TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa

2 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset... 34

3 3/34 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto oli THL. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Mielenterveyslain oikeuspsykiatriaa koskevan osan muutoksia ei kertomusvuonna tuotu lakiesityksen asteiseksi. Sen sijaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisu (n:o 34806/04) vaikutti merkitsevästi toimintaan, koska sen perusteella on hallinto-oikeus katsonut tarpeelliseksi sairaalan ulkopuolisen lääkärin lausuntojen hankkimisen aina hoitopäätöstä jatkettaessa. Mielenterveyslain uudistamisen yhteydessä tarkentuvat paitsi oikeuspsykiatrian tutkimus- ja hoitoonmääräämismenettelyt, myös ulkopuoliselle lääkärille asetettavat vaatimukset sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä ja esittämistä tehtävinään hoitavien lääkärien pätevyys- ja virka-asemavaatimukset. Hoidon laadun ja sisällön kehittämiseen tarkoitetun pakkotoimien vähentämisprojektin tuloksia hyödynnettiin. Erityisesti pyrittiin löytämään sopivia interventioita pakkotoimenpiteiden uudelleen lisääntymisen hallintaan. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja lisäselvityspyyntöjä. Kesäkuussa 2013 saatiin päätös yksityisen vartiointipalvelun käytöstä valtion mielisairaaloissa. Siinä todettiin mielisairaaloissa olevan hoitoon liittyviä tehtäviä, joissa voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Eduskunnan oikeusasiamies esitti STM:n ja SM:n harkittavaksi säätää lailla vartijoiden tehtävistä ja toimivallasta. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 43 % ja 42 % (MTT-päivät 15 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 54. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 42 potilasta ja poistettiin 48 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 383 eri potilasta vuonna Vuoden lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 8 v 7 kk (pisin hoitoaika 50 v 7 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava luku oli 5 v 3 kk (pisin hoitoaika 22 v 1 kk). Vuoden 2013 aikana poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 13 v 5 kk ja vaikeahoitoisten 4 v 11 kk. Alla esitetään toimintaympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta

4 4/34 Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina , , ,56 Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Käyttöaste, krpot vvhpot yht. krpot vvh -pot yht. mtt % Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Alaikäisten osasto krpopopot vvh- yht. kr- vvh yht. mtt % -pot , ,59 103,82 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna 2013 oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui yksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäri (odotusarvo 1). Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 56,3 ja EVO-pistekertymä 45,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta. Potilaat tekivät kertomusvuonna 52 potilaslain mukaista muistutusta, 9 kantelua valvoville viranomaisille sekä 41 valitusta hoitoonmääräämispäätöksistä, 16 yhteydenpidon rajoituksesta ja 6 omaisuuden haltuunottopäätöksestä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Muutamia hoitoonmääräämispäätöksiä kumottiin aiemmissa hoitopaikoissa unohtuneen vanhempien kuulemisen takia. Potilasasiamieheen yhteydenottoja oli yhteensä 131, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja. Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma laadunhallinnasta. Kertomusvuonna laadittiin yhdistetty laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, aloitettiin potilasturvallisuuden verkkokoulutus ja uusittiin potilasturvallisuuskysely. Sairaalalla on asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, johon liittyvä ulkoinen auditointi tehtiin Eri-

5 tyismainintoina ulkoinen auditointiryhmä totesi mm. laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden järjestelmällisen kehittämisen ja tulospalkkiomatriisin. Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty 11 perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava. Sairaalan potilasosastoilla jatkui automaattisen sammutuslaitteiston rakentaminen koko vuoden ajan. Osastot käyttivät päivisin rakentamisaikana opetuskeittiötä, rantamökkiä ja juhlasalia väistötiloina. Automaattinen sammutuslaitteisto otettiin käyttöön vuonna 2013 lukuun ottamatta osastoja 3-4, joihin laitteisto valmistuu peruskorjauksen yhteydessä. Valtion mielisairaalat kilpailuttivat potilastietojärjestelmän hankinnan kertomusvuonna. Toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mediconsult (Mediatri-järjestelmä). Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto toteutuu vuonna Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2013, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS 2013 VVS 2012 THL 2013 STM 2013 Valtio 2013 Johtaminen 3,56 3,45 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,52 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 2,98 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,38 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,79 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,49 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,14 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,22 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,39 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,28 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,61 7,71 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 37,0 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 13,0 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 84,0 62,0 74,7 74,1 5/34

6 6/ Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien kannalta. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja noin 40 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 182,65 ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 78,05. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 172,99. Tuottavuustavoite ylitettiin sekä aikuisosastoilla (sis. hallinnon ja tukipalvelut) että alaikäisten tutkimus- ja hoito-osastolla. Aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 183,13 ja alaikäisten osastolla 97,60. Alaikäisten hoito-osaston tuottavuus paranikin edellisvuodesta lähes 9 %. Koko sairaalan tuottavuus oli 176,33, edelliseen vuoteen verrattuna muutos oli -0,86 %. Aikuisosastojen tuottavuus vuosina Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,66 185,31 181,87 +0, ,37 523,85 184,48 182,65 185,83 183,13 Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston tuottavuus vuosina ,18-1,46 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,88 78,07 88,68 +7, ,34 46,60 Sairaalan tuottavuus vuosina ,27 78,05 89,58 97,60 +1,02 +8,96 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ,55 175,48 174,02 +0, Tuottavuutta mitataan seuraavasti: Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet 583,71 569,85 174,71 172,99 177,86 176,33 +2,21-0,86

7 7/34 Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt Pitkällä aikavälillä sairaalan tuottavuus on kehittynyt varsin myönteisesti. Vuonna 2007 sairaalan tuottavuustunnusluku oli 170,87, joten tuottavuus on parantunut tällä mittarilla mitattuna 3,20 % ilman merkittäviä toimintojen ulkoistuksia. Henkilöstön kokonaismäärä maksullisessa toiminnassa on vähentynyt vuodesta 2007 vajaat 42 henkilötyövuotta Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on 369,82 euroa/vrk ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 910,52 euroa/vrk. Koko sairaalan tunnusluku on 392,33 euroa/vrk. Aikuisosastojen taloudellisuusluku oli kertomusvuonna 360,09 euroa/vrk ja alaikäisten osaston 867,69 euroa/vrk, joten molemmissa toteuma oli tavoitetasoa parempi. Koko sairaalan tasolla hoitopäivän keskimääräinen hinta oli 383,07 euroa/vrk, mikä on noin 9 euroa tavoitetta edullisempi. Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,25 340,80-0, ,27 369,82 343,31 360,09-0,74-4,89 Alaikäisten osaston taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,72 832,99 +1, ,15 910,52 848,21 867,69-0,83-2,30 Sairaalan taloudellisuus vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus, Muutos, % (* kustannukset euroa/vrk tavoite toteuma ,55 361,91-0, ,19 392,33 364,37 383,07-0,68-5,14 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän bruttokustannus kasvoi edellisvuodesta noin 5 %, ja maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset lisääntyivät noin 1,8 %. Vuosina sairaalan kustannuskehitys on onnis-

8 8/34 tuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut noin 1,56 %. Vuoden 2013 taloudellisuustavoite toteutui ennakoitua pienemmistä hoitotuotoista huolimatta, koska kustannuksissa päästiin alle asetetun budjetin Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2013 tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Kustannukset pyritään tasapainottamaan vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuuden. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset alaikäisten hoito-osastolle) vuonna 2013 ovat euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa; tuotot ovat euroa, ja nettotulos on euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2013 ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa, ja tuotot ovat euroa. Osaston nettotulos on euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN TOIMINTA Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut euroa euroa euroa euroa Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) Poistot Käyttöomaisuuden korot Vaihto-omaisuuden korot OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,0 0,3 0,1 0,0 Tuotot % kustannuksista 100,0 100,3 100,1 100,0

9 9/34 Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen vuosihyvityksiä toteutui hoitotuottojen osalta. Mielentilatutkimustuotoissa jäätiin tavoitteesta 9,42 % tutkimusten vähenemisen takia. Kokonaiskustannukset toteutuivat alle budjetoidun tavoitteen, mikä johtui pääasiassa henkilöstömäärän pienentymisestä. Maksullinen toiminta oli budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli euroa, josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin euroa. Asiakaspalautuksia (vuosihyvitykset) kunta-asiakkaille oli yhteensä euroa (aikuisosastojen asiakkaille euroa ja alaikäisten hoitoosaston asiakkaille euroa. Tämä merkitsee asiakkaille lähes 3 %:n hyvitystä vuoden palveluostoista. Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui euroa. Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat euroa ja tuotot euroa, joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus ei toteutunut. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen yksikkökustannus oli 473 euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset alitettiin 3,50 %:lla asetetusta budjettitavoitteessa. Kustannukset olivat yhteensä euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli euroa ja alaikäisten hoito-osaston euroa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 1,76 %. Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen vain 0,36 % ( euroa). Erittäin maltillinen palkkakustannuskehitys johtuu henkilöstömäärän vähentymisestä. Koko sairaalan henkilötyövuositavoite alitettiin noin 17 htv:lla. Erityisesti sijaistyövoimaa pystyttiin kohdentamaan aiempaa tehokkaammin. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä kolmatta vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti alittui 5,20 %. Elintarvikehankinnoissa syntyi säästöä 7,71 % edelliseen tilikauteen verrattuna edullisen puitesopimuksen myötä. Palvelujen ostoissa päästiin maksullisessa toiminnassa 4,18 % alle budjetoidun, mutta edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot lisääntyivät yhteensä noin 18 %. Edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot kasvoivat eniten atk-käyttöpalveluissa, koulutuspalveluissa, työterveyspalveluissa sekä muissa terveyspalveluissa, jossa sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat noin euron kustannukset. Kokonaisuudessaan sairaalan maksullisen toiminnan kustannuksissa päästiin 3,50 % alle budjetoidun tason. Sairaalan vuokramenot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 8,4 %, mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän käyttöön ottamisesta kesällä Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan lisätään erillisenä laskennallisena eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka kertomusvuonna olivat Niuvanniemen sairaalan maksullisen toiminnan osalta euroa. Lisäksi THL otti valtion mielisairaaloiden maksuttomaan toimintaan myönnetystä talousarviomäärärahasta euroa ohjauskuluihin. Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden 2013 laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 1,2 % Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset. Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna 2013 ovat euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna euroa, josta euroa mielisairaa-

10 loiden toimintamenomomentilta ja 95 euroa toimintamenomomentilta Vuoden 2013 tulostavoitteita asetettaessa arvioitiin, että sairaalassa ei ole vuonna 2013 psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä, ja näin olikin. Toisaalta aluehallintoviraston rahoitus edellisen vuoden (2012) koulutuskorvauksista oli käytettävissä talousarviotililtä 630, yhteensä euroa. Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin euroa, momentilta rahoitus oli euroa ja momentilta rahoitus oli euroa. Kertomusvuonna vuoden 2013 toimintamenomomenttia käytettiin maksuttomaan toimintaan euroa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Tulostavoite: Vuonna 2013 sairaalan aikuisosastot toimivat 94,02 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 96,67 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,03 95,21 +0, ,07 95,71 +0, ,02 92,56-3,15 10/34 Alaikäisten hoito-osaston käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,69 100,99 +7, ,68 98,59-2, ,67 103,82 +5,23 Sairaalan käyttöaste vuosina Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä ,05 95,44 +0, ,14 95,83 +0, ,12 93,01-2,82 Käyttöaste lasketaan seuraavasti: Suoritteiden määrä Kapasiteetti Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Koko sairaalan käyttöaste oli 93,01 %, joten tavoitteesta jäätiin noin prosenttiyksikön verran, mikä tarkoittaa keskimäärin 3,3 potilasta. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 92,56 % ja alaikäisten hoito-osaston 103,82 %. Alaikäisten osastolla oli osan vuodesta käy-

11 11/34 tössä kolmastoista potilaspaikka, mikä selittää korkean käyttöasteen. Hieman normaalia alhaisempi käyttöaste johtuu palvelujen kysynnän vähenemisestä ja sairaalakiinteistöjen saneeraushankkeista. Suoritteet Tavoite Toteuma Ero-% Hoitopäivät: - aikuisosastot ,41 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto ,87 Hoitopäivät yhteensä ,94 Mielentilatutkimuspäivät: - aikuisosastot ,84 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto ,32 Mtt-päivät yhteensä ,40 Laskutetut hoitopäivät yhteensä ,19 Mielentilatutkimusten lukumäärä: - aikuisosastot ,64 - alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto ,00 Mielentilatutkimusten lkm yhteensä ,26 Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus: - tutkintopisteet 0,5 0,5 0,00 - julkaisupisteet 25 45,5 82,00 Laskutettujen suoritteiden määrässä jäätiin asetetusta tavoitteesta noin 1,2 %. Mielentilatutkimuspäiviä kertyi 8 % tavoitetta vähemmän, ja tutkimuksia valmistui kolme alle tavoitteen, mutta kaksi tutkimusta enemmän kuin vuonna Alaikäisten hoito-osastolla valmistui kertomusvuonna yksi mielentilatutkimus. Keskimääräinen potilasmäärä vuonna 2013 oli noin 8,2 potilasta pienempi kuin vuonna Palvelukyky ja suoritteiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein huonokuntoisimpien osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 %, kertomusvuonna peräti 30 %.

12 12/34 Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot vuosilta GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2010 % N = % N = % N = % N = ,46 18,18 19,43 29,6 39,37 35,31 43,81 46,5 33,44 27,62 19,43 18,05 4,18 2,79 1,41 3,97 0,34 0,35 0,36 _ 4,52 15,73 15,54 1,44 - Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan vuonna 2013 sairaalaan otetuista ja vuonna 2013 sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä eivät ole keskenään samat potilaat. Koko vuoden 2013 aikana sairaalassa hoidettujen kriminaalipotilaiden GAF-keskiarvo oli 17 ja vaikeahoitoisten 13. Tästä päätellen kriminaalipotilaiden ryhmässä tapahtuu toipumista. Sen sijaan vaikeahoitoisten ryhmässä on enemmän hoitoresistenttejä tapauksia. Kertomusvuonna poistetuissa potilaissa oli mukana iäkkäiden kuolemantapauksia, jotka jakautuivat molempiin ryhmiin. Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot

13 13/34 Asiakaskysely palvelunostajille Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn 11 vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakastyytyväisyysindeksi on erinomainen. Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan kohenemisesta Lähetettyjä (kpl) Vastaajia (%) 57,7 46,15 % 57,14 % 47,91 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:96 > 3:100 % > 3:100 % >3:100 % 2) Hoitoon pääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:86 > 3:87 % > 3:95 % > 4:94 % >3:90 > 3:80 % > 3:74 % > 3:83 % >3:83 > 3:75 % > 3:80 % > 3:67 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) vv liian korkea edullinen <3:33 >3:31 % >3:50 % > 3:33 % 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä >3:78 >3:79 % >3:90 % > 3:83 % on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista Asiakastyytyväisyysindeksi 3,86 3,9 4,06 4,05 Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on aina mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa sovellettava vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista vuosina toteutetun projektin aikana. Vuonna 2010 pakon vähentämistoimenpiteitä jatkettiin osana tavanomaista sairaanhoitotyötä. Vuoden 2011 aikana erityisten rajoitusten käyttö lisääntyi, mutta saatiin loppuvuoden aikana laskuun tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja asiantuntija sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Vuoden 2012 aikana pakkotoimenpiteiden käyttö jälleen lisääntyi ja tilannetta parantavia toimenpiteitä suunniteltiin mm. työryhmässä, johon osallistui myös potilaita. Uutena toimintamuotona aloitettiin 45-minuutin työ- ja toiminnallisen terapian ryhmät sairaalan suljetumpien osastojen potilaille. Nämä uudet ryhmät mataloittavat kynnystä terapiapisteiden ja osastojen välillä niin, että potilaat pääsisivät työ- ja toiminnallisen terapian piiriin jo huomattavasti nykyis-

14 14/34 tä aikaisemmin. Työterapian lisääminen tällä tavoin on onnistunut erinomaisesti. Osin tästä johtuen pakkotoimenpiteiden käyttö ei ole lisääntynyt, pikemmin hieman vähentynyt vuoden 2013 aikana. Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna 2013 yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 86 oli amkopiskelijoita ja 16 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 78 oli Pohjois-Savon alueelta ja 24 muualta, joista 4 oli kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2013 tulos oli erinomainen 8.84, mikä nousi hieman edellisvuoden tuloksesta (8.63). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 538 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (190 virkaa) ja sairaanhoitajat (131 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna 2013 seitsemän (7) mielisairaanhoitajan vapaata virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin kuusi (6) sairaanhoitajan ja yksi (1) toimintaterapeutin virkaa. Lisäksi lakkautettiin kolme (3) laitoshuoltajan ja yksi (1) lähetin avoinna ollut virkapohja. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna yksi. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2013 toteutunut tulospalkkio on 1,025 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on yhteensä euroa, joka on noin 0,75 % sairaalan henkilöstökuluista.

15 15/34 Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Henkilöstön Muutos edelliseen Henkilötyövuodet Htvlkm vuoteen, % tavoite toteuma muutos ,15 594,00 594,65 +1, ,86 593,00 587,42-7, ,00 573,89-13,53 Henkilöstön keski-ikä Vuosi Miehet Naiset Yhteensä ,9 44,0 43, ,0 44,6 44, ,2 45,1 44,8 Ikäjakauma Vuosi Ikäryhmä Yht Koulutusindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä ,2 4,5 4, ,2 4,7 4, ,3 4,8 4,6 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakinaiset ja määräaikaiset Vuosi Miehet Naiset Yhteensä vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % vakinaisia, lkm määräaikaisia, lkm määräaik. osuus, % , , , , , , , , ,53

16 16/34 Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) Vuosi Koko- Osa- Koko Osaaikaisia, lkm aikaisia, lkm henkilöstö aikaisten osuus, % , , ,06 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi Vuosi Työvoimakustannukset Muutos, % , , ,47 Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi Vuosi Indeksi , , ,47 Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 4 henkilöä. Näistä Aslakkuntoutuksessa oli 1 henkilö ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 3 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Vuosi lkm %/htv ,17 0, , , ,17 Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö) Vuosi Tulovaihtuvuus, % Lähtövaihtuvuus, % ,95 2, ,13 2, ,41 2,04 Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (7 henkilöä), lähtövaihtuvuus pro-

17 sentti on tällöin 3,24. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jäi yhdeksän henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 61,62 vuotta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2013 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 20 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärää (vuonna 2013 jakaja on 587). Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia. Vuosi Sairauspäivät Muutos, % Pv/htv Muutos, % ,86 19,31 17, ,77 16,08-16, ,20 15,95-0,81 17/34 Työtapaturmat kalenteripäivinä Vuosi Tapauksia Muutos Sairauspäivät Muutos Sairauspäi- Muu- % % vät/tapaus tos % , ,65 15,60 38, , ,36 6,72-56, , ,99 6,00-10,71 Työterveysmenot Vuosi Työterveysmenot/ /brutto /htv brutto Muutos % /htv netto *) ,4 3,8 362, ,2 12,6 278, ,6 8,0 536,5 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrä (netto). Vuoden 2012 nettolukuihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvaus kahdelta vuodelta (2010, 2011). Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työfysioterapeutti järjesti taloustoimiston henkilöstölle ryhmämuotoista taukoliikuntaa ja ergonomiaryhmän. Vuonna 2012 pidetyn puhdistuspalvelun seurantaryhmä pidettiin keväällä Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Työpsykologilla on ollut vuonna 2013 sekä ryhmä- ja yksilötapaamisia. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi vuotta kestävä Kilotalkoot ryhmä, osallistujia enintään 30 henkilöä. Tavoitteena oli pudottaa vähintään 5 % omasta painostaan ja pitää pudonnut paino kahden vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet yksilötapaamisia.

18 18/34 Vuonna 2013 tähän ryhmään on osallistunut noin puolet alkuperäisistä osallistuja määrästä eli noin 15 henkilöä osallistui säännöllisesti kilotalkoot ryhmään. Heistä noin puolet saavutti asetetun tavoitteen. Motivaationa tavoitteen saavuttamiseen käytettiin runsasta terveyteen/painonhallintaan liittyvää materiaalia sekä hyvin suoriutuneet palkittiin vielä erityispalkinnoin. Vuonna 2013 käynnistettiin pilottihanke 12 h työvuorosta kahden osaston kanssa (os. 2 ja 7) ja sen työhön liittyvistä terveysvaikutuksista. Hanke kesti tammikuusta - elokuun loppuun. Työterveyshuolto teki vuorotyökyselyn osallistuneille ennen hanketta ja tämän päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeeseen osallistuneilla työntekijöille tehtiin terveystarkastus hankkeen päättymisen jälkeen. Terveystarkastukseen ja kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, jonka kuitenkin moni osallistuja hyödynsi. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 4 (osasto 12 ja 5, hoitotyön hallinto, L-talo). Koulutusmenot Vuosi Koulutus- Muutos Euroa/htv Muutos menot, euroa ed. vuoteen, % ed. vuoteen, % , , , , , ,42 Ei sisällä työajan käytön kustannuksia. Vuoden 2013 koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Vuoden 2012 koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Virkistystoiminta Vuosi Virkistysmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % ,84 101,03-15, ,16 121,88 20, ,30 121,99 0,09 Vuoden 2013 summa sisältää euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2013 lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

19 19/ Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien mukaan. Yliopisto-opetukseen saatiin rahoitusta Itä-Suomen aluehallintovirastosta (korvausta vuoden 2012 erikoislääkärikoulutuksesta) ja tieteelliseen tutkimukseen KYS-Ervatutkimustoimikunnalta. Lisäksi käytettiin mielisairaaloiden vuosien 2012 ja 2013 toimintamenomomentteja. Yhteenveto toiminnan rahoituksesta Yhteensä Hoitotuotot -aikuisosastot alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Mielentilatutkimustuotot -aikuisosastot alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Vuokratuotot Muut tuotot - aikuisosastot alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Tieteellinen tutkimus/natriumbentsoaattitutkimus Budjettirahoitus yhteensä mom Yliopisto-opetus 95 Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta 135 Budjettirahoitus yhteensä mom Tieteellinen tutkimus/kys-erva tutkimustoimikunta Yliopisto-opetus/Aluehallintoviraston rahoitus Korkeakouluharjoittelijat Ulkopuolinen rahoitus yhteensä TA Maksuton ja ulkopuolinen rahoitus yhteensä

20 20/ Talousarvion toteutuminen Sairaalan maksuttomaan toimintaan oli käytettävissä valtion talousarviorahoitusta yhteensä euroa, josta siirtyy euroa vuodelle KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta saatua, niin sanottua EVO-rahoitusta käytettiin tieteelliseen tutkimukseen euroa ja aluehallintovirastosta saatua korvausta erikoislääkärikoulutuksesta käytettiin yliopistoopetukseen euroa Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma osoittaa sairaalan varainhoitovuoden tuottojen ja kulujen rakenteen. Tuotto- ja kululaskelma sisältää sekä maksullisen (tukipalvelut, hallinto, aikuisosastot ja alaikäisten osasto) että maksuttoman toiminnan luvut. Toiminnan tuotot erä sisältää hoitomaksutuotot, mielentilatutkimustuotot, vuokratuotot ja muut tuotot. Toiminnan tuotot lisääntyivät edellisestä tilikaudesta yhteensä euroa (1,72 %). Tuottojen lisäys kohdistui lähinnä hoito- ja mielentilatutkimustuottoihin. Vuokratuotot ( euroa) sen sijaan vähenivät edelleen 4,41 % edellisestä tilikaudesta, koska asuinrakennus F:stä ei enää saatu vuokratuloja ja L-talo saneerattiin osastojen väistötilaksi. Ravintokeskuksen ateriatuottoja saatiin kertomusvuonna euroa, puutarhan myyntituottoja euroa ja työterapiatoiminnan tuottoja euroa. Muihin tuottoihin sisältyvät lisäksi mm. Senaatti-kiinteistöiltä laskutettavat kiinteistönhoitokorvaukset, tieteelliseen tutkimukseen saadut korvaukset, KYSin korvaukset potilaiden valvonnasta ja opetuspalkkiot. Toiminnan kuluissa aineet, tarvikkeet ja tavarat -erä pieneni edellisestä tilikaudesta 3,26 %. Suurimpana eränä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet (- 7,71 %) ja lääkkeet euroa (+ 0,53 %). Lääkekulujen voimakas aleneminen päättyi vuonna Lääkeaineiden hintakehitykseen on viime vuosina vaikuttanut rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille. Sairaalan lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta 2005 ( euroa) vuoteen 2013 runsaat euroa (-57,43 %). Vuonna 2013 lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,52 euroa. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa yleisestä hintojen noususta huolimatta mm. edullisen puitesopimuksen ansiosta. Sairaalan elintarvikekulut ovat alentuneet kahden vuoden aikana 7,56 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, niiden henkilösivukulut sekä lomapalkkavelan muutos. Kuluerään sisältyy myös tulospalkkioerä ( euroa). Henkilöstökulut lisääntyivät edellisestä vuodesta vain 0,47 % ( euroa). Henkilöstökustannusten kehitys oli varsin maltillista, mikä johtui henkilöstömäärän vähenemisestä noin 13 henkilötyövuodella. Palvelujen ostokulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 12,04 %. Palvelujen ostoihin sisältyvät suurimpina erinä työterveyspalvelut ( euroa), pesulapalvelut ( euroa), atkkäyttöpalvelut ( euroa) sekä muut terveyspalvelut ( euroa). Kulut kasvoivat erityisesti atk-käyttöpalveluissa, koulutuspalveluissa, työterveyspalveluissa sekä muissa terveyspalveluissa, jossa sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä noin euron kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä eurolla. Palvelukeskus veloitti toiminnoistaan vajaat 16 % edellisvuotta vähemmän. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin eurolla (vuonna 2012 kuluerä oli euroa). Siirtotalouden tuotot (7 854 euroa) ovat Kelalta saatua korvausta korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioista. Korvauksen suuruus on ateriaa kohden 1,94 euroa. Siirtotalouden kulut kotitalouksille -kuluerä ( euroa) muodostuu potilaille maksetuista kehotusrahoista.

21 21/ Tase Tase osoittaa sairaalan hallinnassa olevat valtion varat ja velat. Vastaavaa-puolella on sairaalan käyttöomaisuus, johon vaikuttavat uusintainvestoinnit ja kertyneet poistot. Uusintainvestointeja tehtiin kertomusvuonna eurolla, mikä on vajaa 20 % edellisvuotta vähemmän. Investointien vähenemiseen vaikuttaa mm. leasingin käyttö monitoimilaitteita ja työasemia hankittaessa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen sisältyvät vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat. Vaihto-omaisuutta ovat sairaalan elintarvikevarasto sekä lääke-, vaate- ja keskusvarasto ja myymättä olevat sairaalan historiakirjat. Omaisuuserän arvo pieneni edellisestä tilikaudesta 5,26 % sairaalan varastoihin sitoutuneen pääoman määrän vähentyessä edellisen tilikauden loppuun verrattuna. Lyhytaikaisten saamisten erään sisältyvät myyntisaamiset ovat vajaa 2 % edellisvuotta suuremmat. Myyntisaamiset muodostuvat suurimmaksi osaksi joulukuun hoitomaksusaatavista, jotka tuloutuvat sairaalan tilille tammikuun puolella, tilivuoden jo vaihduttua. Siirtosaamisten erä, euroa muodostuu vuonna 2012 kahteen kertaan ulkomaille maksetusta palvelunostosta. Liikasuoritus palautuu sairaalan pankkitilille vuodenvaihteen jälkeen Muihin lyhytaikaisiin saamisiin on kertomusvuonna kirjattu mm euroa potilaiden omavastuuosuuksia. Ne eivät ole sairaalan tuloa, vaan sairaalan keräämää ja kunnille välitettävää rahaa. Samaan tase-erään on kirjattu euron suuruinen, Smartum-seteleistä ja uintilipuista koostuva erä. Tämä erä pienenee sitä mukaa, kun henkilökunta ostaa työnantajalta ao. seteleitä ja lippuja. Vastattavaa-puolen oma pääoma muodostuu lähinnä kirjanpitoteknisistä tilieristä. Vieraan pääoman eristä edelleen tilitettävät erät muodostuvat joulukuulle kohdistuvista palkoista sivukuluineen. Siirtovelat sisältävät lomapalkkavelan lisäksi vuoden 2013 ostolaskujen kohdentamisia ao. tilikauden kirjanpitoon. Muut lyhytaikaiset velat sisältävät mm. kunnille välitettävät potilasmaksuosuudet. Velkaa kirjataan pois sitä mukaa, kun potilaat maksavat omavastuuosuutensa. Sairaalan taseen vastaavaa ja vastattavaa -erät eivät mene tasan, koska THL:n aloittaessa toimintansa koko laitokselle perustettiin vain yksi menotili. Tili menee tasan vain kirjanpitoyksikkötasolla. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24b :n mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto. Sisäinen valvonta Niuvanniemen sairaalassa on osa johtamista. Sairaalan talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta valvotaan seuraamalla sairaalan toimintaa, sen laillisuutta sekä tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti johtoryhmässä. Sairaalan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että laissa, taloussäännössä ja muissa ohjeissa annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Niuvanniemen sairaala on laatinut riskienhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa organisaation riskienarviointi- ja hallintajärjestelmä. Toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä toimintayksiköissä arvioidaan vuosittain riskejä ja suunnitellaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi erityisesti työsuojeluriskien osalta. Sairaalan laatujärjestelmän mukaiset sisäiset auditoinnit ovat myös osa sisäistä valvontaa. Henkilöstöstrategian osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa ja rekrytointistrategiassa sekä sisäisen valvonnan menetelmäkuvauksessa. Riskejä tiedostetaan sisältyvän työhönottoon erityisesti terveydenhuollon ammat-