Kontulan vauvaperhehanke

Helsingin kupungin sosilivirso. Selviyksiä 2008:5 Konuln vuvperhehnke Vrhisen uen hnke 2005-2007 Kri Lninen j Kirsi Lukk

HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä() - Förfre - Auhor(s) Lninen Kri - Lukk Kirsi CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkisun nimi Publikionens iel Tile of he Publicion Konuln vuvperhehnke. Vrhisen uen hnke 2005-2007 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkisij Ugivre Publisher Helsingin kupungin sosilivirso Srj - Serie Series Helsingin kupungin sosilivirso. Selviyksiä ISSN 1457-9847 ISBN pperi ppper pper 978-952-223-192-5 Julkisuik - Publikionsdum Published 2008 ISBN pdf 978-952-223-193-2 Sivumäärä, liiee - Sidonl, bilgor Pges, ppendixes 59 s. Osnumero - Del nummer Pr number 2008:5 Kieli - Språk - Lnguge suomi Tiiviselmä - Refer - Absrc Konuln lueell oimi 1.8.05-31.12.07 vuvperhehnke. Hnke oli hllinnollisesi iäisen perhekeskuksen linen. Hnkkeess oimi kksi kokopäiväisä yönekijää, jok suunnieliv j oeuiv hnkkeen oiminno yheisyössä lueen oimijoiden knss. Lähimmä yheisyökumppni oliv lueen erveydenhoij, lpsiperheiden koiplvelun yönekijä, leikkipuisojen yönekijä sekä lsensuojelun iimin jäsene. Hnkeyönekijä muodosiv monimmillisen yöprin: oinen oli kouluukseln erveydenhoij j oinen sosionomi (ylempi AMK). Hnkeyön esimiehenä oimi koiplvelun johv ohjj (nyk. vrhisen uen j koiplvelun johv ohjj). Hnkeyöä ohjsi idän vrhisen uen ohjusryhmä sekä lueellinen ukiryhmä. Hnkkeen kohderyhmänä oliv Konuln erveyssemn lueen ls odov j lle 1-vuoiiden vuvojen perhee. Eriyisesi pyriiin huomioimn eriyisuke rvisev perhee. Hnkkeen voiee oliv: 1) Kehiää lueen monimmillis yheisyöä vuvperheiden erilisen rpeiden mukn 2) Tuo vuvperheille käyöön heiä ukevi yömuooj niin, eä hnkkeen lopuu lueell olisi monimmillinen yömlli, johon kuuluu puvälineiä vuvperheiden rvisemn uen unnismiseksi j määriämiseksi sekä sopivien yheisyöhojen j ukimuoojen löyämiseksi Hnkkeen voiee oeuuiv hyvin. Monimmillisi oiminmllej j vuvperheille sopivi yömllej kehieiin. Alueelle synyi yöpriyöä mm. voimvrryhmien, vuvuksen j verisryhmäoiminnn osl. Hnkkeen ikn pilooiiin mhnmuujien perhevlmennusmlli, jok odeiin oimivksi. Hnkkeen monimmillinen yöprius onnisui hyvin, hnkeyönekijöiden eri pohjkouluukse äydensivä oisin. Hnke onnisui oimimn kiineäsi perusyön knss j sen lulle pnem oimin siiryi olemss oleviin rkeneisiin. Toiminnn myöä vuvojen ääni uli premmin kuuluviin j yönekijöiden vuvieoisuus lisäänyi. Eriyisesi koiplveluyöryhmän jäsene käyivä runssi mhdollisuu konsuloiniin j yöpriyöskenelyyn vuvperheiden sioiss. Leikkipuisojenyönekijä osllisuiv pljon hnkkeen järjesämiin oiminoihin. Myös noin puole erveyssemn erveydenhoijis oli jollkin vll kiivisesi mukn hnkkeen oiminnss. Hnkkeen nsios erveydenhoijill j lpsiperheiden koiplvelun yönekijöille on oimiv, säännöllise yheisyöplveri, joihin osllisuu myös lsensuojeluiimin edusj. Tämä rpori sisälää myös Elin Kemppisen j Eev Lineen ekemän rvioinnin siksryhmien plueis sekä Ris Hperin j Tiin Hoviln yheenvedon oimijoiden pluekyselysä. 301-142.doc 6.6.2008 Avinsn - Nyckelord - Key words vrhinen uki, vuvperhee, verisukiryhmä, vuvus, mhnmuujperheiden perhevlmennus voimvrryhmä (depressiokoulu), monimmillinen yheisyö, monimmillinen yöpriyö Hin Pris Price Julkisun myyni j jkelu: Sosili- j erveydenhuollon ieoplvelu PL 7010, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 310 43772 Telekopio: 310 43151 Sähköposi:sosv.kirjso@hel.fi Tiimiposi: Sosv Kirjso Hki/Sosv Julkisumuoo Publikionsform Publishing form Disribuion och försäljning: Socil- och hälsovårdens informionsjäns PB 7010, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 310 43772 Telefx: 310 43151 E-pos: sosv.kirjso@hel.fi Tempos: Sosv Kirjso Hki/Sosv Disribuion nd sles: Socil nd Helh Cre Informion Services PB 7010, 00099 Helsingin kupunki Telephone: +358-9-310 43772 Telefx: +358-9-310 43151 E-mil: sosv.kirjso@hel.fi Tempos: Sosv Kirjso Hki/Sosv

Helsingin kupunki Sosilivirso Iäinen perhekeskus KONTULAN VAUVAPERHEHANKE 1.8.2005-31.12.2007 RAPORTTI Kri Lninen Kirsi Lukk

2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN KUVAUS... 4 1.1 Hnkkeen us j rve... 4 1.2 Kivikon j Konuln vuvperhehnkkee... 5 1.3 Hnkkeen voiee... 6 1.4 Hnkkeen kohderyhmä... 6 1.5 Aikulu j resurssi... 7 2 TIEDONKERUUMENETELMÄT JA ARVIOINTI...7 2.1 Hnkkeess käyey iedonkeruumeneelmä... 7 2.2 Hnkkeen rvioini... 8 3 HANKKEEN SISÄLTÖ...9 3.1 Työryhmä... 9 3.2 Henkilökunnlle suunnu sisäinen kouluus... 10 3.2.1 Opinnäyeyö...11 3.2.2 Vuvus-DVD...11 3.2.3 Konuln vuvperhehnke & medi...12 3.2.4 Kouluukse, opinokäynni j yönohjus... 12 3.3 Monimmillinen yheisyö vuvperheiden ueksi... 13 3.4 Monimmillinen yheisyö vuvperhehnkkeess... 14 3.5 Perheyö... 15 3.5.1 Monimmillinen perheyö hnkkeess... 15 3.6 Perhevlmennus... 16 3.6.1 Perhevlmennuksen kehiäminen Konuln erveyssemll... 17 3.6.2 Somliperheiden perhevlmennuksen kehiäminen... 18 3.7 Verisryhmä... 19 3.7.1 Avoin äii-vuv-ryhmä... 20 3.7.2 Avoin Vuvus-ryhmä... 21 3.7.3 Prisuhdeilm ensimmäisä ls odoville perheille... 23 3.7.4 Vuvperheiden kesäkhvil... 23 3.8 Voimvrryhmä depressiokoulu-meneelmällä... 24 3.8.1 Rskn olevien äiien voimvrryhmä... 25

3 3.8.2 Äii-vuv voimvrryhmä...26 3.8.3 Henkilökunnn voimvrryhmä... 28 3.9 Henkilökunnn voimvrryhmien plue...28 4 AMK- OPISKELIJOIDEN ARVIOINNIT HANKKEESTA...30 5 ASIAKKAIDEN PALAUTE RYHMISTÄ...30 5.1.1 Vuvus-ryhmä... 30 5.1.2 Avoin äii-vuvryhmä... 31 5.1.3 Odoukse ryhmäsä... 31 5.1.4 Iseunemus j luomus omiin voimvroihin... 32 5.1.5 Tiedollinen uki... 32 5.1.6 Virkisysä j rjess jksmis... 33 5.1.7 Verisuki... 35 5.1.8 Prisuhde j luomus ulevisuueen... 36 5.1.9 Voimvrryhmä odoville äideille j äideille vuvojen knss... 37 5.1.10 Odoukse ryhmäsä... 37 5.1.11 Iseunemus j luomus omiin voimvroihin... 38 5.1.12 Virkisysä j rjess jksmis... 39 5.1.13 Tiedollinen uki... 40 5.1.14 Verisuki... 41 6 TOIMIJOIDEN PALAUTE HANKKEESTA... 42 6.1.1 Vsjien perusiedo... 42 6.1.2 Hnkkeen oiminn osllisuminen... 43 6.1.3 Asikkiden ohjminen hnkkeen oiminoihin... 44 6.1.4 Hnkkeen näkyvyys... 45 6.1.5 Hnkkeen hyödyllisyys... 46 6.1.6 Hnkkeen vikuvuus... 49 6.1.7 Hnkkeen ulevisuus... 50 7 PROSESSIN KUVAUSTA JA POHDINTAA...53 8 RYHMIEN JA TOIMINTOJEN YHTEISTIEDOT...56 LÄHTEET... 57

4 1 HANKKEEN KUVAUS 1.1 Hnkkeen us j rve Knsllisen sosilisen kehiämisprojekin loppurporiss (2003) oden lpsiperheiden psykososilisen plvelujen järjeselmän olevn pirsleinen j vun rpeess olevn lpsiperheen näkökulms vikesi hhmouv. Sosili- j erveysminiseriön vlkunnllisen perhepoliiisen sregin (2003) mukn syrjäyymisuhn ll olevien lpsiperheiden elämänhllin on ediseävä j ongelmiin on puuuv vrhisess viheess. Lpsell on olv oikeus ukeen väliömäsi, kun ongelm uhkv ksnu. Lpsiperheille on rjoll perusplvelun perheyöä, jok on kikille rkoieu koiplvelu, päivähoidon j erveyshuollon vihoehoisi plveluj, leirejä. j kerhoj. Niiden ehävänä on uke perheen yleisä hyvinvoini j ehkäisä ongelmien synymisä. Tällä hekellä perheyönekijöiä on kuienkin ivn liin vähän. Perheyöä joudun jonomn, jolloin perheen ilnee sv vikeuu j kriisiyyä. (Väesöliio 2007) Mellunkylän lueell (Konul, Mellunmäki, Kivikko, Kurkimäki) on muuhun kupunkiin nähden pljon lpsiperheiä (57,2 %, koko Helsinki 52 %), korke muuoproseni (12,7 %, koko Helsinki 5,7 %) j suuri lsensuojeluperheiden osuus (10 %, koko Helsinki 7,8 %). Yleisimpinä syinä lpsiperheiden koiplveluun hkeuumiseen ov vnhemmn uupumus j mielenerveysongelm. Alueen sosilioimen yönekijöiden kokemuksen mukn sikk ohjuuv plvelujen piiriin myöhäisessä viheess, joen plvelu kohdenuv pikäli lsensuojelun rpeess oleville siksperheille (Kivikon vuvperheyöhnke 2004 2005). Vs lueelle muuneiden perheiden sosilise verkoso ov usein kukn eikä uusi vielä ole synyny, joen luonnollisen sosilisen uen sminen on vähäisä. Alueell on äen rve pienen vuvojen perheiden verisuen järjesämiseen. Sekä lueen leikki- j leikkipuiso eä seurkun rjov mhdollisuuksi verisukeen, mu kynnys niihin hkeuumiseen on monille, vrsinkin ensimmäisen vuvn äideille, liin korke. Avoimen oiminnn rinnlle rvin rääälöidymmän, yksilöllisemmän verisuen järjesämisä myös hiemn enemmän uke rviseville perheille, joille jo oiminoihin hkeuuminenkin uo vikeuksi.

5 Eij Heimon väiösukimuksen (2002) mukn erveydenhoijien yönkuv on neuvoloiss muuunu viime vuosin suuresi. Enisä usemm perhee ov eriyisuke rvisevi perheiä. Lsen psyykkisiä ongelmi ei unnise riiävän hyvin j hoioonohjus on puueellis. Neuvoln mhdollisuude j resurssi u riskiperheiä ov rjllise j erveydenhoij kokev, eei heillä ole riiäväsi ik j välineiä perheiden psykososiliseen ukemiseen. Terveydenhoij ekevä edelleen hyvin vähän yheisyöä muiden mmihenkilöiden knss perheiden ongelmien unnismisess j psykososilisess ukemisess. Trviisiin enemmän sosili- j erveysoimen yheisyöä, eä perheille voiisiin n oikenlis uke hei ongelmien ilmnuess. Sosili- j erveysminiseriön julkisemss neuvoloppss (2004) on koroseu monimmillisuuden lisäämisen rve neuvolyön kehiämiseksi. Sen mukn neuvoln ulisi oeu yöpoj, joiden merkiys on kiisomsi odiseu moniss suomlisiss j ulkomisiss ukimuksiss: vrhinen puuuminen, monimmillisuus j koikäynni. Neuvolyössä kohdn usein perheiä, joiden ilnne j lsen käyäyyminen nv ihe huoleen. Ain huolenihe ei ole riiävän vkv i selkeäsi muooilviss, jo esimerkiksi yheydenoo lsensuojeluvirnomisiin ulisi kysymykseen. Perheilneen rkempi selviäminen jo vrhin sekä perheille rjov mln kynnyksen uki ov ärkeiä. 1.2 Kivikon j Konuln vuvperhehnkkee Helsingissä Kivikon lueell oeueiin vuosin 2004 2005 vuvperheyöhnke. Alueen lpsiperheiden koiplveluss oli kehiyny oive j rve pienen lsen perheiden enisä vrhisempn ukemiseen. Asiksperheiden pulm oliv koiplveluun hkeuduess usein jo ksvnee j ksuunee niin, eä ne viv pikällisä yöä perheen umiseksi. Tilsois oli lisäksi nähävissä lsensuojelun osuuden prosenulinen nousu sikssuheiss. Smoin oli nähävissä lueen korke muuoproseni j runss mhnmuujien osuus. Vuvperheyöhnkkeen ärkeänä ehävänä oli kerää ieo lueen vuvperheiden elämänilneis, uen rpeis j elinlueens plveluunemukses. Hnkkeen voieen oli myös kehiää j iivisää lueen sosili- j erveysoimen välisä yheisyöä. Konuln vuvperheiden perheyöhnke oli om erillinen hnkkeens, mu osiin jkumo Kivikon vuvperheyöhnkkeelle. Kivikon hnkkeess ehyä selviysyöä hyö-

6 dynneiin Konulss, jonk sukspohj on melko smnlinen kuin Kivikoss. Myös pulm lueell ov hyvin smnklisi kuin Kivikoss j lueell suu pljon vuvperheiä, joill ei ole sosilisen verkosojen nm uke. Verisuell on odeu olevn ärkeä vikuus eenkin ensimmäisen lpsens svlle perheelle. Monimmillisen yheisyön kehiäminen sosili- j erveysoimen välillä on ärkeää perheiden umiseksi j lsen kikinpuolisen kehiyksen urvmiseksi. Helsingissä oli smn ikn Konuln vuvperhehnkkeen lisäksi myös mui vuvyön vrhisen uen hnkkei: Koskelss nuorille perheille j Tliss yksinhuoljäideille suunnu hnkkee. Idän lueell oimivi mui vrhisen uen hnkkei oliv Versoprojeki, joss lueen mhnmuujväesölle kehieiin verisukiryhmiä sekä päivähoidon perheyö-projeki. 1.3 Hnkkeen voiee Konuln vuvperheiden perheyöhnkkeen voieen oli iivisää j kehiää lueen monimmillis yheisyöä vuvperheiden erilisen rpeiden mukisesi. Tvoieen oli, eä hnkkeen loppuess lueell vuvperheiden knss oimivill olisi käyössään monimmillinen oiminmlli, johon kuuluu puvälineiä vuvperheiden rvisemn uen unnismiseksi j määriämiseksi sekä sopivien yheisyöhojen j ukimuoojen löyämiseksi. Tvoieen mukisesi lueell suv perhee sisiv uekseen uudess elämänilneessn monimmillisi, perhekeskeisiä yömuooj, joiden vull urvisiin vuvojen myöneinen kehiys j nneisiin vnhemmille yökluj vnhemmuuens j prisuheens rkenmiseen. Hnkkeen ikn hnkeyönekijä oimiv mooorein ryhmien loimisess, mu vähiellen oimin siiryi olemss oleviin rkeneisiin. Alueen somliperheille kehieiin om perhevlmennusmlli piloihnkkeen Konuln erveyssemll. Piloihnkkees on ehy om kirjllinen rporins. 1.4 Hnkkeen kohderyhmä Hnkkeen kohderyhmänä oliv Konuln erveyssemn lueen ls odov j lle 1- vuoiiden vuvojen perhee. Eenkin eriyisuke rvisev perhee huomioiiin. Heimon

7 ukimuksen (2002) mukn eriyisä uke rvisevi riskiperheiä ov muun muss perhee, joiss ov hyvin nuore vnhemm i joihin synyy kksose. Myös yksinhuoljperhee j uusperhee kuuluv riskiryhmään. Smoin perhee, joiss on mielenerveys - j /i päihdeongelm, yöömyyä i vnhemmill on lhinen kouluus- j uloso. Smoin perhee, joiss vnhempi on kloinkohdelu lpsen kuuluv ukimuksen mukn riskiperheisiin. 1.5 Aikulu j resurssi Konuln vuvperhehnkkeen rhoii Helsingin sosilivirso j rhoius oli myönney runsksi kolmeksi vuodeksi joiuen vuosille 2005 2008. Hnkkeelle oli resursoiu kksi kokopäiväisä yönekijää. Hnkeyönekijöiden mielesä oli rkoiuksenmukis oeu hnke lyhyemmässä jss kuin lun perin oli suunnielu, ämän vuoksi hnkkeen ikulu iiviseiin. Hnkeyönekijöinä oimiv sosiliksvj Sri Hellsen (elokuus 2005 helmikuuhun 2006) j sosionomi (ylempi AMK) Kri Lninen (huhikuus 2006 joulukuuhun 2007). Toisen hnkeyönekijä oimi erveydenhoij Kirsi Lukk (mmikuus 2006 joulukuuhun 2007). Tämä rpori kuv eriyisesi Kri Lnisen j Kirsi Lukn oeum hnkeku. 2 TIEDONKERUUMENETELMÄT JA ARVIOINTI 2.1 Hnkkeess käyey iedonkeruumeneelmä Kysely unnen survey-ukimuksen keskeisenä meneelmänä. Englnninkielinen ermi survey rkoi sellisi kyselyn, hselun j hvinnoinnin muooj, joiss ineiso keräään sndrdoidusi j joiss kohdehenkilö muodosv ooksen i näyeen ieysä perusjoukos. Kyselyukimuksen eun pideään siä, eä niiden vull voidn kerää lj ukimusineiso: ukimukseen voidn sd pljon osllisuji j kyselyllä voidn sd pljon ieo. Kyselymeneelmä on ehoks, kosk se sääsää ukijn ik j vivnnäköä. Kyselyukimuksen heikkouksi ov muun muss mhdollisuus vrmisu siiä, mien vkvsi vsj ov suhuunee kyselyyn, vsmomuus kyselyyn voi oll runss, ukij ei välämää ole selvillä, mien onnisunei nneu vsusvihoehdo ov ollee vsjien näkökulms.(hirsjärvi, Remes & Sjvr, 1997,189 191)

8 Hnkkeess keräsimme ieo muun muss voimill j srukuurikyselylomkkeill. Konuln erveyssemn erveydenhoijil kroiimme voimill kysymyksillä yheisyöoivei vuvperhehnkkeel. Ryhmien jälkeen pyysimme sikkil rvioiniplue ryhmien rpeellisuudes j oimivuudes. Plue pyysimme j simme sekä suullisesi eä kirjllisesi. Somlilisen perheiden perhevlmennuksen suunnielun pun pyysimme voimill kysymyksillä somliperheilä oivei perhevlmennuksen kehiämiseen. Tämä kysely ehiin somlinkielellä. Hnkkeen järjesämien kouluusen plue kokosimme kouluus vren ldiuill kyselylomkkeill. 2.2 Hnkkeen rvioini Arvioinnin ei rvise in oll rsksi oeueu rvioiniukimus. Hnkkeen om iservioini voi oeuu kehiämisyön lomss. Suunnielmllisemms rvioinnis puhun, jos projekiss käyeään ulkopuolis pienimuoois rvioini. Ulkopuolis rvioinipu simme Dikoni-mmikorkekoulun sosionomiopiskelijoiden ekemien pääööiden ku. Hnkkees ehiin kksi opinnäyeyöä, jok liiyvä rvioiniin. Toisess rvioiiin sikspluei, joi oli keräy sekä voimis eä suljeuis ryhmisä j oisess yössä kysyiin hnkkeess mukn olleil yheisyökumppneil rvioi hnkkeen onnisumises. Ajllisesi rvioini voi phu ennen suunnielu inervenio, sen ikn i jälkeenpäin. Ennen inervenion/ohjelmn/yömuodon/projekin oeumis voidn rvioid esimerkiksi sen rpeellisuu j/i mhdollis oeumisp. Toiminnn ikn phuv rvioini on prosessirvioini, jok voidn kohdis orgnisioon, yön oeumiseen i sikkss phuviin muuoksiin. Kun rvioinnin knnl on ärkeää ieää usen oimijn käsiyksiä, mielipieiä j juksi ukivs ilmiösä, on lomkekysely käyökelpoinen meneelmä (Robson 199,129 30.) Prosessirvioinniss rvioiniin perusuviss ukimuksiss ldullinen ukimusineiso on hllisev. Arvioini kusun formiiviseksi, millä rkoien rjoieuun koneksiin liiyvää rvioini, joll ei ole suornis yleiseävyyä muihin konekseihin (Robson 1999,83.) Prosessirvioini uo merili eriyisesi hnkkeen oiminnn prnmiseen sekä uo ymmärämysä siiä, kuink loppuulokse ov synynee.

9 Eriyisesi kieleisen plueen osl voi oll suuri kiusus seliää si pois, eli löyää niille syiä omn oiminnn ulkopuolel. Myös iservioinniss osminen on kriiinen ekijä, kun jelln lu j uskovuu. Hnkkees ulevn iedon hyödynäminen liiyy myös rporoiniin. On ongelmllis, eä prosessin kulku on vike seur, rvioid, nlysoid j rporoid sien, eä sen keskeise muuuj j elemeni voiisiin nos esiin. Kehiämisyön prosessien kuvmisen ku kehiämisyön ulosen j kokemusen kumuloiuminen on mhdollis (Seppänen-Järvelä 2003,37 38.) Prosessirvioini oli vhvsi mukn hnkkeen rvioinniss. Jokisen oiminkerrn jälkeen rvioimme oeuuksen j sen pohjl eimme uuden suunnielmn sekä rvioimme koko prosessi. Hnkkeeseen kuuluiv rvioini- j ukiryhmä, jok rvioiv hnkkeen eenemisä. Kävimme myös suullis rvioinikeskuselu lueen sosili- j erveysoimen eri oimijoiden knss. 3 HANKKEEN SISÄLTÖ 3.1 Työryhmä Konuln vuvperhehnkkeeseen kuului ukiryhmä 2005 2007, jok loii oiminns syksyllä 2005. Hnkkeen luss yöryhmään kuuluiv vrhisen uen koordinori Tuul Virnen, hnkeyönekijä Sri Hellsen, Konuln erveyssemn ossonhoij Arj Myöhänen, Konuln erveyssemn erveydenhoij Kirsi Räsänen j Ull Fgerholm, lpsiperheiden koiplvelus Els Kieleväinen, iäisen perhekeskuksen johv leikkipuisonohjj Leen Timonen, sosiliyönekijä Jonn Vnhnen j sosiliohjj Päivi Eskelinen iäisesä perhekeskukses sekä lpsiperheiden koiplvelun ohjj j hnkeyönekijöiden esimies Mrii Lindqvis. Sri Hellsenin jäädessä pois hnkkees illle uliv hnkeyönekijä Kirsi Lukk j Kri Lninen. Päivi Eskelinen jäi pois elokuuss 2006, jolloin ukiryhmässä loii sosiliohjj Kirsi Mnsikkslo. Tukiryhmä on kokoonunu noin 15 ker. Kokouksis on pidey pöyäkirj. Keväällä 2006 loii monimmillinen iimi Toivo, johon kuuluiv iäisesä perheryhmäsä Mri Släis j Lur Musonen, lpsiperheiden koiplvelus Eij Mnninen, päivähoidonhnkkees Suvi Nieminen, vuvperhehnkkees Kirsi Lukk j Kri Lninen sekä verkosohnkkees Tiiu Alo. Ryhmän yhenä voieen oli uod ryhmään ieou erilisis meneelmisä, joi oli mhdollis käyää siksyössä. Ryhmä kokoonui noin 1 x kuukudess kksi uni kerrlln. Toivo kävivä muun muss läpi depressio-

10 koulun Kri Lnisen ohjmn. Toivo ryhmä lopei oiminns syksyllä 2007, kosk os yöryhmäläisisä jäi pois iäisesä perhekeskukses. Syksyllä 2006 loii Vuv näkyväksi yöryhmä, johon kuuluiv uolloin Eij Mnninen lpsiperheiden koiplvelus, Mri Släis & Tiiu Alo iäisesä perheryhmäsä, Jonn Vnhnen j Kirsi Mnsikkslo lsensuojelus sekä vuvperhehnkkeen yönekijä. Työryhmän voieen on jk lueelle vuvieou, sekä oimi uke nvn konsulin huol iheuvien vuvperheiden sioiss lueen oimijoille. Työryhmä kehii vuvn rvekrn yövälineeksi vuvperheiden knss yöskeneleville. Työryhmässä oli mukn kevääseen 2007 si Sofin vuorovikuusyksikösä kksi sosiliohjj. Työryhmä kokoonuu noin 1 x kuukudess kksi uni kerrlln Somliperhevlmennuksen kehiämisyöryhmä oimi 2006 2007. Työryhmän voieen oli kehiää j pilooid somlilisille perheille om perhevlmennus. Työryhmään kuuluiv hnkeyönekijä Kri Lninen & Kirsi Lukk, erveydenhoij Minn Hyvärinen & Sll Hiekkl Konuln erveysseml, mhnmuujkonsuli Sid Aden iäisesä perhekeskukses, Verso-hnkkeen yönekijä erveydenhoij Sbd Yussuf, Väesöliion koipuun monikuluurisuuden sinunij Mohmed Mollin sekä leikkipuisojen yönekijä Päivi Fbriius & Ann Kähkönen. 3.2 Henkilökunnlle suunnu sisäinen kouluus Hnkkeen järjesämiä kouluuksi osllisuji: HUPU-kouluus (huolen puheeksi ominen -kouluus) 17 Työklupkki (erilisen perheyömeneelmien esielyä j niiden hrjoielu) 6 Depressiokoulu (Voimvrryhmä) 22 Vuvus 221 Msennuskouluus (Koulujn Sirp Kumpuniemi) 49 Monikuluurisen verisryhmien ohjjkouluus 9 (Väesöliion Koipuun oeum kouluus, jonk Lpse-hnke kusnsi) Hnkkeen oiminmuoojen esielyä 37 Rohkeuskouluus (Koulujn Sri Jurvelin-Åvis) 2 Hnkkeen pääösjuhl (Koulujn Sinikk Mliniemi-Piispnen) 47

3.2.1 Opinnäyeyö 11 Konuln vuvperhehnkkees on ehy seisemän opinnäyeyöä. 1. Sdin sosionomiopiskelijoiden Niin Kksosen & Su Kinnusen Hyvän olon päiväkirj, päiväkirj äidin j vuvn hyvisä hekisä. 2. Dikin erveydenhoijopiskelijoiden Shukri Alin & Pulee Mpk-Nsengn. Somlin j Suomen kuluuriero, mmu-perhevlmennukseen liiyvä yö. 3. Dikin sosionomiopiskelij Riikk Kopr. Äiien kokemukses äii-vuvojen voimvrryhmäsä. 4. Hnkkeen rvioinnis yönsä ekevä Dikin sosionomiopiskelij Ris Hrper & Tiin Hovil, Konuln vuvperhehnkkeen rvioini 5. Dikin sosionomiopiskelij Elin Kemppinen & Eev Line: Ryhmäplueiden nlysoini j rvioini 6. Luren perheyön erikoisumisopinnois Kirsi Lukl vlmisunu yö: Diloginen vuvnssi vrhisen vuorovikuuksen meneelmänä, sekä vuvuksen eä verisryhmän merkiyksen mieimisä 3.2.2 Vuvus-DVD Konuln vuvperheen yönekijä ekivä Vuvus-dvd:n opeuskäyöön oimijoille j vuvperheille. Vuvus-dvd:ssä on lyhy eoriosuus vuvukses sekä vuvusliikkeisä. Dvd:ssä esieään myös äidin j vuvn yheinen vuvusheki j äidin kokemuksi vuvukses. Dvd kesää noin 10 minuui. Lpse perheverkosohnke kusnsi dvd:n edioinnin. Vuvus-dvd:ä käyeään esimerkiksi Helsingin perhevlmennuksess mllimn vuorovikuusmeneelmää.

3.2.3 Konuln vuvperhehnke & medi 12 Konuln vuvperhe hnke on ollu näkyvillä muun muss seurviss lehdissä: Tleni 7/06, Prs päivässä, Tleni 8/06, Konulss on vuvenergi. Mln kynnyksen perheyöä verisryhmissä. Helsingin uuise 8.10.06, Lpsirikkss Iä-Helsingissä suuri rve perheukioimille Uuso 5/2006, Vuorovikuus vuvojen knss. 9 kuuku lehi joulukuu 2006- helmikuu 2007, Voimvroj j elämänhllin äideille. Helsingin uuise 27.4.2007, Lpsen synymä koeelee prisuhde. Kivikoss järjeseään prisuhdeilmi iähelsinkiläisille. Tiedousvälineien ku hnke on pysyny iedomn hnkkeess synyneisä vuvperheoiminmuodois sikkille j yheisyökumppneille sekä nosmn vuvperheiden rpei esille. 3.2.4 Kouluukse, opinokäynni j yönohjus Hnkeyössä on ärkeää, eä siinä yöskenelevä voiv osllisu hnkeyöä hyödynäviin kouluuksiin vrsinkin lkuviheess. Vuvperhehnkkeess oli mhdollisuus osllisu monipuoliseen kouluusrjonn. Hnkeyönelijä osllisuiv mm. seurviin kouluuksiin: Molemm yönekijä: Lpsiperheiden koiplvelun iimikouluus (järjesäjä sosilivirso/lerning sysems) Toimiv lpsi & perhe-meneelmä (Skes j Profmi Oy, omise mielenerveyden uken, Uudenmn yhdisys ry) J he elivä...uusperheessä (Väesöliio j Suomen uusperheellisen liio ry) Peruskouluus lsensuojelun lkuviheen ilnnervioon (Sosilivirso/hllino- j kehiämiskeskus, kehiämisplvelu).

13 Toinen hnkeyönekijä osllisui seurviin kouluuksiin: Arvioinikouluus (Sosilivirso/Hke, kehiämisplvelu) Prisuheen ukeminen osn vnhemmuuden ukemis (Kj ry, Väesöliio, Kirkkohllius/perhesi, MLL, Lsensuojelun keskusliio, Ensi- j urvkoienliio) Puheeksi omisen koulujkouluus (Urbn/Skes) Ryhmänohjjkouluus (Urbn/Psykoerpiiojen insiuui) Perheyön/perhehoioyön erikoisumisopinno (Lure AMK, Tikkuril) Monikuluurisen verisryhmien ohjjkouluus (Väesöliio, Koipuu) Toinen hnkeyönekijä osllisui seurviin kouluuksiin: Excel-kouluus Prisuhdekouluus Sudi Generli mielenerveysyö Syksyllä 2006 ehiin opinokäyni Imrlle, missä uusuiin Imrn vuoksi -yömlliin. Opinokäyni oli yheinen kikille Helsingin vrhisen uen lpsiperhehnkkeille. Toinen opinokäyni ehiin myös syksyllä 2006 j se suunuui Tmpereelle, missä uusuiin hyvinvoinineuvoln oiminn. Loppuvuodes 2006 käyiin uusumss Vnll Hkuniln neuvoln perheyöhön. Hnkeyönekijä ov snee yönohjus Ari Sukkosel (Tmi Särvin) Työnohjus kesi 11/06 12/07. Työnohjus oli noin kerrn kuukudess j siellä käsieliin projekiyöhön liiyviä kysymyksiä. 3.3 Monimmillinen yheisyö vuvperheiden ueksi Viimeisen vuosikymmenen ikn on erveydenhuollon sikkiden elämänilnei j ongelmi leu rksell kokonisvlisesi. Työnekijä ov holln unenee voimomuu j resurssien puue. Täsä on läheny voimks rve monimmilliseen yöskenelyyn.(vehviläinen 2002, 42). Sosili- j erveydenhuoloon on peruseu monimmillisi yöryhmiä, kosk ne nv mhdollisuuden rksell sioi eri näkökulms. Lisäksi monimmillise yöryhmä mhdollisv erilisen sinunijieojen yhdisämisen mhdollisimmn monipuoliseen ymmärrykseen j ulokselliseen ongelmrkisuun

14 pääsemiseksi. Moniieeellinen j monimmillinen rvioini j ongelmrkisu ov ullee rpeelliseksi sikkiden ongelmien monimukisumisen myöä (Meeri 1996, 146). Yheisyö on yön ekemisä yheisen päämäärän edisämiseksi yhdisämällä yönekijöiden osmis j voimvroj. Yheisyö edellyää uusumis yheisyökumppneihin j heidän yöhönsä (Pvilinen 2002, 58). Monimmillisen yöskenelyn oiminedellyyksiä ov yheisyöosminen, hyvä yheisyö- j vuorovikuusido, voin j luomuksellinen ilmpiiri sekä yheinen suunnielu j ulkin oiminnn voieis. Monimmillisess yheisyössä on mukn eri kouluuksen snei mmilisi, jok ov oisens knss ekemisissä jonkun ieyn sin puieiss j joiden yheinen päämäärä on sikkn rpeisiin vsminen. (Kril & Nummenm 2001, 147). Monimmillinen yöskenely rkoi eri mmiryhmiin kuuluvien yheisyöä j yhdessä yöskenelyä. Monimmillisuus on sekä sikkn kokonisvlisemp ukemis eä yönekijöiden vsuun jkmis. Siä ku yönekijöiden jksminen lisäänyy. Monimmillinen iimi mhdollis yheisen dilogin j ää ku myös uuden iedon mhdollisuuden - voidn siis puhu oppivs orgnisios (Vilen e. ll 2002, 343.) Sosili- j erveyslll uskon siihen, eä monimmillinen sikslähöinen yheisyö on väline, jonk vull pysyäisiin vsmn nykyisiin j uleviin hseisiin. Onnisukseen kehiys kuienkin edellyää muuoksi neljällä eri soll: yksilö-, ryhmä-, orgnisio- j yheiskunsoll (Isoherrnen 2005, 8). 3.4 Monimmillinen yheisyö vuvperhehnkkeess Konuln vuvperhehnkkeess monimmillisuus lähi jo siiä, eä hnkeyönekijä oliv monimmillinen yöpri. Toinen yönekijä oli erveydenhoij j oinen sosionomi (ylempi AMK). Monimmillinen yöprius oi hnkkeeseen ljemmn näkökulmn kuin se, eä hnkeyönekijöillä olisi ollu sm peruskouluus. Hnkkeen ärkeänä voieen oli kehiää monimmillis yheisyöä oimijoiden välillä. Hnkkeen kehiämä ryhmä ym. oimin ohjiin monimmillisesi j vuvperheiden koikäynni ehiin monimmillisen yöprin i iiminä. Hnkeyönekijä piivä yheisyöpmisi lueen sosili- j erveysoimen eri oimijoiden sekä heidän esimiesen knss. Tpmisen voieen oli kroi lueen vuvperheiden j oimijoiden rpei j oivei sekä kehiää monimmillisi yheisyömuooj. Yheisyömhdollisuuk-

15 si kroieiin myös Mellunkylän seurkunnn, leikkipuisojen, erveyskeskuksen psykologin j psykirisen sirnhoijn, Kivikon perheryhmän, lpsiperheiden koiplvelun sekä Urbn verkosohnkkeen (2005 2006) knss. 3.5 Perheyö Perhelähöinen yö perusuu ekologiseen näkemykseen lpsen kehiyksesä, perheen oiminns j umisen mhdollisuuksis. Ekologisen jelun unneuimmn edusjn Urie Bronfenbrennerin mukn perheä ulisi rksell osn ljemp yheiskun. Lpsen elämää ukiess kson lpsen sisäisen kehiyksen lisäksi hänen suhden ärkeisiin ihmisiin. Lisäksi rkselln näiden ihmisen keskinäisä suhde j suhei ljempn yheisöön (Rnl 2002,20.) Perhelähöisessä yövss yöskennellään perheen voimvrojen suunisesi j smll vhvisen perheen om oiminkykyä. Perhee erov voimvrojen suheen oisisn j jokisess perheessä on eri ikoin myös eroj omiss voimvroiss. Voimvr j oiminkyky eivä ole vkiinunu perheen ominisuus, vn niissä phuu muuoksi riippuen elämänilnees j perheen sms ues (Hkulinen 2004.) Muksen (1994,6) mielesä prs keino ksv ls on uke hänen vnhempin suoriuumn äsä ehäväsä. Perhe on jok puksess vsuuss siiä eä rkipäivän ruiini sujuv. Mikäli se ei onnisu perheen omin voimin, pu j uke on nnev riiäväsi. Vnhempien j mmi-ihmisen suhde perusuu prhimmilln kumppnuueen, joss kumpikin ospuoli yöskenelee yheisen voieen svumiseksi. Perhe on kokonisuus, joss yksiäisen perheenjäsenen erveys j hyvinvoini sekä perheenjäsenen välise suhee vikuv muihin perheenjäseniin. Jo yhden perheenjäsenen uenrpeen ilmnuess on syyä rvioid muidenkin perheenjäsenen ennl ehkäisevää uenrve (Häggmn - Liil 2002, 175.) 3.5.1 Monimmillinen perheyö hnkkeess Alueen sosili- j erveysoimen vuvperheoimijoiden oli mhdollisuus hnkkeen ikn käyää hnkeyönekijöiä pun esiessään oiminmlli yöskenelylle vuvperheissä. Hnkeyönekijä ekivä priyöä muiden oimijoiden knss. Näin oimijoille uli mhdolli-

16 suus kehiää monimmillisi verkosoj vuvperheiden hyväksi. Työpriyöskenely noi yönekijälle myös mhdollisuuden reflekoid om yöään vuvperheiden hyväksi. Lisäksi hnkeyönekijä ekivä rviess lyhyikis perheyöä vuvperheisiin. Mhdollisuu priyöskenelyyn mrkkinoiiin kikille oimijoille, eriyisesi Konuln erveyssemlle, mu rve yheisyölle oli vähäisä. Lpsiperheiden koiplvelu sen sijn käyi yheisyömhdollisuu pljon. Koiplvelun yönekijä konsuloiv hnkeyönekijöiä erilisiss perheilneiden pulmien selvielyissä. Lpsiperheiden koiplvelu j vuvperhehnke oimiv fyysisesi smss oimipiseessä perhepikk Luososs. Tämä luonnollisesi helpoi yheydenoo. Hnkkeen kuluess vuvperhehnkkeen yönekijä oimiv joidenkin sosili- j erveysoimen yönekijöiden knss yheisyössä siksperheissä. Näiden yönekijöiden knss yheisyöä oli usemmisskin kuin yhdessä perheessä. Työnekijöiden nmn suullisen plueen mukn yheisyösä oli heille uke j pu. Työnekijä, jok ekivä vuvperhehnkkeen oimijoiden knss yheisyöä, oiv yheyä helpommin uudelleen ensimmäisen yheisen siksprosessin jälkeen. Kosk hnkeyönekijä ekivä perheyöä vin vähän j käynikerr oliv mioieu 1 5 kern siks kohi, ei ää plvelumuoo voiu vrsinisesi minos. Kokemusen mukn vuvperheyölle olisi kuienkin rve Mellunkylän lueell. 3.6 Perhevlmennus Perhevlmennuksen rkoiuksen on vlmen äiiä j isää lpsen odoukseen j synnyykseen. Perhevlmennus u perheä luovisesi kohmn synnyyksen. Perhevlmennus rjo ieo prisuheeseen j vnhemmuueen liiyvisä iheis, lpsiperheille suunnuis lähiplveluis sekä käyännön vinkkejä liiyen vuvnhoioon j lpsiperheiden rkeen (Skes 2005, 24). Perhevlmennus oeuen useimmien neuvoloiden erveydenhoijien oimes. Myös synnyyssirl osllisuv perhevlmennuksen järjesämiseen eri voin. Perhevlmennus on suunnu ensimmäisä lsn odoville perheille.

3.6.1 Perhevlmennuksen kehiäminen Konuln erveyssemll 17 Neuvoln perhevlmennus on Konuln erveyssemll oeueu osn erveydenhoijien yöä. Erilisi käyännön oeuusmllej on ollu usei. Yleensä neuvolss on pidey 2-3 vlmennusker j perhee ov ise vrnnee jn synnyyssirls sinne järjeseyä uusumis vren. Neuvoln perhevlmennukse on pidey joko yksin i yöprin (oisen erveydenhoijn) knss. (Konuln erveyssem 2005.) Perhevlmennukseen osllisuvien perheiden oivee perhevlmennuksen sisällösä ov melko suurel osin synnyykseen j kivunlieviykseen liiyviä. Kiinnosv heidän mielesään on myös vuvnhoioon liiyvä ieous. Perheillä on yleensä suuri moivio kerää ieo j usein heillä jo onkin siä monis niisä siois, joi perhevlmennuksess käsiellään. Suurin os ensimmäisä lsn odovis perheisä osllisuu perhevlmennukseen. (Konuln erveyssem 2005.) Perhevlmennuksen yhenä voieen on verisryhmäoimin. Nykyisellään on kuienkin vin 2-3 pmisker j ryhmäyyminen ei useinkn phdu niin vähäisillä pmisill. Prhilln ehävän, koko Helsingin kupunki koskevn perhevlmennuksen kehiämisen yheydessä perhevlmennuskeroj ulln lisäämään j os pmisis ulln järjesämään vs ryhmän vuvojen synymän jälkeen. Mukn perhevlmennusiimiin ulee myös sosilioimen edusj. LAPASET perheverkosohnke on os vlkunnllis Skesin koordinoim j STM:n rhoim perheplveluiden kehiämishnke vuosille 2005 2008. Hnkkeen oimes loieiin perhevlmennusmllin pilooini syksyllä 2006 j vähiellen mlli levieään koko kupunkiin. Iä-Helsingin lueell ää uudiseu perhevlmennus len oeu vuoden 2008 lus lken. Kevään 2006 ikn vuvperhehnkkeen yönekijä osllisui Konuln erveyssemn perhevlmennuksiin keromll uleville vnhemmille prisuheeseen j vnhemmuueen liiyvisä siois. Muill kerroill perhevlmennus koski vuvn odous, synnyysä j lpsivuodeik sekä vuvn hoio j imeysä. Nämä vlmennukse ohjsi neuvoln erveydenhoij. Työmuooin käyeiin luenoj, keskuselu, ryhmäöiä j video. Perhevlmennusryhmien koo viheliv kovsi; joskus ryhmässä oli vin kksi priskun,

18 joskus mukn oli kymmenenkin pri. Smoin ryhmien dynmiikk oli hyvin erilinen, joskus synyi pljon keskuselu, joskus kukn ei usklnu juell juuri miään. 3.6.2 Somliperheiden perhevlmennuksen kehiäminen Konuln vuvperhehnkkeen yhenä voieen oli mhnmuujien perhevlmennuksen kehiäminen. Kosk somlin kielä äidinkielenään puhuvien mhnmuujien osuus on kolmnneksi suurin kikis mhnmuujis, vliiin somliperhee kohderyhmäksi kehiämisyössä (Tilsokeskus 2006). Konuln erveyssemn erveydenhoijien hselujen peruseell su ieo oli, eä somliperheiden osllisuminen perhevlmennukseen oli melko vähäisä. Ilmeisesi sekä kieli- eä kuluuriero oliv syynä vähäiseen osllisumiseen. Syksyn 2006 ikn ehiin hnkkeen oimes kysely somliperheille heidän eriyispiireisään j rpeisn perhevlmennuksen suheen. Verso-hnkkeen projekiyönekijä Sbd Yussuf käänsi kyselyn somlin kielelle. Hän uoi myös kyselyn oeumisess jkmll kyselylomkkee mhnmuujien verisryhmässä perheille. Kyselysä su ieo käyeiin perhevlmennuksen kehiämisyössä. Kehiämisyö ehiin syksyn 2006 ikn j perhevlmennuksen pilooini loieiin Konulss vuoden 2007 helmikuuss. Keskuseluiss somlikuluurin sinunijoiden (mhnmuujkonsuli Sid Aden iäisesä perhekeskukses, Verso hnkkeen projekiyönekijä Sbd Yussuf sekä Väesöliion koipuun monikuluurisuuden sinunij Mohmed Mollin) knss nousi ärkeiä lähökohi, joi oli hyvä o huomioon, kun ruveiin suunnielemn somliperheiden perhevlmennus. Huomioiv oli muun muss, eä isä olisi hyvä sd myös mukn perhevlmennukseen. Miehe kuulisiv, misä siois perhevlmennuksess keskuselln eri pmiskerroill j näin he ehkä pääsäisivä vimo premmin osllisumn perhevlmennukseen. Synnyykseen liiyvä si olisi kenies hyvä kero nisille erikseen. Lsenhoio olisi myös hyvä järjesää, kosk perheillä s oll vikeuksi omin voimin sd lsenhoiopu. Nisulkin mukn olo olisi oivov, kun puhun iniimeisä siois. Rmdn-ikn ei ole hyvä järjesää perhevlmennus. Perhevlmennus olisi hyvä loi kevyesi kuulumisi vihdellen j eeä/khvi juoden. Somlikuluuriss on ärkeää, eä ensiksi vihden kuulumise j vs sien mennään sin.

19 Somliperheiden perhevlmennuksen kehiämisyössä oli mukn eri kuluurisi oimijoi useis mmiryhmisä. Työryhmän monikuluurinen kokoonpno noi kikille mukn olleille pljon uu ieo j ymmärrysä somliperheisä. Prosessi oli mielenkiinoinen, hseellinen yö. Sen pohjl mhnmuujien perhevlmennuksen kehiäminen jkuu edelleen. Somliperheiden perhevlmennusprosessis on ehy erillinen rpori, jok on julkisu Skesin ylläpiämän vlkunnllisen verkkoplvelun sivuill. Rpori löyyy inerneisä osoiees hp://www.sosilipori.fi/file/80ef2842-66f-4b0e-b6b- 368d9c2d25d9/mmuperhevlmennus.pdf (i www.google.fi hkusnoill mhnmuujien perhevlmennuksen hyvä käyänö). 3.7 Verisryhmä Verisryhmällä rkoien ryhmää, joss kikill osllisujill on smnlinen elämänilnne i ongelm (Vilen, M. Leppämäki, P & Eksröm, L 2002, 208). Ryhmän oiminperiei ov keskinäisen uen j kokemusen jkminen, vsvuoroisuus, yheisöllisyys, yheisvsuu, vpehoisuus j mksuomuus (Kurki, P-L., Koivuniemi-Lliev, L.) & Tuulos, T 2001). Ihmisellä on monenlisi sosilisi roolej, joihin hän rvisee uke yhä monimukisuvss j risiriiisi odouksi äynnä olevss milmss. Nuoren perheiden elämään kuuluu usein suinpikn j pikkkunnnkin vihuminen esim. yön vuoksi, jolloin perheen luonnollinen sosilinen verkoso s puuu kokonn. Vnhempn oimimiseen kohdisuu lisäpinei, kun perheellä ei ole urvverkko. Täsä s seur jksmomuu j vuomuuden unne (Häggmn - Liil 2000,112.) Ryhmän vull pysyy prosessoimn helpommin om elämänilnnen. Verisryhmä on kuin peili, jok keroo oisen perheiden smnlisis pulmis j ilois (Eurm 2001,13.) Verisukiryhmä sosilisen uen elemeninä on osoiuunu ärkeäksi eriyisesi iservioinnin j iservosuksen knnl; äii s verisuen ku iservioinins ueksi veriluieo, jok mhdollis iservosuksen (Viljm 2003, 47). Ryhmän sosilinen uki viku vnhemmuuden luun j äiinä jksmiseen. Äidin kokem vikeude j hänen smns uki vikuv äiiyden sensiiivisyyden pysyvyyeen j muuumiseen. Sosilisen uen vull äii voi svu enisä enemmän keinoj oll jksvinen j

20 sensiiivinen ls kohn (Kivijärvi 2003, 258). Hnkkeen yhenä voieen oli kehiää lueen vuvperheille rpei vsvi suljeuj sekä voimi verisryhmiä 3.7.1 Avoin äii-vuv-ryhmä Verisryhmä on koeu perheiden näkökulms ärkeiksi. Monille äideille j isille prs uke voiv n smss elämänilneess olev ihmise. Konuln leikkipuisoss syksyllä 2005 vuvperhehnkkeen oimes loinu äii-vuv-ryhmä oli ryhmäläisen mielesä rpeellinen. Ensimmäisenä oiminvuoen ryhmässä oli 7-10 kiivisesi mukn olev äiiä sekä joikin silloin ällöin osllisunei äiejä. Kerrn viikoss kksi uni kerrlln kokoonuneen ryhmän ohjjin vuoroeliv erveydenhoij, lpsiperheiden koiplvelun, leikkipuison i vuvperhehnkkeen yönekijä. Leikkipuison yönekijä oli mukn kikiss ryhmän pmisiss. Tieo ryhmäsä äidi ov snee enimmäkseen neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluil sekä oisiln. Jonkin verrn myös eri oimipiseiden yönekijä ov informoinee äiejä. Ensimmäisen j oisen oiminvuoden ikn vuvperhehnkkeen yönekijä liv kirjllise iedoee ryhmäsä j oimiiv ne lueen neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluille. Näiden oimipiseiden yönekijöille oimieiin sikkille jeviksi smnlisi iedoei. Ryhmässä oli vpn seuruselun lisäksi lulu- j leikkiheki vuvoille j ohjj lusi keskuselu edelä soviun, äideilä nousseen iheen pohjl. Keskuseluj oli mm. vuvn uneen liiyvisä siois, imeyksesä j vieroimises sekä vuvn rvisemukseen liiyvisä siois. Keväällä 2006 äidi vieivä hemmoelupäivää, joss oli mhdollisuus hieronn, jlkhoioon j kuneudenhoioon. Vuvperhehnke j Mellunkylän seurkun osllisuiv hemmoelupäivän kusnnuksiin. Keväällä 2006 äidi j vuv ekivä yheisen reken Vuosreen Omenmäen leikkipuisoon. Ensimmäisen oiminvuoden äiivuv-ryhmän plueiden mukn ryhmä oli äideille ärkeä, siiä oli snu voimi vuvrkeen. Ryhmäsä oli snu uusi ysäviä j kokemusen viho muiden äiien knss oli odeu hyväksi. Konuln leikkipuison ensimmäinen äii-vuv-ryhmä ryhmäyyi niin hyvin, eä ryhmäläise psiv oisin oiminkuden jälkeisen kesän ikn eri pikoiss, esimerkiksi lueen leikkipuisoiss. He oiv yheyä oisiins om-loieisesi j sopiv pmisi.

21 Ryhmäläise myös mieivä ulevisuu ryhmänä j he osllisuiv Konuln leikkipuisoss perhekhviln oiminnn jkmiseen sen jälkeen, kun kyseinen oimin MLL:n järjesämänä loppui vuonn 2006. Tämän ryhmän oimin on eriäin hyvä osoius verisryhmän oimivuudes. Aluksi ryhmän ohjmiseen rvin ulkopuolis pu, mu moivoiumisen myöä ryhmä lk ise ohj oiminns. Syksyllä 2006 Konuln leikkipuisoss oiminnn loii uusis äideisä j vuvois koosuv ryhmä. Tieo ryhmäsä levisi lueell j oisen oiminvuoden ryhmässä oli pljon kävijöiä. Noin kymmenen äidin ryhmä kokoonui viikoiin, lisäksi mukn oli niiä äiejä, jok kävivä hrvemmin. Joskus mukn oli niin pljon osllisuji, eä il uhksiv jäädä pieniksi. Ryhmässä oli äiejä vuvoineen myös muul Helsingin lueel, esimerkiksi Heroniemesä j Viikisä. Osllisuminen oli niin kiivis, eä sen peruseell voi ode ryhmän olevn rpeellinen. Syksyllä 2007 ryhmän oimin jkui edelleen kiivisen. Mukn uliv uude äidi vuvoineen j uusi ohjj leikkipuisos. Ryhmän jkuminen näyää vkiinuneel oiminnl lueell. 3.7.2 Avoin Vuvus-ryhmä Uuen voimen ryhmänä loii Konulss, leikkipuiso Lmmess syyskuuss 2006 ryhmä, jonk eemn oli vuvus eli os dilogises vuvnssis. Diloginen vuvnssi on psykologi Kirsi Määäsen kehiämä meneelmä, joll pyriään sysemisin liikunnllisin keinoin luomn vuorovikuuskokemuksi vuvlle j vnhemmille. Iden on luod liikkeiden ku oiminnllinen kommunikioyheys äidin i isän j vuvn välille jo hyvin vrhisess viheess. Liikkeisä rkennen sysemisen oison ku yheinen kieli. Aikuisen j vuvn välille luodn liikesrjois vähiellen monimuooisuv oiminnllinen yheisymmärrys, jok muisu vsvuorois yheisymmärrysä prinssin skelkuvioiss (Määänen 2005). Vuvus-nimen ov nnee LAPASET perheverkosohnkkeen yönekijä. Vuvukseen kuuluu neljän erilisen liikkeen opeminen vnhemmille. Heroniemen erveyssemn erveydenhoij Tuij Jouhki pii lpsiperheiden koiplvelun j erveyssemn yönekijöille vuvperhehnkkeen oimes kouluuksen dilogises vuvnssis. Heroniemen erveyssemn kksi erveydenhoij oliv vuosin

22 2000 2002 oeumss Helsingin kkkoisen sosili- j erveyskeskuksen projeki Diloginen vuvnssi pikkuvuvn kehiyksen uken. Projekis siin hyviä uloksi, nssivuv oliv ruhllisempi j heillä oli vähemmän ongelmi kuin veriluryhmän vuvoill. Vuv jok nssiv, oliv huomvsi vähemmän ikuisi kuin veriluryhmän vuv. Tulosen innoimin Tuij Jouhki j Rii Mrkknen ov jknee vuvnssi-kouluus j Konuln lueell os erveydenhoijis j koiplvelun yönekijöisä lkoi myös ohj vnhempi dilogiseen vuvnssiin. Ihneellisin ik vuvuksen loimiselle on vuvn olless khden kuukuden ikäinen. Kosk vuvoille ei enää ehdä ruiininomisesi neuvolss khden kuukuden ikäisenä erveysrksus, minkä yheydessä voisi loi vuvuksen, pääeiin perus ryhmä, joss pääosss olisi vuvus, mu jok ryhmä oimisi smll verisukiryhmänä. Ryhmään uli osllisuji neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluill olleiden iedoeiden ohjmin. Jonkin verrn myös erveydenhoij j leikkipuisojen yönekijä sekä lpsiperheiden koiplvelun yönekijä ohjsiv sikki ryhmään. Mukn oli ensimmäisenä syksynä 14 äiiä j yksi isä vuvoineen. Joillkin kerroill oli vin yksi äii j vuv, joskus s kuusikin äiiä j vuv, mikä oli ilojen koon huomioiden lähes suurin mhdollinen ryhmäkoko. Ryhmäpmisiss ohjj voi oll rviess keskuselun vjn, mu edellä miniun äii-vuv-ryhmän oivomusen mukisesi äiien keskinäiselle seuruselulle nneiin mhdollisuus. Ohjjin oimiv vuvperhehnkkeen yönekijöiden knss leikkipuiso Lmmen kksi yönekijää vuoroellen. Mhdollisuuksien mukn ohjjiksi oivoiin myös erveydenhoiji j mui erveys- j sosilioimen oimijoi. Ryhmän ohjus siiryi lueen oimijoiden oeumksi pysyväksi oiminnksi. Vuvus-ryhmä kokoonui myös kesällä ilmn ukoj. Syksyllä 2007 Heroniemen lueen leikkipuiso Hillerissä loii uusi vuvus-ryhmä. Ide ryhmän loiukseen nousi leikkipuison ohjjl hänen osllisuun vuvperhehnkkeen järjesämään vuvus-kouluukseen. Ryhmän ohjjin oimiv leikkipuison ohjj.

3.7.3 Prisuhdeilm ensimmäisä ls odoville perheille 23 Keväällä 2007 hnkeyönekijän j iäisen perheryhmän sosiliohjjn oli rkoius loi kolme prisuhdeil ensimmäisä lsn odoville perheille. Ilmien voieen olisi ollu n perheille voimvroj ulevn muuokseen, jonk vuvn ulo mhdollisesi uo. Ilmi minoseiin neuvoloiden erveydenhoijien ku sekä ilmoiusuluill erveyssemill, leikkipuisoiss jne. Iä-Helsingin uuise minosiv myös ilmi lehdessään. Ilmiin ilmoiuui yksi osllisujpri j yksi pri ilmoiuui viimeisenä iln, kun olimme jo pääänee, eemme järjesä ilmi vähäisen osllisujmäärän ki. Iäisen perheryhmän sosiliohjj noi yhdelle prille yksilöohjus prisuhdekysymyksisä. Siihen eä prisuhdeilm eivä onnisunee on vrmsi usei syiä: Olisiko ilmien ohjjn piäny oll rpeeksi nimekäs? Oliko mrkkinoini rpeeksi ehoks j näkyvää? Keroivko erveydenhoij ilmis perheille? Kksi prisuhdeilmis kiinnosunu pri oliv kuullee niisä Iäkeskuksen erveyssemn erveydenhoijl, jok oli innosunu kyseisesä ues perheille. Työnekijän om innosus väliyi hänen kun sikkille mikä on äärimäisen ärkeää kun rjon plveluj perheille. 3.7.4 Vuvperheiden kesäkhvil Konuln lueen vuvperheilä uli viesiä, eä vuvperheille suunnu oimin ulisi oll myös kesällä. Alueell suu pljon perheiä, joill ei ole riiävää sosilis verkoso. Pääimme vs oiveeseen j järjesää vuvperheille kesäkhviloi leikkipuisoihin, joihin perheiden olisi helppo mennä. Ajuksen oli, eä kesäkhvil olisiv hyvin vuvmyöneisiä: khvi juoisiin lisoll vilien päällä eli siellä missä vuvkin ov. Kroiimme lueen leikkipuisojen hlukkuu ryhyä piämään vuvkhvil juksen oli, eä vuvkhvil oimisiv lus lähien leikkipuison omn henkilökunnn voimin. Olimme kuienkin Luoson kesäkhviloimin käynnisämässä. Leikkipuiso Luoso sekä leikkipuiso Kipinäpuiso pysyivä järjesämään vuvperheiden kesäkhvil perheille. Khvil oimiv kesän jn kerrn viikoss kksi uni kerrlln. Luoson leikkipuison kesäkhvil oli voinn yhdeksän ker. Kävijöiä oli yheensä 78. Vuvperhekhvilss kävivä äidi vuvoineen, perheiden isomm sisrukse j yksi isä. Khvilss kävi keskimäärin khdeksn osllisuj / ker. Os kävijöisä kävi usemmn kerrn vuvkhvilss. Alueen sosiliyönekijä j lpsiperheiden koiplvelun yönekijä oliv mukn

24 smss omi siksperheiään Luoson kesäkhviln. Suullisen plueen j kävijämäärän mukn vuvperhee kokiv kesäkhviloiminnn rpeellisen. Kesäkhvils sujen kokemusen j sikkiden oiveiden peruseell leikkipuiso Luososs jkeiin vuvperheiden khviloimin ympäri vuoden. 3.8 Voimvrryhmä depressiokoulu-meneelmällä Eriseise msennusoiree ov yleisempiä mielenerveyden häiriöiä Suomess. Msennus voidnkin kusu knsnsirudeksi. Lyhykesoinen, isekseen ohimenevä lievä msenuneisuus on vllis j rkielämään kuuluv, jok viides suomlinen kuienkin sirsuu elämänsä ikn niin vkvn msennukseen, eä rvisee siihen hoio. (Koffer & Kuusi 2003, 4-5). Synnyyksen jälkeen riski msenu on suurimmilln. Äidin msennus ei kuienkn in ole vrsinis synnyäneen nisen elämänilneeseen liiyvää msennus, vn ninen s synnyyksen jälkeenkin kärsiä depressios, jo ilmenee myös muulloin elämän ikn (Srkkinen 2003, 284 285). Äidin j vuvn vrhis vuorovikuus on pidey merkiyksellisenä niin lpsen psyykkisen hyvinvoinnin j kehiyksen kuin äidin vnhemmuudenkin knnl. Äidin psyykkinen sirus viku monihoisesi äii-lpsisuheeseen j sen vikuukse riippuv muun muss siruden ldus, vikeussees j puhkemisjnkohds (Tmminen 1990, 28). Depressiokouluryhmien yleinen voie on sd välineiä omn mielilns unemukseen, sen knss yöskenelyyn j msennuksen isehoioon. Mui voiei ov mieliln kohominen, uusien iojen hnkkiminen elämänldun prnmiseksi sekä oppi unnismn omi rpei. Ryhmässä ei ensisijisesi keskiyä vnhemmuuden ukemiseen, oleuksen on kuienkin, eä vnhemmuus vhvisuu smll, kun äii oppii keinoj omn mielilns yöskenelyyn. (Koffer 2005) Depressiokurssi-ohjelmn on kehiäny psykologin professori Ricrdo F. Munoz Klifornin yliopisos. Suomeen oiminmlli on ullu Skesin Mieli ms - projekin ku j koulujn on oiminu Trj Koffer. Msennusryhmä eivä ole psykoerpi, vn niiden luonne on opeuksellinen. Opeuksellisen voieen vuoksi puhunkin kurssis, eikä hoidos. Kurssill osllisuj opeelev, kuink he ise voiv viku omn mielilns. Tvoieen on ope uusi käyäyymisioj, sekä poj jell isesään. Tpmisen välijoill osllisuj eke-

25 vä kurssill jeun merilin pohjl päiviäin ehäviä. Tehävien ihe liiyy kulloinkin käsielävään eemn. Kurssin sisälö on suunnielu niin, eä jokisen kerrn jälkeen osllisuj ymmärää yhä premmin, mien hän ise voi viku sioiden kulkuun. Kurssi voidn verr yöklupkkiin. Työklujen käyöä hrjoielln isenäisesi koon. Juuri kiivinen yöskenely k prhimmn uloksen. (Koffer 2005.) Hollnilinen professori Pim Cuijpers on ukinu ryhmämuoois msennuksen hoio- j ehkäisymlli. Hän ähdenää, eä ihmise ulisi voi ennen kuin he sirsuv. Depression hoioon piäisi suhuu kuin hmpiden fluorukseen reikien ehkäisijänä. Ihmisille ulisi n yökluj, joiden vull he voiv välyä sirsums depressioon, i jos he msenuvkin, keinoj msennukses oipumiseen (Koffer 2005.) Ryhmämuoo on odeu ehokkksi j kusnnuksi sääsäväksi. 4-8 hengen ryhmä kokoonuu 8-11 ker. Ryhmäsä su verisuki j muiden ryhmäläisen kokemukse ov nnee monelle oivo j uusi ysävyyssuhei. Ryhmän ohjmisess on odeu hyväksi monimmillinen priyöskenely (Koffer, T 2005). Vuvperhehnkeyönekijällä oli depressio-ohjjkouluus j hänen ohjuksessn käyiin läpi depressiokoulu-meneelmäprosessi. Prosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln. 3.8.1 Rskn olevien äiien voimvrryhmä Ryhmän rkoiuksen on uke äiiä jo rskuden ikn, jolloin suhde lpseen lk. On ärkeää, eä äii odellis lpsen j luo suheen siihen jo odousikn. Siinä voi u esimerkiksi vuvn liikkeiden unniselu j mielikuv lpses. Odov äii muodos iselleen uuden idenieein, ei enää pelkäsään äiinsä yärenä, vn ise äiinä. Normli rskus sisälää ksvvn emoionlisen voimuuden j vlmiuden kohd lpsi. Esee ässä kehiyksessä hiv lpseen siouumis. Jos siouumisess on puuei, on sillä seuruksens vrhiseen vuorovikuukseen, lpsen kehiykseen sekä äidin iseunoon, psyykkiseen j fyysiseen erveyeen (Broden 1994, 77 81). Voimvrryhmän voieen on uke äiiä jo rskn olless sekä ennlehkäisä synnyyksen jälkeisä msennus. Ryhmä kesää khdeksn viikko j pmisi on kerrn viikoss kksi uni kerrlln. Ryhmä eenee depressiokoulu-meneelmän mukises-

26 i, mu esille nosen keskuseluiss myös synyvä vuv. Näin vhvisen äiien mielikuvi j vuorovikuus vuvn. Ryhmäkerojen jälkeen soien loppurenouusmusiikkin Simon Cooperin Moher & Bby kpple Quie Time. Hnkkeen ikn ohjiin kksi rskn olevien nisen voimvrryhmää, joiss osllisuji oli yheensä 10 äiiä. Ensimmäisä ryhmää ohjsiv hnkeyönekijä j ois hnkeyönekijä j koiplvelun perheyönekijä. Ryhmä oimiv leikkipuiso Lmmess sekä iäisessä perheryhmässä. Ryhmä ohjiin il-ikn. Ryhmäprosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln. Ryhmiä mrkkinoiiin muun muss neuvoloiss, joiss erveydenhoijill on keskeinen rooli löyää mhdollisi sikki, jok hyöyvä ämänklises ryhmäsä. Lisäksi ryhmiä mrkkinoiiin neuvoloiden ilmoiusuluill, leikkipuisoiss, koiplvelun ku sekä muiden yheisyökumppneiden ku. Koin svni uke vrsinkin ähän odousikn j lpsen synymään sekä msennuksen ehkäisyyn (plue rskn olevien äiien ryhmäsä) 3.8.2 Äii-vuv voimvrryhmä Yksi keskeisimmisä äidiksi ulemisen hseis on luod iselle suojv ukiverkoso, joll on kksi perusehävää: ensinnäkin suojell äiiä fyysisesi j ylläpiää hänen vilirpein sekä suojell hänä jonkin ik ulkomilmn häirisevilä relieeeil, jo äii voisi nuu vuvns fyysisen j psyykkisen elämän ylläpiämiseen. Toiseksi äii rvisee unne siiä, eä hänellä on ihmisiä ympärillään j eä hän kokee rvosus j s uke, neuvo j pu rviess. (Srkkinen 2003, 299). Äii-vuv ryhmän voieen on n äidille uusi yökluj mielilns hoimiseen sekä sd verisuke muil smss elämänilneess olevil äideilä. Ryhmä eenee depressiokoulumeneelmän mukisesi, mu vuv huomioidn myös ryhmässä: vuorovikuus leikein sekä ryhmäheki eenee vuvojen hdiss. Hnkkeen ikn äii-vuv voimvrryhmiä ohjiin kolme, näihin osllisui yheensä 14 äii-vuv pri. Ryhmiä ohjsi hnkeyönekijä sekä kksi koiplvelun perheyönekijää. Ryhmä ohjiin leikkipuiso Lmmess, iäisessä perheryhmässä sekä perhepikk Luososs. Prosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln. Koiplvelun yönekijä ov käynee ryhmäprosessin ise läpi, mikä on edellyys ryhmän ohjjn oimimiselle.

27 Se oi rkeen vihelu j jäsensi om olemis. Kirjs oli hyöyä j on vrmn jkosskin (plue äii-vuv voimvrryhmäsä) Koiplvelun yönekijän muisiinpnoj äii-vuv-ryhmän ohjusprosessis: Käyiin läpi jokisen äidin j vuvn viiko. Ryhmäläise eivä ole kovin puhelii, oms viikos kerron vin pääkohd, eikä kovin yksiyiskohisesi. Jokisen kohdll kuienkin kysellään rkemmin ilneis, kun mielil on kohonnu j miksi. Vuvn viikos kysyään myös j sielä nosen esiin niiä hyvin menneiä sioi. 15. min. uko ryhmän keskellä mehuineen kekseineen u äiejä puhumn keskenään eri siois esim. soseiden loimises, unirymisä, synnyyksesä ym. Äidi ysävysyvä keskenään j sv uke oisiln eri kysymyksiin. Tuon jälkeen käyiin läpi 7. oppiuni depressiokoulukirjs j läksy. Renouusheki ämän jälkeen, joss äidi ov vuv kinloon j yhdessä keinuv ruhllisen musiikin hdiss. Vuvkin ihmeellisesi ruhoiuv renouuksess. Lopuksi loppuplue j Kri ehdoi kolmen kerrn lisäkokoonumis. Äidi jäivä mieimään hluvko jk ryhmäkokoonumisi vpmuooisesi Krin knss. Ohjjn ker kerrl on hiukn vrmempi olo. Tilnei kuienkin ulee vielä, eä mieii mien ässä ny piäisi oll j miä sno. Esimerkiksi kun jonkun ryhmäläisen ilnne on huolesuv. Onneksi Krin uell j kokemuksell ilneis on selviy luonevsi. Myöneisä khden ryhmäläisen kohdll löyyi jo pljonkin mieliln kohomisen j myös ieoisuus siiä minkä vuoksi mielil on kohonnu. Yhdellä äidillä on ollu jop ikävä ryhmään, kosk on ollu pois siruden vuoksi. Se keroo siä, eä äii on kiinniyny ryhmään. Smoin huolesuvimmss ilneess olev äii ulee jok ker kuienkin ryhmään, vikk jäää joiin mui menoj menemää väsymyksen vuoksi. Äii-vuv ryhmä on hseellinen ohjv ryhmä, kosk ohjj on 10 eri ihmisen (5 äiiä j 5 vuv) knss iiviissä vuorovikuuksess. Jokiseen äyyy keskiyä kiinnosuneen j kokonisvlisesi. Ohjjn jukse eivä voi hrhill muull. Dilogi piäisi oimi siinä hekessä monen ihmisen knss.