Hyväksytty johtokunnassa 26.11.2007 Dnro 116/141/2007

Hyväksytty johtokunnassa 26.11.2007 Dnro 116/141/2007 TULOSSOPIMUS 2008

Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...3 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat...4 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...4 2 Tulostavoitteet vuodelle 2008...5 2.1 Vaikuttavuus...5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...5 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta...5 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus...7 2.2.2.1 Taloudellisuus...7 2.2.2.2 Tuottavuus...8 2.2.2.3 Kannattavuus...9 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat...9 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...11 3 Tutkimus ja kehittämistoiminta...15 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan/niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet...15 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit...15 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma...19 Liitteet: Liite 1, Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut 1A, 1B vuosina 2006 2008 Liite 2 Tutkimustoiminnan tulo- ja menoarvio vuodelle 2008 Liite 3 Erikoislääkärikoulutuksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2008 Liite 4 Valmistuneet oikeuspsykiatrit vuosina 2004 2006 Liite 5 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuosina 2004 2007/EVO -pisteet Liite 6 Tutkimus-EVO-rahoitusta vastaavan rahoituksen perusteet Liite 7, 7A, 7B Virkajärjestelyesitys vuodelle 2008 Liite 8, 8A Nimikemuutokset vuodelle 2008 Liite 9 Henkilöstö vuodelle 2008 Liite 10 Niuvanniemen sairaalan/kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimussuunnitelma vuodelle 2008 Liite 11 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuonna 2008/Impact- ja EVO -pisteet Liite 12 Momenttirahoituksesta 33.01.04 rahoitettavan tutkimuksen budjetti Liite 13 Kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä Tulossopimus 2008

3 (20) Tulossopimus 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta, toimii yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana sekä vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan sairaanhoitohenkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaalan tehtävistä säädetään laissa ja asetuksessa valtion mielisairaaloista sekä mielenterveyslaissa ja -asetuksessa. Sairaalan toimintaa valvovat lääninhallitus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Sairaala toimii STA- KESin tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto on STAKES ja sairaalan palvelussuhteet ovat valtion virkasuhteita. Sairaanhoidollisia palveluja tuotetaan sairaanhoitopiireille ja kunnille ja mielentilatutkimuksia tehdään valtion lukuun Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pyynnöstä tuomioistuimen määräämille henkilöille. Sairaalassa olevat mielentilatutkimuspotilaat ovat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat ovat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Valtaosa potilaista on mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä. Noin kolmasosa, alaikäisten hoitoyksikössä valtaosa potilaista on vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirin hakemuksesta sairaalaan otettuja potilaita. Potilaiden erityisongelmina korostuvat kyvyttömyys hallita väkivaltaista käyttäytymistä sekä päihdeongelmat. Sairaalassa on tehty viime vuosina 50 60 mielentilatutkimusta/vuosi ja sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60. Potilasvaihto aikuisosastoilla v. 2003 2006 sekä 31.10.2007 mennessä Sisäänkirjoitetut Poistetut Aikuisos. käyttöaste v. krpopopot vvh- yht kr- vvh yht mtt % -pot 2003 33 22 55 30 16 46 52 97,04 2004 24 17 41 28 16 44 58 94,7 2005 26 35 61 23 25 48 57 94,3 2006 18 17 35 14 15 29 48 98,4 31.10.2007 19 16 35 23 23 46 32 97,1 Potilasvaihto alaikäisten osastolla v. 2004 2006 sekä 31.10.2007 mennessä Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste v. krpopopot vvh- yht kr- vvh yht mtt % -pot 2004 15 15 4 4 3 89,7 2005 13 13 1 27 28 1 95,7 2006 8 8 6 6 1 102,7 31.10.2007 8 8 8 8 1 108,1 Tulossopimus 2008

4 (20) kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Sairaalan potilaita voidaan kuvata toimintakyvyn yleisen arvioinnin mittarilla (General Assessment of Functioning, GAF), jonka mukainen potilasjakauma esitetään alla. Taulukko 2. GAF-mittari (sisältää myös nuoriso-osaston) 31.10.2007 tilanteen mukaan 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 GAF Potilasmäärä % jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä 17 5,9 jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi 59 20,49 hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla 133 46,18 huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, 58 20,13 kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen 5 1,74 keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 16 5,56 288 100 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat Sairaalassa hoidetaan ensisijaisesti oikeuspsykiatrisia aikuispotilaita sekä vaikeahoitoisia alaikäisiä ja tehdään merkittävä osa maan mielentilatutkimuksista. Sairaala varautuu velvoitteisen avohoidon järjestämiseen sekä aikuispotilaiden tahdosta riippumattoman hoidon laajentumiseen aikuispotilailla. Sairaala toimii opetussairaalana vastaten alan erikoislääkärikoulutuksesta. Sairaala on kansainvälisesti arvostettu sekä tutkimustoiminnan että vahvasti tutkimukseen ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen ansiosta. Sairaalan tarjoamien palvelujen hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Sairaalan strategia arvioidaan paitsi vuosittain, erityisesti kysyntää säätelevien normien ja valmiuksien muuttuessa toimintaympäristössä. Sairaalan hoitotyöhön kohdennetaan kansainvälinen auditointi, jota valmistelevat yhteistyössä Vanhan Vaasan sairaalan ja Niuvanniemen sairaalan johtavat ylihoitajat. 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Hallituksen tuottavuusohjelma edellyttää sairaalan käytettävissä olevien henkilötyövuosien vähentämistä, vaikka kysymyksessä on nettobudjetoitu laitos. Sairaalan toimintaympäristö saattaa muuttua keskeisesti, mikäli oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Toiminnan luonteeseen tulevat toteutuessaan vaikuttamaan mielenterveyslain muutoshankkeet, joilla säädettäisiin oikeuspsykiatrisen potilaan velvoitteisesta avohoidosta ja laajennettaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen kriteereitä aikuisikäisillä. Sairaalan toiminta selkiintyy, mikäli säädetään ehdotusvaiheessa oleva erillinen laki oikeuspsykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta. Mi- Tulossopimus 2008

5 (20) käli syyntakeettomien älyllisesti kehitysvammaisten huolto ja kuntoutus sisältyvät oikeuspsykiatriaa koskevaan lakiin, sairaala varautuu hoitamaan tätä tehtävää. 2 Tulostavoitteet vuodelle 2008 2.1 Vaikuttavuus Vaikuttavuutta on vaikea mitata, koska potentiaalit mittarit ulottuvat muille hallinnonaloille. Rikoksia tehneiden syyntakeettomien henkilöiden uusintarikokset tapahtuvat todennäköisimmin pian sairaalahoidon loppumisen jälkeen, osittain siksi, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta huolenpitoon avohoidossa. Oikeuspsykiatrinen hoito, joka sisältää sairauteen liittyvän vaarallisuuden arvioimista, vaikuttaa uusintarikoksia ehkäisevästi. Oikeuspsykiatrisella asiantuntemuksella ja tutkimustulosten perusteella pyritään näyttämään, että hoidon vaikuttavuus voisi olla vielä parempi, jos säädöksiä kehitetään. Oikeuspsykiatrisiksi päätyneiden potilaiden rikokset ovat vakavia, tavallisesti toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Oikeuspsykiatrisen hoidon avulla estetään vuosittain useiden kymmenien henkilöiden heitteille jääminen ja/tai epätarkoituksenmukainen ajelehtiminen terveydenhuoltojärjestelmän, vankeinhoidon ja sosiaalitoimen välimaastossa. Hoidon vaikuttavuutta voidaan kuvata mm. potilaiden kliinisen tilan mittareilla, joita tullaan kehittämään potilaskohtaisen mittaamisen suuntaan. Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan vuonna 2007 sairaalaan otetuista ja vuonna 2007 sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin. Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot. 31.10.2007 18,9 24,09 26,78 26,57 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta Vuonna 2008 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 104 054. Hoitopäivät ja mielentilatutkimukset vuosina 2006 2008 Aikuisosastot Tot. 2006 Arvio 2007 Tav. 2008 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 1 374 2 367 1 464 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen hoito, 3 9 kk 4 178 2 686 4 026 Osasto 1 6 439 6 424 6 588 Eristysosastot 37 760 38 426 35 868 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 49 016 47 591 49 410 Mielentilatutkimuspäivät 2 645 2 461 2 562 Yhteensä 101 412 99 955 99 918 Mielentilatutkimukset, kpl 42 42 47 Tulossopimus 2008

6 (20) Nuoriso-osasto Tot. 2006 Arvio 2007 Tav. 2008 Hoitopäivät 4 400 4 299 4 026 Mielentilatutkimuspäivät 83 150 110 Yhteensä 4 483 4 449 4 136 Mielentilatutkimukset, kpl 1 2 2 Sairaalan käyttöaste lasketaan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/kapasiteetti Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Vuonna 2008 sairaalan aikuisosastot toimivat 96,13 %:n käyttöasteella ja nuoriso-osasto 94,18 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöasteen kehitys vuosina 2006 2008 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste -% Muutos edelliseen vuoteen, prosenttiyksikköä Toteutunut 2006 101 412 103 660 97,84 +3,52 Arvio 2007 100 239 103 660 96,70-1,14 Tavoite 2008 99 918 103 944 96,13-0,57 Nuoriso-osaston käyttöasteen kehitys vuosina 2006-2008 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste -% Muutos edelliseen vuoteen, prosenttiyksikköä Toteutunut 2006 4 483 4 380 102,36 +8,61 Arvio 2007 4 449 4 380 101,51-0,85 Tavoite 2008 4 136 4 392 94,18-7,33 Laadunhallinta Sairaalalle myönnetty sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus on voimassa 20.12.2008 saakka. Laadunhallinnan keskeisiä painoalueita ovat olleet palvelukyvyn, palveluprosessien toimivuuden ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen. Laadunhallintaan liittyen sairaala tekee palvelun ostajille asiakaskyselyn vuosittain. Alla olevassa taulukossa esitetään asiakastyytyväisyyden tuloksia viime vuosilta ja asetetaan tavoitearvot vuodelle 2008. Keskeisin tavoite on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Tulossopimus 2008

7 (20) ASIAKASKYSELY PALVELUN OSTAJILLE 2003 2004 2005 2006 2007 Lähetettyjä (kpl) 52 50 105 214 123 Vastaajia (%) 58 64 46 44 28 tav. 2008 Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:89 % >3:85 % >3:87 % >3:93 % >3:100 % >3:>90% Hoitoonpääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:44 % >3:45 % >3:60 % >3:80 % >3:71 % >3:>80% Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:50 % >3:70 % >3:70 % >3:75 % >3:67 % >3:>80 % Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:66 % >3:89 % >3:80 % >3:69 % >3:80 % >3:>80 % Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) >3:40 % >3:30 % >3:45 % >3:45 % >3:42 % <3:>50 % Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista >3:66 % >3:75 % >3:83 % >3:93 % ok! >3:80 % >3:>90 % ops.os. tärkein 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 2.2.2.1 Taloudellisuus Sairaalan taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset/hoitopäivien määrä Kokonaiskustannukset = kaikki sairaalan kustannukset - yliopisto-opetuksen ja tutkimustoiminnan kustannukset Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Toiminta on taloudellista silloin, kun suoritteet tuotetaan mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset yliopisto-opetus- ja tutkimuskustannukset Hoitopäivien määrä Aikuisosastojen taloudellisuuden kehitys vuosina 2006 2008 Vuosi Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk Muutos edell. vuoteen, % Toteutunut 2006 27 861 128 101 412 274,74 +0,12 Arvio 2007 29 348 000 100 239 292,78 +6,57 Tavoite 2008 31 492 000 99 918 315,18 +7,65 Tulossopimus 2008

8 (20) Nuoriso-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina 2006 2008 Vuosi Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk Muutos edell. vuoteen, % Toteutunut 2006 2 969 374 4 483 662,37-7,18 Arvio 2007 3 239 000 4 449 728,03 +9,92 Tavoite 2008 3 410 000 4 136 824,47 +13,25 2.2.2.2 Tuottavuus Sairaalan tuottavuutta mitataan työn tuottavuudella seuraavasti: Hoitopäivien määrä/henkilötyövuodet Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö, vakinainen henkilöstö, määräaikaiset virkasuhteet + sijaiset yliopisto-opetukseen ja tutkimustoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet. Toiminta on tuottavaa silloin, kun mahdollisimman suuri suoritemäärä tuotetaan käytettävissä olevin henkilöstöresurssein. Tuottavuus = Hoitopäivien määrä (vrk) Henkilötyövuodet (htv) Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina 2006 2008 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos, % Toteutunut 2006 101 412 558,24 181,69 +1,31 Arvio 2007 100 239 564,17 177,68-2,21 Tavoite 2008 99 918 554,00 180,36 +1,50 Nuoriso-osaston tuottavuuden kehitys vuosina 2006 2008 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos, % Toteutunut 2006 4 483 57,44 78,05 +4,95 Arvio 2007 4 449 56,95 78,13 +0,11 Tavoite 2008 4 136 54,25 76,24-2,42 Tulostavoitteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan mielentilatutkimusten osalta seuraamalla resurssisijoitusta verrattuna muihin tutkimuspaikkoihin, seuraamalla TEO:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan ratkaisuja sekä kohdentamalla strukturoituja kyselyjä käräjätuomareille. Hoitopotilaiden osalta vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan ylläpitämällä tietoa siitä, kuinka suuri osa potilaista saa käypä hoito suosituksen mukaista hoitoa, tekemällä vuosittain sairaalan palveluja koskeva kysely ostajille, seuraamalla potilasvalinnan tarkoituksenmukaisuutta sekä keräämällä palautteet hoidossa ja mielentilatutkimuksessa olevilta potilailta. Seurannan ja arvioinnin vahvuutena on sairaalan/klinikan tottuneisuus tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla sekä palvelujärjestelmän laadunhallintaohjelma. Uhkana tavoitteita ja vaikuttavuutta arvioitaessa voivat olla muualla tehtävät palvelujärjestelmän muutokset ja mahdollisesti tapahtuvat maksujärjestelmän muutokset. Arviointia on mahdollisuus kehittää mm. kyselyjen tulosten perusteella. Tulossopimus 2008

9 (20) 2.2.2.3 Kannattavuus Sairaalan suoritteet hinnoitellaan Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (nro 1132/28.11.2001) mukaan liiketaloudellisin perustein. Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua, jolloin maksullisen toiminnan tuottotavoite on nolla. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä pitkin vuotta ja pyrkii tasapainottamaan kustannuksia ja tuottoja muun muassa muuttamalla hoitopäivien hintoja tarpeen mukaan. Tästä peruslähtökohdasta voidaan perustellusta syystä poiketa. Perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden vähentyminen loppuvuodesta) voidaan Stakesin ja sairaalan kanssa erikseen sopia edelliseltä vuodelta siirtyneiden maksullisen toiminnan määrärahojen käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa. Sairaala huolehtii, että maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö pystytään kirjanpidossa erottamaan toisistaan. Valtion virkaehtosopimuksen palkkaratkaisu aiheuttaa vuodelle 2008 poikkeuksellisen suuren kustannusten nousupaineen, josta seuraa tarve nostaa vastaavasti sairaalan hoitosuoritteiden hintoja. Sairaalan hintakilpailukyvyn turvaamiseksi vuoden 2008 maksullisen toiminnan tavoite on 188 000 euroa alijäämäinen. Maksullinen toiminta on kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa seuraavasti: Maksullisen toiminnan ylijäämä+/alijäämä-: 2006: + 730 683 euroa, 2007 (arvio): - 545 000 euroa, 2008 (tavoite): -188 000 euroa Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2008 ovat aikuisosastoilla (sis. vyörytykset nuoriso-osastolle) 31 492 000 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 351 350 euroa, tuotot 31 390 000 euroa ja nettotulos 102 000 euroa alijäämäinen. Nuoriso-osaston kokonaiskustannukset (sis. vyörytykset) vuonna 2008 ovat 3 410 000 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 42 900 euroa, ja tuotot ovat 3 324 000 euroa. Nettotulos osoittaa 86 000 euron alijäämää. Budjettirahoituksen tarvetta momentilta 33.01.04 ei synny, mikäli palvelujen kysyntä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Liitteissä 1, 1A ja 1B ovat maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut vuosille 2006 2008. 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat Maksullisen toiminnan rahoitus Sairaalan talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Sairaalan maksullisen toiminnan tuottotavoite aikuisosastoilla on 102 000 euroa alijäämäinen, ja kustannusarvio on 31 492 000 euroa. Nuoriso-osaston kustannusarvio on 3 410 000 euroa, ja tuottotavoite on 86 000 euroa alijäämäinen. Tulossopimus 2008

10 (20) Hoitopäivähinnat (euroa) vuosina 2006 2008 2006 2007 2008 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 433 455 486 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen hoito, 3 9 kk 493 518 552 Osasto 1 394 394 420 Eristysosastot 281 290 310 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 228 233 252 Nuoriso-osasto 737 749 815 Mielentilatutkimukset 388 390 390 Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarvio Oikeuspsykiatrian professorin viran haltija on velvollinen eri korvausta vastaan toimimaan Niuvanniemen sairaalan sivutoimisena ylilääkärinä (OPM asetus nro 286, 18.3.1983). Yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen sairaalalla on käytettävissä yhteensä 421 525 euroa jakautuen seuraavasti: Yliopisto-opetus Momentilta 33.32.33 rahoitettavaan erikoissairaanhoitolain (1062/1989, muutettu 1115/99) 47 :n mukaiseen lääkärikoulutukseen, liite 3 7 974 Momentilta 33.01.04 rahoitettavaan osaan vv. 2004 2006 EVO-pisteet, liite 4 ka 0,67 p. x 62 600 euroa 41 942 Yliopisto-opetus yhteensä 49 916 Terveystieteellinen tutkimus Momentilta 33.32.32 rahoitettavaan erikoissairaanhoitolain (1062/1989, muutettu 1115/99) 47 :n mukaiseen tutkimustoimintaan vv. 2004 2006 EVO-pisteet, liitteet 5 ja 6 177 399 ka. 30,5 p. x 5 816,37 euroa Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus 351 738 Terveystieteellinen tutkimus yhteensä 529 137 Yhteensä 579 053 Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarviot ovat liitteissä 2 ja 3. Momentin 33.01.04 rahoituksen yhteenveto Yliopisto-opetus, oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden tutkintopisteitä vastaava korvaus 41 942 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan rahoitus 351 738 393 680 Tulossopimus 2008

11 (20) 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairaalan henkilötyövuositavoite vuodelle 2008 on yhteensä 610,62 htv. Maksullisen toiminnan osuus on 608,25 htv, joista vakinaisia virkoja on 536,25 htv. EVO:n ja budjettirahoituksen kautta rahoitetaan yhteensä 2,37 htv. Virkojen laatu ja määrä pyritään pitämään sellaisena, että sairaalassa voidaan tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoitopalveluja ottaen huomioon potilas- ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimenkuvien kehitykseen ja hoidon tutkimusnäytön tuloksiin. Mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääasiassa sairaanhoitajan viroiksi siten kuin STAKESin kanssa tulossopimuksella vuodelle 2007 on sovittu. Vuonna 2008 kuitenkin muutetaan yksi vapautuva mielisairaanhoitajan virka psykologin viraksi, yksi vapautuva mielisairaanhoitajan virka sosiaalityöntekijän viraksi ja neljä vapautuvaa mielisairaanhoitajan virkaa toimintaterapeutin viroiksi. Vaativan toimistotyön lisäännyttyä sairaanhoidon tulosalueella perustetaan yksi sihteerin PR 10 virka. Vastaavasti lakkautetaan yksi toimistosihteerin PR 5 virka. Virkojen perustamisen ja nimikemuutosten perustelut ovat liitteessä 7-8A. Henkilöstön virkanimikeluettelo henkilölukumäärin on liitteessä 9 esitetyn mukainen edellyttäen, että tulossopimuksessa esitetyt virkamuutokset hyväksytään. Henkilöstö Sairaalan vahvuus on pysyvä henkilöstö, jonka työkokemusta voidaan hyödyntää sairaalan perustehtävän mukaisessa toiminnassa. Sairaalan toiminnan kannalta uhkana on terveydenhuoltohenkilöstön työvoimapula. Myös kohoavat palkkakustannukset saattavat olla uhkatekijä. Toisaalta valtion palkkausjärjestelmän uudistus, alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärien lisääminen sekä henkilöstörekrytoinnin kehittäminen ovat henkilöstövoimavaroihin liittyvä mahdollisuus. Henkilöstökustannusten ajantasaisseuranta mahdollistaa henkilöstövoimavarojen täsmällisen tarpeen arvioinnin. Henkilöstövoimavarojen käyttöä, osaamista sekä johtamista arvioidaan ja kehitetään tutkimusnäyttöön perustuen. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä sisältää kaikki kyseisenä vuonna sairaalan palveluksessa olleet henkilöt. Luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Vuosi Henkilöiden lkm %-muutos edellisestä vuodesta HTV %-muutos edellisestä vuodesta henkilötyövuodet miehet henkilötyövuodet naiset 2004 784 12,5 570 7,7 296,73 273,74 2005 852 8,7 603 5,7 305,20 297,83 2006 865 1,5 618 2,4 309,57 308,11 Vuonna 2008 sairaalan kokonaishenkilötyövuositavoite on 610,62. Maksullisen toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan työyksiköiden välisen yhteistyön lisäämisellä, henkilöstöresurssien seurannan parantamisella ja sijaisten käytön vähentämisellä. Sijaisten käytön tarvetta pienentäisi ratkaisevasti sairauspoissaolopäivien väheneminen. Tulossopimus 2008

12 (20) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sairaanhoidon ja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevat kaikkia sairaalan työntekijöitä. Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suositukset täyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevien suositusten mukaisesti. Seurantajärjestelmien kehittyessä henkilöstökoulutukseen käytetyistä resursseista saadaan entistä tarkempia määrällisiä tietoja. Koulutustasoindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2004 4,1 4,0 4,2 2005 4,0 4,4 4,2 2006 4,1 4,5 4,3 Henkilöstön koulutustasoindeksi on pysynyt usean vuoden lähes samalla tasolla. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (vuonna 2005; 5.2). Tavoitteeseen pyritään mm. virkanimikemuutoksin (vapautuvia mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääsääntöisesti sairaanhoitajan viroiksi). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen. Työnantajalla on tiedossa mm. seuraavat meneillään olevat tutkintoon tähtäävät koulutukset: 5 mielisairaanhoitajaa opiskelee monimuotokoulutuksessa sairaanhoitajiksi, kaksi merkonomia opiskelee tradenomeiksi, kaksi henkilöä opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa. Lisäksi useita henkilöitä opiskelee ylempää korkeakoulututkintoa tai suorittaa lisensiaatti- tai tohtoriopintoja. Tutkintoon tähtäävää koulutusta pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti (koulutustyöryhmä). Tulossopimus 2008 Henkilöstökoulutus (Kustannuksiin ei sisälly työajan käytön kustannuksia.) Vuosi Koulutusmenot/v /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2004 261 562 459 20,8 2005 294 511 488 6,5 2006 293 111 475-2,8 Vuonna 2008 koulutuskustannukset ovat vähintään 1 % palkkakustannuksista (ei sisällä työajan kustannuksia). Vuonna 2006 koulutukseen käytettiin 1,23 % kaikista henkilöstökuluista. Eristämistä ja rajoittamista kehitetään sisäisen projektin myötä integroimalla AVEKKIosaaminen osaksi päivittäistä hoitoa. Koulutus on olennainen osa sairaalan perustehtävään liittyvää toimintaa ja sen hyödyntämiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Henkilöstön kehittämiseen voidaan käyttää koulutuksen lisäksi myös muita keinoja, kuten perehdyttämistä, mentorointia, työnkiertoa

13 (20) ja työn sisällön rikastamista, opintomatkoja, ryhmätyöskentelyä, suunnittelu- ja kehityskeskusteluja sekä työssä oppimista. Sairaalassa tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen perustehtävän mukaisen osaamisen varmistamiseksi. Henkilöresursseja keskitetään noin puolen henkilötyövuoden verran diabetes,- EKG-, verinäytteenotto- ja muuhun päivystysaikana tarvittavaan sairaanhoitajien osaamiseen. Koulutuksen seurantaan luotua rekisteriä hyödynnetään, niin että hoitajien koulutukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Sen perusteella voidaan asettaa entistä tarkempia määrällisiä tavoitteita henkilöstökoulutukselle vuodelle 2008. Koulutusten painopistealueet vuodelle 2008 ovat: 1. Psykologisten valmiuksien koulutus: psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset (Hoitosuhde I ja II) ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus. 2. Biologinen ja farmakologinen koulutus: lääkehoitokoulutus (parenteraalisen lääkinnän työpaikkakoulutus), hygieniapassikoulutus ja päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus. 3. Väkivallan hallinta ja turvallisuus: AVEKKI-koulutukset ja turvakorttikoulutus. 4. Esimieskoulutus: työsuoritusten arviointia tukeva koulutus ja muu esimiehen työtä tukeva koulutus. 5. Muu koulutus: lähihoitajien oppisopimuskoulutus, mentorointikoulutus ja muu ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava koulutus. Neljä sairaalan mielisairaanhoitajan suorittamaa erikoisammattitutkintoa hyödynnetään. Oikeuspsykiatrian klinikassa annettava erikoislääkärikoulutus perustuu opetussuunnitelmaan. Koulutuskustannukset ovat vähintään 1 % palkkakustannuksista (ei sisällä työajan kustannuksia). Sairaalakohtaisen koulutussuunnitelman toteutumista koordinoi henkilöstötoimisto. Sairaalassa on käytössä myös henkilöstötilinpäätös, jonka tietoja hyödynnetään henkilöstön kehittämiseksi. Työtyytyväisyyttä koskeva suppea kyselytutkimus tehdään joka toinen vuosi marraskuussa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma päivitetään vuosittain yhteistyötoimikunnassa sopien ja käyttäen ohjeistuksena valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Lisäksi työyhteisöjen kehittymistä tuetaan säännöllisin henkilökuntaneuvotteluin, esimiesten pitämin kehityskeskusteluin sekä työyhteisössä tapahtuvin koulutuksin ja työnohjauksin. Tulossopimus 2008 Työnohjausjärjestelmä Työnohjausta koordinoi koulutustyöryhmä. Työnohjausjärjestelmä toimii ja sitä kehitetään oman strategiasuunnitelman mukaisesti. Sairaalassa tehdyn kartoituksen mukaan työnohjauksen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Työnohjaus on merkittävä ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen väline erityisesti vuorovaikutuksellisessa työssä. Sen käytön laajentaminen ja sisällön kehittäminen ovat haasteita, joihin on pyritty vastaamaan mm. kouluttamalla kaksi työntekijää työnohjaajiksi sairaalan käyttöön. Heidän tehtäviinsä kuuluu työnohjauksen lisäksi yhdessä toimintayksiköiden kanssa työnohjauksen organisointi ja työnohjaajien kouluttaminen Niuvanniemen sairaalassa. Työnohjauksen toteutumista ja käyttöä seurataan systemaattisesti hoitosuunnitelman yhteydessä. Työnohjaus järjestetään pääasiassa sairaalan sisäisenä toimintana. Sairaalan ulkopuolelta ostettavista työnohjauksista tehdään kirjalliset sopimukset ja toimintaa arvioidaan vuosittain. Eräillä ryhmillä jatkuu ulkopuolinen työnohjaus.

14 (20) Työhyvinvointia tukeva toiminta Sairaalassa kehitetään työhyvinvointia Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelutkokonaisuuden mukaisesti. Työhyvinvointia kehittävinä osapuolina toimivat johtoryhmä, työsuojelutoimikunta sekä TYHY-ryhmä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tukea ja ohjausta kehittämistyön toteuttamiselle. Kehittämistyöhön varataan sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Kaiku-työhyvinvointitoiminnan painopisteinä ovat esimiestyö, osaamisen hallinta, muutosjohtaminen, työyhteisöjen kehittäminen sekä tutkimus ja seuranta. Kaiku-työhyvinvointipalveluiden tehtäväkenttä on työyhteisökeskeinen, lisäksi se painottaa työyhteisön ja esimiestyön strategiaan liittyvää pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Työhyvinvointitavoitteet on kirjattu työhyvinvoinnin (TYHY-) strategiasuunnitelmaan, jossa on myös selkeytetty sairaalassa pitkään toimineen virkistysasiain työryhmän roolia. Niuvanniemen sairaalan vuosille 2007 2009 laaditun työhyvinvointistrategian ja -suunnitelman painopistealueet ovat Kaiku-rahoitukselle käynnistetyn mentorointitoiminnan organisointi ja käynnistäminen koko organisaatiossa. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetun vuorotyökyselytulosten sekä henkilöstön toivomukset huomioon ottaen kolmivuorotyön uudelleenjärjestelyt toteutettiin helmikuussa 2007 tavoitteena henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Johtosäännön mukaista sairaanhoidon tulosalueen työparityöskentelyä edelleen kehitetään. Työhyvinvoinnin mittareina toimivat henkilöstötilinpäätös, hoitohenkilöstön osaamisen arviointi ja kehittäminen, Tyky-step itsearviointi mittari sekä työterveyshuollon työpaikkakäynnit. Sairauspoissaolot ja työtapaturmapoissaolot Sairauspäivien määrä on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2003 alkaen. Vuoden 2008 tavoitteena on, että sairauspoissaolopäivät laskevat vuoden 2004 tasolle. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella puuttumisella, verkostoneuvottelujen käytön tunnetuksi tekemisellä, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella ja työkokeiluilla sekä erilaisilla työaikajärjestelyillä. Vanhan Vaasan sairaalassa sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden vuonna 2006 oli 13,3 työpäivää. Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2008 tavoitteena on, että työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei olisi yhtään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella (Avekki), läheltäpititilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. (Taulukon tiedot ovat työpäivinä.) Vuosi Sairauspoissaolot/htv %-muutos edellisestä vuodesta Tapaturmapoissaolot/htv %-muutos edellisestä vuodesta 2004 17,8 4,6 1,4-42,4 2005 20,2 13,4 1,3-10,8 2006 21,0 3,8 1,0-22,8 Tulossopimus 2008

15 (20) 3 Tutkimus ja kehittämistoiminta 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan /Niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet Tulossopimus 2008 oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care) kliiniset lääkeainetutkimukset SPECT-, PET- ja MRI-aivokuvantamishankkeet epidemiologiset tutkimukset mm. antipsykootti- ja antidepressanttihoidon vaikuttavuudesta aivojen dopamiini- ja serotoniinireseptorien autoradiografiatutkimus oikeuspsykiatristen potilaiden hoitotutkimukset (ryhmäterapia, psykoedukaatio) oikeuspsykiatristen potilaiden somaattista terveydentilaa (lipidi-aineenvaihdunta) kartoittava tutkimushanke lasten ja nuorten terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta koskeva hoitotieteen tutkimushanke Niuvanniemen sairaalan/kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimustoimintaa pyritään painottamaan enemmän kliinisesti relevantteihin interventio- ja seurantatutkimuksiin. Tavoitteena on yhden väitöskirjan valmistuminen vuoden 2008 aikana. Erityisesti SPECT-, PET- ja MRI-menetelmiä käytettäessä tarvitaan rahoitusta laboratoriokulujen peittämiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan myös työvoimaa tulosten analysointiin. Tutkimussuunnitelmat hyväksytään KYS:n eettisessä toimikunnassa. Opetustoiminnan tehtävänä on erikoistumiskoulutuksen antaminen psykiatriaan ja oikeuspsykiatriaan erikoistuville lääkäreille. Liitteessä 10 on esitetty kuvaus tutkimushankkeiden sisällöstä ja tavoitteista. Liitteessä 11 on esitetty tulostavoitteet vuodelle 2008. 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet: Toiminnallisen tason yleinen arviointi (GAF)-ylläpitokoulutus Sairaanhoitajia koulutetaan potilaiden toiminnallisen tason arviointiin kansainvälisesti käytössä olevalla mittarilla (GAF), kouluttamisesta vastaavat johtava lääkäri ja ulkopuolelta ostettava kouluttajapari. Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus momentilta 33.01.04 Lähialuehankerahoitus (vuosille 2007 2008 saatu rahoitus 75 000 euroa) Niuvanniemen sairaala/kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka on aloittanut kansainvälisen depot naltrexone-tutkimuksen, johon vuonna 2007 saatiin kansainväliseen ja lähialueen yhteistyöhön tarkoitettua rahoitusta 75 000 euroa toimintamenomomentille 33.14.21 Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuosille 2007 2008. Tähän mennessä maailmassa ei ole julkaistu yhtään tutkimusta tehokkaasti amfetamiiniriippuvuuden farmakologisesta hoidosta lukuun ottamatta oman työryhmämme äskettäistä työtä (Tiihonen ym. 2007). Sen perusteella näyttää siltä, että metyylifenidaattihoidon avulla voidaan merkittävästi vähentää suonensisäistä amfetamiinin käyttöä. Metyylifenidaatin käyttöön liittyy kuitenkin käytännön ongelmia kuten lääkkeen antaminen valvottuna. Sitä ei myöskään ole mahdollista käyttää monilla Suomen lähialueilla kuten esimerkiksi Pietarissa, missä on paljon amfetamiinista riippuvaisia henkilöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko amfetamiiniriippuvuutta hoitaa tehokkaasti käyttäen pitkävaikutteista naltreksoni-valmistetta, jonka käyttö on sallittua Venäjällä. Vastaavan tyyppinen lääkevalmiste on tällä hetkellä laajassa kliinisessä käytössä

16 (20) USA:ssa alkoholismin hoidossa. Tutkimukselle haetaan kaikki tarvittavat eettisen toimikunnan ja Lääkelaitoksen luvat. Tutkimuksen yhteiskunnallinen hyöty on selvittää, voidaanko uuden tyyppisellä hoidolla merkittävästi vähentää amfetamiinin käyttöä ja siihen liittyviä lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii professori Jari Tiihonen. Tutkimus toteutetaan Pietarissa (Bekhterev Instituutti). Tutkimuksen kokonaisbudjetti 75 000 + 30 000 jakautuu siten että 75 000 euroa käytetään tutkimuksen suorittamiseen Venäjällä ja 30 000 euroa maksavat laboratoriotutkimukset kustantaa Kansanterveyslaitos (Helsinki). Tutkimus on aloitettu vuoden 2007 lopulla, tutkimus päättyy vuoden 2009 aikana. Vuonna 2007 rahoitusta käytetään noin 23.850, joten vuodelle 2008 rahoitusta jää 51.150. Tulossopimus 2008 Anomme vuoden 2008 tulossopimuksessa 351 738 euron määrärahaa käytettäväksi terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin momentilta 33.01.04. Seuraavassa kuvatut tutkimukset ovat merkityksellisiä hankkeita sairaalan oman hoitotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Kari Ojalan 3 kuukauden palkkakustannukset, 31 150 euroa Tutkimustyön kohteena on metabolinen oireyhtymä oikeuspsykiatrisilla potilailla. Prospektiivisessa tutkimusasetelmassa selvitetään, voidaanko väkivaltarikollisuuteen syyllistyneiden rasva-arvojen avulla ennustaa väkivaltakäyttäytymisen uusintariskiä. Toisessa, retrospektiivisessä asetelmassa tutkitaan sukupuolen ja sukupuolihormonitasojen yhteyttä oikeuspsykiatristen potilaiden metaboliseen oireyhtymään ja väkivaltakäyttäytymiseen pyrkimyksenä selvittää aiempaa havaintoa poikkeuksellisen matalista HDLkolesterolitasoista oikeuspsykiatrisilla naispotilailla. (Tutkimustyö on jatkoa raporteille Ojala, Niskanen, Tiihonen, Paavola, Putkonen, Repo-Tiihonen: Characterization of Metabolic Syndrome among Forensic Psychiatric Inpatients, hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Journal of Forensic Psychiatry & Psychology ja Ojala, Repo-Tiihonen, Tiihonen, Niskanen: Statins are effective in treating dyslipidemia among psychiatric patients using second-generation antipsychotic agents, julkaistu lehdessä Journal of Psychopharmacology 2007). Tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen potilaiden terveydentilan ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa hoidossa, seurannassa ja kuntoutuksessa. Paula Paavolan 2 kuukauden palkkakustannukset, 10 100 euroa LL Paula Paavola tekee tutkimustyötä potilaiden eristämisestä Niuvanniemen sairaalassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sekä hoitopotilaiden että mielentilatutkimuspotilaiden eristämistä vuosien 1996 2002 välisenä aikana. Tutkimuksessa selvitetään potilaiden eristämiseen liittyviä (selittäviä) tekijöitä, ja erityisesti päämääränä on selvittää 1) onko potilaiden eristämisen määrässä ja kestossa tapahtunut muutosta kalenteriajan funktiona, 2) millä tavalla eristämistä koskeva lainmuutos on muuttanut eristämisen määrää ja käytäntöä sekä 3) onko eristämisessä vuodenaikavaihtelua, joka liittyy vakinaisen henkilökunnan poissaoloon ja sijaisten käyttöön. Tutkimus ja sen tulokset ovat merkityksellisiä sairaalan oman hoitotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Työn tämän hetkinen vaihe: Paavola on kerännyt sairaalan eristämistiedot ajalta 1.1.1996 31.12.2002. Vuonna 2008 on tarkoitus saada kirjoitettua tulokset tutkimusraportiksi. Vuodenaikavaihtelua koskeva raportti valmistuu vuoden 2008 alkupuolella ja hoitajien sijaisuuksien ja eristystapahtumien välinen korrelaatioartikkeli vuoden 2008 loppuun mennessä. Lisäksi Paavola on aloittanut väitöskirjatyönsä, Nuoret vakaviin rikoksiin syyllistyneet rikoksentekijät 1982 2006 mielentilatutkimusten valossa, syyskuussa 2004. Hänen väi-

17 (20) töskirjatyönsä tulee koostumaan neljästä eri osajulkaisuista, jotka käsittelevät nuorten tekemien väkivaltarikosten esiintyvyyttä, niiden taustatekijöitä ja tekoon liittyviä tapahtumatietoja. Edellä mainitun tiedon perusteella pyritään löytämään sellaisia riskitekijöitä, joihin vaikuttamalla pystytään ennaltaehkäisemään rikoksia ja vaikuttamaan rikollisuuteen liittyviin ongelmiin kuten päihderiippuvuuteen, mielenterveyden häiriöihin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin sekä ylikuolleisuuteen. Työn tämän hetkinen vaihe: Uuden tutkimusaineiston kerääminen ja tietojen analysointi jatkuu vuoden 2008 aikana. Tarja Rissasen 2 kuukauden palkkakustannukset, 9 150 euroa Tarja Rissanen sh, TtM tekee väitöskirjaa erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä. Niuvanniemen nuoriso-osaston potilaista aineiston keruu on alkanut. Aineiston karttumista odottaessa valmistuvat artikkelit aikaisemmasta psykiatrisesta aineistosta (After Care), jotka mallinnetaan bayesilaisella analyysilla. Kirjallisuuskatsaus mallinnusartikkeliin on teon alla, lopullinen mallinnus tapahtuu vuoden 2008 aikana. Teon alla on nyt nuoriso-osaston potilaiden hoitoon ohjautumisen tiedon keruu ja aineiston analysointi. Helena Tenkasen palkkakustannukset, 12 kk, 79 100 euroa Ylihoitaja Helena Tenkanen jatkaa seuraavia tutkimushankkeita: Ydintehtävät ja osaaminen henkilöstövoimavarojen ohjaajina. Turvallisuuskulttuurin merkitys henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja talouden sekä Oikeuspsykiatrian klinikan tutkimushanke, jossa kohderyhmänä ovat kaikki Suomessa oikeuspsykiatrisia hoitoa toteuttavat sairaalat (Niuvanniemi ja Vanha Vaasa) sekä kuntayhtymien sairaaloiden oikeuspsykiatriset osastot (Paihola, Pitkäniemi ja Kellokoski). Tavoitteena on väitöskirjatyö, joka tulee koostumaan neljästä osajulkaisusta. Tutkimuksessa selvitetään oikeuspsykiatrisen sairaalan hoitohenkilöstön tarkoituksenmukainen rakenne ja käyttö sekä arvioidaan turvallisuuskulttuurin merkitystä henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Kaksi artikkelia Interrelationship between Core Interventions and Competencies in Forensic Care:360-ratings ja Allocation of Nursing Time at Forensic Care in Finland. ovat käsikirjoitusvaiheessa. Kaksi muuta osajulkaisua Human Resource Management of Forensic care: The Working Hours of the Head Nurses and Directors of Nursing ja The Meaning of Safety Culture in Human Resource Management in Forensic Care valmistuvat syksyyn 2008 mennessä. Väitöskirjan yhteenvedon kirjoittaminen on aloitettu syksyllä 2007. Väitöskirja-aineistosta tehty pro gradu-tutkielma Mihin oikeuspsykiatriset sairaanhoitajat käyttävät työaikaansa? on tarkastusprosessissa Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitoksella. Ylihoitaja, THM Helena Tenkanen on toiminut työn toisena ohjaajana. Väitöskirjatyöhön kuulumaton artikkeli Millaiset valmiudet eriasteisten hoitajien ammatillinen peruskoulutus antaa oikeuspsykiatriseen työhön? on käsikirjoitusvaiheessa. Tavoitteena on artikkelin julkaiseminen Lääkärilehdessä. After Care tutkimus, 3 000 euroa Niuvanniemen sairaala/kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka on osallistunut kansainväliseen monikeskustutkimukseen (yhteistyökumppanit Montrealin yliopisto, British Columbia Forensic Services Commission, Simon Fraser University, Kanada; Karolinska Institut, Göteborgin yliopisto, Linköpingin yliopisto, Ruotsi; Haina Forensic Hospital; Geissenin yliopisto, Saksa). Vuonna 1998 aloitetun tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten oikeuspsykiatristen potilaiden jatkohoito vaikuttaa uusien rikosten suorittamiseen. Samalla on tutkittu lukuisia mahdollisia väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistavia riskitekijöitä. Kansallisesti on sovittu, että vuonna 2008 aloitetaan 10-vuotisseuranta, Tulossopimus 2008

18 (20) Tulossopimus 2008 johon haetaan 3 000 rahoitusta momentilta 33.01.04. Klotsapiiniresistentin skitsofrenian polyfarmasiatutkimus, 61 760 euroa Skitsofreniapotilaista noin kolmasosa saa riittämättömän vasteen nykyään käytössä olevilla lääkityksillä. Näitä potilaita hoidetaan tavallisesti klotsapiinilla, mutta siitä huolimatta suuri osa potilaista ei toivu riittävästi. Siitä syystä näitä potilaita lääkitään polyfarmasialla (käytetään useampaa antipsykoottia samanaikaisesti). Tähän astinen tutkimusnäyttö on ollut riittämätöntä, jotta voitaisiin arvioida polyfarmasian käytön hyödyllisyyttä. Muutamien pienten tutkimusten perusteella polyfarmasiasta saattaa olla hyötyä, mutta toisaalta useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää merkittävästi sivuvaikutusten riskiä erityisesti pitkäaikaispotilailla. Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että klotsapiinipotilaiden polyfarmasiaa tulisi selvittää riittävän suurella potilasjoukolla satunnaistetussa hoitotutkimuksessa. Niuvanniemen sairaalassa on tarkoitus suorittaa tällainen tutkimus vuoden 2008 aikana noin 100 klotsapiinipotilaalla. Potilaat satunnaistetaan kahteen yhtä suureen joukkoon, joista toinen saa klotsapiinin lisäksi 10 viikon ajan olantsapiinia 30 mg/vrk ja toinen ryhmä lumelääkettä. Tutkimukseen osallistuu mahdollisesti myös Kellokosken sairaala (HUS). Tutkimuksen budjetti on liitteenä (liite 12). Tutkimuksesta maksetaan palkkio lääkäreille, jotka tekevät sen normaalityöaikansa ulkopuolella. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanke pakkokeinojen vähentämiseksi, palkkakustannukset yhteensä enintään 157 478 Putkonen Anu LT, Louheranta Olavi FT, Kuivalainen Satu TTM Taustaa: Pakkokeinojen käyttö psykiatriassa liittyy tutkimusten mukaan pääasiassa hoitokulttuuriin, ja lisää fyysisen vahingoittumisen riskiä sekä potilaille että hoitajille (Björkdahl 2007). Vaikka eristäminen ja sitominen on yhdistetty erilaisiin potilaaseen liittyviin tekijöihin, potilaan ominaisuuksiin liittyvät erot eivät yksin selitä erilaisten laitosten välisiä suuria eroja pakkokeinojen käytön yleisyydessä (0-99 %, Tuori 2002), kestossa (Tuori 2002), keinoissa (Steinert 2007) ja suhtautumisessa eri menetelmiin (Bowers 1999). Stakesin selvitys pakkokeinoista Suomen psykiatrisissa sairaaloissa osoitti että huolimatta yksiköiden välisistä suurista eroista yksiköiden sisällä pakkokeinojen käyttö säilyi hämmästyttävän samana vuodesta toiseen. Samanlainen pakon käytön kulttuuri oli yhteistä myös saman alueen sairaaloille (Tuori 2002). Ilmeisesti asenteet ja käytännöt leviävät työntekijöiden mukana. Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan hoitoyhteisöissä uusi työntekijä joutuu omaksumaan yhteisön pakkokulttuurin erilaisten ryhmän sanktioiden uhalla (Morrison 1989). Potilaan mielipidettä kysytään erittäin harvoin. Tahdonvastausten rajoitteiden, ts. eristämisen ja sitomisen tehoa tai turvallisuutta ei ole osoitettu satunnaistetuilla kontrolloiduilla tutkimuksilla, eikä pakkokeinoja siksi voida pitää lääketieteessä yleisesti hyväksyttyinä hoitomenetelminä (Sailas & Wahlbeck 2006). Potilaiden kokemuksia pakkokeinoista on tutkittu vähän, mutta kattava tutkimus Suomesta, mm. valtion mielisairaaloiden potilaista, viittaa useisiin asioihin joita niiden toteuttamisessa voisi parantaa (Keski-Valkama 2007). Pakkokeinojen vähentämisestä onnistuneesti ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on näyttöä useista maista, erityisesti Yhdysvalloista. Siellä hoitajajärjestöt ja valtion mielisairaaloiden johtajat ovat sitoutuneet pakkokeinojen käytön lopettamiseen (APNA 2000) kongressin määrättyä erityislain aikakauslehdessä (The Hartfort Courant 1998) julkaistujen 142 eristyskuoleman aiheuttaman skandaalin jälkeen vuonna 1989 (Huckshorn 2006). Väkivaltatilanteet eivät ole silti ole lisääntyneet (LeBell 2007). Huomattavaa vähennystä on saavutettu erityisesti valtion mielisairaaloissa. Käytetyistä keinoista joilla pakkokeinojen huomattava vähennys on aikaansaatu, on paljon tietoa (NETI 2003, NETI 2005), mutta varsinainen tutkimusasetelma on vasta käynnissä 8 osavaltiossa ja 49 sairaalassa (Huckshorn 2007). Keskeisenä tekijänä pakkokeinojen primaaripreventiossa on USA:ssa pidetty konfliktimahdollisuuksia vähentävien hoitoympäristöjen kehittämistä. Sekundaaripreventiossa on korostettu henkilökunnan asenteiden ja neuvottelutaitojen ym. de-eskalaatiotaitojen optimoimiseen tähtäävä koulutusta. Tertiaaripreventiossa on

Tulossopimus 2008 19 (20) etsitty tehokkaimpia keinoja pakkokeinojen potilaille, henkilökunnalle ja muille asianosaisille aiheutuvien vaurioiden minimoimiseksi. Tähän kuuluvat yksityiskohtaiset ongelmanratkaisu- ja tilanneanalyysit joihin aina osallistuu myös potilas. Potilaiden traumaperäisten ongelmien tunnistamisella ja hoidolla on tässä keskeinen osuus (Huckshorn 2007). Oikeuspsykiatriassa mm. Ashworthin turvasairaalassa Britanniassa on menestyksekkäästi vähennetty pakkokeinoja ja niiden aiheuttamia ongelmia (Johnson & Johnson 2006). Teknisellä väkivallanhallintakoulutuksella väkivaltatilanteita ja pakkokeinojen käyttöä ei ole missään saatu vähenemään (Needham 2006). Niuvanniemen sairaalassa eristyksen ja muiden erilaisten pakkokeinojen käyttö on tilastojen mukaan ollut korkeaa tasoa. Tavoitteet: 1. Selvittää moniammatillisesti kirjallisuudesta ja tutustumiskäynneillä erilaisia interventioita tehneisiin psykiatrisiin laitoksiin ja järjestelmiin voiko pakkokeinoja turvallisesti vähentää, ja löytää niiden tutkimukseen soveltuvat mittarit. 2. Tutkia käytännössä voiko pakkokeinopainotteista hoitokulttuuria muuttaa niin että pakkokeinot vähenevät. Tutkimus tehdään satunnaistamalla baseline-jakson jälkeen 2+2 Niuvanniemen sairaalan nk. eristysosastoa, joista kahdella aloitetaan hoitavien henkilöiden ja potilaiden koulutusinterventio ja mahdolliset hoitoympäristön vaatimat muutokset. Tutkimusryhmän jäsenet toimivat asiantuntijoina ja kouluttajina. Tutkimustiedon keruussa tutkimus ja verrokkiosastoilla käytetään tutkimushoitajia. Mittareina käytetään mm. sairaalassa jo käytössä olevia mittareita muihin ja itseen kohdistuvasta väkivallasta, ja sairauskertomusdokumentteja pakkokeinoista. 3. Analysoida mitkä seikat ovat tärkeämpiä muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Palkkakustannukset: Anu Putkonen (9½ kk) enintään 83.141,53, Olavi Louheranta (12 kk, 20 h/vk) 44.688 ja Satu Kuivalainen (½ htv) enintään 29.647,86 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö Tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Montrealin yliopisto (Kanada), Karolinska Institute (Ruotsi), British Columbia Forensic Services Commission (Kanada), Simon Fraser University (Kanada), Göteborgin yliopisto (Ruotsi), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), Haina Forensic Hospital (Saksa), Laboratory of Epidemiology Neuroimaging & Telemedicine (Italia), St. Pavlov State Medical University (Pietari, Venäjä) ja University of Auckland (Auckland, Uusi-Seelanti). Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat: Kansanterveyslaitos, Stakes, KELA, Vanhan Vaasan sairaala, HYKS:n BioMag-laboratorio, Turun PET-keskus, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, neurofysiologian, psykiatrian ja radiologian klinikat, Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopiston psykiatrian klinikat, Kuopion yliopiston kansanterveystieteen laitos, farmakologian ja toksikologian laitos, hoitotieteen laitos ja terveyshallinnon ja talouden laitos, Joensuun yliopiston psykologian laitos, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin yliopiston psykologian laitos, Kellokosken sairaala, HUS, Keskusrikospoliisi ja Vankimielisairaala/Turun yliopisto. Liitteessä 13 on kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä. 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma Sairaala seuraa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti toimintavuoden kuluessa. Määrällisten tulosten ja sairaalan talouden seuranta on toteutettu kuukausitasoisen budjetoinnin avulla. Toimintaa arvioidaan myös sairaalan laadun-