekijän palkka- tai eläketuloihin. Verovapaus on maatilakohtainen, eli kullakin maatilalla voi tehdä hankintatyötä verottomasti 125 kuutiometriin saakka. Hankintatyön tekijä voi olla myös puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä hankintatyön tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Metsäveroilmoituksen seliteosassa ilmoitetaan hankintatyön arvo kaikille tekijöille erikseen, jos työlle on ollut useita tekijöitä. Jos hankintapuun määrä ylittää verovapaan määrän, lomakkeelle lasketaan täyttölomakkeessa annetun kertoimen avulla veronalaisen työn arvo. Verottaja siirtää sen tekijän henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Esimerkkilomake II Selvitys vuonna 2012 tehdystä hankintatyöstä Lomakkeen etusivulla kohdassa 2.2. ilmoitettu polttopuun korjuun hankintatyön arvo selvitetään tekijäkohtaisesti. Metsänomistaja on korjannut ja kuljettanut itse polttopuuta 45 kuutiometriä. Työn arvon määrityksessä on käytetty syventävissä vero-ohjeissa annettuja arvoja (valmistus 25,26 e/m 3 ja korjuu 2,59 e/m 3 ). Koska hankintapuuta voi tehdä verovapaana 125 m 3 :een saakka, hankintatyön arvo on tässä kokonaan verovapaata. Hankintatyön yhteenlaskettu arvo merkitään kohtaan 17. 18. 24. Metsätilan metsävähennyspohja on yhteensä 12 480 euroa. Koska metsävähennystä ei ole aiemmin käytetty eikä luovutusvoittoihin ole lisätty metsävähennystä, se on kokonaan käytettävissä vuonna 2012. Metsävähennykseen oikeuttavia pääomatuloja (lomakkeen etusivun kohtien 1., 3. ja 4. summa, josta on vähennetty kohta 2. eli hankintatyön arvo) oli 25 280,80 euroa. Niistä olisi mahdollista vaatia 60 %:n suuruinen metsävähennys (15 168,48 euroa). Koko metsävähennyspohja on siten käytettävissä. 25. Tulouttamattomiin varauksiin merkitään vuonna 2011 tehty 750 euron menovaraus, jota ei vuonna 2012 vielä käytetty, sekä vuonna 2012 tehty 1 700 euron varaus. Vuoden 2011 menovaraus on käytettävä viimeistään vuonna 2017 ja vuonna 2012 tehty varaus vuonna 2018. 42 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 43
2 C -LOMAKKEEN KAKKOSSIVU Varauksilla voi tasoittaa eri vuosille osuvien tulojen ja meno jen verotusta. Menojen ja tulojen yhteensovittaminen Metsätaloudessa hakkuutuloja saadaan pienillä metsätiloilla usein vain muutaman vuoden välein mutta kustannuksia tulee vuosittain. Vaikka tappiollinen tulos hyvitetään muussa verotuksessa, tulojen ja menojen yhteensovittaminen verotuksen keinoin voi helpottaa talouden suunnittelua. Meno- ja tuhovarauksilla voi siirtää tuloja verotettavaksi niille vuosille, joille on tiedossa vähennettäviä kustannuksia. Erityisesti kuolinpesien kannattaa käyttää varauksia, koska kuolinpesän tappioita ei voi hyvittää osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa. Tappion voi vähentää pääomaverotuksessa seuraavien 10 vuoden aikana, mutta jos hakkuutuloja on harvoin, aika voi jäädä liian lyhyeksi. Erityisesti suurempien puukauppojen yhteydessä ennakonpidätykset eivät aina kata pääomaveroa, jolloin metsänomistaja saa seuraavana vuonna maksettavakseen jälkiveroja. Jos metsänomistajalla on tiedossa tulevia menoja, hän voi siirtää menovarauksella tuloja maksettavaksi myöhemmin ja pienentää samalla jälkiverojen mahdollisuutta. Metsänomistaja voi myös tehdä ennakon täydennysmaksun. Se pitää tehdä verovuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Koska pääomavero nousee nykyisin 50 000 euroa ylittävältä osuudelta 32 prosenttiin, huomiota kannattaa kiinnittää suurien puukauppatulojen jaksottumiseen. Koska rajassa otetaan huomioon muutkin pääomatulot, kannattaa pitää mielessä myös esimerkiksi luovutusvoitot. Hankintatyön arvo ilmoitetaan sille vuodelle, jona hankintatyötä on tehty. Jos hankintapuun ostaja ei ole ehtinyt maksaa hankinta- tai käteiskaupan maksusuorituksia tekovuoden aikana, hankintatyön arvo vähennetään metsätalouden pääomatulosta vasta seuraavana verovuonna, kun maksu puukaupasta saadaan. III Metsävähennyksen seuranta Alkuperäinen metsävähennyspohja merkitään kohtaan 18 ja siitä aiempina vuosina käytetty osuus kohtaan 19. Jos metsänomistaja on verovuonna myynyt metsäkiinteistöjä ja niiden luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, se merkitään kohtaan 20. Verovuonna käytettävissä oleva metsävähennysoikeus merkitään kohtaan 21. Verovuoden metsävähennyskelpoisia tuloja ovat metsävähennyskelpoisilta tiloilta kertyneet tulot. Jos tuloja on yli 2 500 euroa, siitä voidaan laskea 60 prosenttia metsävähennykseksi kohtaan 23. Käytetty metsävähennys saadaan laskemalla yhteen kohtien 19. ja 23. luvut. Seurantatiedot on merkittävä lomakkeelle, vaikka ei olisi käyttänyt metsävähennystä vuonna 2012. Selvitys de minimis -tuista Muiden viranomaisten mahdollisesti myöntämät vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet ilmoitetaan kohdassa 27. Niitä on voitu saada esimerkiksi maataloudesta. Yhtymäselvitys ja muut lomakkeet Metsänomistaja voi joutua täyttämään myös muita verolomakkeita kuin metsätalouden 2 C -lomakkeen, jos hän on tehnyt esimerkiksi metsäkiinteistökauppoja. Myös jotkin metsiin liittyvät tulot luetaan maatalouden tuloksi, ja ne ilmoitetaan maatalouden veroilmoituslomakkeella. Yhtymälomake 36 Jos metsäyhtymän osakkuuksissa on tapahtunut verovuoden aikana muutoksia, ne ilmoitetaan lomakkeella 36. Yhtymän metsätalouden tulos jaetaan omistussuhteiden mukaan. Myös verotusyhtymän maaaineksen myyntitulot ilmoitetaan lomakkeella 36. Maatalouden veroilmoitus 2 Sekä maa- että metsätaloutta harjoittavalla tilalla käytetään usein samoja koneita ja laitteita, ja omista metsistä otettua puuta voidaan käyttää maatalouden rakennusten rakentamisessa tai lämmittämisessä. Oman puun käytöstä maataloudessa kerrotaan sivulla 39 ja maatalouden koneiden käytöstä sivulla 42. Myös pelkkää metsää omistava maanomistaja voi tarvita 2-lomaketta. Sillä ilmoitetaan metsätilalta saadut vuokratulot, tulot metsätalouden kalustolla tehdystä satunnaisesta koneurakoinnista sekä jäkälän myyntitulot, samoin kuin puun pienimuotoisesta jatkojalostuksesta (kuten sahaus) saatu tulo. Laskelma luovutusvoitosta tai -tappiosta 9 Metsäkiinteistöjen ja metsätalouden koneiden myynnistä syntyvät voitot tai tappiot ilmoitetaan lomakkeella 9. 4 kysymystä arvonlisäverosta Arvonlisäverovelvollisuudesta on etua aktiiviselle metsänomistajalle. Jos et vielä ole arvonlisäverollinen, verovuoden 2012 osalta on nyt myöhäistä hakeutua alvvelvolliseksi. Asiaan kannattaa silti tutustua tulevien vuosien varalta. 1 Mitä arvonlisäverovelvollisuus merkitsee? Tuotteen tai palvelun myyjä lisää arvonlisäveron myytävien tuotteidensa hintoihin ja tilittää myymiinsä tuotteisiin sisältyvän arvonlisäveron valtiolle. Jos tuotteen ostaja on itse alv-velvollinen yrittäjä, hän voi vähentää ostamiensa tuotteiden sisältämät arvonlisäverot valtiolle tilittämistään arvonlisäveroista. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, puun ostaja lisää hintaan arvonlisäveron osuuden ja metsänomistaja tilittää veron verottajalle. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja voi vähentää esimerkiksi ostamansa raivaussahan hintaan sisältyvän arvonlisäveron puunmyyntitulojen arvonlisäverosta, jonka hän muuten tilittäisi kokonaisuudessaan valtiolle. Monet metsänomistajat myyvät puuta vain useiden vuosien välein. Välivuosinakin arvonlisäverovelvollisuus kannattaa, sillä ostojen alvit saa takaisin silloinkin, kun itsellä ei ole myyntituloista valtiolle maksettavia alveja. Etu on suurempi kuin vähennysten kautta, sillä arvonlisäveron saa takaisin kokonaan. Alv-velvollisuus onkin yleensä kannattavaa aktiivisesti toimivalle metsänomistajalle. 2 Milloin on alvvelvollinen? Maa- ja metsätalouden harjoittajat kuuluvat alkutuottajina arvonlisäveron piiriin, mutta alv-velvollisuus on pakollinen vasta, kun verovuoden myyntien arvo ylittää 8 500 euroa. Mukaan lasketaan myös muu alkutuotanto. Tätä pienemmillä tuloilla metsänomistaja ei ole Alvit on maksettava helmikuussa. arvonlisäverollinen, jollei ole itse vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverorekisteriin. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös kesken verovuoden jättämällä verottajalle perustamisilmoituksen. Silloin metsänomistaja katsotaan arvonlisäverovelvolliseksi siitä päivästä kun hakemus jätetään. Alv-velvollisuus voidaan hakea myös ilmoittautumismenettelyllä, jolloin se on voimassa vuoden alusta tai siitä päivästä alkaen kun on tultu metsänomistajaksi. Alv-velvolliseksi ei voi ilmoittautua taannehtivasti saadakseen jo tehdyn hankinnan alv-palautukset, jos ei arvioi tekevänsä kyseisenä vuonna puukauppaa. Arvonlisäverovelvollisuus on kerran alettuaan voimassa, kunnes tekee verottajalle lopettamisilmoituksen. Alv-velvollisen metsänomistajan on jätettävä kausiveroilmoitus myös silloin, kun verovuonna ei ole kertynyt arvonlisäveroja. Verohallinnon sähköisessä Verotilipalvelussa voi jättää kausiveroilmoituksen. Sekä ilmoittamisen että arvonlisäverojen maksamisen määräpäivä on 28.2.2013. 44 metsä Aarre 1/13 Aarre 1/13 metsä 45
Kun arvonlisäverovelvollinen kuolinpesä puretaan, muutetaan yhtymäksi tai metsätila myydään, verottajalle on jätettävä lopettamisilmoitus lomakkeella Y6. Mahdolliset maksamattomat arvonlisäverot on silloin tilitettävä lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Määräaika kannattaa muistaa, sillä myöhästymisestä joutuu maksamaan sakkomaksua. 3 Miten arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan? Arvonlisäverot on laskettava ja maksettava itsenäisesti verottajan tilille. Alvit ilmoitetaan verottajalle kausiveroilmoituksella. Sen voi palauttaa paperisena metsäveroilmoituksen mukana tai antaa sähköisesti Verotili-palvelun kautta. Alkutuottaja jättää vain yhden kausiveroilmoituksen, eli maatalouden ja metsätalouden arvonlisäverot ilmoitetaan yhdessä. Myös puolisoiden arvonlisäverot ilmoitetaan samalla ilmoituksella. Arvonlisäveroista ei tule erillistä maksumääräystä, vaan ne tulee maksaa helmikuun loppuun mennessä, jolloin myös kausiveroilmoitus on jätettävä. Maksussa käytetään omaa verotilin viitenumeroa. Se säilyy joka vuosi samana. Puukaupasta maksettavat arvonlisäverot voivat olla suuriakin summia. Jos puukauppa on tehty alkuvuonna, metsänomistajan pitää muistaa varautua vuoden kuluttua maksettavaan verosummaan. 4 Miten toimii Verotili-palvelu? Verotili on Verohallinnon sähköinen palvelu, jonka kautta voi hallita oma-aloitteisesti Verotilille voi maksaa alvit ennakkoon. maksettavien maksujen ja verojen, kuten arvonlisäverojen tietoja. Sen kautta voi myös tehdä kausiveroilmoituksen. Palvelun osoite on www. vero.fi/verotili. Verotilin kautta hoidettaviin maksuihin kuuluvat myös työnantajan ennakonpidätykset. Jos metsänomistajalla on palkanmaksun ennakonpidätyksiä, hän voi käyttää mahdollisen arvonlisäveron palautuksen Verotilin kautta ennakonpidätysten maksuun. Verotilille voi myös maksaa ennakkoon odottamaan puukaupan arvonlisäveron. Sille saa verotilillä pienen koron helmikuun loppuun saakka. Verotilipalveluun kirjaudutaan omien verkkopankin tunnusten tai Katso-tunnisteen avulla. Lisää tietoa sähköisistä lomakkeista on sivulla 40. Kausiveroilmoitus tulee antaa, vaikka vuodelta 2012 ei olisi ilmoitettavaa veroa. Muuten voi seurata arvioverotus. JAPA KETJUSAHA MALLISTO ON UUDISTUNUT! Kysy lisää lähimmältä jälleenmyyjältäsi jonka näet osoitteesta www.japa.fi 46 xxx Aarre 1/13