KARIN HYDRAULIIKKA OY

Turvaa maatilasi rvaa maatilasi Lähivakuutuksen maatilavakuutuksista löydät oikean vakuutuksen, joka turvaa tilan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Tule keskustelemaan juuri sinun maatilallesi sopivasta vakuutusturvasta. Pohjois-Pohjanmaan Lähivakuutusyhdistys Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys Lestijokilaakson Lähivakuutusyhdistys Lohtajan-Kälviän Lähivakuutusyhdistys NOSTOPALVELUT TERÄSMYYNTI renkaat Kaikki renkaat ja vanteet maatalouden tarpeisiin * RHS-palkit * Lattaraudat/levyt * Leikkuu/särmäys * Myös mankelointi T. Isokungas Ky Kannus 08 420 286 08 464 0800 06 870 893 06 877 194 1 Lestijokilaakson Jätehuolto (06) 873 003 Puupelletin myy Kokkolan Kiertoenergia Oy www.lahivakuutus.fi www.lahivakuutus.fi Paikkakunnan Lähivakuutus Katu 1, Paikkakunta Puhelin 020 200 200! UUS UUT KUORMA-AUTON RENKAAT RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA 500 kg:n säkeissä p. 06-873 003 Joutsentie 11 Ylivieska, p. 08 410 123 Mikko 050 4001 952, Matti 050 4001 955 Maasepässä nyt: Kestävää kehitystä... 2 Puhtia puolustukseen ja laatu avainasemassa... 4 Teknotalo valmistuu... 6 Koulutustarjotin nuorisolle hyvässä maaperässä... 8 Kansainvälisyyttä ja konenäytöksiä koulutilalla...10-11 Oppijan ikää kaikki...12 Sulassa sovussa ja hyvällä yhteistyöllä Kennel on vahvistanut paikkansa Kannuksen Maaseutuopistossa. Vasemmalta Riika Tolonen, Minna Ylen ja Martta Räisänen. KARIN HYDRAULIIKKA OY Letkut Liittimet Tiivisteet Komponentit Neste-, Teboil-öljyt Oregon-ketjut, -laipat SKF-, Timken- laakerit Ilmastointiletkut, -liittimet JUNKALANTIE 195 KANNUS gsm 0400 468 433 puh. (06) 871 664 Opiskelen homekoiraksi...14 Forest-hanke ja turkikset käy kaupan...16 Koulutilan ja keittiön kuulumisia...18 Maakunnan laajimmat urakointipalvelut meiltä! MAATALOUS: - lietteen siirto ja multaus - kylvötyöt - rehunteko - puinti -kaivinkone - suurkanttipaalaus KORJAAMO: - metallirakenteet ym. METSÄ: - hakkuutyöt - energiapuun korjuu KP KONEURAKOINTIA OY Himangantie 578, 69100 Kannus Harri Kuusisto puh. 050 567 1825 Kyösti Isohanni puh. 0500 121 004 www.koneurakointia.fi

2 Kestävyysvaje ja huoltosuhde Otsikon termit voisivat ihan hyvin olla jonkun maatalouskoneita käsittelevän artikkelin tekstistä poimittuja. Jos esimerkiksi vertailtaisiin traktorimallien kestävyyttä johonkin tiettyyn kestävään merkkiin, voitaisiin saada kestävyysvajetta tai lisää. Huoltosuhde voisi olla huoltovälin ja -kustannusten vertailua samalla tavalla. Vaan kun nämä termit eivät ole konealan aviisista vaan valtionvarainministeriön papereista. Kestävyysvaje kertoo kuinka paljon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Siihen on oikein kaavakin: S 2 = RBP t0 PB t0. (Jos asia kiinnostaa enemmin hae Googlesta kestävyysvaje). Yksinkertaisesti sanottuna se kuvaa julkisen talouden tasapainoa, joka on nyt lamavuosien aikana päässyt huononemaan. Eläkerahojen riittävyydestä ja valtiontalouden tasapainosta on kyse. Johtopäätöksenä on että työuraa pidentävillä ja työllisyyttä lisäävillä toimilla on ratkaiseva merkitys Suomi nimisen valtion pärjäämisessä jatkossa. Työuran pidentämistä on syytä tehdä molemmista päistä. Varsin selkeitä tavoitteita, mutta miten ne toteutetaan? Onko ennen pitkää tavoitteena myös koulutusaikojen lyhentäminen? Joka tapauksessa tämä ja muutkin julkiseen talouteen vaikuttavat tekijät tulevat vaikuttamaan myös meidän kaikkien toimintaan jatkossa. Otetaanpa sitten tuo huoltosuhde. Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi 2, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. Väestö ikääntyminen on tässäkin tapauksessa asiaa huonontava tekijä. Tämäkin on herättänyt keskustelua viime aikoina ja erilaisia toimenpiteitä on aloitettu. Tiheällä kammalla perataan esim. alle 25-vuotiaita erilaisilla etsivähankkeilla joko koulutukseen tai työelämään. Toinen keino parantaa huoltosuhdetta on nuorten työikäisten maahanmuuttajien saaminen alueelle ja töihin. Maakunnallisesti on väestökehitystä ennakoitu aivan viime vuosina ja ennakointiraportista pisti silmään muutama virke: Vaikka rakentaisimme kuinka positiivisen väestöskenaarion tahansa, lasten, nuorten ja parhaassa työiässä olevien määrä tulee laskemaan lähivuosikymmeninä; ja vain vanhusväestön määrä on kasvussa. Nykyisen ikärakennejakauman ylläpitäminen olisi vaatinut sitä, että maakunta olisi houkutellut nuorta ulkomaista työvoimaa satoja henkilöitä vuosittain jo kymmenkunta vuotta sitten ja jatkaisi sitä edelleen. Työperäinen maahanmuutto toki ehkäisee tilanteen huononemista, mutta yksin sillä ei huoltosuhdetta ratkaista. Nämä molemmat tekijät ovat siis haasteita meille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville. Kun koko ikäluokkaa pakotetaan opiskeluun, tulee osaltaan ongelmia aidon motivaation ja osaamisen kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa on taas omat haasteensa kielitaidon ja kulttuurierojen takia. Homma vaan taitaa olla niin ettei näitä kumpaakaan karkuun päästä. Eli oppilaitosten järjestelmiä ja osaamista on kehitettävä siihen suuntaan että erilaisia asiakkaita voidaan oppimisprosessiin ottaa. Tätä työtä olemme jo tehneet, mutta haasteita on edelleen ja henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen näissä muutoksissa on tärkeää. Avainasemassa on henkilöstön moniammatillinen yhteistyö. Tämä tietää yhteisiä palavereita ja aikaa keskustella. Onneksi tiimien välinen yhteistyö on hyvällä mallilla ja aitoa mielenkiintoa työn kehittämiseen on jokaisessa työpisteessä. Tulokset puhuvat puolestaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä porskuttaa edelleen kärkisijoilla ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Alue on yritteliästä, koulutus laadukasta ja opiskelijat työllistyvät hyvin. Maaseutuopisto on siis hyvä opiskelupaikka jatkossakin. Tämän lehden tekijät ovat esimerkkeinä osaavista tulevaisuuden tekijöistä, siitä heille Kiitos. Ja myös kiitokset etukäteen otsikon aiheiden hoitamisesta (eli meidän vanhenevien eläkkeiden maksamisesta tulevina vuosina). Jarmo Matintalo, rehtori K-P:n maaseutuopisto Elinikäistä oppimista ja Kestävää Kehitystä maaseutuopistolla Vierivä kivi ei sammaloidusanonta on saanut taas yhden merkityksen; opiskelijan oppiminen alkaa tänä päivänä uudestaan saman tien, kun todistus saadaan kouraan ja työura urkenee edessä. Yksi opiskelijan avaintaidoista tänä päivänä on elinikäisen oppimisen taito ja ymmärrys oman osaamisen päivittämisen tärkeydestä. Maataloudessa osaaminen ja kehitys menevät eteenpäin huimaa vauhtia; joidenkin arvioiden mukaan osaamista pitäisi päivittää perusteellisesti joka viidennen vuoden jälkeen. Tähän haasteeseen luonnonvara-alan oppilaitosten on pystyttävä vastaamaan ajanmukaista ja työelämää palvelevaa koulutusta tarjoamalla. Kannuksen maaseutuopistolla haaste on otettu innolla vastaan ja koulutuksen kehittämiseksi meneillään on useita hankkeita, joiden avulla maaseudun osaamista päivitetään ja alueen elinkeinolle tarjotaan uusinta ja ajanmukaisinta tietotaitoa. Tarjolla on luentoja, seminaareja, lyhytkursseja ja tutkintoihin tähtääviä opintoja, jokaiselle jotakin periaatteella; haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kehittää itseään ja osaamistaan tämän päivän elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Elinikäinen oppiminen on sisällä myös Kestävän Kehityksen -ideologiassa, jonka mukaan ympäristöä ja ihmisiä säästävät toimintatavat pyritään löytämään ja saamaan käyttöön arkipäivän työelämässä. Maaseudun elinkeinoilla ja ihmisillä on merkittävä osa ympäristön suojelun ja säästämisen saralla, koska työmme ja elämämme on keskellä luontoa ja käytämme monia työmenetelmiä, joilla on suuria vaikutuksia ympäristön tilaan. Perinteisesti maaseudun elinkeinot ovat olleet myös eräitä kuormittavimpia ammatteja työn jatkuvan ja fyysisen luonteen vuoksi. Työntekijää,eli ihmistä, säästävien toimintatapojen sisäistäminen on tulevaisuudessa erityisen tärkeää, jotta työvoimaa ja työntekijöitä hakeutuu alalle riittävästi ja jo alalla olevat ihmiset jaksavat työssään eläkeikään saakka! Maaseutuopiston menneen ja tulevien vuosien yhtenä kehityskohteena on kestävän kehityksen (KEKE:n) toimintatapojen painottaminen ja korostaminen opetuksessa sekä oppilaitoksen arjessa. Kannuksen maaseutuopiston vuosi 2011 näyttää hyvältä, perustutkinto-opiskelijoita on talossa täydet kurssit neljällä eri opintolinjalla ja lisäksi meiltä valmistuu osaajia ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Teknotalo vihitään käyttöön vahvan teknologia- ja koneopetuksemme uusiutuviin tarpeisiin ja Kannuksen kaupungin kanssa rakennetaan uusi, lemmikkiasumiseen suunniteltu asuntola. Lemmikki-asuntolasta tulee myös yksi kohde tulevan kesän KyläKelpaa-messuille, tulkaahan käymään meillä joko messuilla tai tutustumassa oppilaitokseen! Hanna-Mari Laitala yksikön johtaja K-P:n maaseutuopisto Kannus Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme vuoden 2011 Maaseppä-lehden valmistumisesta! Tuore Maaseppä-lehti on kädessäsi hyviä lukuhetkiä! Muista, ilmoittajamme ovat A-luokan osaajia! Vuoden 2011 toimitus, takarivi vasemmalta: Valtteri Hannula, Riku Saari, Ilkka Niemi-Korpi, Ari Leppänen, Niku-Tuomas Takkunen, Samu Hietala, Matias Välikangas ja Ilari Kivimaa. Eturivi vasemmalta: Tero Vuorenmaa, Aleksi Niemi-Korpi, Johannes Peltoniemi, Mikael Tervo ja Antti Roiko-Jokela. Juha Sämpi (vasemmalla) suorittamassa Valtra-koulutuksen ohjelmointi- ja vikadiagnostiikkanäyttöä. Näytön vastaanottaja Jarmo Torppa.

Vahvat kannukset asumiseen 3 TYNGÄN MYLLY Löydä kotisi meiltä! 85140 Tynkä puh. 446 319 tai 0400-689 292 Kauppa Asiamiesposti Jauhatus Viljanmyynti Sahaus Höyläys Tervetuloa! WWW.TYNGANMYLLY.FI Kannuksen kaupungin ja Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n omistamia vuokra-asuntoja voi tiedustella ja hakea asuntopalvelutoimistosta. KANNUKSEN VUOKRA -ASUNNOT Oy Kaupunginvirasto, Asematie 1 Avoinna ma-ke 12-16, to 12-17, pe 12-15 Toimitusjohtaja Katri Sämpi puh. 044 2824 500 e-mail: katri.sampi@kannus.fi Palvelusihteeri Maritta Mäki-Korvela puh. 050 3784 144 e-mail:maritta.maki-korvela@kannus.fi TAKSI VIE PERILLE TAKSI JYRKI & KRISTIINA HUUSKO Henkilöauto ja bussi 1+8 inva/paarikuljetukset p. 06-8623 027 RAKENTAJAT - SANEERAAJAT Ikkunoita yli 50 vuoden kokemuksella Vakiokokoisia ikkunoita suoraan varastosta Ikkunoita myös yksilöllisiin tarpeisiin kysy mittaus- ja asennuspalvelua KALAJOKI Rautiontie 344, 85410 Tynkä puh. (08) 466 320, fax (08) 466 343 Sykäräinen/Toholampi Palvelun verran parempaa kyytiä! OSTETAAN romuautoja ym. metalliromua Rekisteristä poisto ja romutustodistus veloituksetta. RAUTA-, MAATALOUSJA IKH-TYÖKALUT VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE JÄYKÄN ROMU puh. 040 8433 487, Kannus Puh. 08 431 190, 0400 812 197, 040 741 6855 Maanrakennusta, puunajoa LUOMAN KONEPALVELU Juho p. 050 586 4249 SOKKELIELEMENTIT BETONITUOTTEET ERIKOISELEMENTIT MAATALOUSELEMENTIT VALMISBETONI SOKKELIELEMENTIT BETONIPUMPPAUKSET KANNUS, ESKOLA Puh. (06) 872 682 valimo@kolppasen-sementtivalimo.fi PALVELEE: MA-PE 6-21 LA 8-21 SU 8-21 t &MJOUBSWJLFNZZOUJ t 7FJLLBVT t 1PMUUPBJOFNZZOUJ t,biwjp t 1PMUUPÚMKZ TVPSB NZZOUJ Meiltä saat Bonusta jopa 5% Ylivieska 08-4109300 Kannus 06-870681 Kannus puh. 020 780 8420

4 Puhtia puolustukseen Nykyaikainen lääketiede tarjoaa laajan valikoiman antibiootteja tulehdussairauksien hoitoon. Tosin on huomattu, että holtiton antibioottien käyttö johtaa yhä vastuskykyisempien mikrobikantojen kehittymiseen. Bakteerit siis kulkevat lääketehtaiden edellä ja kauhuskenaarioissa tämä kilpajuoksu voi jossakin vaiheessa päättyä bakteerien voittoon. Tulehdussairauksien ennaltaehkäisy on jo tuostakin syystä järkevää toimintaa. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen on tärkeä osa sairauksien ennaltaehkäisyä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Vastustuskyvyttömästä vasikasta aktiiviseksi puolustajaksi Vastasyntynyt vasikka saa vasta-aineet ympäristön taudinaiheuttajia vastaan ternimaidosta. Edellyttäen toki, että ensimmäinen reilu annos hyvälaatuista terniä annetaan neljän tunnin sisällä syntymästä ja ensimmäisen elinvuorokauden aikana yhteensä ainakin 6-8 litraa. Kunnon ternimaitokuurilla olleet vasikat pysyvät huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä terveenä kuin ne vasikkakaverinsa, joiden kohtalona on ollut heikompi alku tässä asiassa. Ternimaidosta tulleet vasta-aineet toimivat vasikan elimistössä noin 1-2 kk:n ikään saakka. Pikkuhiljaa vasikan oma vasta-ainetuotanto alkaa toimia, mutta todella aktiivista se on vasta noin 2-3 kk: n iästä eteenpäin. Joten aika kriittistä aikaa on pikkuvasikan elämä ja vaatii hoidolta ja olosuhteilta paljon, kun oma puolustusjärjestelmä vasta harjoittelee toimintaansa. Tärkeää on vähentää taudinaiheuttajien määrää vasikan ympäristössä ja tukea vasikan vielä kehittyvää puolustusjärjestelmää. Huono karsinahygienia, vähäinen kuivitus, liian suuri ryhmäkoko, ahtaus, kylmyys, veto ja niukka maidon saanti altistavat tätä pientä kehittymätöntä elimistöä esim. ripulille ja hengitystiesairauksille. Aktiivinenkin puolustusjärjestelmä voi reistailla Täysikasvuisen lypsylehmän elämässä on myös aikoja, jolloin sen aktiivinen puolustusjärjestelmä ei ole parhaimmillaan. Kaikkein kriittisintä aikaa on muutama viikko poikimisen molemmin puolin, jolloin lehmä sairastuu herkästi. On syytä eliminoida tällöin tärkeimmät rasitustekijät lehmän hoidossa, ruokinnassa ja ympäristössä. Näitä voivat olla esim. siirtäminen uuteen ympäristöön, jossa on uusi mikrobikanta ja mahdollisesti myös uusi outo lauma tai epäsopivat olosuhteet esim. kostea navettailma, puutteet ruokinnassa tai lehmä on liian lihavassa tai laihassa kunnossa. Pitkäkestoinen stressi laittaa elimistön toimimaan jatkuvasti ylikierroksilla ja kuluttaa energiavaroja. Elimistön puolustusjärjestelmään ei riitä tällöin energiaa ja vastustuskyky heikkenee; seurauksena riski sairastua erilaisiin tulehdussairauksiin. Pitkäkestoista stressiä voi aiheuttaa mikä tahansa jatkuva tai toistuva rasitustekijä esim. kylmä, kova makuualusta tai melu tai yksinkertaisesti puute tai kilpailu ravinnosta. Tulehdussairaudet voivat siis osittain olla myös stressiperäisiä. Mistä taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön? Iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyä elimistöön. Karvapeitteen kuluminen ja ihohankaumat ovat merkkejä esim. makuualustan sopimattomuudesta tai muusta ympäristöoloihin liittyvästä ongelmasta. Niihin kannattaa reagoida ja etsiä ja poistaa syy, koska tällaiset ihovauriot altistavat esim. utare- ja niveltulehduksille. Kinnerhankaumat ovat varsin yleisiä lypsylehmillä ja ihan oikeasti niitä tai muita vastaavia vaurioita ei saisi esiintyä ollenkaan puhumattakaan pikkuvasikoiden erilaisista ihovaurioista. Viime vuosina ovat yleistyneet tartunnalliset, suuria tappioita aiheuttaneet sorkkasairaudet. Niiden syntymekanismiin liittyvät myös ihovauriot sorkka-alueella yhdistettynä kosteisiin ja lantaisiin kulkukäytäviin pihatoissa. Vastasyntyneen vasikan heikko kohta on napa. Tehokkaan ternimaidon juoton lisäksi poikimisympäristön pitää olla puhdas, hyvin kuivitettu, jotta vältytään napaan liittyviltä ongelmilta. Navan kautta on taudinaiheuttajilla suora valtatie vasikan sisäelimiin ja seuraukset voivat olla kivulias napatulehdus, niveltulehdukset, heikkokuntoiset vasikat tai kauheimmillaan verenmyrkytys. Utaretulehdusta aiheuttavilla bakteereilla on tunnetusti neljä reittiä utareeseen: vaurioituneet vetimen päät. Vetimen päitä vaurioittaa tyhjälypsy ja tämän seurauksena vetimenpäät saattavat olla auki suurimman osan lypsyjen välisestä ajasta. Vetimenpäiden pitäisi kunnolla sulkeutua lypsyn jälkeen, jolloin bakteereilla ei ole suurta mahdollisuutta päästä utareen sisälle. Tyhjälypsy ja lypsimen suhinoista aiheutuvat paineiskut vaurioittavat vedinkanavaa ja vedinontelon limakalvoja. Nämä vauriokohdat toimivat mahtavana bakteerien kasvualustana. Hyväkuntoiset vetimenpäät ovat tärkeä osa lypsylehmän puolustusjärjestelmää. Voivatko ruokinnan puutteet altistaa utaretulehdukselle? Kyllä voivat. Poikimis- ja herumisvaiheessa olevan lehmän syöntikyky on yritettävä pitää mahdollisimman hyvänä. Negatiivinen energiatase tuossa vaiheessa heikentää lehmän puolustustoimintoja. Tämän ounastellaan johtuvan elimistön valkosolujen heikentyneestä toiminnasta. Esim. valkosolut muuttuvat hitaiksi ja niiden bakteerien tappamis- ja nielemiskyky heikkenee. Seurauksena on altistuminen utaretulehdukselle. Ummessaolevien lehmien ruokinta on taitolaji ja siinä onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy seuraavalla herutuskaudella. Vaikutukset pohjautuvat pitkälti joko lehmän liialliseen lihomiseen tai laihtumiseen. Yksi heikentynyttä syöntiä aiheuttava tekijä voi olla myös veren matala kalsiumtaso eli eräänlainen piilevä poikimahalvaus. Veren matala kalsiumtaso löysentää vedinkanavan sulkijalihaksia. Syöntiä voivat heikentää myös pötsi- ja juoksutusmahahäiriöt. Eräillä hivenaineilla (Cu, Se, Zn) ja E-vitamiinilla on yhteyksiä utareterveyteen. Lypsylehmän ruokinnan perusopit auttavat siis myös utaretulehduksen ennaltaehkäisyssä ja itse asiassa muidenkin tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen koostuu siis moninaisista tekijöistä. Se vaatii hoitajalta hyvinkin kokonaisvaltaista näkemystä ja ajattelutaitoa eläinten hoidon, ruokinnan ja olosuhteiden suunnittelussa ja havainnoinnissa. Eija Mäki-Ullakko koulutuspäällikkö (maatalousala) Seosrehutiloilla säilörehun laatu avainasemassa Hyvällä säilörehulla karjan ruokinta on helppo toteuttaa. Ruokinnallisten arvojen ohella on tärkeää, että rehu on myös säilynyt moitteettomasti. Seosrehuruokinnassa säilöntälaatu korostuu. Päivittäinen ruokintatyö on helppoa, kun säilörehusta ei tarvitse erotella pilaantuneita rehukohtia. Seosrehun raaka-aineeksi eivät kelpaa pilalle menneet rehukomponentit. Seosrehulla karjansa ruokkivat viljelijät osaavat arvostaa hyvälaatuista säilörehua. Totuus on, että hyvällä säilörehulla eläimet tuottavat paremmin ja pysyvät terveempinä. Säilörehu vaikuttaa oleellisesti myös ruokintakustannuksiin. Säilörehu on seosrehuruokinnan perusrunko, jonka pohjalle rehutäydennys seokseen laaditaan. Ruokinnan kannalta tärkeää on säilörehun hyvä sulavuus ja riittävä valkuaispitoisuus. Mitä parempaa säilörehua tilalla on, sen vähemmän tarvitsee ostaa rehukomponentteja tilan ulkopuolelta. Säilörehun sulavuus ja valkuaispitoisuudet ratkaistaan pellolla rehun niittohetkellä. Sulavuutta ja valkuaispitoisuutta ei voi enää parantaa rehusiilossa säilönnän aikana. Sen sijaan sulavuus voi heikentyä jos rehun säilöntä epäonnistuu. Valkuaisen laatu voi myös heikentyä virhekäymisen myötä, tapahtuu valkuaisen hajoamista eli säilörehuun muodostuu ammoniakkia ja amiineja. Nurmi tulee korjata säilörehuasteella, jolloin nurmen D-arvo on 68-70%. Oikeaan aikaan suoritettu korjuu yhdessä hyvän säilöntätekniikan kanssa varmistaa rehun säilymisen. Säilöntäaineesta ei kannata tinkiä Seosrehuruokinnassa säilörehun laatu korostuu. Huonolaatuiset rehukomponentit pilaavat koko seoksen maittavuuden. Laaturehun valmistus perustuu säilöntäaineen käyttöön. Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on säilöntäteholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa. Säilöntäaine ei sinällään korvaa puutteellista korjuutekniikkaa tai työtapoja. Rehun säilöntä perustuu tavoitehappamuuden saavuttamiseen ja rehumassan hapettomuuteen. Säilöntäaine parantaa rehun käymislaatua ja säilöö rehuvalkuaisen hyvälaatuisena. Lisäksi happamuus estää tehokkaasti maa- tai lantaperäisten mikrobien kasvun rehussa. Kuivissa rehuissa säilöntäaineen on myös estettävä homeiden ja hiivojen kasvua. Säilöntäaineiden hankintahetkellä ei ole vielä tiedossa tulevan kesän korjuuolosuhteet. Valintatilanteessa on muistettava selvittää säilöntäaineen teho eri korjuusäillä. Varsinkin suurilla aloilla osa korjattavasta rehusta voi olla hyvin märkää tai toisaalta pitkälle kuivunutta. Muurahaishappopohjaisen säilöntäaineen etuna on nopea tavoitehappamuuden saavuttaminen. Samalla rehun kuumentumisriski jää todella pieneksi verrattuna maitohappobakteerisäilöntään. Säilöntäainemääriä laskettaessa on muistettava suositellut annostelumäärät. Käyttösuositusten alittaminen merkitsee aina tietoista riskiä rehun laadulle. Happopohjaisten säilöntäaineiden käyttömäärä on 5 litraa rehutonnille. Valitse säilöntäaine oikein Tuoreen tai lievästi esikuivatun säilörehun valmistukseen paras valinta on säilöntäaine, jossa on runsaasti muurahaishappoa. Muurahaishappo laskee rehun ph:n nopeasti ja rajoittaa rehukäymistä tehokkaasti. Kostealla rehulla rehukäymiset ovat voimakkaampia ja riski virhekäymiseen on suurempi. Näissä olosuhteissa paras valinta on AIV 2 Plus. Se soveltuu suoraniittoon sekä esikuivatun rehun korjuuseen kaikille korjuutavoille. Esikuivatuissa säilörehuissa rehukäymiset jäävät vähäisemmäksi. Kuiva-aineen noustessa kasvaa kuitenkin jälkipilaantumisen riski. Siilon avausvaiheessa rehun saadessa ilmaa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu rehurintamuksessa. AIV Novan ja Ässän runsas propionihapon määrä ja bentsoehappo- (Nova) sekä kaliumsorbaatti (Ässä) tekevät niistä uuden ajan säilöntäaineen esikuivatuille rehuille. Erityisesti tuotteiden kyky estää rehun lämpeneminen siilon avausvaiheessa sekä ehkäistä homeiden ja hiivojen kasvua on todettu erinomaiseksi. AIV Ässä on käyttöturvallinen säilöntäaine. Valmisteen käyttöalue on esikuivattu säilörehu ja sen happoteho on riittävä myös olosuhteissa, joissa esikuivaus ei onnistu. AIV Nova on käyttöturvallinen säilöntäaine, joka ei syövytä ihoa eikä koneita. Novalla säilötty säilörehu on myös hyvä natriumin lähde naudoille. Nova sopii erinomaisesti korvaamaan biologisen säilöntäaineen esim. paalauksessa. Tuomo Linnakallio Kemira Oyj

5 Indolantie 10 67700 KOKKOLA 0400-266 010 (06) 8220 222 sopimuskorjaamo sopimuskorjaamo ilmastoinnin huolto vaihtojäähdyttäjät ja jäähdyttäjien korjaukset KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY Kokkola, Kauppakaari 8 p. 830 2550 0400 162 976 Antti Sillanpää, 0400 266 605 Jens Mattsson Toholampi, Juustotie 14 p. 885 404 0400 347 742 Markku Adler Jari Alakangas Pellonraivaukset järeällä telakone jyrsimellä ja ruuvilla Kantokarheiden levitykset Vesakkoraivaukset puomikoneella Kalkinlevitykset Matkailuauton vuokraus Maansiirtotyöt teladumpperilla www.tehourakointi.fi 0400-383 734 Pyydä tarjous lähimmältä rehuraisiolaiseltasi: Kalajokilaakso ja Keski-Suomi (pohjoinen osa): Kimmo Holmström Puh. 040 827 3190 Laura Turpeinen Puh. 044 782 1325 Keski-Pohjanmaa: Tuomas Kuusinen Puh. 0500 261 791 Johnny Heikkilä Päivi Heikkilä Puh. 044 781 8961 Pohjois-Pohjanmaa: Jouko Lotvonen Puh. 050 363 6580 Eija Viitanen Puh. 044 782 1326 Rehuraisio Oy Kulmakatu 5, 67100 Kokkola www.rehuraisio.com AUTOMYYNTI Tmi Marko Kallio Asematie, ent. Agrimarketin tilat puh. 044 201 7173 Soita ja sovi näyttö. OSTO-MYYNTI-VAIHTO Myös rahoitus! Lisätietoja autoista netissä www.nettiauto.com/markokallio HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset ja varaosat ym. Puh. 875 189 auto 0400 368 826 044 2861 203

6 Hyvän tuotantorakennuksen rakentaminen Rakentamaan tuotantotiloja Suomalaiset kotieläintuotantoyksiköt kasvattavat volyymiaan ja samalla tuotanto keskittyy ja erikoistuu. Kaikille on kuitenkin yhteistä se, että investoinnin jälkeen sijoitetulle tuotantopanokselle saadaan tavoiteltu tuotto ja yrittäjät pystyvät hoitamaan tuotantoon liittyvät työt eläinyksikköä kohden käytettävissä olevalla työmäärällä. Rakentamisessa on hyvä muistaa, että ei rakentamalla aiheuta jokapäiväiseen työmääräänsä lisäystä. Suunnittelun lähtökohta on päinvastainen. Taloudellinen Rakennushankkeen keskeinen peruspilari on taloudellisuus. Jokaisen rakennusinvestoinnin pitää suunnitteluvaiheessa näyttää kannattavalta. Suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä 80 % rakennushankkeen kustannuksista sidotaan jo suunnitteluvaiheessa. Kustannusarvion avulla pystytään arvioimaan rakennusajan kustannuksia, minkä lisäksi on syytä selvittää myös rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja verrattava niitä rakennuksesta saataviin hyötyihin. Rakennusinvestointi on pitkäikäinen, ja suunnitteluhetkellä rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja tuottoja pitää ennakolta arvioida kriittisesti, ettei yllätyksiä sattuisi tuotannon käynnistyessä. Nykyajan tuotantorakennus on pitkälle koneellistettu. Koneellistamisastetta nostamalla ihmistyötä pystytään korvaamaan konetyöllä. Konekapasiteetin oikea mitoitus kuhunkin kohteeseen on tärkeää parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi, sillä ylimääräisestä konekapasiteetista aiheutuu aina lisäkustannuksia. Koneellistamismahdollisuudet on siten otettava mukaan jo rakennuksen suunnitteluun. Toimiva Tuotantorakennuksessa tehtävien töiden sujuvuus vaikuttaa mm. työtehtävien määrään ja töihin kuluvaan aikaan ja sitä kautta tuotannon taloudellisuuteen. Eläinten hoitotyöt (mm. ruokinta, lannanpoisto, lypsy ja eläinterveys) muodostuvat useiden erillisten töiden ketjuista. Työketjun toimivuus riippuu yksittäisten töiden lisäksi töiden ja niissä käytettävien menetelmien sekä koneiden yhteensopivuudesta. Töiden toimivuuteen vaikuttavat Tuotantorakennusten rakentamisessa ja sijoittelussa tulisi ottaa ympäristön vaatimukset huomioon. myös rakennuksen eri tilojen mitoitus ja sijoittelu. Kotieläinrakennuksen toiminnallisen suunnittelun merkitys korostuu suurissa tuotantorakennuksissa. Huomion kohteina ovat erityisesti eläinten ja materiaalien siirtoja sisältävät työt. Rakennussuunnitteluun ja erityisesti rakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun panostamalla saada aikaan toimivia kotieläintuotantorakennuksia. Hyvällä toiminnallisella suunnittelulla voidaan säästää myös rakennus- ja ylläpitokustannuksia. Toimivan tuotantorakennuksen rakentaminen vaatii hyvää yhteistyötä viljelijän, suunnittelijoiden ja rakentajien välillä. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö Kotieläintuotantorakennusten yksikkökoko kasvaa jatkuvasti. Töiden suunnittelu ja työmäärän hallinta ovat erityisen tärkeätä tuotantoaan laajentavilla tiloilla. Vaikka eläinten hoitotöitä koneellistetaan ja automatisoidaan, ne vievät yksikkökoon kasvaessa yhä enemmän työaikaa. Tämä merkitsee sitä, että kotieläintiloilla yhä suurempi osa päivittäisestä työajasta kuluu tuotantorakennuksessa. Työn fyysisen kuormittavuuden vähentämisen ja työturvallisuuden ja - terveyden parantamisen ohella työympäristön viihtyisyyden parantaminen on entistä tärkeämpää työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta. Eläimille hyvä elinympäristö Kotieläinten hyvinvointi ja niiden elinympäristön laatu ovat viime aikoina nousseet tärkeiksi eettisiksi keskustelun aiheiksi. Eläimille tulee antaa mahdollisuus mahdollisimman luonnolliseen ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Hyvä elinympäristö muodostuu tuotantorakennuksen riittävästä tilavuudesta, hyvästä ilmanlaadusta, valosta, toiminnallisuudesta, liikkumismahdollisuudesta sekä puhtaista ja mukavista pintamateriaaleista. Kotieläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on myös selvä yhteys tuotantoon: terve tuotantoeläin tuottaa parhaiten. Tuotantoeläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös kotimaisen elintarviketuotannon hyvän laadun ja imagon säilyttämiseksi. Ympäristön huomioonottava Erityisesti kotieläintuotantorakennuksesta aiheutuu ympäristöön riskejä, joita pitää pystyä hallitsemaan. Lannan varastointi- ja käsittelymenetelmien on oltava sellaiset, että lannan joutuminen maaperään ja vesistöihin pystytään estämään ja lannasta aiheutuvat hajuhaitat minimoimaan. Tulevaisuudessa tuotantorakennuksesta ilmaan kulkeutuvia päästöjä pitää pystyä hallitsemaan entistä paremmin. Hyvä tuotantorakennus on energiataloudellinen ja sen rakennusosien valinnassa on otettu huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus ja kestävän kehityksen vaatimukset. Ympäristön huomioonottava tuotantorakennus sopii myös esteettisesti hyvin sitä ympäröivään maisemaan. Juha Landin, lehtori rakennustekniikka Maatalousteknologian opetuksen rintamalta Olemme investoimassa oppilaitoksessamme voimakkaasti koneopetuksen kehittämiseen. Meillä rakennetaan uutta konehallia, verstasta, metalliopetustiloja, teknotalo (puhujan visioista riippuen). Tämä investointi vastaa suuruudeltaan uuden kolmen lypsyrobotin navetan kustannusarviota. Samalla saamme sisätiloihin mahtumaan huollettavaksi nykyaikaisen leikkuupuimurin ja noukinvaunun sekä metsäkoneen. Lisäksi kykenemme paremmin tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme tiloja koneiden käyttäjäkoulutuksia varten. Maatalousalan oppilaitoksissa Suomessa ei tietääkseni ole 25 vuoteen rakennettu uusia koneopetustiloja. Tällainen "ihme" tapahtuu parhaillaan Ollikkalan tontilla. Maatalous-, metsä-, ympäristö-, maansiirto- ja tienrakennuskoneurakoinnissa eletään mielenkiintoisia aikoja. Koneurakointipalvelut elävät murroksessa. Aina ei riitä pelkkä traktori, kuljettaja ja työkone. Nyt pitää osata palvella työn tilaajaa muilla avustavilla oheistoimilla mahdollisimman hyvin, jotta asiakas saataisiin tyytyväiseksi ja tilaamaan työsuorituksen vielä uudestaan. Vaaditaan jopa sosiaalisia taitoja ja kykyä tehdä raportteja tehdystä työstä. Enkä tarkoita roikkumista sosiaalisessa mediassa tietokoneen kanssa vaan ihmisten kanssa suoritettavaa keskinäistä kommunikointia. Uusia palvelumalleja tulee urakointiin koko ajan lisää. Se, joka on osaa keskittyä olennaiseen "core business" ja ymmärtää oheispalvelujen merkityksen maksavan asiakkaan kannalta vetää yleensä pisimmän korren kilpailutuksissa. Joni Häkkilä, lehtori tekniset aineet Teknotalo valmistuu keväällä 2011 ja opetus aloitetaan ensi elokuussa. Talo sisältää uudet ajanmukaiset pesutilat, huoltotilat, metallirakenneopetustilat, kaksi luokkatilaa ja sosiaaliset tilat. Ratkaisevat mitat ovat 18 m x 48 m, eli n. 860 m 2 ja kuutioita on n. 6000 m 3. Kun ammattitaito ratkaisee Uudistuotannosta saneerauksiin Omakotitaloista sairaaloihin Tuotantolaitoksista teollisuushalleihin Lämmityksestä jäähdytykseen Hananvaihdosta vuosihuoltoon Suunnittelun ja konsultoinnin Teknotalon sähköistää POINTEL OY Talotekniikan moniosaaja www.pointel.fi Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola 010 42 53 730 010 42 53 731