Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Toimintakäsikirja Versio 1.1 19.10.2009

Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1.1 19.10.2009 Versio Päivä Muuttanut Muutokset 0.1 10.4.2008 M. Leisola M. Leisola 0.2. 14.4.2009 M. Leisola M. Leisola 0.3 21.4.2008 M. Leisola Zittingin kommentit 0.4 14.5.2008 M. Leisola Ollilan kommentit katselmuksista 0.5 28.8.2008 M. Leisola Hauhion kommentit opintohallinnosta 0.6 5.9.2008 M. Leisola Uosukaisen ja Pehkosen infrasta ja tukipalveluista 0.7 21.1.2009 M. Leisola IA:n kommentit henkilöstöstä ja opintohallinnosta ja kohdan 5 tekstin sijoittaminen kohtaan 2.2 0.8 16.4.2009 M. Leisola Laaturyhmän ja auditoijien kommentit 0.9 18.5.2009 M.Leisola Vuosikello ja tiedottaminen 1.0 4.6.2009 M.Leisola Laaturyhmän kommentit 1.1 19.10.2009 M.Leisola Pieniä tarkistuksia

Sisällysluettelo JOHDANTO 1. Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Historia 1.2.2 Tiedekunta tänään 2. JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio ja hallinto 2.1.2 Toiminnan ohjaus 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 2.3. Tiedekunnan laadunvarmistus 2.3.1 Opetus 2.3.2 Tutkimus 2.3.3 Tukitoiminnot 2.3.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen 2.3.5 Mittarit 2.3.6 Tiedon keruu 3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö 3.2 Rahoitus 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut 3.3.1 Tilat 3.3.2 Työturvallisuus 3.3.3 Tarvikehankinnat, laitteet sekä varasto- ja työpajapalvelut 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus 4.1.1 Opetussuunnitelma 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen 4.1.3 Tutkinnon tavoitteet 4.1.4 Pedagoginen strategia 4.1.5 Opettajien kouluttaminen 4.1.6 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi 4.1.7 Opetustilojen kehittäminen 4.1.8 Opetuksen käytännön järjestelyt 4.1.9 Opintohallinnon prosessit 4.1.10 Opiskelijoiden rekrytoiminen 4.1.11 Muut opintoasiat 4.1.12 Opiskelijaliikkuvuus 4.1.13 Jatko-opiskelu 4.1.14 Aikuiskoulutus 4.2 Tutkimus 4.2.1 Tutkimusstrategia 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 2

4.4 Tukitoiminnot 4.4.1 Opintohallinto 4.4.2 Henkilöstöhallinto 4.4.3 Taloushallinto 4.4.4 Kansainvälinen toiminta 4.4.5 Viestintä 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut 4.4.7 Kirjastotoiminta 4.4.8 Tietohallinto 4.4.9 Asiakirjahallinto 3

JOHDANTO Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan johtamisjärjestelmä ja tiedekunnan ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa (TKKtk). Tämän dokumentin on laatinut tiedekunnan dekaani ja sitä ovat kommentoineet opintojen suunnittelijat, TKK:n laaturyhmän asiantuntija, sisäinen auditointiryhmä ja tiedekunnan laaturyhmä. Käsikirjaa on käsitelty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 11.6.2009. 1 KEMIAN JA MATERIAALITIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekunta muodostettiin 1.1.2008 Kemian tekniikan, Materiaalitekniikan ja Puunjalostustekniikan osastoista. Tiedekunnassa perustieteiden korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhdistyvät tekniikkaan. Tutkimustoiminnan tavoitteena on synnyttää esimerkiksi ympäristöystävällisiä prosesseja, uusia materiaaleja ja bioteknisiä tuotteita. 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet Visio TKK:n visio 2015: Teknillinen korkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Teknillinen korkeakoulu toimii alansa edelläkävijänä yhteistyössä huippuyliopistojen ja innovatiivisten yritysten kanssa. Opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri maiden parhaimmistosta. Strategisen toimintasuunnitelmansa mukaisesti tiedekunta toimii alansa edelläkävijänä luonnonvaroja hyödyntävien prosessien materiaali- ja energiatehokkuuden sekä ympäristöystävällisyyden parantamisessa ja niihin perustuvien materiaalien älykkäässä ja tehokkaassa soveltamisessa. Missio Dekaani on määritellyt (10.4.2008) tiedekunnan tehtäväksi tehdä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, josta syntyneitä innovaatioita suomalainen yhteiskunta voi hyödyntää sekä antaa korkeatasoista akateemista opetusta pääsääntöisesti kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmien ja soveltuvin osin myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille ja olla aktiivinen vaikuttaja alan teollisuusrakenteen uudistamisessa vuorovaikutuksessa alan teollisuuden kanssa. Vahvuudet Tiedekuntaneuvosto on 11.6.2009 määritellyt seuraavat asiat tiedekunnan erityisiksi vahvuuksiksi: 4

Poikkitieteellisyys Tiedekunnassa yhdistyvät perusluonnontieteet insinööritieteisiin. Tiedekunta toimii yhteistyössä useiden TKK:n laitosten, Otaniemen tiedeyhteisön tutkimuslaitosten sekä useiden yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunnan laitokset ja tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä keskenään. Lahjakkaat opiskelijat Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien haasteellisena tavoitteena on olla TKK:n viiden suosituimman hakukohteen joukossa. Mittarina ovat hakijamäärä ja opiskelemaan hyväksyttyjen alin pisteraja. Opetus Tiedekunnassa on TKK:n sisäinen (BM) koulutuksen laatuyksikkö 2007 2009. Tiedekunnassa on useita opetuksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämishankkeita, joihin sekä TKK:n opintotoimikunta että tiedekunnan dekaani on suunnannut erityisiä resursseja. Kansainvälisyys Tiedekunnassa on vahva perinne kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja kasvavaa koulutusyhteistyötä esimerkiksi puunjalostustekniikan ja kemian tekniikan opetuksessa. Koulutusyhteistyötä tehdään kotimaassa mm. tutkijakoulujen välisellä yhteistyöllä ja tiedekunnalla on kansainvälisiä kaksoistutkintosopimuksia ja yksi ErasmusMundus-sopimus EMMEP kautta. Tutkimusperinne Tiedekunta tuottaa 150 200 tieteellistä artikkelia ja 20 30 väitöskirjaa vuodessa. Niiden tieteellisen tason varmistaa Teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunta ja kansainvälinen vertaisarvio. Vuorovaikutus elinkeinoelämän kanssa Yhteyttä elinkeinoelämään pidetään yllä opinnäytetöiden ja tutkimusprojektien kautta. Professoreita valittaessa katsotaan teollisuuskokemus lisäansioksi tieteellisen pätevyyden ja opetuskokemuksen ohella. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunta on vuoden 2008 huhtikuussa perustanut neuvottelukunnan, johon kuuluu vakituisina jäseninä viisitoista jäsentä teollisuusyrityksistä ja alan järjestöistä tiedekunnan toiminta-alueelta sekä tiedekunnan dekaani ja laitosjohtajat. Kehittämiskohteet Tiedekunnan johtoryhmä on 19.1.2009 määritellyt tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi seuraavat asiat, jotka on kirjattu rehtorin kanssa tehtyyn tulossopimukseen: Tutkinto-ohjelmien kehitys (vastuutahot: koulutusneuvosto, opintojen suunnittelijat) 5

Uuden Biotuoteteknologia -tutkinto-ohjelman valmistelu (vastuutahot: kehitysryhmä, johtoryhmä ja tiedekuntaneuvosto) Kehityssuunnitelma alijäämäisten yksiköiden talouden tasapainottamiseksi (vastuutahot: dekaani ja laitosjohtajat) Strategisen toimintasuunnitelman laatiminen (vastuutahot: johtoryhmä) Osallistuminen Aalto-yliopiston tutkimuksen arviointiin (vastuutaho: laitokset) 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Historia Kemia oli jo yksi vuonna 1849 toimintansa aloittaneen Helsingin teknillisen reaalikoulun ensimmäisistä teknisistä oppiaineista. Varsinaiset ammatilliset osastot perustettiin vuonna 1872 ja yksi niistä oli Kemian osasto eli Kemiska Avdelningen. Historian kuluessa osasto on tunnettu myös nimellä Kemian tekniikan osasto. Puukemia oli tärkeä osaston oppiaine 1800-luvulta lähtien. Sulo Viljo Hintikka julkaisi Teknillisen korkeakoulun ensimmäisen väitöskirjan vuonna 1911 ja hänet nimitettiin 1923 orgaanisen kemian, erityisesti puun kemiallisen teknologian professoriksi. Omaksi osastoksi puunjalostustekniikka eriytyi vuonna 1942. II Maailmasodan jälkeen nähtiin tärkeäksi valtion tukitoimin kehittää omaa suomalaista kaivostoimintaa ja erikoisesti erikoismetallien tuotantoa. Outokummun tukemana eriytyi vuonna 1947 kemiasta Vuoriosasto, joka historiansa aikana on muuttanut useasti nimeään mutta muodosti perustan nykyiselle Materiaalitekniikan laitokselle. 1.2.2. Tiedekunta tänään Tiedekunnassa koulutetaan diplomi-insinöörejä, tekniikan lisensiaatteja ja tekniikan tohtoreita, jotka tulevat työskentelemään monipuolisissa tehtävissä Suomen suurimmilla teollisuuden aloilla metalli- ja elektroniikkateollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa sekä kemian-, lääke-, bio- ja elintarviketeollisuudessa. Ihmiskunta on merkittävien haasteiden edessä: fossiiliset energiavarastot alkavat ehtyä, puhtaasta vedestä ja ruoasta on pulaa ja ympäristö uhkaa muuttua likaantumisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tiedekunnassamme tutkitaan monia näihin maailmanlaajuisiin muutoksiin liittyviä asioita. Kehitämme luonnonvaroja hyödyntävien prosessien energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Valmistamme monimutkaisia luonnonaineita synteettisesti ja kehitämme tulevaisuuden biojalostamoa, joka muuntaa lignoselluloosaa kemikaaleiksi. Mikrobifysiologiaa ja -genetiikkaa hyödyntäen muokkaamme mikrobeja kemikaalien tuotantoon ja metallien jalostukseen. Tutkimme uusia teräksiä ja komposiitteja esimerkiksi tuulienergian hyödyntämiseen tarvittaviin keveisiin ja lujiin rakenteisiin ja polttokennoja sähkön tuottoon. Kehitämme myös uusia materiaaleja elektroniikkateollisuuteen sekä antureita havainnoimaan ympäristöä reaaliaikaisesti. Nämä ovat esimerkkejä monipuolisesta 6

tutkimustoiminnastamme, jolla pyrimme yhteistyössä teollisuuden kanssa ratkomaan globaaleja haasteita (energia, ilmaston lämpeneminen). Tiedekuntamme opetus pohjautuu yli satavuotiselle tutkimusperinteelle, jota tukee laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Kolmen tutkinto-ohjelmamme opetuksesta vastaa 35 professoria ja suuri joukko muita opettajia. Lisäksi meillä on yhteisiä tutkinto-ohjelmia muiden tiedekuntien, Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa mikä lisää tiedekuntamme opiskelijoiden erikoistumismahdollisuuksia. Koulutamme vuodessa noin 150 diplomi-insinööriä, 10 tekniikan lisensiaattia ja 25 30 tekniikan tohtoria. 2 JOHTAMINEN Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta on yksi TKK:n neljästä tiedekunnasta. Tiedekuntaan kuuluu neljä laitosta: Biotekniikka ja kemian tekniikka, Kemia, Materiaalitekniikka ja Puunjalostustekniikka. 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n johtamisperiaatteita on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa ja johtosäännössä. Tiedekunnassa johtamiseen liittyvät lisäksi johtoryhmä, professorikokoukset ja laitoskokoukset sekä laitosten johtoryhmät. 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta on organisoitu neljäksi laitokseksi, joissa toimii useita tutkimusryhmiä. Monet yhteiset toiminnat on toistaiseksi organisoitu laitoksiin. Tällaisia ovat talovastaavan tehtävät sekä varastotoiminnot, vahtimestarit ja ATK-tuki. Tiedekunnan talousseurannasta vastaa Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen laboratorioinsinööri. TIEDEKUNTA Dekaani, varadekaani Neuvottelukunta tiedekuntaneuvosto Johtoryhmä koulutusneuvosto Hallinto + tukipalvelut Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Kemian laitos Materiaalitekniikan laitos Puunjalostustekniikan laitos Kuva 1. Tiedekunnan organisaatio 7

Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin ja varadekaanin kolmen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa dekaanin joko kokonaan tai osittain hoitamaan dekaanin tehtäviä. Kokouksessaan 26.2.2008 tiedekuntaneuvosto vapautti dekaanin 50 % hoitamaan dekaanin tehtäviä. TKK:n hallintojohtosäännössä (23 ) on määritelty tarkemmin tiedekuntaneuvoston, dekaanin ja koulutusneuvoston tehtävät. Dekaanin tehtäväkenttä tiedekunnassa kattaa hallintojohtosäännön mukaisten tehtävien ohella: Tutkimusryhmän esimiehenä toimimisen Laadunvarmistustyön johtamisen Toimikuntien ja työryhmien nimittämisen Ylimmän vastuun työturvallisuudesta Toimimisen rehtorin asettamissa toimikunnissa Henkilöstörakenteen kehittämisen Johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani, laitosjohtajat ja tiedekunnan hallintopäällikkö, toimii dekaanin apuna ja kokoontuu säännöllisesti tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Johtoryhmässä sovitaan mitkä asiat viedään tiedekuntaneuvostoon (siltä osin, kun johtosääntö ja muut ohjeet jättävät sopimiselle tilaa) ja seurataan koulutusneuvoston kautta tapahtuvaa opetuksen kehittämistyötä. Muita tiedekunnan hallintoon liittyviä toimijoita ovat: Varadekaani, jonka tehtävänä on toimia dekaanin varahenkilönä, laitoksen johtajana, vastata työpajan toiminnoista, toimia UMK:n johtokunnan puheenjohtajana sekä vastata TKK:n lvj-työn kehityksestä. Hallintopäällikkö, joka toimii opintojen suunnittelijoiden ja tiedottajan esimiehenä ja vastaa tiedekunnan hallintopalveluista, henkilöstösuunnitelmien laadinnasta sekä virkajärjestelyistä (virkojen lakkauttamiset ja perustamiset), virantäyttöihin (professorit, dosentit, muu henkilökunta) liittyvistä asioista sekä muista yleis- ja henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista. Hallintopäällikkö vastaa yleis-, henkilöstö- ja taloushallinnon asioiden esittelystä dekaanille, tiedekuntaneuvostolle ja laitosten johtajille. Opintojen suunnittelijat, jotka vastaavat opintoasioiden kanslioiden ja opintoneuvoloiden toiminnasta ja esimiestehtävistä, opiskelijoiden ohjauksen järjestämisestä ja tiedekunnan vastuulla olevien tutkinto-ohjelmien ja muiden opintokokonaisuuksien opintohallinnosta ja opetuksen käytännön järjestelyistä sekä toimivat esittelijöinä opintoja koskevissa päätöksissä. Talousvastaava, joka yhdessä laitosten talousvastaavien kanssa raportoi tiedekunnan taloustilanteen kehityksestä dekaanille. Työpajojen esimies, jonka tehtävänä on johtaa ja kehittää työpajojen toimintaa. Tiedekuntaneuvosto, jonka tehtävät on kuvattu TKK:n hallintojohtosäännössä Koulutusneuvosto, jonka tehtävät on kuvattu TKK:n hallintojohtosäännössä Opiskelijat osallistuvat tiedekunnan hallintoon mm. tiedekunta- ja koulutusneuvoston jäseninä. 8

Dekaani on todennut edellä kuvatun työnjaon tiedekunnan toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Dekaani arvioi hallinnollisten toimijoiden työnjakoa uudelleen vuosittain tai dekaanin toimikauden vaihtuessa. Erityisiä tehtäviä varten kootaan tarvittaessa dekaanin päätöksellä työryhmiä. (Tällä hetkellä näitä on laaturyhmä, kirjastotoimikunta ja tohtoriohjelman johtoryhmä) Rehtori määrää laitosten esimiehet. Laitosjohtajan tehtävät on kuvattu hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella (2.1.2008). Laitosjohtajalla on jakamaton vastuu laitoksen toiminnasta. Dekaani käy laitosjohtajien kanssa henkilökohtaiset palautekeskustelut ja vastuualuekohtaiset tavoitekeskustelut vuoden välein. Sovitut asiat kirjataan vpj-järjestelmään ja niiden vaikutus näkyy vpj-palkan henkilökohtaisessa osiossa. 2.1.2 Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnassa kukin laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksen. Näiden ehdotusten perusteella dekaani laatii koko tiedekunnan budjettiesityksen. Dekaani sopii rehtorin kanssa keväällä ja syksyllä käytävissä tulosneuvotteluissa toiminnan suuntaviivat. Tulosneuvotteluissa hyväksytty tulossopimus ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat verkossa kaikkien nähtävillä (http://unel.hut.fi/). Dekaani sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa ja jakaa rehtorin tiedekunnalle myöntämät toimintamenomäärärahat. Tiedekunnan tulostavoitteet sovitaan rehtorin kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Tavoitteiden realistinen taso perustuu rehtorin, dekaanin ja laitosjohtajien käymiin kehitys- ja tavoitekeskusteluihin sekä opintojen suunnittelijoiden analyysiin opintonsa aloittaneiden (ja keskeyttäneiden) määristä. Tiedekunnan toimintojen jaksotus on seuraava: Tammikuu 1) Dekaani jakaa budjettirahan 2) Johtoryhmä hahmottelee ja viestittää henkilöstölle vuoden tavoitteet 3) VPJ-arvioinnit alkavat 4) Opetussuunnitelman laadinta Helmikuu 1) Inventaarioluettelon päivitys Maaliskuu 1) Tenttikausi 2) VPJ-arvioinnit valmiiksi 3) Dekaanin ja hallintopäällikön tiedote henkilökunnalle Huhtikuu 1) Luku- ja tenttijärjestyksen laadinta 2) Neuvottelukunta kokoontuu 9

3) Vuosilomasuunnitelmat Toukokuu 1) Johdon katselmus ja laatujärjestelmän päivitys 2) Tenttikausi 3) Opettajien työsuunnitelmat 4) Tuloskeskustelut rehtorin kanssa 5) Luku- ja tenttijärjestys valmis; päivitys weboodiin Kesäkuu 1) Dekaanin ja hallintopäällikön tiedote henkilökunnalle Elokuu 1) Neuvottelukunta kokoontuu 2) weboodi aukeaa 1.8.2009; kurssien perustiedot päivittyvät Noppaan 3) Tentinvalvontavuorojen jako Syyskuu 1) Strategia, vuosisuunnitelma ja seuraavan vuoden budjetti Lokakuu 1) Tiedekuntakäsikirjan päivitys Marraskuu 1) Luku- ja tenttijärjestyksen laadinta 2) Dekaanin ja hallintopäällikön tiedote henkilökunnalle 3) Tilinpäätösasioiden valmistelu Joulukuu 1) Tilinpäätös mahdollisimman pitkälle 2) Julkaisujen ja muiden mittareiden kirjaaminen 3) Neuvottelukunta kokoontuu 4) Opetussuunnitelman laadinta 5) Luku- ja tenttijärjestys valmis; päivitys weboodiin 6) Tentinvalvontavuorojen jako 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet TKK:n Laatupolitiikka ja Laatutavoitteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus Dekaani seuraa tiedekunnan strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitosten johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. 10

Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan dekaanin johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. TKK:n sisäisten laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laaturyhmä avustaa dekaania esitettyjen korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 2.3.1 Opetus Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa käytetään palauteoodia kurssipalautteen keräämiseen. Opiskelijapalautteen järjestelmällistä käsittelyä kehitetään ja siitä koottu yhteenveto viedään laitosjohtajien ja tutkinto-ohjelmasta vastaavien professorien käsittelyyn. Tutkinto-ohjelmista vastaavat professorit tekevät aloitteita ja vastaavat ohjelmien kehitystyöstä (rehtorin ohje 20.2.2009). Perusopetuksen kuormittavuus ja projektikurssien sijoittaminen opintojen alkuun (rehtorin ohje 30.3.2009) ja tiedekunnan uuden tutkinto-ohjelman kehitys ovat vuoden 2009 painopisteitä. Tiedekuntaan perustettu tohtoriohjelman johtoryhmä vastaa jatko-opintojen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden valmistelusta. 2.3.2 Tutkimus Laitokset vastaavat projektimuotoisesta tutkimustyöstä. Tutkimuksen laadun varmistajana toimivat tieteellisten lehtien vertaisarviointijärjestelmä, väitöskirjojen esitarkastusprosessi (http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/vaitoskirjalautakunta/), myönnetyt patentit sekä tutkimustyön tuloksena syntyneet teollisuuden prosessit ja uudet yritykset. 2.3.3 Tukitoiminnot Tiedekunnan omia tukitoimintoja (opintohallinto ja verstaat) seurataan palveluiden käyttöasteen ja asiakastyytyväisyyden perusteella vuosittain tehtävän asiakaskyselyn avulla. Kyselyiden tekemisestä vastaa hallintopäällikkö ja niiden tulokset käsitellään tiedekunnan laaturyhmässä ja korjaavat toimenpiteet suunnitellaan opintohallinnon ja työpajojen esimiehen sekä dekaanin ja varadekaanin välisissä palautekeskusteluissa. 2.3.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Vaikuttavuusmittauksia tullaan jatkossa tekemään TKK-tasolla ja tiedekunnan on tarkoitus hyödyntää yhteistä palautejärjestelmää. Tiedekuntaneuvostossa on 2+2 ja neuvottelukunnassa 15 ulkopuolista vaikuttajaa, jotka ovat mukana määrittelemässä tiedekunnan strategisia suuntaviivoja, oppisisältöjä ja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Teollisuudessa tai ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa tehdyistä opinnäytetöistä pyydetään aina erillinen ohjaajan lausunto. Tämän lisäksi tiedekunnassa on suuri joukko epävirallisia kanavia tutkimusprojektien kautta sidosryhmiin. Sidosryhmätyytyväisyyden mittareita ovat myös opiskelijoiden työllistyminen (kansliat seuraavat ja analysoivat tiedekuntaneuvoston tehdessä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä: esimerkkinä reagointi puunjalostuksen koulutustarpeen muutokset ja uuden tutkinto-ohjelman perustaminen) ja 11

teollisuuden halukkuus tehdä tutkimusyhteistyötä tiedekunnan laitosten kanssa, josta mittarina toimii täydentävän rahoituksen määrä. 2.3.5 Mittarit Tiedekunnan toiminnan laatua kuvaavat seurantamittarit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa ja osittain myös tiedekunnan strategisessa toimintasuunnitelmassa. Tämän lisäksi tiedekunnassa kiinnitetään erityistä huomiota: Laitosten talouden tasapainottamiseen (seurataan neljännesvuosiraporteilla ja tarvittaessa sovitaan korjaustoimenpiteet dekaanin ja laitosjohdon kanssa) Hakupisteiden ja hakupaineen kehittymiseen (erityisesti puunjalostustekniikan ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmissa; tiedekuntaneuvosto tekee päätökset korjaavista toimenpiteistä kuten esimerkiksi hakukiintiöiden pienentämisestä ja aktiivisen mainonnan lisäämisestä) 2.3.6 Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin (http://ytv.tkk.fi), jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitoskohtainen tiedonkeruu on kuvattu laitosten toimintakäsikirjoissa. 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Tiedekunnat ovat osallistuneet TKK:n henkilöstöstrategian tekemiseen (http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/alastrategiat/). Dekaani ja johtoryhmä ovat laatineet tiedekunnalle ja laitoksille vuoteen 2015 ulottuvat henkilöstösuunnitelmat (http://chemat.tkk.fi), jotka tarkistetaan johtoryhmässä vuosittain. Uuden henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu hajautetusti kussakin työpisteessä: tutkimusryhmät perehdyttävät uudet työntekijät omien suunnitelmiensa mukaan (laitosten perehdyttämissuunnitelmat on esitelty niiden omien LVJ-kuvauksien yhteydessä). Muun kuin laboratoriohenkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen ja esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. Kullakin tiedekunnan laitoksella on oma ohjeistuksensa henkilöstön perehdyttämiseen. Opiskelijoiden alkuvaiheen perehdyttämisestä vastaavat opintojen suunnittelijat. TKK:n Opintotoimiston, Opetuksen ja opiskelun tuen sekä Tietotekniikan laitoksen toimesta järjestetään kaikille uusille kandidaattivaiheen opiskelijoille pakollinen koulutus opiskelusta TKK:ssa ja TKK:n tietojärjestelmien käytöstä. Tämän lisäksi tutkintoohjelmittain järjestetään tiedekunnassa kaikille opiskelijoille opintojen aloitusvaiheen infotilaisuuksia. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi on tiedekunnassa laitos/talokohtaiset TYHY-ryhmät, joiden toiminta on kuvattu laitoskäsikirjassa. Lisäksi järjestetään ammattikunnittain yhteisiä koulutustilaisuuksia (sihteerit, työpajat, opettajat). 12

Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, joka on joko erillinen tapahtuma tai yhdistetty vuosittain käytävään vpj-keskusteluun, jossa kirjataan henkilön toimenkuva, työn vaativuustaso ja suoriutuminen työstä. Kolme vuosittaista laitoskokousta ja dekaanin säännöllinen tiedotuskirje on tarkoitettu henkilöstön informointiin ajankohtaisista asioista. 3.2 Rahoitus Tiedekunnan rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Rehtorin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori päättää joulu/tammikuussa tiedekunnan saaman budjettirahoituksen määrän. Budjettiraha jakautuu perusrahoitukseen, kehittämisrahaan ja hankerahaan. Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille ja erityisiin kehityskohteisiin keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa. Täydentävä rahoitus kanavoituu laitosten kautta. Yritysten ja Tekesin rahoittamaa tutkimustoimintaa säätelee TKK:n ohjeistus (http://innovaatiokeskus.tkk.fi/). 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut Infrastruktuurin toimintakuvauksessa on tiedekuntaan kuuluvien neljän rakennuksen (Kemian tekniikka, Materiaalitekniikka ja Puunjalostustekniikan kaksi rakennusta) talotekniikan, työturvallisuuteen liittyvien asioiden sekä tavarahankinnan ja laitteiden laadunvalvontajärjestelmät. Infrastruktuuriin kuuluu myös sen ylläpito ja huolto sekä käyttäjille tarjotut tukipalvelut. Laadun varmistamiseksi kullekin prosessille on nimetty vastuuhenkilö ja tämän henkilön toimenkuva on määritelty dokumentoidusti. Vastuuhenkilöt, toimenkuvat ja dokumentaatio on esitetty aihepiireittäin luvuissa 3.3.1.- 3.3.4. Infrastruktuuriin ja tukipalveluihin liittyvien dokumenttien ylläpitoa koordinoivat tiedekunnan talovastaavat. 3.3.1. Tilat Tiedekunta toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa, joissa on erityistiloja tutkimukseen ja opetukseen. Talotekniikan tavoite on talon kiinteistötekniikkajärjestelmien häiriötön toiminta. Prosessiin kuuluvat kiinteistöhuoltoyhtiö, talokirja ja verkkoselainpohjainen Senaattilavirheilmoitusmenettely sekä siivouspalveluyhtiö että vartiointiyhtiö. Kaikki talotekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja huoltopyynnöt voi tehdä vahtimestareille. Huoltoyhtiöiden ja siivouspalvelujen sopimusasiat TKK:lla hoitaa Tilaja turvallisuusyksikkö (TTA). Jokaiseen TKK:n rakennukseen on nimetty TKK TTA toimesta talovastaava, jonka tehtävänä on toimia rakennuksen ja siellä työskentelevien yhteyshenkilönä kiinteistöön liittyvissä asioissa TKK TTA:han, Senaatti-kiinteistöihin sekä huoltoyhtiöiden edustajiin. Kiinteistöhuollon ja siivouspalvelun laadunarviointi 13

tehdään kussakin rakennuksessa 1-2 kertaa vuodessa sopimustoimittajan edustajan ja TKK talovastaavien kesken. Vahtimestaritoimintoihin ja tiloihin kuuluvat prosessit on dokumentoitu tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa henkilökunnalle -> tilat. 3.3.2. Työturvallisuus Työturvallisuusprosesseihin kuuluvat tiedekunnan suojeluorganisaatio, ATEXräjähdyssuojausasiakirjat, työturvallisuusopas ja kemikaalien sekä ongelmajätteiden käsittelymääräykset. Laatua seurataan viranomaistarkistuksin ja sisäisin tarkistuksin. Nämä prosessit on dokumentoitu tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa henkilökunnalle - > työturvallisuus. Tiedekunnan oppilaslaboratorioissa työskenteleminen edellyttää työturvallisuuskurssin suorittamista. Kurssimateriaalina käytetään opasta Työturvallisuus tiedekunnassa. Tutkinto-ohjelmissa työturvallisuuskoulutus on yhdistetty laboratoriokursseihin. Oppilaslaboratorioissa on käytettävistä kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet. Tiedekunnan oppilaslaboratorioissa työskenteleminen edellyttää pakollisen Työturvallisuus-kurssin suorittamista. Tutkinto-ohjelmissa, työturvallisuus-koulutus on yhdistetty laboratorio-kursseihin. Lisäksi oppilaslaboratorioissa on mm. kaikista kemikaaleista käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla. 3.3.3 Työpaja- ja varastopalvelut Tiedekunnan työpajojen palvelutoiminnot on dokumentoitu tiedekunnan verkkosivuilla kohdassa henkilökunnalle -> työpajat. Toimintaan kuuluu kolme työpajaa ja yksi sähkötyöpaja, jotka tarjoavat tutkimuslaitteiden suunnittelu-, valmistus-, huolto- ja ylläpitopalveluita. Kullakin työpajalla on oma työnjohtaja, joka huolehtii päivittäistoiminnasta ja ottaa vastaan tutkimusryhmiltä tulevat työtehtävät. Työpajatoiminnan laatua, osaamisen kehittämistä, yhteyksien rakentamista tutkimusryhmiin ja talokohtaisen erikoisosaamisen ylläpitämistä valvoo tiedekunnassa työpajojen esimies. Tiedekunnan laitosten varastotoiminnot on dokumentoitu tiedekunnan verkkosivulla kohdassa henkilökunnalle -> varastot. Toimintaan kuuluu kaasupullojen, kemikaalien ja tarvikkeiden hankinta-, toimitus- ja varastointipalvelua. Varastot voivat tarjota tutkimusryhmille erillispalveluja. Kullakin varastolla on oma vastuuhenkilö, joka huolehtii päivittäisrutiineista ja ottaa vastaan tutkimusryhmiltä tulevat työtehtävät. Varastotoimintojen laatua valvoo laitoskohtainen esimies. 3.3.4 Tarvikehankinnat ja laitteet Tutkimustarvike- ja laitehankinnoista vastaa tiedekunnassa kukin laitos itsenäisesti. TKK hankintatoimi on dokumentoitu verkkosivulla http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hankintaohjeet/index.html. TKK:lla toimistotarvikehankinnat on järjestetty sopimustoimittajan automaattitäydennysvarastoilla. Laatua seuraa TKK hankintatoimen johtoryhmä. Tutkimuslaitteet on kirjattu TKK laiterekisteriin, LAREK:iin, josta vastaa TKK talous-ja hankinta-asiain toimisto. 14

4 TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus Teknillisen korkeakoulun perus- ja jatkokoulutusprosessit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnan opetukseen ja opintohallintoon liittyvä aineisto on julkaistu tiedekunnan verkkosivuilla (http://chemat.tkk.fi/ ). 4.1.1 Opetussuunnitelma Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat hyväksytään lukuvuodeksi ja ne julkaistaan kesäkauden aikana TKK:n antamien ohjeiden mukaisesti. KM-tiedekunnan opinto-opas on nähtävissä tiedekunnan internet-sivuilla (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/tutkintoohjelma_opas/). Opintojen suunnittelijat vastaavat yhdessä opetussuunnitelmatietojen kokoamisesta. Opintojen suunnittelijoiden ja laitosten välinen työnjako on kuvattu lähemmin tiedekuntaneuvoston vahvistamassa Koulutushallinnon työnjako-päätöksessä (http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/tiedekuntaneuvosto/poytakirjat/ katso kohta liite kokoukseen 6/2008), tiedekunnan Opinto-oppaassa (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/tutkintoohjelma_opas/) ja tiedekunnan opetushallinnon sisäiseksi toimintaohjeeksi laaditussa Kanslian käsikirjassa (sijainti: opintoasioiden kanslian yhteinen verkkolevyasema IT-palveluiden serverillä). "Asiointiaikatauluun" (http://chemat.tkk.fi/fi/tiedekunta/hallinto/asiointiaikataulu) on koottu kokouspäivien lisäksi käytännön toimintaohjeita opintoasioiden osalta. Tämä dokumentti on laadittu koko henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön Koulutushallinnon työnjako-päätöksen ja Kanslian käsikirjan tiedoista. Sen päivityksestä vastaavat tiedekunnan opintojen suunnittelijat. 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen Perus- ja jatkotutkinnot on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunnassa tehdään perus- ja jatkotutkintojen kehittämistyötä TKK:n antamien suuntaviivojen mukaan. Perustutkinnoissa tiedekunnan koulutusneuvosto toimii koordinoivana ja valmistelevana elimenä. Tutkinto-ohjelmasta vastaavan professorin tehtävät on kuvattu tiedekuntaneuvostossa 6/2008 hyväksytyssä Koulutushallinnon työnjako-päätöksessä sekä TKK:n ohjeistuksessa (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/). Koulutusneuvosto vastaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien kehityksestä rehtorin antaman ohjeen (20.2.2009) mukaisesti. TKK:n tutkintosäännön ja hallintojohtosäännön määrittelemiltä osin opintoasioihin liittyviä päätöksiä tehdään tiedekuntaneuvostossa. 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet Tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa luonnon- ja insinööritieteiden perusteisiin (lähinnä matematiikka, fysiikka, kemia) perehdytään perusmoduulin ja ohjelman yhteisten opintojen moduuliin kuuluvilla kursseilla, jotka antavat opinnoille matemaattisluonnontieteelliset perusteet ja tutkinto-ohjelmille välttämättömät alakohtaiset perustiedot 15

sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Nämä opinnot luovat perustan tutkintoohjelmien pääaineille. Tutkinto-ohjelmien konkreettiset tavoitteet on kuvattu opintooppaassa, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/tutkintoohjelma_opas/index.html). Tutkintojen tavoitteet vahvistaa vuosittain opetussuunnitelman yhteydessä tiedekuntaneuvosto. 4.1.4 Pedagoginen strategia Koulutusneuvosto vastaa tiedekunnan pedagogisen strategian luomisesta koulutusneuvoston puheenjohtajan johdolla. 4.1.5 Opettajien kouluttaminen Tiedekunta lähettää opettajia TKK:n Opetuksen ja opiskelun tuen järjestämiin koulutuksiin (erityisesti O3 ja YOOP: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/). Rehtorin asettama tavoite vuodelle 2009 on neljän opettajan lähettäminen koulutukseen. Lisäksi tiedekunta järjestää omia koulutuksia, kuten opetutorkoulutus ja opetuksen kehittämispäivät. Näissä koollekutsujana ja osittain järjestäjinä sekä kouluttajina ovat opintojen suunnittelijat. Tutkinto-ohjelmien kehittämiseen liittyen tiedekunnassa on aloittanut syyskuussa 2008 opetuksen kehittämiseen keskittyvä lukupiiri, joka järjestetään yhteistyössä Opetuksen ja opiskelun tuen kanssa. 4.1.6 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Tiedekunnassa käytetään laaja-alaisesti erilaisia opetusmuotoja ja oppimisen arviointitapoja, joita on kuvattu tiedekunnan opinto-oppaassa (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/tutkintoohjelma_opas/index.html). Kurssien opetuksen kehittäminen on tällä hetkellä pääsääntöisesti opettajien oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen järjestämisestä vastaavien laitosten laitoskäsikirjoissa on kuvattu lähemmin laitosten opetuksen kehittämistoimia. 4.1.7 Opetustilojen kehittäminen Kemian perusopetuksen oppilaslaboratoriot suunniteltiin ja varusteltiin peruskorjauksen (2002 2007) yhteydessä ajanmukaisiksi. Materiaalitekniikan taloon valmistui erityinen oppimistila vuonna 2008. Muiden laboratoriotilojen ja koehallien kehittäminen tapahtuu pääosin tutkimuksen lähtökohdista, mikä auttaa sitouttamaan opiskelijat alusta pitäen osaksi aktiivista tiedeyhteisöä, sillä samoissa tiloissa tutkitaan ja opiskellaan. Muuhun kontaktiopetukseen (luennot, ryhmätyöt, laskuharjoitukset, tietokoneharjoitukset) varattuja tiloja on kehitetty pääsääntöisesti tilakysymysten valossa, ei niinkään pedagogisista lähtökohdista. 4.1.8 Opetuksen käytännön järjestelyt Opetuksen käytännön järjestelyistä, kuten luku- ja tenttijärjestysten laadinta ja salivaraukset kantaa päävastuun opintojen suunnittelijat ja toiminta on kuvattu opintooppaassa ja Kanslian käsikirjassa. Opetuksen muista käytännön järjestelyistä (kemikaalit, suojavarusteet, laitteiden kunnossapito) huolehtii opetuksen tarjoava laitos, joka on kuvannut tähän liittyvät käytännöt laitoskäsikirjassaan. 16

4.1.9 Opintohallinnon prosessit Opintohallinnon laadunvarmistusjärjestelmässä (opinto-opas ja Kanslian käsikirja) on kuvattu tiedekunnan opintohallinnon, opetuksen ja muiden opintoasioiden prosessit sekä laitoksille delegoidut opintoasiat vastuuhenkilöineen. Kunkin prosessin osalta on esitetty prosessin toimijat, vaadittavat resurssit, prosessikuvaus ja laadunvarmistustoimenpiteet. Kanslian käsikirjan (tiedekunnan opintoasioiden kanslian yhteinen verkkoasema ITpalveluiden serverillä) päivityksestä ja säilytyksestä vastaavat opintojen suunnittelijat. Opintohallinnolliset lomakeprosessit vastuuhenkilöineen on esitetty Kanslian käsikirjassa. Lomakkeisiin liittyviä prosessikuvauksia on liitetty myös tiedekunnan verkkosivuille, asianomaisten lomakkeiden yhteyteen (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/lomakkeita/index.html). TKK:n tason prosessit on kuvattu TKK:n verkkosivuilla (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/prosessit/index.html). Opintohallinnon prosesseista tiedekuntatasolla vastaavat opintojen suunnittelijat. 4.1.10 Opiskelijoiden rekrytoiminen Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat osallistuvat TKK:n järjestämiin lukiovierailuihin, opiskelijarekrytointitapahtumiin ja postituskampanjoihin. Lisäksi tiedekunnan tutkintoohjelmat osallistuvat oman alansa markkinointitilaisuuksiin. Tärkeä rekrytointikanava on tiedekunnan www-sivut (http://chemat.tkk.fi/), joiden ylläpidosta vastaa tiedekunnan tiedottaja. 4.1.11 Muut opintoasiat Muita opintoasioita, kuten opintoneuvolan toiminta, isohenkilötoiminta (vertaistutorointia opiskelijoille), opettajatutorointi, on kuvattu opinto-oppaassa ja Kanslian käsikirjassa. 4.1.12 Opiskelijaliikkuvuus Tiedekunta kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen ja antaa esimerkiksi stipendejä opiskelijavaihtoon lähteville. Tiedekunnalla on omia opiskelijavaihtosopimuksia eri puolille maailmaa. Vastaavasti tiedekunnan opiskelijat voivat hakea TKK:n vaihtopaikkoja ja hankkia omia vaihtopaikkoja. Myös diplomityö on mahdollista tehdä ulkomailla. Näiden lisäksi opiskelijoita avustetaan ulkomaisten harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Tiedekunta on mukana rakentamassa kaksoistutkinto-ohjelmia kansainvälisten kumppaniyliopistojen kanssa (http://www.tkk.fi/fi/yleista/kansainvalisyys/kansainvaliset_partnerit/index.html). 4.1.13 Jatko-opiskelu Jatkokoulutuksen osalta tavoitteet on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunta on määritellyt kriteerit jatko-opinto-oikeuden myöntämiseksi. Kriteerit on esitetty tiedekunnan verkkosivuilla (http://chemat.tkk.fi/fi/opinnot/jatko_opinnot/). Näin halutaan varmistaa aloittavien jatko-opiskelijoiden motivaatio ja menestymisen edellytykset. Tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 25 30 tohtoria. 1.8.2009 alkaen tiedekunnassa aloittaa toimintansa oma tohtoriohjelma (rehtorin päätös zz.04.2009), jossa on edustus kaikista laitoksista. 4.1.14 Aikuiskoulutus Tällä hetkellä tiedekunnassa ei anneta erityistä tilauskoulutusta. 17

. 4.2 Tutkimus Tiedekunnassa tehdään sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Tästä osoituksena on TKK:n mittakaavassa korkea julkaisuaktiviteetti professoria kohti, patentit sekä tutkimustoiminnan tuloksena syntyneet teolliset prosessit ja uudet yritykset. 4.2.1 Tutkimusstrategia Tiedekuntaneuvosto on vahvistanut tiedekunnalle strategisen toimintasuunnitelman (3.2.2009). Siinä on kuvattu tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet. Tiedekunnassa tehty tutkimus liittyy läheisesti useisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK), Suomen kannalta keskeisiin teollisuuden aloihin ja merkittäviin globaaleihin ongelmiin (energia, ilmaston lämpeneminen). Tiedekunnan tutkimustoiminnan toteutuksesta vastaavat laitosten tutkimusryhmät. 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Merkittävä osa vuorovaikutuksesta tapahtuu henkilökohtaisella tasolla ja opinnäytetöiden sekä tutkimusprojektien kautta. Yksittäiset professorit ovat lisäksi kirjoittaneet alojensa oppikirjoja, patentoineet keksintöjä ja vaikuttavat yritysten neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä olleet perustamassa yrityksiä. Tiedekunnassa toimii neuvottelukunta, jossa on viisitoista vaikutusvaltaista alan teollisuuden, rahoittajien ja järjestöjen edustajaa. Tiedekunnan neuvottelukunnan tehtävänä on johtosäännön mukaan toimia sidosryhmien ja tiedekunnan välisenä informaatiokanavana ja keskustelufoorumina. Neuvottelukunta voi tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotuksia * tiedekunnan tutkimuksen suuntaamisesta ja sen painopisteiden valitsemiseksi * tiedekunnan opetusohjelman kehittämiseksi * tiedekunnan virkarakenteen kehittämiseksi * tiedekunnan toimenpiteiksi imagon parantamiseksi * muissa neuvottelukunnan tärkeinä pitämissä Lisäksi yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyen voidaan todeta seuraavaa: * diplomityön valvoja on usein yrityksestä ja ohjaava professori seuraa työtä ja käy kohdeyrityksessä työn aikana * alumneja pyydetään mukaan pääaineinfotilaisuuksiin * useat tiedekunnan professorit ovat työskennelleet teollisuudessa * virantäyttötyöryhmiin otetaan mukaan teollisuuden edustajia * vierailut lukioissa ja lukioluokkien vierailut tiedekunnan laitoksissa 4.4 Tukitoiminnot Suurin osa tiedekunnan tukitoiminnoista on organisoitu laitoksiin. Keskitetysti hoidetaan opiskeluprosesseihin liittyvät asiat, hallintopäällikön tehtävät ja työpajatoiminnot. 4.4.1 Opintohallinto Tiedekunnan opintokansliat toimivat hallintopäällikön alaisuudessa. 18

4.4.2 Henkilöstöhallinto Tiedekunnan henkilöstöhallinnosta vastaa hallintopäällikkö. 4.4.3 Taloushallinto Tiedekunnan kokonaistalouden kehityksestä ja budjetoinnista vastaa dekaani tukenaan yksi laboratorioinsinööreistä. Laitosten talousseurannan periaatteet on kuvattu laitoskäsikirjoissa. 4.4.4 Kansainvälinen toiminta TKK:n kansainvälisten toimintojen strategia on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Rehtori on myöntänyt tiedekunnille kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämiseksi erillistä rahoitusta. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijoiden informoimiseen sekä tuen ja kanavien järjestämiseen vaihtoon lähteville opiskelijoille. Tiedekunnassa on kaksi englanninkielistä pääainetta kahdessa tutkinto-ohjelmassa (Kemian tekniikka ja Puunjalostustekniikka), joiden kehittämistä jatketaan. Lisäksi tiedekuntaan suunnitellun uuden tutkinto-ohjelman maisterivaihe on tarkoitus toteuttaa englanninkielisenä. Valtaosa kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä ja tutkijanvaihdosta tapahtuu professorien henkilökohtaisten yhteyksien kautta. 4.4.5 Viestintä Tiedekunnassa on osa-aikainen tiedottaja. Tiedekunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii läheisessä yhteistyössä TKK:n viestintäorganisaation kanssa. Tiedekuntien ja laitosten viestintä perustuu TKK:n viestintästrategiaan 2006-2010 (http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat/alastrategiat/) sekä siitä johdettuun tiedekunnan viestintästrategiaan ja suunnitelmaan. Esimiehillä ja johdolla on keskeinen vastuu tiedonkulusta yksiköissä, työssä tarvittavan tiedon välittämisessä alaisille sekä tiedon välittämisessä myös muille kohderyhmille yliopiston tavoitteiden mukaisesti. Kukin asiantuntija antaa lausuntoja oman alansa asioista. Tiedekunnan tiedottajan tehtäviin kuuluu laitosten johdon, esimiesten ja henkilöstön tukeminen ja neuvonta viestintään liittyvissä kysymyksissä sekä viestintäkanavien kehittäminen ja ylläpitäminen. Tiedottaja avustaa laitosta ulkoisen viestinnän tehtävissä (mediatiedotteet, väitöstiedotteiden uutisointi, tapahtumat). Laitoksissa on mahdollisuuksien mukaan nimetty viestintäyhdyshenkilöt (oto-tiedottajat). Heidän vastuullaan on oman organisaationsa viestinnällinen tukeminen sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän osalta. He myös koordinoivat viestintää yhteistyössä tiedekuntatiedottajien kanssa. 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Innovaatiokeskus vastaa TKK:n tutkimuksen tukipalveluista. Sen toimintaperiaate on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa ja keskuksen omille verkkosivuilla (http//innovaatiokeskus.tkk.fi/) 4.4.7 Kirjastotoiminta Tiedekunnan kirjastotoiminnasta Kemian tekniikan ja Materiaalitekniikan talojen osalta vastaa TKK:n keskuskirjasto. Puunjalostustekniikan laitoksen kirjasto toimii omalla 19

laitoksella itsenäisesti. Tiedekunnassa on kirjastotoimikunta, jossa on keskuskirjaston ja laitosten edustus. 4.4.8 Tietohallinto Tietohallintoon liittyvät vastuut ja toiminnot on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tällä hetkellä tiedekunnan laitosten tietojärjestelmien tukitoimintaa ei ole järjestetty yhdenmukaisesti. Materiaali- ja puunjalostustekniikan laitosten tietohallinnosta vastaa laitoksissa nimetyt tukiryhmät. Biotekniikan ja kemian tekniikan sekä Kemian laitosten tietohallinnosta vastaa yhteinen tietotukiryhmä. Tavoitteena on, että kunkin laitoksen tietotuesta vastaa IT-palvelukeskus vuoteen 2015 mennessä ja lähituesta vastaa laitoksen oma tietotukiryhmä. 4.4.9 Asiakirjahallinto Teknillisen korkeakoulun asiakirjahallinto on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan (Puu 2) taloissa on arkistot, joissa säilytetään tiedekuntahallinnon asiakirjoja sekä tuoreimpia opinnäytetöitä. Valmistuneiden opiskelijoiden hallinnollinen päätösaineisto sijaitsee TKK:n keskusarkistossa ja vanhemmat opinnäytetyöt TKK:n pääkirjaston arkistossa. 20