Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Samankaltaiset tiedostot
Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet!

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet

Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Tietoja kunnanvaltuustojen jäsenmääristä Pohjoismaissa

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari

Aloitteiden käsittelyprosessit

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Miten muissa Pohjoismaissa tuetaan poliittista toimintaa kunnissa?

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä

Vuoden 2017 kuntavaalien tuloslaskennan loppuunsaattaminen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen

Uuden kuntalain pykäläehdotukset - millaisia uusia ehdotuksia pykäliksi on tulossa demokratian ja poliittisen johtamisen näkökulmista?

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys. Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sotkamon kunnan hallintosääntö alkaen

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello

Kirkkonummen vanhusneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Etelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Palvelujen järjestäminen

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasäännön muuttaminen alkaen

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Kaupunginhallitus

Demokratiapäivä

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO xx 1 HALLINTOKESKUS Oikeuspalvelut

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Missä menet kuntauudistus? Lapset ja nuoret uudistuksen pyörteessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 137. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista

Poimintoja Maakuntalaista (luonnos ) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

HANKASALMEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. valtuustokaudelle

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittelyperiaatteet

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009

valtuusto, kunnanhallitus ja konsernijaosto 80 eur 100 eur muut toimielimet lautakunnat (pl. vaalilautakunnat), niiden jaostot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

VÖYRIN KUNTA. Palkkiosääntö

OUTOKUMMUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. Julkaissut. Outokummun kaupunginkanslia

I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet Yhtiökokous

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

Nimien määrä täyttää käsittelyvelvoitteen, kun kunnan äänioikeutetuista asukkaista vähintään 2 % on allekirjoittanut aloitteen (387/4124).

Uuden kuntalain täytäntöönpano Lähteenä KL:n / Kirsi Monosen kalvot. KUJO Sakari Kela Lakimies

Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

klo Kokouspaikka Käsiteltävät asiat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

Transkriptio:

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus

Vaaliosallistumisesta eri Pohjoismaissa 2 Kuva: vaalit.fi

95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa 1990- ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI 90 85 80 84,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi 2010 75 70 65 60 55 71,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 65,8 61,2 73,5 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2013: 71,9% Norja 2011 Suomi 2012 50 1989-1992 1993-1996 1997-2000 2001-2004 2005-2008 2009-2012 * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v. 2001 tavallisesta poiketen samanaikaisesti. 21.11.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Suomen kuntalaki vs. muut Pohjoismaat kuntalaisosallistumisen näkökulmasta Suomen kuntalaissa on säädetty kuntalaisten osallistumisoikeudesta omaan lukuun sisällytettyjen säännösten kautta. Vrt. kuntalain 4. luku: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus (26 31 ) Ruotsin kuntalaissa ko. pykälät siroteltu kolmen luvun alle: Luku 5: Valtuusto, luku 6: Hallitus ja muut lautakunnat, luku 7: Yhteistoiminnan muodot. Norjan kuntalaissa luku 2: Kunnalliset ja maakunnalliset toimielimet, sekä alaluku 6a: Kuntalaisaloitteet ja neuvoaantavat kunnalliset kansanäänestykset Tanskan kuntalaissa lähinnä luku III: Valiokunnat yms (Udvalg m.v) Islannin uudessa kuntalaissa (2011) kattava luku 9: Asukkaiden kuuleminen (Consultations with residents) (102-108 ) + toimielimiä koskeva luku V (Committees, councils and boards) 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Mitä mainintoja tai säännöksiä (kunta)laissa? Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Tiedottaminen Kuntalaisaloite Kunnallinen kansanäänestys Käyttäjäosallistuminen Erityislait Erityislait Kunnanosahallinto/ Alueelliset toimielimet Kuulemistilaisuudet / Kansalaiskokoukset Mielipidekyselyt tms. Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Tiedottaminen Ruotsi: ei erityistä säännöstä tiedottamisesta kuntalaisille kuten Suomen ja Islannin kuntalaeissa. Norja: Kuntien tulee antaa aktiivisesti tietoa toiminnastaan. (4 ) Tanska: Kokousten julkisuus, julkiset budjetit, tilinpäätökset ja laatusopimukset, mutta ei yhtä kattavaa tiedottamispykälää kuin Suomessa ja Islannissa. Islanti: Kuntalain mukaan asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista edistetään tiedottamalla kunnan asioista ( 101). Kuntien tulee tiedottaa asukkaille kuntien toiminnasta ( 102) ja taloudesta ( 103). 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Kuntalaisaloite Ruotsi: Aloiteoikeus ( medborgarförslag ) vuodesta 2002 lähtien. Kunnat voivat itse päättää ottavatko käyttöön. Aloitteenteko ei vaadi täysi-ikäisyyttä eikä ulkomaalaisilta asukkailta äänestysoikeutta. Vuoden 2007 tiedon mukaan kaksi kolmesta Ruotsin kunnasta, ts. 194 kuntaa, sekä vajaa puolet maakäräjistä on ottanut käyttöön aloitejärjestelmän. Norja: Aloiteoikeus ( inbyggerinitiativ ) tuli voimaan 1.7.2003, vastaavanlainen pykälä kuin Suomessa. Valtuuston on otettava kantaa ehdotukseen, jos vähintään 2% tai 300 asukasta sitä vaatii (huom! Ei rajattu täysi-ikäisyyteen) Tanska: Tanskan kuntalaki ei sisällä kuntalaisten aloiteoikeutta. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita valtuuston jäsenten kautta. Islanti: ei vastaavaa aloiteoikeutta kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuntalaiset voivat kuitenkin tehdä aloitteen kuntalaiskokouksen koolle kutsumiseksi tai kansanäänestyksen toteuttamiseksi. 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Kunnallinen kansanäänestys Ruotsi: Kuntalaissa on säädöksiä kunnallisesta kansanäänestyksestä. Kunnalliset kansanäänestykset ovat aina neuvoa-antavia. Mikäli vähintään 10% äänioikeutetuista allekirjoittaa kansanäänestysaloitteen kuuden (6) kuukauden sisällä, on valtuuston otettava asia käsittelyyn. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto voi kartoittaa kuntalaisten näkemyksiä päätettävästä asiasta kunnallisen kansanäänestyksen, mielipidekyselyn tms. avulla. Kuntalaissa todetaan, että mikäli aloite on syntynyt valtuustoaloitteena, pitää päättävässä kokouksessa läsnä olevista valtuutetuista kahden kolmasosan äänestää aloitteen puolesta. Tarkemmat määräykset kansanäänestyksessä erityisessä laissa kunnallisista kansanäänestyksistä (1994:692). Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää myös samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Ruotsissa on vuosina 1980-2013 järjestetty kaikkiaan 96 neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Aihepiirit ovat vaihdelleet suuresti. Norja: Valtuusto voi itse päättää neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä. Ei tarkempia määräyksiä kuten Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa voidaan Ruotsin tapaan järjestää kansanäänestys tavallisten vaalien yhteydessä. Tanska: ei sääntelyä kuntalaissa. Islanti: valtuuston järjestettävä kansanäänestys mikäli 20% äänioikeutetuista sitä vaatii. Kuva: Yle http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/lagar/svenskforfattningssamling/lag-1994692-om-kommunala-fo_sfs-1994-692/http://www.val.se/det_svenska_valsystemet/folkomrostningar/kommunala/index.html 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Käyttäjäosallistuminen Ruotsi: Kuntalain 8 :n mukaan lautakuntien tulee edistää vuoropuhelua niiden palvelujen käyttäjien kanssa. Kuntien lautakunnat päättävät siten itse vuorovaikutuksen muodoista palvelujen käyttäjien kanssa. Norja: Kuntalain mukaan kunnat voivat itse päättää erilaisten toimielinten perustamisesta. Erityislailla säädetty pakollisista vanhusneuvostoista kunnissa. Tanska: Käyttäjäosallistuminen laaja-alaista, mutta pakollisista käyttäjäneuvostoista (mm. vanhus-, vammais- ja koulu-, päiväkotien vanhempainneuvostot) säädetään erityislainsäädännössä, mm. sosiaalipalvelulaissa, peruskoululaissa jne. Islanti: Kunnat voivat kuntalain mukaan itse päättää toimielinten perustamisesta. Valtuuston tulee lain mukaan varmistaa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kunnan tulee lisäksi kuulla asukkaita ja palvelujen käyttäjiä erityisissä kuntalaistapaamisissa, kunnallisissa kansanäänestyksissä sekä tapaamalla 20.11.2013 asukas- ja käyttäjäneuvostoja. Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013

Kunnanosahallinto / Alueelliset toimielimet Ruotsi: Kunnanvaltuustot voivat kuntalain mukaan asettaa kunnanosa-alueen tehtävistä vastaavia lautakuntia. Valtuusto päättää ko. lautakunnan tehtävistä. Norja: Kunnanvaltuustot voivat kuntalain mukaan perustaa kunnanosalautakuntia kunnan osiin. Kunnanvaltuusto voi päättää myös suorilla vaaleilla valitusta kunnanosalautakunnasta. Tanska: Kunnanvaltuustot voivat ottaa käyttöön alueellisia toimielimiä. Kuntalaissa on määritelty mitä tehtäviä alueelliselle toimielimelle voidaan siirtää. Islanti: Kunnanvaltuusto voi muiden pohjoismaiden kuntalakien tapaan asettaa toimikunnan vastaamaan tietyistä tehtävistä tai asiakohdista kunnanosa-alueella. Kunnanosatoimielin voi olla joko valtuuston asettama tai suorilla vaaleilla valittava. 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom 20.11.2013