NRO 6 2008 Kesäpäivillä rentouduttiin s.16-19
Sisällys RAUTATIELÄINEN 6 4.9.2008 RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Mauri Lunden 040 5796 301 Tiedottaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimitussihteeri Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975 Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Mauri Lunden Timo Tukiainen Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. 3 Pääkirjoitus 4 Rautatieläisten hyvinvointia 5 Kysy mitä vain? 6 Piinapenkki 7 Uutiset 8 Tampereen varikolla hyvä työhenki 12 Jorma Hellsten 14 Juna palaa kotimaahansa 16 Kesäpäivät Kotkassa 20 MC Rautl 22 Kesäloman kommellukset 23 Kumman kaa 24 Taanila 26 Radanvarrelta 27 Tavallinen laivamatka 28 Sepon Sananen 29 Osastot toimivat 30 Kiitokset, 30 krypton voittajat 30 kuolleet 31 Ristikko 32 Nuorisokurssi Järjestösihteeri Visa Tammi ja Puheenjohtaja Mauri Lunden palkitsevat polkupyöräilijä Jouko Merikanteleen. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Tampereen varikolla dieselveturi sai uuden nokan. Sakari Ojala nautti auringosta Kotkan kesäpäivillä. 2 Rautatieläinen 6 2008
Pääkirjoitus Eikö tämäkään hallitus saa väyliä kuntoon? Vuoden 2009 budjetin raamit alkavat hahmottua. Vielä on edessä hallituksen ja eduskunnan käsittelyt. Harvoin siellä on mitään ratkaisevia muutoksia tehty valtiovarainministerin esitykseen. Varmaan on monta osa-aluetta, jotka kaipaavat syvällisempää pohdintaa. Rautatieläisille keskeistä on oman elinkeinon kehittäminen. Kaikki ennusteet ja nykyisten kuljetusten raju kasvu viittaavat siihen, että raideliikenne olisi tulevaisuuden kuljetusmuoto monellekin kohderyhmälle. Itse odotin erityisesti tämän hallituksen huomanneen ja ennen kaikkea korjanneen teollisuuden valtavaa tarvetta tehostaa kuljetuksia kaikilla kuljetusmuodoilla. Mutta mitä tehtiinkään? Pudotettiin perusradanpidosta ja joukkoliikenteen tukemisesta edelleen sievoinen summa. Jos osakin niistä kuljetuksista toteutuu, mitä metsäteollisuuden ja kaivostoiminnan kaavaillaan tarvitsevan, tulee todella kiire. Toivottavaa olisi, että ministerit Vehviläinen ja Pekkarinen löytäisivät toisensa ja laittaisivat yhdessä väylät kuntoon. Onhan ainakin Pekkarisella mainetta oman alueensa tiestön kehittämisessä. Raideliikenteessä ei oteta riskejä, se tarkoittaa aina nopeusrajoitusten käyttöönottoa tai heikkojen kohtien sulkemista tai kiertämistä. RHK: n olisi syytä muuttaa asiantuntijalausuntonsa konkreettisiksi asioiksi, kuten mille väleille nopeus- tai painorajoitukset tulevat, millä sillalla ei pidä liikennöidä ollenkaan, mikä asema pitää sulkea, kun pidentyneet junat eivät mahdu purkamaan matkustajia jne. Kunnallisvaalit kuumentavat myös poliitikkojen esiintymisiä. Uskoisi, että poliitikot löytäisivät toisensa ainakin oman alueen väylästön kehittämisessä, joten voi ainakin odottaa yllätyksiä. Kunnallisvaalit ja yleensä alueellinen vaikuttaminen on raideliikenteen parissa työskenteleville tärkeä vaikuttamiskanava. Siksi jokaisen tulee suhtautua vakavasti siihen, miten oman alueen asioihin vaikutetaan. Toivotaan, että mahdollisimman moni olisi kiinnostunut osallistumaan alueellaan ehdokkaaksi, tai ainakin muistaa käydä äänestämässä. Meille on tärkeää, että alueilla on myös raideliikenteen tuntijoita ja tukijoita. Niissä asioissa usein kannat menevät yhteen yli puoluerajojen. Kesällä sain seurata Kemijärven ratapihan muutostöitä, joissa vaihdettiin vaihteita ja pidennettiin laituria jne. Yö junaliikenteen hankkeen yhteydessä käytiin aikoinaan kyseisellä ratapihalla. Asiantuntijat potkivat ratapihalla sepeliä ja ihmettelivät, miten sinne muka voisi tuoda mitään uutta kalustoa, puhumattakaan kaksikerrosvaunuja. Nyt niitä sinne tulee ja tarvittavat muutostyöt ovat käynnissä. Mukavinta oli seurata työntekijöiden kommentteja siitä, miten tärkeää oli, että paikat laitetaan kuntoon, koska ne aina tuovat turvallisuuden tunnetta toiminnan jatkumisesta. Mauri Lunden Erityisesti tämän hallituksen odotettiin huomanneen ja ennen kaikkea korjanneen teollisuuden valtavaa tarvetta tehostaa kuljetuksia kaikilla kuljetusmuodoilla. Mutta mitä tehtiinkään? KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. JOS VAIHDAT ASUINPAIKKAA... Osoitteenmuutokset liitto saa suoraan Väestörekisteristä, jos olet ilmoittanut uuden osoitteesi maistraattiin etkä ole tehnyt osoitteenluovutuskieltoa. LIITON JÄSENREKISTERI palvelee sinua arkisin klo 8.30 15.30, puhelin 040 503 9971. Voit ottaa yhteyttä jäsenrekisteriin myös sähköpostitse: paivi.hakkinen-ojanen@rautl.fi. Rautatieläinen 6 2008 3
Rautatieläisille hyvinvointia Keväällä 2008 kyseltiin VR:n henkilöstön työsuojeluvaltuutetuilta, luottamusmiehiltä, esimiehiltä ja asiantuntijoilta hyvinvointikyselyssä mitkä asiat lisäävät vastaajien mielestä työhyvinvointia. Vastauksissa korostettiin motivoivaa, mielekästä työtä, josta saa kohtuullista korvausta, hyvää työilmapiiriä, reilua ja älykästä esimiestä sekä hyviä työskentelyolosuhteita. Työhyvinvointi merkitsee jokaiselle vähän eri asioita ja näkökulmia. Työhyvinvoinnin kehittämisestä oltiin eri vastaajaryhmissä lähes yhtä mieltä. Vaikeista asioista puhuminen, palautteen anto sekä esimiestyö nähtiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Henkilöliikennekonduktöörin, Cargon ja VRR:n ratapihatöissä on paljon hyvinvointiin liittyviä haasteita kuten liikkuva työ, hankalat työasennot, sääolosuhteet, asiakaspalvelun haasteet, vuorotyö jne. Toisille nämä asiat merkitsevät haasteellista, mielekästä ja toisille kuormittavaa työtä. Ajankohtaista hyvinvointia henkilöliikennekonduktööreille Konduktöörityön uusin työhön liittyvä haaste on uusi junamyyntilaite, joka otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. Junamyyntilaitteen käyttöä on miettimässä ryhmä, jossa on ergonomian sekä käytännön työn asiantuntijoita eli konduktöörejä. Työterveyslaitoksen ergonomian asiantuntijat osallistuvat myös tähän hankkeeseen. Käyttäjiltä halutaan ideoita, joita käydään läpi yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Hankkeeseen ollaan hakemassa rahoitusta Työsuojelurahastolta. Laite on erimuotoinen kuin aikaisempi myyntilaite ja ominaisuuksiensa vuoksi kuin pieni tietokone. Tulevaisuudessa laite helpottaa konduktöörin työtä. Junamyyntilaitteen käyttöönoton ohella ollaan uudistamassa myös konduktöörien työasuja, joissa käytännöllisyys ja mukavuus ovat tärkeitä näkökulmia. Samalla on mietittävä mihin kaikki kannettava välineistö voidaan työasuissa sijoittaa ja miten vaatetus suhtautuu junamyyntilaitteeseen. Ratapihatyössä meneillään Cargon ratapihatyö muuttuu radiokaukoohjattavien veturien lähettimien tullessa käyttöön. Radio-ohjattavien veturien lähetin asettaa myös haasteensa käyttäjälle ominaisuuksiensa ohella myös kantamisen suhteen. Runsaat kaksi kiloa painava lähetin on kävellessä uusi kuorma ja kuormittaa myös tuki- ja liikuntaelimistöä, jollei käyttäjiä opeteta käyttämään laitetta ergonomisesti oikein. Koulutuksessa on mukana työfysioterapeutti, joka yhdessä opastuskonduktöörien kanssa pyrkii löytämään optimaalisen ratkaisun laitteen käyttöön ja kantamiseen. Ergonomia-koulutusta Työhyvinvoinnin kehittämisessä ergonomian parantaminen ja tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen huomiointi on varmasti tärkeimpiä asioita niin ratapihalla ja junissa liikuttaessa sekä useissa VR-konsernin ammateissa. UKK-instituutin Kuntoveturi-tutkimushankkeessa tutkijat havaitsivat, että kuntoharjoittelun ohella on mietittävä työasentoja. Tutkimushankkeen jatkona aloitettiin Selkä kuntoon -koulutus työnopastajille ja vastaaville. Koulutuksessa tehdään välitehtävä oman työterveyshuollon työfysioterapeutin kanssa ja tehtävät on tarkoitettu käyttöön työpaikoille. Erityisesti Cargon ratapihatyöntekijät ovat kunnostautuneet kursseilla ja tehneet erittäin hyviä välitehtäviä omista töistään. Työt löytyvät Verstaalta Työn tuesta. Viime kevään ergonomia-koulutuksen tuotoksia on esimerkiksi konduktöörien junien työtuolien kunnon tarkistaminen. Havaittiin, että työtuolien kunto oli vaihteleva ja niitä ei oltu uusittu tai tarkistettu kuten kunnossapidon kanssa on sovittu. Yhdessä Henkilöliikenteen kanssa ollaan nyt hankkimassa juniin ja asemille hyvät uudet säädettävät työtuolit. Hyvinvointiohjelma Ergonomian tärkeydestä huolimatta on muistettava, että muitakin hyvinvoinnin osa-alueita on kehitettävä. Vaikka monen tutkimuksen mukaan VR:n työntekijät kokevat voivansa hyvin, niin kokonaisuudessa on kehitettävää. VR:lle ollaan kokoamassa hyvinvointiohjelmaa konkreettisiksi keinoiksi. Ohjelman taustalla on kevään 2008 kysely. Osa-alueiksi on valittu työelämäntaidot ja esimiestyö, ammattitaidon ylläpitäminen, yksilön voimavarat ja hyvinvointi. Liisa ilvesmäki-saarinen Rautateiden uusi ergonominen haate, kaksi kiloa painava radio-ohjattava kauko-ohjain. 4 Rautatieläinen 6 2008
kysymitävain Tällä palstalla Rautatieläisen lukijat voivat kysyä mitä vain lehden toimitukselta. Pääpaino on luonnollisesti rautatiealan- ja ammattiyhdistyskysymyksissä, mutta muihinkin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Lehden toimitus käyttää tarvittaessa parhaita asiantuntijoita vastauksiinsa. Miksi hautausavustus on poistettu? Rautatieläisten Liiton edustajakokous päätti vuonna 1992 poistaa hautausavustuksen ja siirtää siitä säästyneet rahat senioritoimintaan. Hautausavustuksen määrä oli silloisen rahanarvon mukaan muutama sata markkaa. Rautatieläinen ilmoittaa Kuolleet- palstalla kaikkien jäsentensä kuolinpäivät mikäli omaiset tai ystävät pyytävät sitä erikseen. Mikä vakuutuskassa? Rautatieläisten Liittoon tulee usein myös kysymyksiä rautateiden työntekijöille tarkoitetuista vakuutuskassoista VR Vakuutuskassa Turvasta, Rautatieläisten vakuutuskassa sekä sairaskassasta Raiteesta. Näillä kassoilla ei ole Liiton hallinnon kanssa mitään tekimistä, vaan ne toimivat itsenäisinä yhdistyksinä. Lisätietoja kassoista saa asiamiehiltä ympäri maata. Rautatieläisten Liitto on vakuuttanut kaikki jäsenmaksua maksavat jäsenensä matka- ja vapaa-ajanvakuutuksilla. Lisätietoja vakuutuksista antaa Rautatieläisten Liiton yhteistyökumppani Vakuutusyhtiö Turva (www.turva.fi). Järjestösihteeri Visa Tammi Rautatieläisten Liitto hakee valmennukseen UUTTA PUHEENJOHTAJAA Liittomme hakee henkilöä, joka valmentautuisi nykyisen puheenjohtajan rinnalla uuteen tehtävään. Varsinainen valinta tapahtuu 2009 edustajakokouksessa. Annamme painoarvoa valinnassa, jos omaat kiinnostusta Rautatieläisten Liiton jäsenten edunvalvonnasta yhteiskunnallista kiinnostusta rautatie-elinkeinon kehittämiseen kiinnostusta asiantuntijaorganisaation johtamiseen ja uusien haasteiden kohtaamiseen Eduksi olisi laaja ay-koulutus tai vastaavat tiedot muualta hankittuna hyvä suomenkielen kirjallinen ja suullinen ilmaisu sekä ruotsin ja englanninkielen suullinen taito työehtosopimus- ja työlainsäädännön tuntemus Haastattelut suoritetaan syksyn 2008 aikana. Tehtävä tulisi ottaa vastaan viimeistään 1.2.2009. Aluksi tehtävä on perinteistä toimitsijan työtä tutustuen eri palkkaliitteisiin ja toimialueisiin. Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Mauri Lunden puh. 040 579 6301. Varsinaisen haastattelun ja valinnan valmistelun hallinnolle tekee erillinen työryhmä. Hakemukset, joita ei palauteta, tulee lähettää viimeistään 15.9. 2008 osoitteella: Mauri Lunden, Rautatieläisten Liitto, Hakaniemenranta 1 / PL 205, 00531 Helsinki tai sähköpostitse mauri.lunden@rautl.fi Rautatieläisten Liitto hakee Rautatieläinen-lehden toimitukseen ja liiton sisäiseen tiedotukseen TIEDOTUSSIHTEERIÄ Eduksi tehtävän hoitamiselle on vankka journalistinen osaaminen sekä hyvä englannin ja ruotsinkielen taito. Lisätietoja tehtävästä antavat puheenjohtaja Mauri Lunden puh. 040 579 6301 ja tiedottaja Jussi Päiviö puh. 040 5785916 Vapaamuotoiset hakemukset, joita emme palauta, 15.9.2008 mennessä osoitteella mauri.lunden@rautl.fi tai Mauri Lunden, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Rautatieläinen 6 2008 5
Heikki äyskäröimassä reissulla olevan kaverinsa venettä. HANNU MATTILA Heikki Järvi Piinapenkissä 1. Kerro työhistoriastasi 2. Kerro lyhyesti ammatistasi 3. Mikä työssäsi on mukavinta? 4. Mitä teet vapaa-ajallasi? 5. Mikä nyt ottaa päähän? Pääluottamusmies, Rauma 1. Olen tullut rautateille vuonna 1974 Raumalle asemamieheksi. Sitten autokuskin hommissa jatkettiin pari kolme vuotta. Tavara-asemalta hakeuduin ratapihalle töihin ja asetinlaitekurssille menin muistaakseni 70-luvun lopulla. Sen jälkeen olin asetinlaitteella ja junasuoritushommissa linjalla. Asetinlaitetyöt loppuivat automatisoinnin myötä 80-luvun puolivälin paikkeilla. Junasuoritushommia riitti 90-luvun taitteeseen ja sähköistys ja kauko-ohjaus lopetti ne hommat. Junamiehen hommissa jatkettiin ja vaihtotyöjohtajan hommiin kouluttauduin siinä 2000 -luvun alkupuolella. Siinä olen nyt touhuillut, ja sen lisäksi tehnyt työnopastajan hommia pari kolme vuotta. 2. Vaihtotyöjohtajan työtä teen Rauman satamaraiteistoilla. Raumalla on ns. tasamaavaihtoa, asiakkaalle viedään ja tuodaan vaunuja ajallaan ja pyritään koko porukan voimin hyvään asiakaspalveluun ja joustavaan toimintaan. Työvuorot meillä pyörii 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Viikonloput, juhannukset ja joulut joutuu olemaan joskus töissä. Mutta olen minä näitä hommia tykännyt tehdä ja ei kyllä Raumalla oikein olekaan muita kuin vuoro- ja vaihtotöitä. Luottamusmiestoiminta on antanut apuvälineitä myös moneen asiaan. Vuodet on voinut kyllä kulmia pyöristää mutta sen olen huomannut, että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia. Luottamusmieshommat on kyllä semmosia juttuja, että ilman porukan tukea ja yhdessä tekemisen meininkiä ei asiat luista. 3. Jos suoraan sanotaan, niin vapaapäivät. Totta puhuen hyvä työporukka ja henki on mukavinta, sekä se, että porukassa uskalletaan puhua suoraan asiat halki. Meillä on täällä reilu tekemisen meininki. Pienellä paikkakunnalla on varmaan helpompi asioista porukalla sopiakin, tuumaa Heikki. 4. No omakotitalon jatkuvan rempan järjestelmästä kun ehtii, niin koiran kanssa lenkkeilyyn ja lukemiseen tulee käytettyä aikaa. Tänä kesänä olen snorkkelisukeltelua opetellut, mutta ilmat ei oikein ole olleet sukelteluun hyviä. Vedet tulee merenlahdissa aika sameiksi, kun 6 Rautatieläinen 6 2008
myrskyää ja ilman märkäpukua ei pitkään viitti kylminä päivinä pulikoida. Ensi vuonna, jos tulee vene taas hommattua, niin pääsisi helpommin saaristoon kokeilemaan. Viime vuosina ei mulla ole ollut omaa venettä. Synti se on raumalaiselle. Mutta velipojan ja kavereiden veneellä sitä aina on saareen päässyt. 5. No päähän ottaa se, kun työnantajan edustajat katoaa eri organisaatioihin ja nekin muuttuu melkein vuosittain. Jos jotain asiaa rataan tai rakennuksiin tai sopimuksen tulkintoihin pitäisi laittaa kuntoon, niin uskomaton byroo on luotu, on hallintopalvelua, palveluketjua, prosesseja ym. on isännöintifirmaa ja yksityisiä firmoja sekä ratahallintokeskusta. Työtapaturmat ja sairaslomat senkun lisääntyy ja syytellään asennetta ja opastusta. Siitä se ei johdu. Työt tehdään sääntöjen mukaan. Kaverit on niitä ikänsä tehnyt ja ovat ammattimiehiä kaikki. Turvallisuudesta höpötetään joka paikassa. Näyttää käytännössä vaan siltä, ettei siitä kovinkaan paljon välitetä. Tuntuu siltä, että jos ongelmaa ei omin voimin saada hoidettua niin yksinkertaistenkin asioiden hoitoon tarvitaan pian joka miehellä lakimiestaidot. Talossa ei pian kukaan tiedä, mikä asia kenellekin kuuluu. Homma ei ole oikein kenenkään hanskassa. Taidetaan palata takaisin 70-luvulle. Mutta jätkämiehistä ei ongelmat johdu. Herrat saa mennä vaan peilin eteen seisoskeleen. Se on ainakin varma, että tietokoneella ei nämä hommat hoidu. Kaikenmaailman harppajalluja palkataan taloon. Ihmisiä, jotka ei tiedä rautateistä mitään, edes se pitäisi ymmärtää, että näiden laatikoiden kuljetuksesta me rahamme saamme ja hekin palkkansa, toteaa Heikki lopuksi. Rautatievirasto yhteen muiden liikennealan turvallisuusvirastojen kanssa Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt liikennehallinnon virastouudistuksen selvitystyöt. Rautatievirastoa, Ajoneuvohallintokeskusta, Ilmailuhallintoa sekä osaa Merenkulkulaitoksesta ollaan yhdistämässä. Liikenneturvallisuusviraston on määrä aloittaa vuoden 2010 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vähennetään virastojen määrää rajusti: samaan aikaan liikenneturvallisuusviraston kanssa muodostetaan väylävirastoa, jonka muodostavat Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja osa Merenkulkulaitoksesta. Lisäksi Merentutkimuslaitoksen toiminnot siirretään jo vuoden 2009 alusta Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle. Kemijärven uudelleen alkanut henkilöjunaliikenne on poikinut lisätöitä Oy VR-Rata Ab:n pääluottamusmiehen Raimo Salowin mukaan uudelleen alkanut yöjunaliikenne ja kaivosinvestoinnit ovat erityisesti tuoneet töitä radanrakentamisen ja kunnossapidon puolelle. Rovaniemi-Kemijärvi rataa on kunnostettu pidemmän aikaa. Pöllejä on vaihdettu, rataa on topattu huolellisesti ja uusia laitureita on rakennuttu, tosin kyllä kilpailijan toimesta. Yksi pieni, mutta tärkeä asia oli junien vesitys Kemijärvellä, joka turvasi alueelle töitä muutamalle henkilölle. Vaikka kunnossapito on kilpailutettu, niin alueellisen kehityksen kannalta on tärkeää, että Pohjoisen rataa pidetään hyvässä kunnossa aina Sallaan asti, Raimo Salow on tyytyväinen alueen kehityksen puolesta. Vaihde vaihtuu Pohjolassa. Rautatieläinen 6 2008 7
Tampereen varikolla kaikki kuuluvat liittoon! Varikolla hyvä työhenki Ari Parviainen Tampereen varikolla työskentelee tällä hetkellä 85 henkilöä ja muutama alihankkijayrityksen työntekijä ruuhkahuippuja paikkailemassa. Varikko on levittäytynyt Viinikan ratapihan viereen. Aikoinaan se oli erikoistunut diesel-vetureiden huoltoon ja korjaamiseen, mutta nyt dieselvetureiden määrän vähentyessä ja töiden tehostuessa, Tampereella huolletaan melkein vaunu kuin vaunu, pääluottamusmies Juha Huttunen kertoo varikostaan. Kun tulemme varikolle, hallissa on mm. uudehko kaksikerrosmakuuvaunu ensimmäisessä ns. T-huollossa, joka tehdään kahden vuoden välein, ratatyökone sekä liuta diesel-vetureita odottivat ulkona vuoroaan. Oma lukunsa on tietenkin muutaman kilometrin päässä tavaravaunukorjaamo, jossa oli useampi vaunu työn alla samanaikaisesti. Tavarat ovat järjestyksessä ja työntekijät ahkeroivat hyväntuulisina työpisteissään. Vaikka muutama asia kivistääkin, Tampereen varikolla on aistittavissa hyvä tunnelma. Monta työpistettä Tampereen varikko koostuu useasta osasta. Tavaravaunukorjaamon ja veturikorjaamon lisäksi Tampereen varikkoon kuuluvat Porin vaunuhuolto, Seinäjoen vaunuhuolto sekä Helsingin vaunukorjaamo. Tosin nämä työllistävät yhdessä vain noin 10 henkeä. Seinäjoen varikon toiminnot siirrettiin aikoinaan Tampereelle. Samalla toteutettiin mittava sopeuttamisohjelma työntekijöille, mikä poiki ns. 10-vuoron, jonka ystäväksi tunnustautuu lähes jokainen varikkolainen. Maailman mukavin kansa Tampereen varikon Työsuojeluvaltuutettu Reijo Mäkelä on tyytyväinen varikon Joni Nevala korjaa veturia. 8 Rautatieläinen 6 2008
Tampereen varikon korjaustaidon näyte. Luottamusta ja työsuojelua. Antti Niemi viihtyy työssään. Rautatieläinen 6 2008 9
toimintan. Tosin hän toivoisi vielä rohkeampaa kehitystyötä ja uusiin haasteisiin tarttumista. Tampereen varikolla on sopeuduttu viime vuodet jatkuvasti ja hyvä niin. Seinäjoen varikon lakkauttaminen oli aikoinaan iso ponnistus. Tamperelaiset ovatkin maailman sopeutuvaisin kansa, Reijo toteaa. Seppo Huhtamäki jää pian ansaitulle eläkkeelle. Koulun jälkeen vakituiseksi? Nuoria on tullut taloon Yksi uusista nuorista on veturisähköasentaja Joni Nevala, joka on tyytyväinen työhönsä. Hän pitää VR:ää hyvänä työnantajana, mutta muutama asia häntä vaivaa. Palkka voisi olla parempi ja koulutusta voisi olla enemmän. Etenkin perehdyttämiskoulutus jäi aluksi vajavaiseksi. Mutta yleisesti ottaen tämä on hyvä työpaikka, Joni Nevala sanoo. Tampereen varikolle moni nuori tulee ammattikoulun työharjoittelun ja kesätöiden kautta tänne töihin vakituiseksi. Se on reilua molemmille, työntekijälle ja työnantajalle. Molemmat tietävät mitä saa, varikonpäällikkö Veli Ala-Luusua kertoo nuorten rekrytoinnista. Yksi mahdollinen tulevaisuuden vakituinen työntekijä on Eero, joka on nyt kesätöissä varikolla elokuun loppuun, kunnes koulu taas alkaa. Eero opiskelee kaksoistutkintoa, ammattikoulua ja lukiota saman aikaisesti. Eero on viihtynyt erinomaisesti varikolla töissä ja haluaisikin jatkaa keväällä opintojen päätyttyä vakituisena. Vuoden töissä ollut Antti Niemi käsittelee ammattimiehen ottein kakskerrosmakuuvaunua. Antti on tyytyväinen työhönsä. Erityistä kiitosta saa 10-vuoro, jossa tehdään 5 kymppituntista päivää putkeen ja sitten 4 5 vapaata. Vaikka välillä joutuu viikonloppuina olemaan töissä niin järjestely on mainio, Antti toteaa tyytyväisenä, mutta jatkaa heti perään. Palkka voisi kyllä olla kilpailukykyisempi. Pelkona on että nuoret osaajat lähtevät leveämmän leivän perässä muualle. Esimerkiksi yksi nuorityökaveri lähti juuri Metsolle paremman palkan perään, Antti toteaa. Vaatimus palkasta on perusteltua. Kokenut ammattimieskin on tyytyväinen Pidemmän aikaa töissä ollut ammattimies Seppo Huhtamäki on tyytyväinen. Hänellä siintää eläke edessä muutaman kuukauden päässä. Yli 40 vuoden työ VR: llä on tulossa päätökseen. Seppo on ollut tyytyväinen VR:ään, mutta kantaa huolta työvoimavähennyksistä ja sen riittävyydestä, Nytkin meitä on vain 2 miestä 15 hengen porukasta töissä. Osa on vielä lomilla, mutta ei se selitä tätä vajausta kokonaan, Seppo maanittelee ja jatkaa töitään riuskan ammattimiehen ottein. Tavaravaunuvarikolta tulee palautetta Tavaravaunuvarikolla Urpo Manninen antaa palautetta. Täällä on juossut jos jonkinlaista työntutkijaa vuosien varrella, mutta aina on hetken päästä palattu vanhaan malliin, Urpo toteaa, ja on selvästi tuohtunut työoloihinsa. Tavaravaunukorjaamon esimies Juha Asp on sen sijaan sanoissaan varovaisempi ja esittelee tavaravaunukorjaamoa. Paikka näyttää hyvältä, kiitos osaavien ammattimiesten. Toki kehitettävää aina olisi, jopa näin maallikonkin silmin, mutta ei se Tampereen varikko yhtään hullumpi työpaikka ole! Teksti ja kuvat: Jussi Päiviö 10 Rautatieläinen 6 2008
Rautatieläinen 6 2008 11
Jorma Hellstén: RATAVERKON KUNTO HUOLESTUTTAA Tapasimme Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston pu heenjohtajan Jorma Hellsténin Turun asemalla elokuun lopulla. Jorma Hellstén on tullut monelle jäsenellemme tutuksi vuosien varrella erilaisista luottamustehtävistä. Eikä pelkästään Rautatieläisten Liiton jäsenten eteen tekemästään työstä, vaan koko rautatiemaailman ja puhtaamman luonnon puolesta. 57-vuotias Jorma toimii aluepääluottamusmiehenä Turun seudulla VR Osakeyhtiössä liikenteenhoitopuolella. Vuodesta 2006 hän on edustanut henkilöstöä VR-Yhtymän hallituksessa. Hän elää avioliitossa Kristiina Hellsténin kanssa. Kahden lapsen isänä ja kolmen lapsen isoisänä hänellä on säilynyt tuntuma lapsiperheen arkeen. Keskustelu kääntyykin usein lapsiperheen asemaan Suomessa, vaikka ammattilaisena hän pitää tiukasti ohjat käsissään haastattelun pääteemassa, rautatiealassa. Rautateiden tulevaisuus näyttää hyvältä Suomen rautatiealan tämänhetkisestä tilasta Hellstenillä on selvä näkemys. Rautateillä menee Suomessa mielestäni hyvin. Viimeaikainen keskustelu maailmanlaajuisista ongelmista energian hinnassa ja ilmastonmuutoksen haasteissa on osaltaan vaikuttanut joukkoliikenteen, erityisesti junan käytön lisääntymiseen. Tämä näkyy myös tavaraliikenteessä. Ennen kaikkea myönteisessä kehityksessä on kysymys kuitenkin toimivasta junatarjonnasta, kalustosta ja viime kädessä ammattinsa osaavasta henkilökunnasta. Henkilöstön osalta on kysymys myös riittävyydestä. Lisääntyvä työmäärä vaatii myös enemmän tekijöitä. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä, mutta kuten muutkin rautatiealan ammattilaiset, Jormakin on huolissaan ratojen kunnosta. Nyt hiljaiset rataosuudet uhkaavat rappeutua jopa käyttökelvottomiksi. Ongelman tulevaisuudesta muodostaa se, että valtion on jatkossa panostettava rataverkon kuntoon huomattavasti nykyistä enemmän. Liikennettä ei enää voida ruuhka-aikoina juurikaan lisätä, ellei raidekapasiteettia saada lisää. Toisaalta ratojen kunto nykyisellä kunnossapitoon käytettävissä olevalla rahoitustasolla heikkenee joka vuosi. Samoin turvalaiteinvestoinnit vaativat lisäpanostusta. Rautatiet ovat vähäpäästöisenä liikennemuotona tulevaisuuden tärkeä kuljetusmuoto niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin. Tämä tulisi myös valtion budjetissa hyväksyä, Jorma suuntaa vaatimuksensa lisärahoituksesta suoraan maan hallitukselle. Henkilöstön riittävyys on uhka kehitykselle Vaikka rautateillä on nyt paljon ystäviä, yksi tulevaisuuden ongelma on henkilöstön riittävyys. Jorma onkin huolissaan tulevaisuuden rautatieosaajien saatavuudesta, ja kannustaakin VR-konsernia kilpailemaan hyvien työolojen lisäksi myös hyvällä palkalla osaavasta työvoimasta. Tämä on sillä tavalla tärkeä kysymys, että osaavasta työvoimasta on muutaman vuoden kuluttua pulaa. VR on hyvän työnantajan maineessa ja tekee koko ajan laajaa ja laadukasta rekrytointikampanjaa. Uskon, että VR tulee pärjäämään uuden väen palkkaamisessa paremmin kuin monet muut yritykset. Toinen kysymys on sitten se, millä tavoin muutos vaikuttaa esim. palkkauksen tasoon ja muihin työsuhteen ehtoihin. Nämä tulevat olemaan niitä työkaluja, joilla henkilökunnasta jatkossa kilpaillaan. Kunnallisvaalit tuovat lisää säpinää Kunnallisvaalien lähestyessä Jormalla on lisäkiireitä jo ennestään työntäytteisessä vapaa-ajassaan. Onhan Jorma Hellsten ollut mukana vuosikausia Turun kunnallispolitiikassa joista viimeiset 15 vuotta kunnanvaltuustossa. Tähän aikaan on sisältynyt työskentelyä kaupungin hallituksessa ja eri lautakunnissa. Tämän kauden olen ollut ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pu - heenjohtajana. Rautatiet on tärkeä toimija kaikissa suurissa kaupungeissa, niin myös Turussa. Tämän takia on hyvä, että valtuustossa on myös rautatieasioiden osaamista. Siihen liittyy myös edunvalvonta siten, ettei tehdä päätöksiä, jotka vaarantavat kehitystä rautateiden kannalta. Tämä malli on toiminut hyvin yli poliittisten ryhmien, Jorma vakuuttelee ja kääntää katseensa ympäristöön. Toisaalta olen kiinnostunut erityisesti ympäristöön ja kaavoitukseen liittyvistä asioista. Niissä ratkaisut ovat aina kauaskantoisia. Siksi päätöksissä kestävän kehityksen periaatteet ja muut 12 Rautatieläinen 6 2008
ympäristöön liittyvät kysymykset ovat tärkeitä. Jorman mukaan Turun alueen junaliikenteelle on suuria suunnitelmia. Paikallisliikennettä Turun alueella on tutkittu viime vuosina paljonkin mm. Varsinais-Suomen Liiton toimesta. Mahdollisuus paikallisliikenteen käynnistämiseen on Tku Slo, Tku Lm, Tku Ukp ja Tku Nnl välillä. Tämä edellyttää kuitenkin kalustoinvestointeja ja ostopalveluratkaisuja. En usko, että ainakaan alkuvuosina liikenteestä saadaan suoraan kannattavaa. Samoin liikenteen käynnistämiseen tarvittavat laituri- ym. investoinnit ovat usean kymmenen miljoonan euron luokkaa. Ympäristöseikat ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet huomioiden asiat etenevät niin, että 5 10 vuoden sisällä täällä on raiteilla kulkevaa paikallisliikennettä. ELSA on hieman hukassa Vaikka Jorma uskoo vahvasti paikallisliikenteen tuloon, alueen kehityksen ja ympäristön kannalta tärkeä Espoo Lohja Salo-radan eli tutummin ELSA-ratahankeen suunnittelun hidas eteneminen saa Jorma hieman ärtyneeksi. Elsa-ratahanke etenee luvattoman huonosti. Maan hallituksen viimeksi antamassa laajemmassa investointiohjelmassa Elsa on merkitty ensi vuosikymmenelle siten, että ratalinjausta ja maapohjaa selvitetään, mutta euroakaan rahaa siihen ei ole osoitettu. Tämän asian toteutukseen toivoisi poliittista voimaa ja tiukempaa aikataulua. Nykyinen rantarata ei peruskorjattunakaan vastaa tämän Jokaisella on omassa kotikunnassaan varmasti asioita, joihin toivoisi parannusta. Lokakuun 26. päivä näihin epäkohtiin voi vaikuttaa, muistuttaa Jorma Hellsten. ja huomispäivän tarpeita. Varsinais-Suomen ongelma on joka vuosi saada vain murusia valtion budjettiesityksistä tai pidemmän aikavälin suunnitelmista. Tähän tulee saada muutos jo ensi vuoden budjettikäsittelyyn, Jorma vaatii meidän kaikkien Turun ystävien puolesta. Perhe on tärkeä Vaikka Jorman aika kuuluu suurelta osin rautateiden kanssa työskennellessä, jää hänelle vapaa-aikaakin. Vapaa-aika kuluu yhteiskunnallisten asioiden hoidossa, lastenlasten kanssa ja vanhaa kalastajatorppaa kunnostaessa Merimaskussa. Veneily ja kalastus ovat tietysti mukana vapaa-ajan vietossa niin usein kun aikaa on, Jorma kertoo. Lopuksi Jorma kantaa vielä huolta kunnallisvaalien äänestysinnosta. Tärkeitä asioita rautateiden osalta päätetään kunnallisissa päätöksentekoelimissä, siksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni rautatieläinen tulisi valituksi kunnallisvaaleissa puolueeseen katsomatta. Meitä Rautatieläisten Liiton jäseniä on huomattava määrä. Jokaisella on omassa kotikunnassaan varmasti asioita, joihin toivoisi parannusta. Lokakuun 26. päivä näihin epäkohtiin voi vaikuttaa. Muista siis käydä äänestämässä! Teksti ja kuva: Jussi Päiviö Rautatieläinen 6 2008 13
Juna palaa kotimaahansa Työmatkalaiset täyttävät junat ruuhka-aikoina. Britanniaa voi kutsua junien kotimaaksi. Ensimmäinen juna liikahti vuonna 1817. Höyryveturit puuskuttivat ripeästi rakennettua rataverkostoa kaupungista toiseen. Parhaillaan rataverkkoa parannetaan urakalla. Junat ovat jääneet lämpimästi monien brittien mieleen. Kuten 77-vuotiaan John Gorsen. Elettiin vuotta 1939 Pohjois-Englannissa. Sota alkoi. John Gorse oli kahdeksanvuotias ja hän pyöräili joka päivä läheiselle rautatiesillalle ihailemaan junia. The Royal Scots Grey oli hänen suosikkiveturinsa. Yksitoistavuotiaana hän matkusti joka päivä kouluun junalla. Koulumatka kulki vuonna 1830 avatulla Liverpoolin ja Manchesterin välisellä radalla Padgatesta Urmstoniin. Gorse asui vain kivenheiton päässä asemalta. Juna vihelsi puoli mailia ennen asemalle saapumistaan. Silloin hän nappasi laukkunsa ja juoksi asemalle. Hän ei koskaan viiden kouluvuotensa aikana myöhästynyt, mutta joskus liikkuvan junan henkilökunnan piti napata takista ja vetäistä kyytiin. Junat eivät jääneet mielestä koskaan. Kirjahyllyyn on kertynyt lukuisia kirjoja höyryvetureista ja rautateiden historiasta. Nopeasti kaupungista toiseen Eletään vuotta 2008. Kiirehdin Milton Keynesin rautatieasemalle Keski-Englannissa. Ihan turhaan. Vaikken ehdikään kymmenen junaan, seuraava lähtee kahdentoista minuutin kuluttua. Edestakainen lippu Lontooseen maksaa 19,20 puntaa ja sillä saa nousta mihin tahansa junaan. Ruuhka-aikoina mat- ka maksaa enemmän, samoin jos kulkee nopeilla junilla. Maitolaituriversiolla pääsee kuutisen puntaa halvemmalla. Yksityiset yritykset ovat operoineet junaliikennettä sen jälkeen, kun rautatiet yksityistettiin vuonna 1993. Nykyisin rataverkon ylläpito ja rakentaminen on 14 Rautatieläinen 6 2008
kuitenkin palautettu julkisomisteiseen yritykseen, Network Railiin. Laiturilla monitori kertoo toiveikkaasti, että juna on aikataulussaan. Se ei aina pidä paikkaansa. Nyt Virgin-yhtiöiden juna kuitenkin saapuu asemalle ajallaan. Se on moderni, nopea ja ilmastoitu. Juna pysähtyy vasta pääteasemallaan Eustonilla. Matka vie 38 minuuttia, vaikka välillä hidastellaan ratatöiden takia. Autolla sama matka veisi vähintään kaksin, ellei kolminkertaisen ajan ruuhkan sopivasti sattuessa tunteja kauemmin. Työmatkat taittuvat junalla Paluujunaa puoli seitsemän jälkeen kuljettaa LondonMidland. Juna on vanhempi, ahtaampi ja ilma vaihtuu avoinna olevista ikkunoista. Paikat täyttyvät töistään palaavista ihmisistä, jotka istuvat polvet yhteen kolisten. Lähdemme reilut kolme minuuttia myöhässä. Pukumiehet lukevat Financial Timesia tai näpertävät kännyköitään. Nainen torkahtelee koettaen samalla pitää kiinni kasseista ja pusseista. Eteisessä seisovalla miehellä on reppu selässä ja kokoontaitettava polkupyörä vierellään. Pyörä-junayhdistelmä näyttää olevan melko yleinen eikä pyörästä peritä erillistä maksua. Matka sujuu keskeytymättä ja ripeästi. Keskustelen eläkkeelle jääneen rautatieläisen kanssa, joka matkustaa edelleen paljon junilla. Ihan huvikseen. Hän nimittäin saa ilmaisia matkoja. Viimeksi tuli tehdyksi rengasmatka Skotlantiin. Mies vakuuttaa, etteivät junat myöhästele ollenkaan niin paljon kuin sanotaan. ilma on ruuhkautunut. Lennot myöhästelevät ja kentillä saa odotella. Britannia on myös ottanut isot haasteet ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja junaliikenne pesee lentämisen mennen tullen ilmaston kannalta katsottuna. Liikenteen kehittämisessä rahoista on kilpaillut myös Lontoon Heathrown lentokentän laajennus, mutta myös pitkiä, kaupunkien välisiä rataosuuksia suunnitellaan. Ruuhkaiset tiet ja nouseva polttoaineen hinta tekee junista tehokkaan vaihtoehdon liikkua. Asenteet vaativat vielä työstämistä. Britit rakastavat myös autojaan ja autolla on päästävä joka paikkaan. Milton Keynesin kaltainen hyvin nuori kaupunki on rakennettu autoileville ihmisille. Junilla on huono maine lähinnä aikatauluissa pysymisessä, mutta ehkä sekin totuus vielä muuttuu rataverkon parantamisen ja kaluston uusimisen myötä. Tulevaisuuden tehokas kulkutapa Heinäkuun lopussa vihittiin käyttöön jälleen höyryveturi. Ensi askeleensa tuttavallisesti Tornadoksi kutsuttu veturi otti Darlingtonissa. Samalla asemalla, mihin ensimmäisen matkustajajunan neitsytretki Stoctonista kulki vuonna 1825. Tornado tekee tilausmatkoja moderneilla junaradoilla puksutellen. Jospa junat löydetään Englannissa uudelleen. Niiden voittamaton etu päästä nopeasti keskustasta keskustaan samalla lukien, torkkuen tai työskennellen. Jos varaa lippunsa ajoissa, voi säästää huomattavan nipun puntia, jotka voi sitten hassata kohdekaupungin kahvilassa. Virtaviivaisessa Virgin-junassa ei ole entisajan höyryjunien romantiikkaa. Ennen itse matkakin oli tärkeä. Tänä päivänä ihminen odottaa vain saapumista päämääräänsä ajallaan ja turhautuu kolmen minuutin myöhästymisestä. Eräänä päivänä John Gorse ei päässyt kouluun. Lunta oli satanut niin, että juna ei kyennyt enää kulkemaan. Mutta eihän se nuorta koululaista niin haitannut. Aikuisten puhdistaessa rataa, lapset ottivat erän lumisotaa. Ja mustakylkinen veturi pihahteli odotellessaan matkan jatkumista. teksti ja kuvat: Päivi Sumsa Ratatöitä riittää Englannin radat ovat täysiä. Network Railin mukaan matkustusmäärät ovat kasvaneet 40 prosenttia vuosina 1995-2005. Yhtiön arvion mukaan liikenne kasvaa noin kaksinkertaiseksi vuoteen 1995 verrattuna, tavaraliikenne jopa enemmän. Britit ovat viime vuosina lentäneet paljon kotimaan lentoja. Syy on yksinkertainen: ne ovat nopeita ja halpoja. Mutta Vilkkaalta radalta kuuluu vähän päästään pillin vihellys. Rautatieläinen 6 2008 15
Kesäpäivät Kotkassa Viime vuoden kesäpäivät Hämeenlinnasta saivat arvoisensa jatkon Kotkassa elokuun lopulla. Sää suosi kesäpäiviä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mika Kurttila sanoinkin: Puitteet oli muuten helppo järjestää, mutta hyvän ilman kanssa joutui tekemään todella töitä. Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka hyvin onnistuneet päivät olivat kaikkiaan. Järjestelyistä vastasivat Rautatieläisten Liiton osasto Kaakon Satamat yhdessä liiton toimiston kanssa. Liiton toimistossa todellisena puuhamiehenä oli järjestösihteeri Visa Tammi, joka peräänantamattomuudellaan ja sitkeydellään yllätti jälleen meidät kaikki päivillä olijat. Järjestelyt olivat todella onnistuneet. Kesäpäivillä oli monen moista ohjelmaa. Päivät alkoivat juhlavasti toritapahtumalla, jonka tunnelman takasi Kotkan puhallinorkesteri. Ikivihreät kappaleet soivat ja saivat osallistuja onnellisen liikuttuneiksi. Ohjelmaan kuului lisäksi myös risteilyä Kotkan edustalla, mahtava iltajuhla, marssi ja tietenkin pääjuhla. Kesäpäivillä ratkottiin myös salibandyn ja biljardin mestaruudet. Salibandyn voiton vei murskaavasti Helsinki, ja biljardi kisat voitti Taisto Partanen Haminasta. Pyöräilyn kokoontumisajot voitti tänä vuonna Jouko Merikannel. Kuvat: Seppo Pensola, Visa Tammi, Minna Palkia, Raija-Vuorilehkonen ja Jussi Päiviö Rautatieläisten Liiton marssi kulki Kauppatorilta työväentalolle. 16 Rautatieläinen 6 2008
Teppo Järnsted, nuorta voimaa. Kesäpäivien parasta antia oli vanhojen ja uusien ystävien iloiset kohtaamiset. Kuulumisia vaihdettiin niin töistä kun elämästä yleensäkin. Kotkan kaupungissa riitti katseltavaa ja ihailtavaa. Kotkalaiset ovat panostaneet kaupunkinsa mahdollisuuksiin. Siellä kannattaa käydä toistekin! Timo Jelekäinen, iloa kerrakseen. Pentti Kapanen tyytyväisyyttäturusta. Kouvolan kunnallisvaaliehdokkaat Tuomas Seppänen ja Risto Häyrynen Kotkaa valtaamassa. Raatikaisten onnea Lappeenrannasta. Rautatieläinen 6 2008 17
Salibandypokaali palasi Helsinkiin. Kuvassa voittajajoukkuetta. Risteilyllä vaihdettiin kuulumisia. Todellinen kapteeni laivassaan. Naisenergiaa risteilyllä. 18 Rautatieläinen 6 2008
Anna-Liisa Kasurinen antoi kaupunkinsa rautatieläisten käyttöön. Jorma Hellsten tyytyväisenä. Eläkeläistapaaminen järjestettiin viime vuotiseen tapaan kesäpäivillä. Paikalla oli lähes 50 senioria keskustelemassa eläkeläisten asioista. Esko Takala jäänmurtaja Tarmossa. Pääjuhlassa naurettiin teatteriryhmä Reaktorin improvisoinnille. Rautatieläinen 6 2008 19
MC Raul kokoontumisajot Kalajoella 2. 3.8.2008 Kokkolan Rautatieläisten osasto 138 kutsumana vuoden 2008 Rautatieliiton motoristien kokoontumisajot järjestettiin Kalajoella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Alueen vastuullisina toimijoina ja tapahtumaa järjestämässä olivat: Raimo Palokangas, Jari Kähtävä, Jukka Salojoki, Heikki Järvelä ja Jukka Nygård. Järjestyksessään viidennet ajot Nämä järjestyksessään viidennet kokoontumisajot sijoittuivat Kokkolan kupeessa sijaitsevan Kalajoen upeisiin hiekkamaisemiin. Lauantaina, 2.8.2008, ilmoittautui moottoripyöriä retkikuntineen yhteensä 70. Osoittaen jälleen kerran, että vuosi vuodelta kiinnostus niin moottoripyöriin kuin liiton tämänkaltaisiin tapahtumiin on suosittua. Kokoontumisissa vanhat tuttavat tapaavat, uusia tuttavuuksia syntyy ja jossain määrin ajankohtaiset työasiat hivenen puhututtavat ja muistuttavat yhteisestä nimittävästä tekijästä VR:stä. saivat jossain määrin sellaista kyytiä, että vanhanajan slogaanista purukummilla me paikkasimme sen oli konkreettisesti käytössä. Myös lipunheitossa ensimmäinen heitto kirjattiin lämmittelyheitoksi ja näin tarkkailijan silmin hyvin usein tuo kilpailijan ensimmäinen heitto oli paras. Tuuliolosuhteet, tekninen osaaminen ja osaltaan voimasanojen tehokkuus vaikuttivat heittojen onnistumiseen. Lipun kääriminen ja kastelu olivat kiellettyjä, mutta kyllä niitäkin tuli jossain määrin yrittää. Tuttavallista tukea sai eräskin heittäjä, jota heitto harmitti sen verran, että tokaisi: Nyt hävettää ja tähän hyvä kaveri jatkamaan Niin minuakin! Siltalan Hannun erityistarkkailuun renkaiden pyörityksessä pääsivät tai joutuivat filunkia merkkipaalun kiertämisessä yrittäneet. Kaaressa ulommaisen renkaan oli todella helppo nousta osallistujan kädessä ilmaan ja sehän ei ollut alkuunkaan sallittua. Kilpailun tuomarit tosin katsoivat, että jos parhaansa yrittää, niin olkoon. Renkaiden pyörityksessä oli kilpailupaikoista eniten ääniaaltoja ilmassa. Kannatushuudoista korkeimmalle kaikuivat: Jarmo otti loppukirin ja se kannatti. Tietokilpailun ja muidenkin kilpailujen tulokset julkistettiin lauantain illanvietossa alueen Särkän Torpassa. Pienoisen sateen saattelemana väki kokoontui talolle, jossa myös muut osallistujiin ja moottoripyöriin liittyvät tunnustukset jaettiin. Myös seuraavasta kokoontumisajojen paikasta sovittiin. Vuoden 2009 kokoontumisajot ottivat hoitaakseen Tampereen motoristit Juha Majamäki ja Veli-Pekka Rovio. Valkeala 2004, Parainen 2005, Alahärmä 2006, Polvijärvi 2007 ja Kalajoki 2008, siinä tähän mennessä toteutuneet kokoontumisajot. Mukana kaikissa on ollut seitsemän henkilöä, joista yhtenä Hannu Siltala. Hannulle tässä kohdin erityiset kiitokset panostuksestaan kokoon- Kilpailuja rantahietikolla Ensimmäiseen kokoontumisajojen päivään sijoittuvat aina kilpailut, jotka tällä kertaa poikkeuksellisesti toteutettiin ilman pyöriä rantahietikolla. Pitkospuita pitkin ja jännittynein tunnelmin asteltiin tapahtumapaikalle, jossa tikan- ja lipunheitto, renkaiden pyöritys ja perinteitä kunnioittaen tietokilpailu odottivat suorittajiaan. Kilpailuvammojen ennaltaehkäisyn ja hoidon vuoksi suoritustehoa lisäävät urheilujuomat sallittuja. Periaatteella lahjattomat harjoittelee, ryhmittäydyttiin eri kilpailupaikoille. Tikanheittopaikalla lämmittelyheittojen jälkeen (ei siis harjoitteluheittoja) suoritettiin varsinainen heittokierros. Toki muutamilla tavoin pyrittiin saamaan hyvä lämmittelyheitto tulokseksi, mutta kilpailujohto oli lahjomaton. Tikat Kokkolan "mopopojat". 20 Rautatieläinen 6 2008