1 Aika 24.10.2011 klo 16.30 19.25. Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä, poistui :n 240 käsittelyn jälkeen. Heikki Eitakari jäsen läsnä Markku Huttunen jäsen läsnä Heikki Juutinen jäsen läsnä Riitta Kauppinen jäsen läsnä Tuula Merjola-Partanen jäsen läsnä Mauri Pesonen jäsen läsnä Marja-Sisko Pihl jäsen läsnä Taina Tammekann jäsen läsnä, poistui :n 240 käsittelyn jälken. Maija Taskinen jäsen läsnä Annikki Tiilikainen jäsen läsnä Taisto Toppinen jäsen poissa Upi Heinonen Toppisen varajäsen läsnä kirkkovaltuuston Ilkka Raninen puheenjohtaja poissa kirkkovaltuuston Juhani Laurinkari varapuheenjohtaja poissa Esko Konttinen kirkkoherra läsnä Reijo Leino kirkkoherra läsnä Jaana Marjanen lääninrovasti läsnä Aulikki Mäkinen kirkkoherra läsnä Ilpo Rannankari tuomiorovasti läsnä Lahja Pyykönen viestintäpäällikkö läsnä Raili Pursiainen henkilöstöpäällikkö läsnä, poistui klo 19.00 :n 236 käsittelyn aikana Kokoukseen velvoitetut Timo Korhonen hallintojohtaja läsnä Mika Pulkkinen vt. rekisterinjohtaja läsnä Arja Keränen hallintosihteeri läsnä Kokoukseen kutsuttu Raimo Hakkarainen johtava oppilaitosteologi läsnä 228-236 Aarne Laukkanen puistopäällikkö läsnä 228-240 Seppo Marjanen diakoniajohtaja läsnä 228-236 Martti Sutinen kiinteistöpäällikkö läsnä 228-236 Riitta-Liisa Taskinen lapsityönjohtaja läsnä 228-236, poistui klo 19.15 :n 236 käsittelyn aikana. Irene Venejärvi perheasiainneuvottelukesk. joht. 228-236 Risto Voutilainen joht. sairaalasielunhoitaja läsnä 228-236, poistui klo 18.45 :n 236 käsittelyn aikana. Martti Ängeslevä tietohallintopäällikkö läsnä 228-236
2 Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi 368. 228 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksitoista (11) jäsentä ja se on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen on toimitettava vähintään kolme päivää ennen kokousta. Esityslista on postitettu hallintovirastosta 19.10.2011. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 229 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Upi Heinonen ja Heikki Eitakari. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä 26.10. 9.11.2011 hallintovirastossa viraston aukioloaikana. Päätettiin, että pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. 230 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Merkittiin tiedoksi henkilöstöasiain johtokunnan päätös talousarvioasiakirjaan sisältyvästä henkilöstösuunnitelmasta. Päätös jaettiin tiedoksi kokouksen osanottajille. Asia käsitellään talousarvion yhteydessä. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 231 KUOPION SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENNESELVITYS Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 14.12.2010 käynnistää rakenneselvitystyön Kuopion seurakuntayhtymässä.. Päätöksen taustalla olivat seurakuntayhtymässä laaditut strategiasuunnitelmat ja niissä ilmaistu tarve selvittää hallinnollisia ja rakenteellisia vaihtoehtoja seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä sekä viime kädessä kirkkovaltuutettu Matti Kontion ym. 15.12.2009 tekemä valtuustoaloite käynnistää rakenneselvitystyö. Selvitystyön tavoitteeksi asetettiin, että selvitystyö koskisi nykyisen seurakuntayhtymän seurakuntarakennetta ja yhteisten työmuotojen asemaa suhteessa paikallisseurakuntien toimintaan. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin selvittää seurakuntayhtymän toimintaympäristön seurakuntarakennetta ja siellä mahdollisesti vireillä olevia kehityshankkeita. Tarkoituksena oli myös selvittää seurakuntayhtymän talouden nykytilaa, rakennetta ja kehi-
3 tysnäkymiä. Tavoitteena oli selvittää yhtenä vaihtoehtona ns. kehysbudjetoinnin käyttöön ottoa. Selvitystyöhön sisällytettiin myös kiinteistöjä koskeva perusselvitys. Rakenneselvityksen tekijöiksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Lapuan hiippakunnan eläkkeellä olevan hiippakuntadekaanin, rovasti Paavo Haapakosken ja Vaasan seurakuntayhtymän eläkkeellä olevan talousjohtajan, ekonomi Silvo Similän. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti aikataulutavoitteeksi, että selvitystyö olisi valmis alkusyksyllä 2011. Yhteinen kirkkoneuvosto asetti 31.12011 selvitystyötä varten ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata selvitysprosessia. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin yhteisen kirkkoneuvosto varapuheenjohtaja, lehtori Väinö Matti Miettinen ja muiksi jäseniksi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan, rehtori Ilkka Ranisen, yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan, professori Juhani Laurinkarin, henkilöstöjohtokunnan puheenjohtajan, henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantaman, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtajan, rekisteripäällikkö Taisto Toppisen, lehtori Heikki Juutisen, musiikinopettaja Taina Tammekannin, kirkon koulutuskeskuksen kouluttajan, pastori Lasse Östringin ja kirkon koulutuskeskuksen kouluttajan, KTM, pastori Timo Tulisalon. Selvitysmiehet ovat työnsä aikana perehtyneet Kuopion seurakuntayhtymän hallinnolliseen ja taloudelliseennykytilaan. Lisäksi selvitysmiehet ovat suorittaneet henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kuulemiset Tässä yhteydessä on järjestetty yhteensä 27 kuulemistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 260 tyontekijää ja luottamushenkilöä..selvitysmiehet ovat myös kuulleet kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitaloa sekä kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmua ja projektisihteeri Terhi Jormakkaa kokonaiskirkon näkemyksistä seurakuntarakenteen kehittämisen suhteen. Niin ikään prosessin aikana on kuultu Kuopion ympäristökuntien ja seurakuntien näkemyksiä yhteistoiminnan kehittämisestä ja mahdollisista kuntaliitoksista. Selvitystyön aikana ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Näissä kokouksissa selvitysmiehet informoivat ohjausryhmää selvitystyön kulusta ja saaneet ohjausryhmältä palautetta jatkotyöskentelyä varten. Selvitysmiehet ovat jättäneet loppuraporttinsa rakenneselvityksestä. Raportti on esityslistan liitteenä 1. Raportissa esitetään katsaus Kuopion seurakuntayhtymän ja sen toimintaympäristön sekä kokonaiskirkon nykytilanteeseen sekä esitetään arvioita tulevasta kehityksestä. Raportissa esitetään seurakuntayhtymän vaihtoehtoiset seurakuntarakennemallit sekä visio 2015 Kuopion seurakuntayhtymän rakenteesta. Raportti sisältää myös selvitysmiesten konkreettiset ehdotukset seurakuntayhtymän rakenteeksi ja ehdotukset asian viemiseksi eteenpäin. Rakenneselvityksen laadinta aloitettiin aikanaan valtuustoaloitteen pohjalta. Tässä vaiheessa rakenneselvityksen loppuraportti voitaisiin antaa tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle ja seurakuntayhtymän henkilöstölle. Tarkoituksena on järjestää tammikuussa valtuustoseminaari rakenneselvityksestä. Sen perusteella yhteinen kirkkoneuvosto tulee aikanaan päättämään jatkotoimista asian valmistelun osalta.
4 Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että rakenneselvitys merkitään tiedoksi. Rakenneselvitys merkittiin tiedoksi. 232 HAUTASIJAMAKSUJEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2012 Haudan luovutukseen liittyvät maksut tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkolliskokous on päättänyt 6.5.2011 ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Hautaustoimessa perittäviin maksuihin sovelletaan lisäksi, mitä hautaustoimilain 6 :ssä säädetään. Hautaustoimilain 6 :ssä mainitaan mm., että hautaustoimessa perittävät maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle. Kirkkohallituksesta saatujen tämän hetkisten tietojen mukaan lakimuutos tulee voimaan mahdollisesti vuoden 2012 aikana. Kirkkohallituksessa on tehty yhteenveto seurakuntien hautaustoimen toimintatuotoista, kuluista ja poistoista vuodelta 2009. Toimintatuottojen osuudeksi bruttokustannuksista kirkkohallituksen käsityksen mukaan tulisi tähdätä 25 30 %:iin. Kuopion ev.ut. seurakuntayhtymässä toimintatuottojen osuus hautaustoimen bruttokustannuksista oli 16,7 % vuonna 2009. Hautaustoimen omakustannusarvon laskeminen on tehty Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 44/2002 ohjeen mukaisesti ja se on vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan 2 270,80 euroa hautausta kohti, liite 2. Perittävillä hautamaksuilla pitäisi voida kattaa joitakin hautausmaalle ostettavista palveluista. Tällaisia palveluja ovat mm. alueiden kunnossapito (talvikunnossapito, hiekoitussepeli ym.), valaistus, jätehuolto ja kasteluvesi. Edellä mainittujen palvelujen ostamiseksi vuodelle 2011 on talousarviossa varattu 114 000 euroa. Vuosittain tehdään noin 650 700 arkkuhautausta, joista vanhoihin ns. ainaishautoihin tehdään puolet hautauksista. Uusia luovutettavia hautoja on vuodessa noin 150. Loput hautauksista tehdään aikaisemmin luovutettuihin määräaikaisiin hautoihin. Maksu voidaan periä uusista luovutettavista haudoista ja haudattaessa aikaisemmin luovutettuihin määräaikaisiin hautoihin, joissa joudutaan mahdollisesti jatkamaan hallinta-aikaa koskemattomuusajan verran. Ainaishautoihin haudattaessa hautasijamaksua ei voida periä. Joten edellä mainittujen palvelujen ostamiseen tarvittavan määrärahan kattamiseksi ei tasavertaisen kohtelun vuoksi voitane periä täysimääräisenä uuteen luovutettavaan tai aikaisemmin luovutettuun määräaikaiseen hautaan haudattaessa.
5 Tällä hetkellä peritään kuopiolaiselta, kaksi arkkuhautasijaa käsittävästä haudasta 100 euroa. Ulkopaikkakuntalaisen hinta on 700 euroa. Muissa suurimmissa seurakuntayhtymissä vastaavat maksut vaihtelevat oman kunnan alueella asuvalla 180 350 euroa/kaksi hautasijaa. Ulkopaikkakuntalaisen hinta on 360 500 euroa. Kirkkohallituksen vuonna 2005 hautaustoimen maksut yleiskirjeessä hautaamiseen liittyvien palvelujen, kuten haudan avaamisen ja peittämisen maksut voivat olla lähellä omakustannushintaa, kun taas hautapaikkamaksu voi olla (ja sen kuulukin olla, yhteisövero huomioon ottaen) omakustannushintaa alempi. Edellä mainituista syistä on perusteltua, että vuoden 2012 alusta kuopiolaisten hautamaksuja korotetaan 100 eurosta 200 euroon/kaksi arkkuhautasijaa. Hautaoikeuden jatkamisesta perittäisiin 8 euroa/vuosi. Ulkopaikkakuntalaisen maksu säilytettäisiin ennallaan. Lapsen ja uurnahaudan maksut ehdotetaan säilytettävän entisellä tasolla. Hauta- ja hautauspalvelumaksujen hinnoittelussa sovelletaan Järvi-Kuopion seurakunnan alueella olevien vainajien kohdalla kuopiolaisen vainajan mukaista hinnoittelua. Perusteluna on, että Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kunnan alueet ovat Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän toimialueella. Esityslistan liitteenä 3 on ehdotus hautasijamaksuiksi vuodelle 2012. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa 27.9.2011. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle hautasijamaksujen vahvistamista vuodelle 2012 liitteen 3 mukaisesti. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautasijamaksut vuodelle 2012 vahvistetaan liitteen 3 mukaisesti. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 233 HAUTAUSPALVELUMAKSUJEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2012 Hautauspalvelumaksut tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on päättänyt 6.5.2011 ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Hautaustoimessa perittäviin maksuihin sovelletaan lisäksi, mitä hautaustoimilain 6 :ssä säädetään. Hautaustoimilain 6 :ssä mainitaan mm., että hautaustoimessa perittävät maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle.
6 Kirkkohallituksesta saatujen tämän hetkisten tietojen mukaan lakimuutos tulee voimaan mahdollisesti vuoden 2012 aikana. Kirkkohallituksessa on tehty yhteenveto seurakuntien toimintatuotoista, - kuluista ja poistoista vuodelta 2009. Toimintatuottojen osuudeksi bruttokustannuksista kirkkohallituksen käsityksen mukaan tulisi tähdätä 25 30 %:iin. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä toimintatuottojen osuus hautaustoimen bruttokustannuksista oli vuonna 2009 16,7 %. Hautaustoimen omakustannusarvon laskeminen on tehty Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 44/2002 ohjeen mukaisesti ja sen on vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan 2 270,80 euroa hautausta kohti. Laskelma on esityslistan liitteenä 2. Kirkkohallituksen vuonna 2005 antamien ohjeiden mukaan hautaamiseen liittyvien palvelujen, kuten haudan avaamisen ja peittämisen maksut voivat olla lähellä omakustannushintaa, kun taas hautapaikkamaksu voi olla ja sen kuulukin olla, yhteisövero huomioon ottaen omakustannushintaa alempi. Kuopion seurakuntayhtymässä on 1.9.2011 alkaen siirrytty arkkuhautojen kaivamisessa ostopalvelujen käyttöön. Vuodessa arkkuhautoja kaivetaan 23 eri hautausmaalla noin 650 700 hautaa. Yhteenvedon mukaan yhden arkkuhaudan kaivun keskihinnaksi tulee 327 euroa. Lisäksi vuosien 2001 2004 tehdyn työajan seurannan mukaan ostopalvelujen lisäksi seurakuntayhtymän omaksi työksi jää 15 20 % ostopalvelun hinnasta. Tästä muodostuu yhden arkkuhautapaikan kaivun todelliseksi hinnaksi 376 392 euroa. Tällä hetkellä kuopiolaisilta peritään arkkuhaudan kaivamisesta 261 euroa ja ulkopaikkakuntalaisilta 386 euroa, joka vastaa tällä hetkellä omakustannushintaa. Muissa suurimmissa seurakuntayhtymissä vastaavat maksut vaihtelevat oman kunnan alueella asuvalla 172 400 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta 198 546 euroa. Arkkuhaudan kaivamisesta kuopiolaiselta tällä hetkellä perittävän maksun ja todellisten kulujen erotus on 125 euroa. Yhdenmukaiseen menettelyyn, tasavertaisen kohteluun ja todellisten kulujen perimiseen kaikilta voitaisiin siirtyä porrastetusti vuoteen 2014 mennessä. Vuodessa arkkuhaudan kaivumaksuja korotettaisiin nykytasosta tasasuuruisesti 57 euroa/vuosi kolmen vuoden aikana. Edellä mainittu summa muodostuu siitä, että ulkopaikkakuntalaisen kaivumaksua korotetaan vuosittain kolme prosenttia. Tämän jälkeen voitaisiin laskuttaa kaikilta palvelujen tuottamisesta muodostuneet todelliset kustannukset. Tuhkauksen omakustannushinta on tällä hetkellä 162 euroa. Tuhkauksesta kuopiolaiselta perittävän maksun ja todellisten kulujen erotus on 57 euroa. Seurakuntayhtymässä on suunniteltu toisen krematoriouunin rakentamista vuonna 2012. Rakentamiskustannukset on alustavasti suunniteltu maksettavaksi 10 15 vuoden aikana tuhkauksista perittävillä maksuilla. Vuoden 2012 tuhkauksen hinta kuopiolaiselta ehdotetaan korotettavaksi 105 eurosta 135 euroon. Yhdenmukaisen menettelyn, tasavertaisen kohtelun ja todellisten kulujen perimiseen kaikissa tuhkaukissa voitaisiin siirtyä vuoteen 2013 mennessä.
7 Pyhän Markuksen- ja Pyhän Pietarin kappeleissa tapahtuvissa vainajan siunauksissa ehdotetaan maksun korottamista 99 eurosta 150 euroon. Muut kappelit ja Juankosken, Kaavin, Karttulan, Muuruveden, Riistaveden, Syvänniemen, Säyneisen, Tuusniemen sekä Vehmersalmen kirkossa tapahtuvissa siunauksissa ehdotetaan tilavuokran korottamista 75 eurosta 125 euroon. Edellä mainitut hinnan tarkistukset ovat samansuuntaisia muiden samankokoisten seurakuntayhtymien kappeleista perittävistä maksuista. Kuopion ev.lut.seurakuntien jäseniltä ei peritä tilavuokraa kappeleissa tai kirkoissa suoritettavasta siunauksesta. Muita hautauspalvelumaksuja esitetään korotettavaksi kolme prosenttia vuoden 2011 tasosta. Ehdotus vuonna 2012 perittäviksi hautauspalvelumaksuiksi on esityslistan liitteenä 4. Hauta- ja hautauspalvelumaksujen hinnoittelussa sovelletaan Järvi-Kuopion alueella olevien vainajien kohdalla kuopiolaisen vainajan mukaista hinnoittelua. Perusteluna on, että Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kunnan alueet ovat Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän toimialueella. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli 27.9.2011 hautauspalvelumaksuja vuodelle 2012. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle maksujen vahvistamista liitteen 4 mukaisesti. Hallintojohtaja ehdottaa, - että hautauspalvelumaksut vuodelle 2012 vahvistetaan liitteen 4 mukaisesti. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 234 SEURAKUNTATILOISTA PERITTÄVIEN TILAVUOKRIEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2012 Yhteinen kirkkoneuvosto vahvistaa seurakuntatiloista perittävät vuokrat. Kuopion seurakuntien nykyiset euromääräiset tilavuokrat ovat olleet käytössä vuoden 2011 alusta lukien ja nyt vuoden 2012 hinnastoon on yhdistetty Järvi Kuopion seurakunnan sekä Karttulan alueen tilavuokrat. : Tilavuokra peritään tilaisuuksista, joiden järjestämisestä vastaa muu kuin seurakunta. Vuokra peritään yksityistilaisuuksista ja liiketoimintaa harjoittavilta yrityksiltä. Seurakunnallisten tilojen käytöstä kastetilaisuuksiin peritään vuokra vain keittiön käytöstä. Syntymäpäivät ym. perhejuhlat ja Kuopion seurakuntien jäsenten muistotilaisuuksista peritään vuokra kaikista tiloista vuoden 2012 alusta. Tilavuokrien maksuvapautuksen myöntämisestä päättää ao. kirkkoherra tai hallintojohtaja. Ohje maksuvapautuksen myöntämisestä on liitteenä tilavuokraohjeessa. Ohje ja hinnasto tulevat työntekijöiden käyttöön. Ehdotus vuonna 2012 perittäviksi tilavuokriksi ohjeineen on esityslistan liitteenä 5.
8 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli vuoden 2012 tilavuokria 18.10.2011. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle tilavuokrien vahvistamista esitetyn mukaisina. Hallintojohtaja ehdottaa, - että seurakuntatiloista perittävät vuokrat sekä vuokrausohje vuodelle 2012 vahvistetaan liitteen 5 mukaisina. Päätettiin tehdä joitakin tarkennuksia tekstiin. Erilaisten yhteistyökumppaneiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen järjestämistä konsertti- ym. tilaisuuksista voidaan kirkkoherran päätöksellä antaa 25, 50, 75 tai 87,5 %:n suuruinen alennus, jolloin tilaisuuteen voidaan myydä ohjelmia joiden lunastaminen ei ole pakollista. Ohjeen tekstimuoto tarkistetaan hallintovirastossa. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 235 PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN ASIAKASMAKSUJEN JA LUENTOPALKKOIDEN HINTOJEN TARKISTAMINEN Perheasiain neuvottelukeskus on perinyt vuodesta 2004 alkaen sopimusseurakunniltaan perheneuvotteluista 75 /1 moduuli (1 moduuli = 45 minuuttia). Yleisen kustannustason noustessa on tullut tarpeelliseksi nostaa käyntihintaa 85 /1 moduuli. Perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijät pitävät alustuksia ja luentoja parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvistä teemoista. Alustuksista on peritty vuodesta 2008 lähtien 70 /1 moduuli (1 moduuli=45 minuuttia). Luentopalkkiota esitetään nostettavaksi sopimusseurakunnille 80 /1 moduuli. Yhteisen sielunhoidon johtokunta käsitteli asiaa 7.9.2011. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvontakäyntien hintaa tarkistetaan vuoden 2012 alusta 75 eurosta 85 euroon/moduuli ja luentopalkkiota 70 eurosta 80 euroon/moduuli Hallintojohtaja ehdottaa, - että perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvontakäyntien hintaa tarkistetaan siten, että hinta olisi sopimusseurakunnille vuoden 2012 alusta alkaen 85 /1 moduuli ja luentopalkkio 80 /1 moduuli. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin.
9 236 VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 Kirkkojärjestyksen 15. luvun 1. :n mukaan yhteisen kirkkovaltuuston on hyväksyttävä talousarvion hyväksymisen yhteydessä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiselle turvataan. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n 3. momentin mukaan talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan, ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy toimintayksiköiden toiminnalliset tavoitteet hyväksyessään talousarvion. Talousarvion lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy kahta talousarviovuoden jälkeistä vuotta varten toiminta- ja taloussuunnitelman. Järjestelmä on rullaava siten, että vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma ensimmäinen vuosi siirtyy vuotuisen talousarviosuunnittelun piiriin ja suunnitelmaan lisätään yksi vuosi. Yhteisen kirkkoneuvoston antaman vuoden 2012 talousarvion laadintaohjeen ja talousarviokehysten mukaan talousarvioehdotus on laadittu siten, että henkilöstömenojen on arvioitu vuonna 2012 kasvavan 3 prosentilla vuoden 2011 tasosta. Kiinteistöjen kunnossapito- ja ylläpitomenot on otettu talousarvioon mahdollisimman realistisina. Muiden toimintamenojen osalta kehys on laadittu niin, että se on vuoden 2011 talousarvion tasolla. Lisäksi talousarviossa on tuloutettu kolehtikirjanpidossa olevista seurakuntatyön rahastoista ja muista rahastoista toimintamenojen katteeksi yhteensä 66 700 euroa. Lisäksi yhteisvastuu keräyksen tuottoja on kirjattu talousarvioon 79 000 ja kuluja 71 100 euroa. Talousarvioehdotus on laadittu perustuen kirkollisveroprosentin pitämiseen 1,5 prosentissa. Ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien 2013 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on laadittu seurakuntaneuvostojen, yhteisten työalojen johtokuntien ja yksittäisten viranhaltijoiden tekemien esitysten sekä eräiden kristillisten järjestöjen ja yhdistysten tekemien anomusten perusteella. Talousarvioehdotus on esityslistan liitteenä 6. Vuoden 2012 talousarvion toimintamenojen loppusumma on 21 995 290 euroa, mikä on 1 437 710 euroa eli 7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 talousarviossa. Toimintatuottoja on arvioitu kertyvän vuonna 2012 yhteensä 3 433 260 euroa, mikä on 546 940 euroa eli 18,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli ns. toimintakate on 18 562 030 euroa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenojen suurin yksittäinen menoerä on henkilöstömenot, joiden loppusummaksi on arvioitu 13 083 410.euroa. Tämä on 1 929 080 euroa eli 17,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 talousarviossa. Verotuloja on vuonna 2012 arvioitu kertyvän yhteensä 20 239 300 euroa, josta kirkollisverotulojen osuus on 18 286 300 euroa ja yhteisöverojen
10 1 953 000 euroa. Verotuloarvio perustuu tuloveroprosentin pitämiseen 1,5 prosentissa. Kirkollisverokertymän on arvioitu kasvavan vuonna 2011 2 prosentilla vuoden 2010 tasosta ja pienenevän 1 prosentilla vuonna 2012. Yhteisöveron tuoton on arvioitu kasvavan vuonna 2011 16,6 prosenttia ja laskevan vuonna 2012 7 prosentilla. Vuosikate on 713 920 euroa. Poistojen ja satunnaisten erien jälkeinen tilikauden tulos on miinuksella 492 820 euroa. Talousarvion 2012 investointiosan loppusummaksi kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on esittänyt 4 782 000 euroa ja koko suunnittelukauden 2012 2014 investointimenojen loppusummaksi 11 090 000 euroa. Lisäksi vuosien 2012 2021 investointitarpeiksi on arvioitu 21 392 000 euroa. Laadittujen ennusteiden mukaan koko suunnittelukaudella investointeihin näyttäisi olevan käytettävissä vain 0,8 miljoonaa euroa vuotuista tulorahoitusta. Vuosikate on positiivinen vain vuonna 2012, jonka jälkeen vuosikate ja koko seurakuntayhtymän talous kääntyy alijäämäiseksi. Seurakuntayhtymällä on käyttää investointien rahoitukseen em. 0,8 miljoonan lisäksi n 11 miljoona euron kassavaranto. Investointeja ei myöskään ole mahdollista rahoittaa lainanotolla ilman radikaaleja toimintakulujen leikkauksia. Vuosille 2012 2014 esitettyjä investointeja ei ole mahdollista toteuttaa ilman, että seurakuntayhtymän toimintakuluja leikataan varsin radikaalilla tavalla. Mikäli investointiohjelma toteutetaan esitetyllä tavalla on seurauksena suurella todennäköisyydellä kassakriisi viimeistään vuonna 2014. Hallintojohtaja käsityksen mukaan investointeja ei voida toteuttaa ennen kuin seurakuntayhtymässä on hyväksytty kiinteistöstrategian mukainen konkreettinen kiinteistöjen realisointisuunnitelma. Ennen Alavan kirkon peruskorjauksen aloittamista on myös selvitettävä millaiseen seurakuntarakenteeseen Kuopiossa tulevaisuudessa pyritään. Investointeja ei ole kuitenkaan kokonaan tarkoituksenmukaista siirtää myöhemmäksi. Yhteisen kirkkovaltuuston periaatepäätöksen mukaan vain merkittävien, esim. yli 500 000 euron suuruisten investointien toteuttaminen voitaisiin siirtää, kunnes konkreettinen kiinteistöstrategia on hyväksytty ja tehty periaatepäätös tulevasta seurakuntarakenteesta. Hallintojohtaja käsityksen mukaan investointien toteuttaminen kiinteistöja hautaustoimen johtokunnan esittämällä tavalla ei ole realistista ja vaarantaa seurakuntayhtymän talouden vakauden sekä johtaa suurella todennäköisyydellä rahoituskriisiin suunnittelukauden lopulla. Investointien rahoitus vieraalla pääomalla ei ole myöskään mahdollista, koska seurakuntayhtymä ei ilman radikaaleja menoleikkauksia kykene tulevina vuosina maksamaan lainan lyhennyksiä ja korkoja.. Hallintojohtaja esittelee talousarvio- ja toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta tarkemmin kokouksessa. Hallintojohtaja ehdottaa, 1. että vuoden 2012 talousarvio hyväksytään liitteen 6 mukaisena, 2. että merkittävien, yli 500 000 euron suuruisten investointien toteuttamista lykätään kunnes seurakuntayhtymässä on hyväksytty konkreettinen suunnitelma kiinteistöjen realisoimiseksi ja selvitetty millaiseen seurakuntarakenteeseen Kuopiossa tulevaisuudessa pyritään,
11 3. että talousarvion käyttötalousosan sitovuustasoksi vahvistetaan yleishallinnon, seurakunnallisen toiminnan, hautatoimen ja kiinteistötoimen osalta lukutason toimintakate ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien osalta kustannuspaikkatason toimintakate ja investointiosan osalta hanketaso, 4. että toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 hyväksytään noudatettavaksi ohjeellisena ponsien 1 2 mukaisesti, 5. että talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta pyydetään seurakuntaneuvostojen ja yhteisten työalojen johtokuntien lausunnot 18.11.2011 mennessä. Kirkkoneuvosto keskusteli talousarviosta vilkkaasti. Talousarvion henkilöstösuunnitelmaan hyväksyttiin henkilöstöasiain johtokunnan esittämät korjaukset seuraavasti: kohdasta nuorisosihteeri poistetaan sanat ja mahdollisesti lakkautetaan sen jälkeen (s. 63) sekä kohdassa 2 sairaalasielunhoitajan virkaa myös toinen virka täytetään määräajaksi 1.1.2013 31.12.217 (s. 66). Lisäksi korjataan keskusrekisterin henkilöstömääräksi 7,6 työntekijää. Keskustelun aikana Heikki Juutinen esitti, että hallintojohtajan päätösehdotuksen kohdasta 2 jätetään pois lause: ja selvitetty millaiseen seurakuntarakenteeseen Kuopiossa tulevaisuudessa pyritään. Upi Heinonen ja Taina Tammekann kannattivat Juutisen tekemää esitystä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: suoritetaan kädennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat hallintojohtajan tekemää ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juutisen tekemää esitystä, äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä annettiin yhdeksän (9) JAAääntä ja neljä (4) EI-ääntä, joten hallintojohtajan ehdotus tuli kirkkoneuvoston päätökseksi. Hallintojohtajan ehdotukset hyväksyttiin. 237 HAUTOJEN HOITOHINTOJEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2012 Hautojen hoitohinnat tarkistetaan vuosittain ja ne vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto. Esityslistan liitteessä 7 olevassa ehdotuksessa hautojen vuosihoitohintaan esitetään kolmen prosentin korotusta, mikä vastaa yleistä hinnankorotustasoa. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa 27.9.2011. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle hoitohintojen vahvistamista liitteen 7 mukaisesti. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautojen hoitohinnat vuodelle 2012 vahvistetaan liitteen 7 mukaisesti
12 Kirkkoneuvosto Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 238 HAUTAINHOITORAHASTON (HHR) TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa vuosittain hautainhoitorahaston talousarvion. Rahaston tulot koostuvat arvioiduista vuosihoitomaksuista ja määräaikaisten hoitosopimusten pääoman korkotuloista ja sopimusten pääoman kuoletuksista sekä rahaston omistamien asunto-osakkeiden vuokratuloista. Rahaston pääoma on tällä hetkellä 2 151 434 euroa. Rahaston varat on sijoitettu lyhyt- ja pitkäaikaisiin pankkitalletuksiin ja osakerahastoon. Varoja on sijoitettu myös viiteen asunto-osakkeeseen, joiden hankintahinta oli yhteensä 236 614 euroa. Asunto-osakkeiden arvioitu tuotto on noin 8 %. Rahaston taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ehdotus hautainhoitorahaston vuoden 2012 talousarvioksi on esityslistan liitteenä 8. Menojen suurimman erän muodostavat henkilöstömenot. Rahasto maksaa vuokraa seurakuntayhtymälle kaluston ja kiinteistön käytöstä yhteensä 93 950 euroa. Rahaston talousarvioehdotuksen menojen loppusumma on 469 330 euroa ja arvioidut tulot 425 500 euroa. Talousarvioehdotus osoittaa 43 830 euron alijäämää. Alijäämäisyys johtuu henkilöstömenojen, palvelujen, aineiden ja tarvikkeiden hinnan korotuksista. Palkkamäärärahojen suuri kasvu johtuu siitä, että sinne on lisätty yhden henkilön puolen vuoden palkka hoitosopimushautojen määrän lisäyksen vuoksi. Vuonna 2012 alkavalla hoitokaudella on määräaikaishoitosopimuksia 3 404. Vuosihoitoja oli vuonna 2011 yhteensä 1 380. Hoitosopimusten kokonaismäärä vuoden 2012 alussa on noin 4 784. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli hautainhoitorahaston talousarviota 27.9.2011. Johtokunta päätti esittää hautainhoitorahaston talousarvion yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. Hallintojohtaja ehdottaa yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hautainhoitorahaston talousarvioehdotus vuodelle 2012 hyväksytään liitteen 8 mukaisesti. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin.
13 239 TOISEN PUUTARHURIN VIRAN VAALIN VAHVISTAMINEN HAUTAUSTOIMESSA Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi 14.12.2010 puutarhuri Tuomo Korhosen hautaustoimen toisen puutarhurin virkaan kuuden kuukauden koeajalla. Valinta liittyi hautaustoimen tehtävien uudelleen järjestelyyn. Tuomo Korhonen aloitti virassa 1.4.2011. Koeajan päättymisen jälkeen hän on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan viran vastaan. Hallintojohtaja ehdottaa, - että hautaustoimen toisen puutarhurin viran vaali vahvistetaan. Hautaustoimen toisen puutarhurin viran vaali vahvistettiin. 240 SEURAKUNTAMESTARIN VIRAN VAALIN VAHVISTAMINEN HAUTAUSTOIMESSA Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi 14.12.2010 puutarhuri Ilpo Eskelisen hautaustoimen seurakuntamestarin virkaan kuuden kuukauden koeajalla. Valinta liittyi hautaustoimen tehtävien uudelleen järjestelyyn. Ilpo Eskelinen aloitti virassa 1.4.2011. Koeajan päättymisenjälkeen hän on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan viran vastaan. Hallintojohtaja ehdottaa, - että hautaustoimen seurakuntamestarin viran vaali vahvistetaan. Hautaustoimen seurakuntamestarin viran vaali vahvistettiin. 241 JÄÄSKELÄISEN AUTO OY:N HANKINTAOIKAISU Yhteinen kirkkoneuvosto teki kokouksessaan 12.9.2011 päätöksen hyväksyä Savonlinja-yhtiöiden tarjouksen leirikeskuskuljetuksista kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena. Päätös koski Kuopion kaupunkialueelta ja Karttulasta lähteviä leirikeskuskuljetuksia. Jääskeläisen Auto Oy on tehnyt yhteiselle kirkkoneuvostolle hankintaoikaisun, jossa se vaatii kumoamaan kirkkoneuvoston päätöksen, suorittamaan uuden tarjousten vertailun ja hyväksymään Jääskeläisen Auto Oy:n tarjouksen Kuopion kaupunkialueelta lähtevien leirikuljetusten osalta vuosille 2012-2014. Vaatimus ei koske Karttulasta lähteviä leirikeskuskuljetuksia. Hankintaoikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä 9. Jääskeläisen Auto Oy on toimittanut valitusasiakirjat liitteineen kaikille yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille aikaisemmin. Kaikki tarjouskilpailuun ja hankintaoikaisuun liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Jääskeläisen Auto Oy on tehnyt myös valituksen markkinaoikeuteen. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) velvoittaa seurakuntia kilpailuttamaan hankintansa. Hankintojen kilpailuttamisella pyritään julkisten verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön eli siihen, että julkisilla varoilla ostettaisiin hinta-laatusuhteiltaan mahdollisimman edullisia tuot-
14 teita tai palveluita. Hankintalainsäädännön velvoitteet ovat menettelytapasäännöksiä eli ne koskevat itse kilpailuttamisprosessia. Laki ei ota kantaa hankinnan sisältöön tai ehtoihin. Hankintayksikkö voi vapaasti määritellä omat hankintatarpeensa sekä sen, mitä se haluaa hankkia. Leirikeskuskuljetusten hankinta ylittää kansallisen kynnysarvon, joten hankintaan sovelletaan hankintalakia. Hankintaoikaisuaan Jääskeläisen Auto Oy perustelee sillä, että leirikeskuskuljetusten vertailu on suoritettu osin tarjouspyynnön vastaisten sekä tiedoiltaan tulkinnanvaraisten tarjousten takia virheellisesti ja aiemmin noudatetun käytännön vastaisesti. Hankintaoikaisun tekijä huomauttaa, että kalustovertailussa on virheellisesti kiinnitetty huomiota Jääskeläisen Auto Oy:n koko kalustoon 31.8.2011 eikä siihen kalustoon, jolla yhtiö pystyy täyttämään kilpailutettujen kuljetusten laatuvaatimukset ja joka yhtiöllä on käytössään 1.1.2012 alkaen. Jääskeläisen Auto Oy:n mukaan hankintapäätöksessä on vedottu virheellisiin ja tarjouspyynnöstä ilmenemättömiin kuljetusten laatua koskeviin seikkoihin. Hankintalain 69 :n mukaan kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä on oltava mm. hankinnan kohde, tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä tarjouksen valintaperuste. Jos valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, on ilmoitettava vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Leirikeskuskuljetusten tarjouspyyntö on julkaistu julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa 9.8.2011. Lisäksi se on 9.8.2011 postitettu kahdeksalle liikennöitsijälle. Tarjousten jättöaika päättyi 31.8.2011. Hankintamenettelynä oli avoin menettely. Määräaikaan mennessä tuli kolme tarjousta, joista yksi oli osatarjous. Tarjouspyyntö on esityslistan liitteenä 10. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hinnan osuudeksi ilmoitettiin 40 % ja laadullisten tekijöiden osuudeksi yhteensä 60 %. Tämä suhdeluku kertoo sen, että laadullisille tekijöille haluttiin antaa isompi painoarvo kuin hinnalle. Samassa kohdassa viitattiin seurakuntayhtymää leiritoiminnan järjestäjänä velvoittavaan turvallisuuslainsäädäntöön ilmoittamalla, että seurakuntayhtymä on vastuussa leireille osallistuvien henkilöiden turvallisuudesta, joten kuljetusten aikana kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. Laadullisista tekijöistä turvallisuuden osuudeksi ilmoitettiin 40 %. Samassa kohdassa kerrottiin ne kriteerit, joilla turvallisuutta arvioidaan. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kriteerinä oli turvavyö kaikilla matkustajapaikoilla. Lisäksi turvallisuus-kriteereiksi ilmoitettiin riittävän joustava aikataulu, kuljettajan kokemus lasten, nuorten ja erityisryhmien kanssa toimimisesta, kuljettajan ensiapukoulutus sekä kuljettajan puhelimen ja turvavyön käyttö.
15 Laadullisista tekijöistä kaluston osuudeksi ilmoitettiin 10 %, jota arvioidaan paikkaluvun ja vuosimallin sekä varustetason perusteella. Toimitusehtojen osuus laadullisten tekijöiden arvioimisessa ilmoitettiin olevan 10 %, joita olivat kuljetustilauksen peruutuksen tai muutoksen lyhin ilmoitusaika niin, että kuljetusliikkeelle ei aiheudu laskutettavia kustannuksia ja tilausvahvistus ajotilauksen jälkeen. Hankintalain 72 :n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Saatujen tarjousten vertailu on tehty erillisellä taulukko-ohjelmalla, johon pisteytykset on tehty. Vertailulomakkeet ovat esityslistan liitteenä 11. Vertailutaulukossa on vertailu tehty samoilla kriteereillä, mitä tarjouspyynnössä ilmoitettiin. Vertailussa on käytetty niitä tietoja, jotka olivat saatavilla tarjouksista tai niiden liitteistä tarjousten tekohetkellä. Hankintapäätöksessä viitataan tarjousvertailuun, suoritettuun pisteytykseen sekä tarjouksesta tai sen liitteistä ilmeneviin tietoihin. Jääskeläisen Auto Oy:n väitteet siitä että tarjousvertailu olisi tehty osin ilman mitään sekä osin ilman todellista ja oikeaa tietoa tai perusteluja arvioinnin lopputulokseen vaikuttaneista seikoista ja että hankintapäätöksessä olisi vedottu virheellisiin ja tarjouspyynnöstä ilmenemättömiin kuljetusten laatua koskeviin seikkoihin on perusteeton. Hankintaoikaisussa oikaisuntekijä ilmoittaa, että kokonaisvertailussa on virheellisesti kiinnitetty huomiota Jääskeläisen Auto Oy:n kalustoon 31.8.2011, joka oli tarjousten tekemisen jättöaika. Huomiota ei ole kiinnitetty siihen kalustoon, jolla yhtiö pystyy täyttämään kilpailutettujen kuljetusten laatuvaatimukset ja joka yhtiöllä on käytössään 1.1.2012 alkaen. Hankintalainsäädännön mukaan hankintayksikön on otettava huomioon vain sellaiset seikat, jotka ilmenevät tarjouksesta. Jääskeläisen Auto Oy:n tarjouksen liitteenä olevasta kalustoluettelosta oli huomiokynällä ylivedetty ne autot, joissa on kaikilla matkustajapaikoilla turvavyö. Tällaisia autoja ovat kaksi 50-paikkaista, yksi 8-paikkainen ja yksi 16-paikkainen auto. Tulevan kaluston tilanteesta ei ole selvitystä tarjouksessa. Siinä on vain yleisluontoinen maininta siitä, että kiinnitetään huomiota kaluston uusimiseen ja että uusimista jatketaan jatkuvasti. Tätä ilmoitusta ei voida kuitenkaan pitää vertailukelpoisena tietona tarjouksia verrattaessa tarjousten tekohetkellä. Seurakuntayhtymällä on oikeus arvioida haluamansa palvelun laatu jokaiselle uudelle tarjouspyyntökierrokselle erikseen ja määritellä laadulliset tekijät uutta tulevaa sopimuskautta varten. Seurakuntayhtymällä on ollut oikeus määritellä laadulliset kriteerit uudelle sopimuskaudelle tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja määritellä ja arvioida haluamansa palvelun laatu. Vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen eivätkä ole syrjiviä. Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmeneviä tietoja ja siinä ilmoitettuja laadullisia tekijöitä verraten ilmoitettujen painoarvojen suhteessa tarjousasiakirjoista ilmenevien tietojen mukaan. Tarjousasiakir-
16 jat ovat antaneet riittävät ja vertailukelpoiset tiedot tarjousten vertailulle. Hankintapäätöksessä on vedottu niihin tietoihin jotka yksiselitteisesti ja selkeästi ovat todettavissa tarjousasiakirjoista. Seurakuntayhtymän päätös leirikeskuskuljetuksista on koskenut sekä Kuopion kaupunkialueelta että Karttulan alueelta lähteviä kuljetuksia. Hankintaoikaisun tekijä vaatii, että oikaisuvaatimuksessa tehdään vertailu vain Kuopion kaupunkialueelta lähtevien kuljetusten osalta. Seurakuntayhtymällä hankintayksikkönä on oikeus määritellä ja päättää osahankinnoista sekä suorittaa tarjousten arviointi ja pisteytys, ei palvelun tarjoajalla. Sen vuoksi oikaisun tekijän pisteytys ja vaatimus oikaisun huomioimisesta vain kaupunkialueelta lähteville kuljetuksille on perusteeton. Koska seurakuntayhtymä ei ole leirikeskuskuljetusten kilpailutuksessa menetellyt hankintalainsäädännön vastaisesti, on Jääskeläisen Auto Oy:n hankintaoikaisu hylättävä perusteettomana. Yksityiskohtaiset perustelut käyvät ilmi Jääskeläisen Auto Oy:n valitukseen markkinaoikeudelle tehdystä vastineesta, joka on tämän esityslistan liitteenä. Hallintojohtaja ehdottaa, - että Jääskeläisen Auto Oy:n hankintaoikaisu hylätään perusteettomana. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin. 242 VASTINE MARKKINAOIKEUDELLE JÄÄSKELÄISEN AUTO OY:N VALITUKSEEN Yhteinen kirkkoneuvosto teki kokouksessaan 12.9.2011 päätöksen hyväksyä Savonlinja-yhtiöiden tarjouksen leirikeskuskuljetuksista kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena. Päätös koski Kuopion kaupunkialueelta ja Karttulasta lähteviä leirikeskuskuljetuksia. Jääskeläisen Auto Oy on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle, jossa se vaatii kumoamaan kirkkoneuvoston päätöksen, kieltämään hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa vertailussa olevia Jääskeläisen Auto Oy:n valituksessa virheellisiksi osoitettuja vertailuperusteita, velvoittamaan hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä määräämään hankintayksikkö maksamaan hyvitysmaksun, mikäli hankintayksikkö ei oikaisuvaatimuksesta korjaa hankintapäätöstään ja hyväksy muutoksenhakijan tarjousta. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) velvoittaa seurakuntia kilpailuttamaan hankintansa. Hankintojen kilpailuttamisella pyritään julkisten verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön eli siihen, että julkisilla varoilla ostettaisiin hinta-laatusuhteiltaan mahdollisimman edullisia tuotteita tai palveluita. Hankintalainsäädännön velvoitteet ovat menettelytapasäännöksiä eli ne koskevat itse kilpailuttamisprosessia. Laki ei ota kantaa hankinnan sisältöön tai ehtoihin. Hankintayksikkö voi vapaasti määritellä omat hankintatarpeensa sekä sen, mitä se haluaa hankkia. Hankinnan sisältöä ja erityisesti palvelun laadun sisältöä päätettäessä hankintayksikkö voi ottaa
17 huomioon haluamansa laadun, asiakasnäkökulman ja muut vastaavat seikat. Tällöin valintakriteerit on ilmoitettava tarjouspyynnössä ja vertailu tulee tapahtua tarjouspyynnössä ilmoitettuihin kriteereihin. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta ostaa tuotetta tai palvelua pelkästään halvimman hinnan perusteella. Hankintalain 69 :n mukaan kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Jos valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, on ilmoitettava vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Seurakuntayhtymä on tarjouspyynnössään ilmoittanut tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja painotukset on ilmoitettu selkeästi tarjouspyynnössä. Saatujen tarjousten vertailu on tapahtunut tarjouspyynnössä ilmoitetuilla vertailuperusteilla tarjousasiakirjoista saatujen tietojen mukaan. Seurakuntayhtymällä on oikeus arvioida haluamansa palvelun laatu jokaiselle uudelle tarjouspyyntökierrokselle erikseen ja määritellä laadulliset tekijät uutta tulevaa sopimuskautta varten. Seurakuntayhtymällä on ollut oikeus määritellä laadulliset tekijät ja tarjousten vertailuperusteet uudelle sopimuskaudelle tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Vertailuperusteet liittyvät hankinnan kohteeseen eivätkä ole syrjiviä. Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmeneviä tietoja ja siinä ilmoitettuja laadullisia tekijöitä verraten ilmoitettujen painoarvojen suhteessa tarjousasiakirjoista ilmenevien tietojen mukaan. Tarjousasiakirjat ovat antaneet riittävät ja vertailukelpoiset tiedot tarjousten vertailulle. Hankintapäätöksessä on vedottu niihin tietoihin jotka yksiselitteisesti ja selkeästi ovat todettavissa tarjousasiakirjoista. Esityslistan liitteenä 12 on vastine markkinaoikeudelle Jääskeläisen Auto Oy:n valitukseen. Hallintojohtaja ehdottaa, - että markkinaoikeudelle annetaan liitteen 12 mukainen vastine Jääskeläisen Auto Oy:n valitukseen. Hallintojohtajan ehdotus hyväksyttiin.
18 243 HALLINTOJOHTAJA TIMO KORHOSEN LOMA-ANOMUS Hallintojohtaja Timo Korhonen on anonut oikeutta pitää vuosilomaansa (Lomaoikeus 38 pv. 15 pv:stä tehty säästövapaasopimus) seuraavasti: Jäljellä Ehdotus lomaksi Jäljellä 23 pv 14.10. 1 pv 16 pv 25.11 2.12 6 pv Yht. 7 pv Hallintojohtajan vuosiloma hyväksyttiin. 244 MUUT ASIAT Todettiin, että muita asioita ei ollut. 245 ILMOITUSASIAT Todettiin, että ilmoitusasioita ei ollut. 246 MUUTOKSENHAKUOHJE JA VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen muutoksenhakuohje ja valitusosoitus, liite :ään 246. 247 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo 19.25. Hannu Koskelainen puheenjohtaja Arja Keränen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa 24.10.2011 Upi Heinonen Heikki Eitakari