Ajankohtaista Verkostot matkailustrategiassa Seinäjoki 29.1.2014 Nina Vesterinen matkailun erityisasiantuntija nina.vesterinen@tem.fi www.tem.fi/matkailu Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla asuu noin 8,4 miljardia ihmistä. Osa heistä saapuu eri maihin 1,8 miljardia kertaa. = 100 miljoonaa) miljardia Lähteet: YK 2012, UNWTO 2012 1
8 000,0 Suomen kansainvälisen kokonaismatkailutulon kehitys vuosina 2002-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020, milj. EUR 7 000,0 6 000,0 5 000,0 4 000,0 3 000,0 2 000,0 1 000,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki 2002-2012, MEK ennuste 2013 +3,5%/v Ulkomaisten yöpymiset majoitusliikkeissä, 1-11/2013 167 081 511 151 1 461 274 178 122 326 713 474 450 130 465 187 152 190 835 29.1.2014 4 2
Matkailulla on kasvuedellytyksiä Suomessa Elintarviketeollisuus (sis. juomat ja tupakka) Matkailu - Ulkomainen tulo Eri alojen vienti 0 % +10 % Matkailun kokonaiskysyntä (kotimainen ja ulkomainen) 13,3 mrd. vuonna 2012 2,7 % BKT:stä Metsäteollisuus -2 % 27 000 yritystä Kemian teollisuus 7 % mrd. 180 000 työntekijää Lähteet: MEK 2012 (kohta 1), Tullihallitus 2011, 2012 (kohdat 2, 3, 4) Suurin kasvupotentiaali on rajan takana Venäläisten matkailijoiden saapumiset Suomeen, milj. Venäläisten osuus kaikista matkailijoista 47 % Pietarilaisista lähes 80 % ei ole käynyt kertaakaan Suomessa 40 % haastatelluista venäläisistä arvioi matkustavansa Suomeen useammin, jos viisumivapaus toteutuisi Lähteet: Rajahaastattelututkimus, MEK ja Tilastokeskus 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2011 (sitaatti) 3
TEMin Matkailun kärkihanke 2014 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on käynnistänyt matkailun kärkihankkeen Matkailun kärkihankkeen päätavoitteena lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua nostaa matkailun arvostusta Ministeriö sitoutuu yhdessä alan toimijoiden kanssa määrätietoisesti kehittämään matkailua Taustaksi tehtiin Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät - skenaarioraportti Suomen matkailun skenaariot 2030 4
Yhteenveto Teknologiavastaisuus POUTAPILVI Matkailijamäärät ei kasva, viipymät pidempiä Ekologinen saavutettavuus Paikallisuus, luonto, lähimatkailu Hyvinvointi, vastuullisuus, uusi luksus SUMU Matkailu vähenee Korruptio ja säännöstely Rajojen ylittäminen vaikeutuu Kotimaiset matkailijat Monikansalliset yritykset vs. pimeät matkailutuotteet Kestävä talous Kestämätön talous AURINKO Matkailu kasvaa, helppoa Toimiva saavutettavuus Vastuullisia pienryhmiä Fyysisen ja virtuaalisen yhdistävät tuotteet, läpinäkyvyys Teknologiamyönteisyys HALLA Matkailu ei kasva Monikansalliset hallitsevat Rajojen ylittäminen vaikeaa, verkkosaavutettavuus ok Perinteiset luksusmatkailijat Turvallisuus merkittävää Itsepalvelutuotteet POHJOINEN ULOTTUVUUS VESISTÖJEN, PUHTAUDEN JA HYVINVOINNIN ULOTTUVUUS KÄRKI-HANKKEEN MATKAILU- SUOMEN ULOTTUVUUDET VENÄJÄ- ULOTTUVUUS SUOMI-SOLMUKOHTANA 5
Aluetilaisuudet ja hankkeen toimenpiteet Aluetilaisuuksien tavoite o sitouttaa vahvemmin verkottaa alueen toimijat yhdessä miettimään mihin suuntaan Suomen matkailua tulisi tulevaisuudessa kehittää omitkä ovat vahvuudet? okuka tekee mitäkin? omikä on se kärki millä saadaan kasvua aikaan? omitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta päästään kohti haluttua tulevaisuutta Aktivointia ennen tilaisuutta sähköisen kyselyn kautta Kevään aluetilaisuudet Keväällä 2014 järjestetään neljä alueellista tilaisuutta ministerin johdolla seuraavasti 1) Pohjois-Suomi pe 28.2.2014, Ruka 2) Länsi-Suomi ma 17.3.2014, Turku 3) Etelä-Suomi pe 3.4.2014, Helsinki-Vantaa 4) Itä-Suomi ma 5.5.2014, Lappeenranta/Imatra 6
Aluetilaisuuksien jälkeen alueet jatkotyöstävät itsenäisesti omaa ehdotustaan kehittämisen suunnasta ja toimenpiteistä Alueiden esitysten analysoinnin tuloksena syntyy ns. Suomen matkailun tulevaisuuden tiekartta syksyyn 2014 mennessä ja jonka pohjalta käynnistetään kärkien eteenpäinviemiseksi toimenpiteitä ja kehittämishankkeita Matkailun kärkihankkeen kotisivu www.tem.fi/matkailu/karkihanke - Mm. - Hankkeen perustiedot - Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät -raportti - Aluetilaisuudet - Tiedotteet - Mahdollisuus kommentoida koko prosessin ajan 7
MEK ja Finpro TEM käynnistänyt valmistelun, jonka tarkoituksena on olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa ja samalla MEK on määrä muuttaa omasta virastosta osaksi Finpro-kokonaisuutta TEM kokoaa hallinnonalan kansainvälistymistoimijat samalle alustalle MEK Uudistuksen tavoitteena tarjota matkailualalle entistä laajempia palvelumahdollisuuksia Mahdollisuus laajentaa tehtäväkenttää matkailumaakuvan muokkaamisesta matkailualan yritysten käytännönläheisen ulkomaanmarkkinoinnin tukemiseen Kehittää laajempien elinkeinopoliittisten tavoitteiden suuntaan osana Team Finland toimintoja Tavoitteena on, että MEK toimii omana yksikkönään nykyisillä resursseilla Toteutuu aikaisintaan 1.9.2014 Matkailukeskittymät ja verkostot Suomen matkailustrategiassa Tavoite 1: Sisäinen matkailusektorin kehittäminen Matkailukeskittymien ja verkostojen vahvistaminen Matkailukeskukset tai muut maantieteelliset ja toiminnalliset keskuspaikat toimivat myynnin veturiroolissa ja muut verkostoituneet toimijat ovat sitä kautta asiakkaiden löydettävissä Menestyviä ja potentiaalisia matkailualueita kehitetään kansainväliselle huipputasolle. Matkailukeskittymät ovat ilmentymä verkottuneesta toimintatavasta Toimenpiteet Yritysten investointituissa ja maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa Sähköisten järjestelmien kehittäminen myynnin ja tiedonvälityksen tukena Verkottuminen ja palveluketjujen vahvistaminen Matkailukeskittymien(aluekokonaisuuksien) yhteismarkkinointi kansainvälisesti Case 8
Miksi yhteistyötä ja verkostoja? Matkailualueen kilpailukyky ja menestys perustuvat yksittäisen yrityksen osaamisen sijaan yritysten välisiin verkostoihin ja yhteistyöhön lisää painetta ja tarvetta olla innovatiivisempia eli kehittää aktiivisesti uusia tuotteita ja palveluita kilpailu pakottaa keksimään uusia toimintatapoja, joilla erottautua joukosta osaamisen ja tiedon helppo saatavuus Kilpailukyvyn kannalta merkityksellisintä yritysten väliset yhteydet, osaaminen sekä jaettu innostus asioita, joilla toimialan tai alueen yritykset voivat yhdessä erottautua kaukaisemmista kilpailijoistaan ei saisi johtaa toisten yritysten matkimiseen vaan uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Yhteistyön puute Kateus ei johda mihinkään positiiviseen tai hyvään. Se syö vain energiaa. Joka haluaa silleen ajatella, kuluttakoon energiansa siihen sitten. (Kulusjärvi 2013) 9
Yhteistyötapoja Toisten palvelujen suositteleminen Markkinoinnillinen yhteistyö yritys pääsee kansainvälisille markkinoille eli saavuttaa mittakaavaetuja ja saa lisää tunnettuutta pieni yritys eikä isokaan yksin ole riittävän kiinnostava tarjonnaltaan yrityksen tunnetuksi tekemisessä ja maailmalla matkustaminen on aika kallista matkailualueen matkailubrändin hyödyntäminen Myynnillinen yhteistyö Tuotannollinen yhteistyö mittakaavaetuja esim. yhteistyössä järjestettävä tapahtuma ohjelmapalvelutarjontaketju kokonaisuudessaan kalustohankinnat Eräässä tutkimuksessa (Kulusjärvi 2013) yrittäjät kertoivat, että yhteistyö on ainoa tapa menestyä, kaiken elinedellytys toiminnan kulmakivi 10
Luottamuksen rakennusaineet Jaettu visio ja selkeä tavoite Tehtävän merkityksellisyys, tarve Selkeät roolit Molemminpuolinen riippuvuus (vastavuoroinen) Jatkuva vuorovaikutus Kyky ja halu Avoin kommunikaatio Yhteinen kieli ja näkemys helpottavat Henkilön uskottavuus, sosiaalisuus, aktiivisuus Maine, näytöt, jaetutut perususkomukset (kilpailua vai yhteistyötä?) Organisaation maine, brändi, koko, historia, toimintatapa, kulttuuri, arvot, sertifikaatit ym. Suomen tunnettuuden ja vahvuuksien tuotteistamiseen ja näkyväksi luomiseen vielä tehtävä paljon töitä Tarvitaan kaikkien panostusta, yhteen hiileen ja suuntaan puhaltamista! 11