Dnro 1857/0167/2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 3 1.1. Johdon katsaus... 3 1.2. Vaikuttavuus... 5 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.2.2. Siirtomenojen vaikuttavuus... 10 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 12 1.3.1. Toiminnan tuottavuus... 15 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus... 17 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 18 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 21 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 22 1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 22 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 24 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 25 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 27 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 27 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 28 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 29 1.6.4. Tase... 30 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 31 1.8. Arviointien tulokset... 31 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 32 3. Tuotto- ja kululaskelma... 35 4. Tase... 36 5. Liitetiedot... 38 6. Allekirjoitus... 44 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2(1) LIITE 2(2) LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Ydinprosessien tavoitteet sekä toimenpiteet Tieteelliset tutkimushankkeet Riskinarviointihankkeet Tuloksellisuuden tunnusluvut Taloudelliset voimavarat Päätoimintojen menot, tulot ja henkilötyövuodet Toiminnan tuotot, kustannukset ja htv:t seurantakohteittain Maksullisen toiminnan lisätiedot Yhteenveto henkilöstömääristä, -rakenteesta ja kuluista sekä työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2
1. Toimintakertomus Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) ydinprosessien tavoitteiden sekä toimenpiteiden raportointi sisältyy liitteeseen 1. Tieteellisiä tutkimushankkeita koskevien tulostavoitteiden raportointi sisältyy liitteeseen 2(1) ja riskinarviointihankkeiden raportointi liitteeseen 2(2). 1.1. Johdon katsaus Vuonna useat eri kasvi- ja eläintaudit sekä erilaiset elintarvikkeisiin kohdistuneet erityistilanteet näkyivät Eviran toiminnassa. Näistä huolimatta Eviralle asetetut tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Useat viraston tulostavoitteista ovat laajoja ja monivuotisia. Tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Yksityiskohtaiset toteumat on esitetty jäljempänä tässä tilinpäätöksessä. Tulostavoitteiden toteutuminen %-osuus 2009 %-osuus 2010 %-osuus 2011 %-osuus Kpl Tavoite on saavutettu 71 % 76 % 80 % 78 % 58 Tavoite on toteutunut osittain 26 % 24 % 20 % 22 % 16 Tavoite ei ole toteutunut 3 % 0 % 0 % 0 % 0 Tavoitteesta on luovuttu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 74 Elintarviketurvallisuuden tulostavoitteista pääosa saavutettiin ja elintarviketurvallisuus säilyi Suomessa korkealla tasolla. Elintarvikelain muutoksen toimeenpanemiseksi järjestettiin koko maan kattava koulutuskierros ja kehitettiin valvontatietojen julkistamisjärjestelmää yhdessä sidosryhmien kanssa. EU:n kuluttajainformaatioasetus ja elintarvikkeiden nimeämiskysymykset edellyttivät runsaasti tulkintoja. Elintarvikemikrobiologisten ja kemiallisten tutkimusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuoden aikana käytiin vilkasta keskustelua raakamaitoon liittyvistä terveysvaaroista, mihin liittyen Evira julkaisi riskiprofiilin. Vuoden aikana raakamaitoon liittyvä riski myös konkretisoitui vakavana EHEC-epidemiana. Myös listeriatapausten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuuden tulostavoitteet saavutettiin pääosin. Eläintautitilanne heikkeni jonkin verran edellisestä vuodesta, mutta säilyi silti muihin maihin verrattuna erinomaisella tasolla. Helposti leviäväksi eläintaudiksi luokiteltua Newcastlen tautia todettiin harrastekyyhkysillä kahdessa pitopaikassa ja valvottavaksi eläintaudiksi luokiteltua IPN-tautia kuudella kalanviljelylaitoksella. Myös eräitä uusia tauteja todettiin. Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä säilyi alle 1 %:ssa. Muiden vaikuttavuustavoitteiden tulokset ovat hyvin alustavia ja tarkentuvat loppukeväästä. Niiden perusteella vaatimukset täyttävien tilojen osuus tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvissä EU-tarkastuksissa nousi hieman edellisestä vuodesta, ollen 75 % (v. 2011 73 %, tavoite yli 85 %). Sen sijaan tuotantoeläinten merkintään liittyvissä tarkastuksissa osuus laski ollen 52 % (v. 2011 61 %, tavoite yli 60 %). Eläinlääkintähuoltolain tavoitteita edistettiin ja kuntiin saatiin valvontatehtäviin erikoistuneita eläinlääkäreitä lisää, mikä paransi etenkin eläinsuojeluvalvontaa ja eläinlääkintäpalvelujen saatavuutta kunnissa. Maatalouden tuotantopanosten ja kasvinterveyden valvonnassa vaikuttavuusmittareille asetetut tavoitteet toteutuivat suurelta osin ja myös valvonnan määrälliset tavoitteet saavutettiin. Uusia vaarallisia kasvintuhoojia löytyi, mutta yhtä lukuun ottamatta niiden leviäminen ja pysyvä asettuminen Suomeen estettiin. Mansikan punamädän todettiin levinneen laajalle ja koska tauti saattaa säilyä maassa pitkään, sen hävittämisestä kokonaan luovuttiin ja voimavaroja suunnattiin sen leviämisen estämiseen. Valvonnan tulosten perusteella markkinoidut maatalouden tuotantopanokset vastasivat säädösten vaatimuksia. Toiminnan, tuotteiden ja markkinoinnin valvonnassa löydettiin tavanomainen määrä poikkeamia ja rikkomuksia, joihin puutut- 3
tiin pakkokeinojen avulla. Sateinen ja viileä kasvukausi aiheutti jonkin verran ongelmia siemenviljojen itävyyksissä. Leipävehnän ja mallasohran laatuominaisuudet muodostuivat hyviksi sääoloista huolimatta. Viljasta, lähinnä kaurasta, löytyi kohonneita hometoksiinipitoisuuksia. Luomutuotannon valvonnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia tuotantoehtojen noudattamisessa, joten kuluttajien saatavilla olevat kotimaiset luomutuotteet ovat aidosti luonnonmukaisesti tuotettuja. Evira on ollut mukana tutkimuslaitoskentän muutosprosessissa ja on keskittynyt LYNET- yhteistyöhön, jossa se on myös tarjonnut laboratoriopalveluitaan yhteistyökumppaneille. Tieteellisessä tutkimuksessa on painotettu verkostoitumista tutkimuslaitosten sekä yliopistojen kanssa. Eviran tieteellinen tutkimus tuotti elintarviketurvallisuuteen ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tieteellistä tietoa sekä kansallisille toimijoille että kansainväliselle tiedeyhteisölle. Eviran koko laboratoriotoiminta saatiin yhteen tietojärjestelmään, mikä selkeästi parantaa analytiikasta ja diagnostiikasta saatavaa raportointia. Samalla se on pohjana sähköisen asioinnin kehittämiselle. Akkreditointia laajennettiin suunnitelmien mukaisesti ja aloitettiin tiettyjen Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) edellyttämien eläintautidiagnoosimenetelmien akkreditoinnin valmistelu. Vertailulaboratoriotoiminnassa alueellisten laboratorioiden menetelmien menestymisen seurantaa kehitettiin ja laboratorioita ohjattiin sekä koulutustilaisuuksissa että säännöllisellä kirjallisella tiedottamisella. Valvonnan tulostavoitteet saavutettiin hyvin. Nämä tavoitteet ovat pääosin monivuotisia strategisia tavoitteita, joiden toteuttamista jatketaan tulevina vuosina suunnitelmallisesti hankkeistetuilla ja aikataulutetuilla toimenpiteillä, jotka ovat edenneet pääosaltaan suunnitelmien mukaisesti. Hidastumaa toteutumassa oli vienti- ja ensisaapumistarkastuksissa ja - auditoinneissa. Myös sivutuotelainsäädännön valvonta edellyttää edelleen tehostamista. Valvonnan riskiperusteisuutta ja yhdenmukaisuutta parannettiin ohjeistamalla, kouluttamalla, auditoimalla sekä kehittämällä edelleen valvontajärjestelmien toimivuutta ja tietojärjestelmiä. Elintarviketurvallisuuteen ja kuluttajien harhaanjohtamiseen liittyviä erityistilanteita oli runsaasti ja ne hoidettiin hallitusti. Vientiedellytysten varmistamiseksi erityisesti Venäjän viennissä jatkettiin tiivistä viranomaisyhteistyötä. FVO:n auditointeja kohdistui Suomessa eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen, mikrobikriteeriasetuksen toimeenpanoon ja eläintautien valmiusjärjestelmään ja lisäksi toteutettiin Suomeen vuonna 2010 kohdistuneen yleismission seurantamissio. Kriisivalmiutta ja varautumista uusien uhkien varalta kehitettiin aktiivisesti yhteistyössä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja elinkeinon kanssa. Eviran kansainvälinen verkostoituminen oli aktiivista. Evira vahvisti toimialoillaan omaa ja Suomen tunnettuutta, lisäsi työtä hyödyttäviä uusia asiantuntijaverkostoja ja pääsi siten vaikuttamaan kansainvälisten asioiden kehitykseen. Viraston siirtomäärärahakanta väheni tilikaudella 0,9 milj. euroa. Vaikka toimintavuonna ei tuottavuusohjelman mukaisia vähennyksiä ollut, on tuottavuusohjelman loppukaudella kohdistuviin vähennyksiin pyritty varautumaan. Työtyytyväisyys on kehittynyt koko Eviran olemassaoloajan myönteisesti. Syksyllä tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,4. Tyytyväisimpiä eviralaiset olivat työilmapiiriin ja yhteistyöhön, työoloihin sekä työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Työolot ovat Seinäjoen toimitilaa lukuun ottamatta pääosin kunnossa. Seinäjoella vuokranantaja on edelleen jatkanut remontointia ja osa henkilöstöstä on joutunut työskentelemään väistötiloissa. 4
1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Yleistä Evira tukee valtion talousarvion pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoille ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan, rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, tekee eläin- ja kasvitauteihin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi, toimii oman alansa vertailulaboratoriona, suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia ja vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2016 (VASU) toteutumisesta vuonna valmistuu EU-aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2013. Raportti sisältää tulokset VASU:n toteutumisesta ja valvonnan vaikuttavuudesta eri sektoreilla koko elintarvikeketjussa. Tilinpäätöksessä keskitytään viraston oman toiminnan vaikuttavuuden kuvaamiseen. Elintarviketurvallisuus Elintarvikelain muutoksen aiheuttamista toimenpiteistä järjestettiin vuoden alussa koko maan kattava koulutuskierros. Lainmuutoksella säädettiin mm. elintarvikevalvontatietojen julkistamisesta Eviran määräämällä tavalla. Oiva-julkaisujärjestelmää rakennettiin yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Oivan tavoitteena on antaa tietoa elintarvikevalvonnan tuloksista kuluttajille, lisätä valvonnan ja valvonnan vaatimusten avoimuutta sekä yhdenmukaistaa valvontaa. Ensimmäisen vaiheen käyttöönoton tavoiteaikataulu on 1.5.2013, jolloin ryhdytään julkaisemaan ravintoloiden ja vähittäismyymälöiden valvontatietoja. Lisäaineisiin liittyvän lainsäädännön ja oikean käyttötavan varmistamiseksi järjestettiin ohjaavaa koulutusta toimijoille ja kuntien sekä aluehallintovirastojen valvontaviranomaisille. Tuoteturvallisuuskoulutusta ja tuotteisiin liittyvää viestintää tehostettiin. EU:n kuluttajainformaatioasetus ja elintarvikkeiden nimeämiskysymykset herättivät paljon mielenkiintoa ja tarvetta tulkinnoille. Evira suoritti hygieniaosaamistestaajien auditointeja ja ohjasi aluehallintovirastoja tekemään kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointeja. FVO suoritti mikrobikriteeriasetuksen toimeenpanon auditoinnin Suomessa. Auditoinnin mukaan Suomen mikrobiologinen elintarviketurvallisuus oli korkealla tasolla ja havaittujen poikkeamien korjaamiseksi Evira on laatinut suunnitelman aikatauluineen ja toimittanut tämän FVO:lle. Vertailulaboratoriotoiminnan kehittämisessä huomioitiin FVOn antamat suositukset. Zoonoosibakteerien aiheuttamissa epidemioissa selvitettiin mm. raakamaidon ja lihatuotteiden käyttöön liittyneitä tartuntoja ja niiden lähteitä. Listeriatapausten määrä oli edellisvuotta korke- 5
ampi. Salmonellavalvonta toimi hyvin. Rehuista ei todettu yhtään salmonellaa ja tuotantoeläinten ja elintarvikkeiden salmonellalöydökset pysyivät ohjelman tavoitteissa. Elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvät erityistilanteet pystyttiin hoitamaan hyvin. Evira osallistui aktiivisesti Euroopan elintarviketurvallisuusvirastojen väliseen benchmarkingprojektiin, jossa arvioitiin valvonnan ja johtamisen prosesseja. Projektin tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja levittää niitä, tavoite toteutui hyvin. Eviran valvontavastuulla olevien ensisaapumispaikkojen määrä kasvoi. Ensisaapumispaikoissa riskielintarvikkeita vastaanottavien yritysten ensisaapumisvalvonta on puutteellista ja usein pinnallista erityisesti salmonellavalvonnan ja jäljitettävyyden osalta. Viennin valvonnassa ei ole pystytty vastaamaan täysimääräisesti toimijoiden tarpeisiin, mutta viennin perusedellytykset valvonnassa on turvattu. Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin ja niistä jäätiin lähinnä tuotantoeläinten hyvinvointiin ja merkintään liittyvien EU-tarkastusten tulosten osalta. Helposti leviävistä eläintaudeista todettiin Newcastlen tautia kyyhkysillä kahdella tilalla. Näiden tilojen linnut lopetettiin ja tilat saneerattiin. Valvottavista eläintaudeista todettiin mm. kalojen lieväoireista IPN-tautia kuudella kalanviljelylaitoksella ja taudintorjunnasta muiden kuin vakavia oireita aiheuttavan genotyyppi 5:n yhteydessä päätettiin luopua. Uusia salmonellatartuntoja todettiin kahdeksalla nautatilalla ja neljällä siipikarjatilalla. Uusina tauteina todettiin märehtijöiden Schmallenberg-tautia ja nautojen Mycoplasma bovis tartuntaa useilla tiloilla. Lisäksi todettiin vuosikymmenten tauon jälkeen tarttuvaa henkitorventulehdusta (ILT) 15 harrastekanalassa. Myös edellisenä vuonna alkanut tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) jatkoi leviämistään siipikarjatiloilla (54 tapausta). Schmallenberg-tauti, Mycoplasma bovis tartunta, ILT ja IB eivät ole viranomaistoimin vastustettavia tauteja, mutta näytteitä niiden varalta tutkittiin paljon sekä annettiin ohjeita tartuntojen ehkäisemiseksi ja hävittämiseksi. Eläintauteja koskevaa ennaltaehkäisyä ja varautumista tehostettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton ja raivotaudin osalta, joiden riski itärajan läheisyydessä on viime vuosina kasvanut. Varautumisen kehittämiseksi osallistuttiin aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön ja järjestettiin pohjoismainen seminaari Evirassa. Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO) teki eläintautien valmiussuunnitelmia koskevan tarkastusmatkan Suomeen ja sen tuloksina todettiin, että Evira panostaa paljon eläintautien ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen eikä merkittäviä puutteita todettu. Kehittämiskohteina tullaan mm. akkreditoimaan eräitä tutkimusmenetelmiä sekä päivittämään valmiussuunnitelmia vastaamaan muuttuneita säädöksiä. Eläintautien säännölliset seurantaohjelmat toteutuivat muutoin suunnitelmien mukaisesti, mutta raivotautitutkimuksiin ei aktiivisesta tiedottamisesta huolimatta saatu tavoiteltua näytemäärää (298/400). EU-rahoitteinen mehiläistautiseuranta käynnistettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti. Diagnostiikkaa kehitettiin uusien tautien toteamiseksi. Myös antibioottiresistenssitilanteesta tuotantoeläimillä tuotettiin uutta tietoa, erityisesti siipikarjan ESBL ja sikojen MRSA -tartunnoista. Eläinsuojeluvalvonnan riskiperusteisuutta kehitettiin ja yhdenmukaisuutta parannettiin tiedottamalla, kouluttamalla ja laatimalla ohjeita valvojille. Erityisinä painopisteinä olivat valmistautuminen eläinten suojelua teurastuksen ja lopetuksen aikana koskevan neuvoston asetuksen aiheuttamiin muutoksiin (voimaantulo 1.1.2013) sekä broilereiden hyvinvointia koskevien uusien säädösten valvonnan yhdenmukaisuuden varmistaminen. Sikojen hyvinvoinnin toimenpi- 6
deohjelma käynnistettiin ja eläinten hyvinvointia edistettiin myös muutoin yhteistyössä elinkeinon, terveydenhuoltojärjestelmien ja eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Vuoden kuluessa osallistuttiin aktiivisesti eläintautilain, eläinsuojelulain ja eläinten lääkitsemistä koskevien säädösten valmisteluun yhdessä ministeriön kanssa. Marraskuussa 2009 voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain toimeenpano on ollut keskeisessä roolissa kunnille ja aluehallintovirastoille annetussa ohjauksessa ja koulutuksessa viime vuosina. Eläinlääkintähuoltolain mahdollistamien valvontaeläinlääkäreiden virkojen perustaminen kuntiin edistyi toivotulla tavalla ja valvontaeläinlääkäreiden virkoja oli 18.2.2013 mennessä perustettu yhteensä 57 kpl (40 kpl v. 2011), mikä kattaa n. 92 % valvontayksiköistä. Aluehallintovirastoja koulutettiin ohjaamaan kuntia valvontasuunnitelmien laatimisessa ja niiden toteutumisen arvioinnissa. Kunnalliset eläinlääkintähuollon resurssit selvitettiin alkuvuodesta kuntien valvontasuunnitelmien pohjalta ja suunnitelmien perusteella voidaan arvioida, että vielä vuonna 2011 eläinsuojelutehtäviin ja eläinten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon oli käytettävissä liian vähän resursseja kunnissa. Eläinlääkintähuollon valvontaviranomaisille järjestettiin virkaeläinlääkärikurssi ja runsaasti muuta sektorikohtaista koulutusta sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkäreille erillisiä kahden päivän neuvottelupäiviä neljästi. Jatkettiin EU:n sivutuotelainsäädännön toimeenpanoa kansallisten 1.1. voimaan tulleiden säädösten pohjalta samoin kuin FVOn aiemmin tehdyn sivutuotevalvontaa koskeneen tarkastusmatkan havaintojen pohjalta. Valmisteltiin sivutuotteiden valvontaa koskevaa strategiaa erillisenä projektina, joka valmistuu alkuvuodesta 2013. Eläinrekistereitä ja tietojärjestelmiä kehitettiin aktiivisesti. Vesiviljelyrekisteri siirtyi Eviran omistukseen ja rekisterin kehittämisen ja toimijoiden tietojen päivittämisen myötä rekisterin luotettavuutta saatiin parannettua. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriä laajennettiin useilla lajeilla ja jatkossa rekisteriin voidaan merkitä myös turkiseläinten lajinsisäinen syöttö. Toteutettiin nautarekisterin elinkaariselvitys ja saatiin valmiiksi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tietojärjestelmän (ELVI) määrittelyvaihe ja se arvioitiin ulkopuolisen tahon toimesta. Järjestelmän toteutus alkaa 2013 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2014-2016. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Vaikuttavuutta kuvaavien indikaattorilukujen perusteella arvioituna maatalouden tuotantopanosten ja kasvinterveyden valvonnassa Eviralle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin. Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus ylitti asetetun tavoitteen kaikilla sektoreilla. Suomessa tehtiin yhteensä 119 vaarallisten kasvintuhoojien löydöstä. Uusina kasvintuhoojina todettiin kahdella viljelmällä omenan lisäversoisuustautia (Candidatus Phytoplasma mali) ja 55 viljelmällä mansikan punamätää (Phytophora fragariae var. fragariae). Punamätä oli levinnyt laajalle alueelle ja sen aiheuttaja säilyy maassa ainakin 15 vuoden ajan. Tästä syystä tautia ei enää voitu kokonaan hävittää ja torjunnassa keskityttiinkin taudin leviämisen estämiseen. Kesän 2011 aikana Suomeen kulkeutuneiden koloradonkuoriaisten jälkeläisiä todettiin yhdeksällä perunaviljelmällä. Kaikki esiintymät hävitettiin. Perunantuotannossa todettiin valkoperuna-ankeroista (Globodera pallida) kahdella viljelmällä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tätä tuhoojaa löydettiin edellisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Kasvihuonetuotannossa tuhoojien esiintymät olivat edellisvuosien tasolla. Metsäsektorin tarkastuksissa ei todettu vaarallisia kasvintuhoojia. Siemenkaupassa vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus oli yli 95 %. Kasvinjalostajanoikeuden mukaisia uusia lajikesuojauksia myönnettiin toimintavuoden aikana 14 kpl ja kansalliseen kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin 25 uutta lajiketta, joista kaksi oli alkuperäiskasvilajiketta. EU:n kasvilajikevirasto CPVO auditoi Eviran lajiketestaustoiminnan eikä havainnut 7
poikkeamia, joten Eviran testaussopimus CPVO:n kanssa uusittiin. Kylvösiementen tuotannossa viljelystarkastettu pinta-ala oli n. 36 500 ha. Viileän kesän ja sateisen sadonkorjuuajan takia sadon määrä ja laatu, erityisesti itävyys, olivat paikoittain normaalia heikompia. Itävyysongelmien ja edelliskeväänä vähentyneiden siemenvarastojen takia Suomi sai komissiolta poikkeusluvan markkinoida kevätviljan siementä alennetuilla itävyysvaatimuksilla. Siemenperunalla Y-viruksen yleisyys oli edellisvuoden kaltainen. Virusta todettiin 20 %:lla viljelyksistä. Virustartunnan vuoksi hylättiin 8 siemenviljelyksen sato. Lievemmät tartunnat aiheuttivat jonkin verran siemenluokan laskuja. Kansainvälinen siementarkastusjärjestö ISTA auditoi siemenlaboratorion ja virallisen näytteenoton. Metsänviljelyyn käytettyjen taimien laatu oli hyvä. Lannoitevalmisteiden valvonnassa vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus oli 98 % ja vastaava luku rehuvalvonnassa oli 99 %. Lannoitteiden ja maanparannusaineiden merkintöjen puutteita todettiin edellisvuotta vähemmän, joten valvonnan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (ohjeistus, viestintä, koulutus) oli pystytty vaikuttamaan aiemmin havaittuihin puutteisiin ja toiminnanharjoittajien toimintaan. Asetetut tuotteiden markkinointikiellot johtuivat joko tuotteen huonosta hygieniasta, liian korkeasta haitallisten metallien pitoisuudesta tai säädösten vastaisesta toiminnasta. Rehunäytteiden virallisten valvontatulosten perusteella Suomessa valmistetut ja markkinoille saatetut rehut täyttivät edellisen vuoden tapaan rehulainsäädännössä rehujen turvallisuudelle ja laadulle asetetut vaatimukset, eikä erityisiä ongelmia esiintynyt. Laatupoikkeamien vuoksi kielletyt rehuerät joko käsiteltiin, hävitettiin tai palautettiin, eikä niitä saatettu markkinoille virheellisinä. Rehuista johtuvia eläinten salmonellatartuntoja tai elintarvikkeiden saastumisia ei todettu. Luonnonmukainen tuotanto oli näkyvästi esillä koko vuoden mm. hallitusohjelman painotusten ansiosta. Luonnonmukaisen ja siirtymävaiheen pinta-ala kasvoi yli 200 000 hehtaariin. Valvontaan hakeutuneiden määrä kasvoi kaikilla sektoreilla. Erityisen nopea kasvu oli elintarvikevalmistajien ja eläintuottajien osalta. Tuotannossa havaittiin tavanomaista vähemmän tuotantoehtojen poikkeamia. Noin 3 % toimijoista sai markkinointikiellon, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina. Sateinen ja viileä kasvukausi verotti viljasatoa odotettua vähemmän. Vehnästä puolet oli tekniseltä laadultaan leipäviljakelpoista huolimatta matalasta valkuaispitoisuudesta. Mallasohrasadosta kaksi kolmasosaa täytti mallasohran valkuaispitoisuuden ja jyväkoon laatuvaatimukset. Ohralle ja kauralle oli ominaista korkea hehtolitrapaino. Osassa viljaa, lähinnä kaurassa, todettiin elintarvikeraja-arvot ylittäviä hometoksiinipitoisuuksia. Tieteellinen tutkimus Eviran tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelma laitettiin ajan tasalle vuoden kuluessa. Toimenpideohjelmassa esitettiin tieteellisen tutkimuksen painopisteet tuleville vuosille. Mikrobiologisessa elintarviketurvallisuudessa painopisteinä ovat bakteerizoonoosit, elintarvikevälitteiset loiszoonoosit ja mikrobilääkeresistenssi. Kemiallisen elintarviketurvallisuuden ja ravitsemuksen alueella painopisteinä ovat elintarvikkeiden vieraat aineet, geenitekniikka ja nanomateriaalit sekä ravintosisältö. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alueella painopisteinä ovat eläinten tarttuvat taudit sekä eläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi. Kasvinterveyden alueella painopisteenä on tieteellinen riskinarviointi. Evira toimii ensisijaisesti valvontaviranomaisena, ja tieteellisen tutkimuksen rooli on sen omaa toimintaa tukeva. Eviran tieteellisen tutkimuksen neuvosto on käsitellyt sekä tieteellisen tutkimuksen etenemistä että viraston tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelmaa tuleville vuosille. Eviran tutkimusalueella ilmestyi 28 tieteellistä artikkelia, 67 tieteellistä kongressijulkaisua, 77 muuta julkaisua ja kaksi väitöskirjaa. Tieteellinen tutkimus on ollut verkostoitunutta ja yhteistyötä jatkettiin kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Evira on ollut mukana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämisessä ja 8
toiminnassa tieteellisen tutkimuksen alueella sekä tarjonnut laboratoriopalveluitaan. Kuluvana vuonna aloitettiin LYNET -ruokaohjelman suunnittelu Eviran vetämänä. Evira järjesti Eviran Tiedepäivän 25.9. ja lisäksi kolme tutkimusseminaaria. Riskinarviointi Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden alueella valmistui mm. raakamaidon riskiprofiili ja uutena aiheena aloitettiin elintarvikeketjussa ja ympäristössä esiintyvien kampylobakteerien kuluttajalle aiheuttaman riskin arviointi. Kuluttajan altistumista elintarvikkeiden välityksellä arvioitiin eri kemiallisille yhdisteille. Lisäksi selvitettiin biokaasulaitosten lopputuotteiden haittaainepitoisuuksia ja kertymiä kasveihin. Eläintautihankkeissa toteutettiin elintarvikeriskien hallinta kotieläintalouden rakennemuutoksessa ja aloitettiin nopean riskinarviointityökalun kehittäminen eläintautiriskien arviointiin. Luomukalkkunahankkeessa alettiin arvioida kalkkunoiden terveyteen ja muulle siipikarjatuotannolle kohdistuvia riskejä ja mahdollista kuluttajariskiä. Kasvinterveyden riskinarviointi aloitettiin hankkeella, joka kohdistui kasvintuhoojien priorisointimallin kehittämiseen sekä haitallisten vieraslajien hallintaan ja tietoisuuden lisäämiseen. Järjestettiin kansainvälinen kasvinterveyden riskinarvioinnin seminaari. Kotimaisille yhteistyöja tutkimustahoille järjestettiin "Ajankohtaista riskinarvioinnista" -seminaari. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Suomen Focal Point in kanssa järjestettiin EFSAn 10- vuotisseminaari. Aluehallinnon tulosohjaus Evira osallistui aktiivisesti VM:n johdolla AVIen tulosohjaustyöryhmän puitteissa tapahtuneeseen AVIen strategisten tulossopimusten valmisteluun ja tulossopimusneuvotteluihin. Evira osallistui myös VM:n asettaman nk. mittarityöryhmän työhön, jossa uudistettiin AVIen palvelutavoitteita ja suoritteiden seurantaa koskevat mittarit sekä päivitettiin AVIja koskevan resurssiselvityksen indikaattorit. Lisäksi Evira neuvotteli toiminnalliset tulossopimukset AVIen kanssa ja vieraili kaikissa virastoissa neuvottelujen puitteissa. Tulostavoitteista, niiden toteutumisesta ja toiminnan kehittämisestä keskusteltiin myös Eviran järjestämillä neuvottelupäivillä keväällä ja syksyllä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tulosohjauksessa Evira, Maaseutuvirasto, MMM:n kala- ja riistaosasto ja TUKES laativat yhteisen toiminnallisen tulossopimuksen vuodelle 2013 kunkin ELY-keskuksen kanssa. Tulossopimusneuvottelut toteutettiin videovälitteisesti. Kaikille ELY-keskuksille yhteiset tavoitteet sovittiin yhteisessä tulossopimusseminaarissa. Eviran asiantuntijat ohjasivat ja kouluttivat Ely-keskusten tarkastajia edellisvuosien tapaan. 9
1.2.2. Siirtomenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta tukevat Eviran tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti Nro Tavoite (1-5) Selite E1 E2 E3 E4 Tavoitteena on varmistaa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten poistaminen eläinten ravintoketjusta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi (valtion talousarvion momentti 30.30.41). Tavoitteena on vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien hävittäminen ja leviämisen ehkäiseminen (valtion talousarvion momentti 30.30.20). Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomessa ennen esiintymättömien ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä sekä ylläpitää hyvää kasvinterveyttä. (valtion talousarvion momentti 30.30.41). Tavoitteena on edistää viljelyolosuhteisiimme sopivien kasvilajikkeiden jalostusta. (valtion talousarvion momentti 30.30.41). 4 Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilyä koskeva sopimus Honkajoki Oy:n kanssa uudistettiin. Tuottajajärjestöjen ja Honkajoki Oy:n kanssa käytyjen useiden neuvottelujen seurauksena päästiin sopimukseen myös kotiteurastusjätteen keräilystä. Nautarekisterin kuuluvien hautaustietojen valvontaa jatkettiin ja tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilyjärjestelmän valvontaa toteutettiin suunnitellusti. 3 Kyyhkysten Newcastlen taudin kaksi taudinpurkausta hoidettiin, eikä uusia tautitapauksia ilmennyt. ASF-taudin torjumiseksi lähetettiin kaikille sikatuottajille tietopaketti koskien kyseistä tautia sekä sen leviämisen riskien hallintaa, esimerkiksi tuliaisten tuontien rajoituksia ja tautisuojausta. Schmallenberg-virusta koskeva vastaava kirje lähetettiin nautojen sekä lampaiden ja vuohien pitäjille. Lisäksi tautien leviämistä ehkäistiin korvaamalla mm. tautiseurantojen kustannuksia sekä viranomaisille että muille näytteiden toimittajille (esim. salmonella, rabies ja Gyrodactylus salaris). Erityisesti raivotaudin laajennettu rokotusalue kulutti määrärahoja niin paljon, että vastustettavan kalojen IPN-taudin kustannusten korvaamiseksi oli haettava lisämäärärahaa. IPNtapausten korvaukset saatiin maksettua toimijoille vuonna. IPNV:n vastustuksesta on tekeillä asetusmuutos, jossa nyt sisämaassa löydettyä avirulentimpaa kantaa ei enää vastustettaisi. Tämän vuoksi useat toimijat ovat päättäneet olla saneeraamatta toimitilojaan ja korvauskustannukset ovat jääneet pienemmiksi kuin alunperin ennakoitiin. Mehiläisten esikotelomätätapaukset ovat lisääntyneet mehiläistarhoilla, joten Suomen Mehiläishoitajain liitolle myönnettiin lisämäärärahaa esikotelomädän torjuntaan vuodelle. 4 Kasvinterveystilanne säilyi kokonaisuudessaan hyvänä ja kasvintuhoojalöydösten määrä oli edellisvuosien tasolla. Avomaan puutarhatuotannossa todettiin uusina vaarallisina kasvintuhoojina omenan lisäversoisuustautia ja mansikan punamätää, joista viimemainittua niin laajalle levinneenä, ettei sen hävittäminen enää ole mahdollista. Siemenperunaan liittyvä koulutus ja ohjeistus toimijoille ja tarkastajille on osa vaarallisten kasvintuhoojien ennaltaehkäisyä. 4 Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä mahdollistaa kasvinjalostusmaksujen keräämisen siemenerien tarkastuttajilta ns. vanhoista viljelykasvilajikkeista. Evira suoritti kyseisten lajikkeiden siemenerien sertifioinnin, kasvinjalostusmaksujen keräämisen tarkastuttajilta ja myös maksujen maksamisen kasvinjalostajille. 10
a arvioidaan asteikolla 1-5, jossa asteikko on seuraava: n perustelu Tavoite ylittyi 5 Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti 4 Tavoite toteutui osittain 3 Tavoite ei toteutunut 2 Tavoitteesta luovuttiin 1 Eviran maksamat siirtomenot toteutuivat seuraavasti: Siirtomeno 2010 2011 Talousarvio Eläinten hävitys 4 587 628 4 855 287 4 880 000 4 690 697 Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta 1 678 292 606 237 1 538 000 1 314 725 Hukkakauran torjunta 99 999 89 921 0 0 Hukkakauran torjuntasuunnitelmat 13 827 14 556 30 000 24 222 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 226 995 197 105 500 000 175 131 Eläinlääkintähuolto 670 922 526 764 816 000 713 970 Yhteensä 7 277 663 6 289 870 7 764 000 6 918 745 Keräilyn kautta hävitettiin 34 028 nautaa ja 4102 lammasta ja vuohta vuonna. Vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 35 966 nautaa ja 4 445 lammasta ja vuohta. Sikojen ja siipikarjan ruhoja kerättiin vuonna yhteensä 7,1 milj. kg, kun niitä v. 2011 kerättiin 7,2 milj. kg. Eläinten hävitysmenot jakautuivat siten, että nautahävityksen osuus oli 2,7 milj. euroa, lampaiden ja vuohien osuus 0,16 milj. euroa sekä sika- ja siipikarjan osuus 0,92 milj. euroa. Vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteiden korvaamiseksi tehtiin 83 päätöstä ja korvauksia myönnettiin 62 viljelijälle, yhteensä 1,3 milj. euroa. Korvaussumma kaksinkertaistui edellisvuodesta, joka tosin oli pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi pienempi. Nousu selittyy palsamin kuoliolaikkuviruksen ja floridankärpäsen torjunnasta aiheutuneilla poikkeuksellisen suurilla kustannuksilla. Hukkakauran torjuntasuunnitelmia korvattiin yhteensä 24 222. Torjuntasuunnitelmat kohdistettiin erityisesti maatiloille, joilla oli vakava hukkakaurasaastunta useilla lohkoilla, koska ne muodostavat merkittävän uhan hukkakauran leviämiselle. Suunnitelmien toimeenpanon avulla kohteena olleiden vakavasti saastuneiden peltolohkojen tilanne parani. Kasvinjalostusmaksuja maksettiin yhteensä 0,175 milj. euroa lajikkeiden edustajille. Kasvinjalostusmaksujen määrä vähenee vuosi vuodelta, koska ns. vanhat lajikkeet ovat väistymässä ja uudet, kasvinjalostajanoikeudella suojatut lajikkeet ovat yleistyneet. Eläinlääkintähuollon määrärahoista maksettiin tilinpäätösvuonna eläintautien vastustamiseen ja ennaltaehkäisemiseen, eläinsuojeluun sekä muihin eläinlääkintähuollon korvauksiin yhteensä 0,71 milj. euroa. Eläinlääkintähuollon määrärahasta eläintautien torjuntaan, eläintautivalmiuden kehittämiseen ja eläintautien ennaltaehkäisyyn sekä vastustettavien eläintautien varalta toteutettuihin näytteenottoihin käytettiin yhteensä 0,65 milj. euroa. Eläinlääkintähuoltomenojen määrä vaihtelee vuosittain riippuen todetuista tautitapauksista ja tartuntatiloilla todettujen eläinten määristä. Suomen vastustettavien eläintautien tilanne säilyi toimintavuonna erittäin hyvänä. Eläinlääkintähuollon määrärahasta käytettiin alaisen hallinnon ja toimijoiden koulutukseen yhteensä 0,02 milj. euroa. Sen lisäksi 0,04 milj. euroa käytettiin muihin eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaikuttavuutta lisääviin toimenpiteisiin, kuten eläinsuojelulain mukaisiin kiireellisiin viranomaistoimenpiteisiin. 11
1.3. Toiminnallinen tehokkuus Tulosprisman tätä osa-aluetta tukevat Eviran tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Nro Tavoite (1-5) Selite B1 B1.M1 Osallistutaan hallitusohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseen Jatketaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lainsäädännön tavoitteiden toteuttamista valvonnan näkökulmasta, sopeutetaan Eviran toimialan toimintaa kuntarakenteen mahdollisiin muutoksiin ja osallistutaan elintarvikevalvonnan keskittämistä ja valtiollistamista koskevien selvitysten tekemiseen. B1.M2 Osallistutaan elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteiden toteuttamiseen MMM:n kanssa sovittavalla tavalla ja aloitetaan seuraavan selonteon valmistelu. Osallistutaan elintarvikkeiden koostumustietopankki FINELIn analyysitarpeiden toteuttamiseen. B1.M3 Vakiinnutetaan elintarvikelainsäädännön uudistuksesta seuranneiden muutosten toimeenpano elintarvikeketjun valvonnassa sekä seurataan ja raportoidaan uudistuksen vaikutuksista. B1.M4 Varmistetaan Eviran tehtävissä sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan tuonnin ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuutta. 4 Ks. alla kohdat B1.M1-B1.M8. Lisäksi tuoteturvallisuusalalla osallistuttiin sokeriverotyöryhmän ja joukkoruokailun seurannan johtoryhmien työskentelyyn. 4 Tavoitteen toteuttamiseen osallistuttiin ympäristöterveydenhuollon eri tehtäväalueilla asiaa käsittelevissä yhteistyö- ja työryhmissä sekä päivittämällä ja toteuttamalla ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontasuunnitelmaa (ml. EVO ja EHO) ja sen painopisteitä sekä yhteistä koulutusta ja viestintää. Eläinlääkintähuollon sektorilla järjestettiin eläinlääkintähuollon valvontaviranomaisille tarkoitettu 8-päiväinen virkaeläinlääkärikurssi sekä pätevöitymiskoulutus valvontatehtäviin muissa EU/ETA maissa valmistuneille eläinlääkäreille. Kuntien valvontasuunnitelmien pohjalta selvitettiin kunnalliset eläinlääkintähuollon resurssit ( Kunnallisen eläinlääkintähuollon resurssit Suomessa 2011 raportti.) ja päivitettiin valvontaeläinlääkäritilanne. 4 Tavoite on toteutunut. 3 Tavoite on pääosin toteutunut. Pienteurastamoiden valvonnan valtiollistaminen 1.9.2011 ja siihen liittyvät valvonnan järjestelyt veivät arvioitua enemmän aikaa. Valvontakohteiden kartoitus viivästyi ja jatkuu v. 2013. 3 Kasvintuotannon valvonnan tehtäväalueilla tuonnin ja viennin valvonta, ohjaus, koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa sujui normaalisti. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alueella laadittiin ja otettiin käyttöön uusia laittomiin eläinten tuonteihin liittyviä menettelyohjeita ja tiedotettiin mm. muuttuneista ekinokokkivaatimuksista vuoden vaihteessa ja myös muita ohjeita päivitetään ja kehitetään jatkuvasti, esim. ohjetta elävien eläinten viennistä Venäjälle tullaan täydentämään eläinten hyvinvointitarkastusten osalta. Valvonnan toteutumista seurataan jatkuvasti Tracesin välityksellä ja terveystodistuksissa havaittuihin puutteisiin voitiin puuttua välittömästi. USA:n vientilaitosten auditointi toteutettiin suunnitelmien mukaan. Ensisaapumisvalvonnassa Eviralle on tullut uusia tarkastuskohteita, joita ei ole riskiperusteisestikaan arvioiden pystytty tarkastamaan. Sama koskee vientivalvonnan tarkastuksia, joissa on vajausta suunniteltuun ja tarpeenmukaiseen 12
nähden. B1.M5 Osallistutaan zoonoosikeskuksen toiminnan kehittämiseen yhdessä THL:n kanssa. Kehitetään ruokamyrkytysepidemioiden ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa yhdessä THL:n kanssa. B1.M6 Osallistutaan Eviran tehtävänä olevan toiminnan osalta suomalaisten elintarvikkeiden sekä luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostamiseen (mm. viranomaisselvitykset). B1.M7 Osallistutaan lähialueyhteistyötä koskevien selvitysten tekemiseen. B1.M8 Osallistutaan EU:n valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 sekä elintarviketurvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä ja maatalouden tuotantotarvikkeita koskevien strategia- ja lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun EU- ja kansallisella tasolla. B2 Osallistutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. B3 Jatketaan viraston toiminnan ulkoisen arvioinnin edellyttämien toimenpideehdotusten toteuttamista. B4 Maksullisen toiminnan hinnoittelu- ja laskentaperiaatteita arvioidaan ja kehitetään yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. B5 Varaudutaan yhteisen talous- ja henkilöstöhallintotietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon. B6 Otetaan huomioon uuden tietohallintolain (634/2011) ja hallinnonalan tietohallinnon kehittämisen, ohjauksen ja yhteentoimivuuden periaatteet. 3 Tavoitetta toteutettiin yhdessä THL:n kanssa mm. osallistumalla zoonoosistrategian valmisteluun. Vuoden aikana ei toteutettu konkreettisia toimenpiteitä, joilla olisi ollut vaikutusta yhteistoiminnan kehittymiseen ja zoonoosikeskusasetuksen tehtävien toteutumiseen. Mm. elintarvikkeiden mikrobiologisten ja ruokamyrkytysepidemiaseurantatietojen analysointi ja raportointi ei edistynyt 4 Luomuvalvonnassa pystyttiin hoitamaan valvonnan perustehtävät. Kehittämistyötä ei pystytty tekemään riittävästi luomutoimijoiden määrän kasvuun nähden. 4 Kasvinterveyden lähialueyhteistyöstä laadittiin tausta-aineistoa MMM:n suunnittelemaa selvitystä varten. 4 Tavoite on toteutunut sekä kansallisella että EUtasolla sovitulla tavalla yhteistyössä MMM:n kanssa. Työtä on ollut laaja-alaisesti eri sektoreilla. 4 Evira on mukana LYNETin kehittämisessä ja toiminnassa sekä on tarjonnut laboratoriopalveluitaan. LYNET ruokaohjelman suunnittelu on aloitettu 4 Vuonna 2011 valmistuneen ulkoisen arvioinnin kehittämisehdotukset ovat osaltaan ohjanneet organisaation toiminnan kehittämistä. 4 Evira on ollut mukana ministeriön kanssa työstämässä tavoitetta. 4 Eviran sisäinen Kieku-projekti on käynnistetty joulukuussa. 4 Tietohallintolain ja hallinnonalan tietohallinnon kehittämisen, ohjauksen ja yhteentoimivuuden periaatteet on otettu huomioon Eviran toiminnassa. 13
Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaava kustannusten, tuottojen ja henkilötyövuosien kehitys toimintakokonaisuuksittain ja päätoiminnoittain toteutui seuraavasti: Toiminnan painoalueet ja niiden päätoiminnot / Kustannukset t 2010 2011 Arvio *)1 Elintarviketurvallisuus 20 810 22 764 22 091 25 011 - tieteellinen tutkimus 441 591 764 693 - riskinarviointi 820 950 911 1 233 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 3 677 4 425 3 980 4 791 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 5 287 5 596 4 891 5 899 - valvonnan toimeenpano 10 584 11 203 11 545 12 394 Eläinten terveys ja hyvinvointi 19 907 22 205 21 046 23 047 - tieteellinen tutkimus 400 380 483 674 - riskinarviointi 426 459 482 443 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 10 516 11 524 11 281 11 419 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 5 728 6 525 4 777 7 347 - valvonnan toimeenpano 2 838 3 316 4 023 3 165 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 15 714 15 081 15 875 16 771 - tieteellinen tutkimus 65 33 37 23 - riskinarviointi 125 45 142 152 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 5 096 5 212 5 080 5 770 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 5 137 4 209 5 453 5 038 - valvonnan toimeenpano 5 290 5 581 5 163 5 788 Yhteensä 56 430 60 050 59 012 64 829 *)1 Kaikkia kustannustason muutoksia ei ole kyetty ennakoimaan tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Kustannustasoon vaikuttaneita kulujen muutoksia on esitetty tilinpäätöksen kappaleessa 1.6.3. Toiminnan painoalueet ja niiden päätoiminnot / Tuotot t 2010 2011 Arvio Elintarviketurvallisuus 9 821 10 541 9 717 11 181 - tieteellinen tutkimus 49 88 238 187 - riskinarviointi 88 190 82 165 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 170 118 253 236 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 32 39 28 99 - valvonnan toimeenpano 9 482 10 107 9 116 10 494 Eläinten terveys ja hyvinvointi 3 558 3 576 3 794 3 604 - tieteellinen tutkimus 66 21 62 106 - riskinarviointi 26 58 62 55 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 813 820 831 669 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 180 77 16 36 - valvonnan toimeenpano 2 472 2 601 2 823 2 738 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 5 928 5 639 5 135 5 984 - tieteellinen tutkimus 20 0 10 2 - riskinarviointi 1 2 0 4 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 798 740 797 763 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 50 40 75 56 - valvonnan toimeenpano 5 059 4 857 4 253 5 159 Yhteensä 19 307 19 756 18 646 20 769 14
Toiminnan painoalueet ja niiden päätoiminnot / Htv 2010 *)1 2011 Arvio Elintarviketurvallisuus 287 291 303 298 - tieteellinen tutkimus 6 8 8 10 - riskinarviointi 12 12 12 15 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 49 54 47 55 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 72 69 73 65 - valvonnan toimeenpano 148 148 163 153 Eläinten terveys ja hyvinvointi 221 224 217 219 - tieteellinen tutkimus 6 7 7 10 - riskinarviointi 6 6 6 6 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 136 140 133 132 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 64 61 62 61 - valvonnan toimeenpano 9 10 9 10 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 200 176 187 179 - tieteellinen tutkimus 1 1 1 0 - riskinarviointi 2 0 2 2 - laboratoriopalvelut ja menetelmäkehitys 71 67 69 70 - valvonnan ohjaus ja neuvonta 71 54 70 58 - valvonnan toimeenpano 55 54 45 49 Yhteensä 708 691 707 696 *)1 t sisältävät htv-kehyksen ulkopuoliset yli 64-vuotiaat ja yliopistoharjoittelijat Eviran toiminnallisen tehokkuuden keskeisiä tunnuslukuja on esitetty liitteessä 3. 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Tuottavuuden ja taloudellisuuden laskennassa käytettiin Tilastokeskuksen käyttämää parivuosi-laskentamallia, jossa tuottavuus lasketaan tuotos- ja työpanosindeksin avulla. Tuotosindeksi lasketaan suoritteiden lukumäärien ja kustannusosuuksien muutoksen avulla. 15
Tuotosindeksin laskentaa varten viraston tuotokset ryhmiteltiin seuraaviin suoriteryhmiin tai sijaissuureisiin: Suorite Määrä 2011 Osuus (%) Määrä 2011 *)1 Osuus (%) *)1 Muutos % Tieteellinen tutkimus Asiantuntija tarkastetut tieteelliset artikkelit ja muut julkaisut (kpl) 102 1,7 % 109 2,1 % 0,1 % Elintarviketurvallisuus Vertailulaboratoriotoiminta (htv) 19 3,5 % 18 3,3 % -0,2 % Laboratoriotutkimukset (kpl) 48 662 3,9 % 55 715 4,1 % 0,5 % Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) 81 10,9 % 80 11,0 % -0,1 % Valvonnan toimenpiteet (kpl) 1 814 4,2 % 1 523 4,5 % -0,8 % Lihantarkastus (1 000 kg) 376 303 14,4 % 369 889 14,6 % -0,2 % Eläinten terveys ja hyvinvointi Vertailulaboratoriotoiminta (htv) 32 6,0 % 34 6,4 % 0,4 % Laboratoriotutkimukset (kpl) 270 977 13,1 % 279 243 11,2 % 0,4 % Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) 67 11,7 % 67 12,0 % 0,1 % Valvonnan toimenpiteet (kpl) 1 611 5,5 % 1 889 4,9 % 0,8 % Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Vertailulaboratoriotoiminta (htv) 6 1,0 % 6 1,1 % -0,1% Laboratoriotutkimukset (kpl) 50 517 7,7 % 50 519 7,8 % 0,0 % Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) 55 7,1 % 60 8,0 % 0,7 % Valvonnan toimenpiteet (kpl) 6 158 9,2 % 6 042 8,9 % -0,2 % YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 1,4 % *)1 Suoritteiden kustannusosuudet on laskettu kustannuslaskennan avulla. Suoritemäärät ja niiden muutokset on eritelty tarkemmin kappaleessa 1.4.1. Laboratoriotutkimusten ja valvonnan toimenpiteiden osalta suoritteet on esitetty tässä taulukossa toimintakokonaisuuksittain summattuina. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tuotosindeksi nousi esim. laboratoriotutkimuksisa, johtuen uusista eläintautitutkimuksen alueella alkaneista tautikartoituksista. Elintarviketurvallisuuden tuotosindeksin nousua selittää laboratoriotutkimusten analyysimäärien lisääntyminen useilla alueilla. Tuotosindeksi nousi yhteensä 1,4 %. Työpanosindeksi lasketaan henkilötyövuosien määrän muutoksen avulla. Laskennassa käytettävät vertailukelpoiset henkilötyövuodet nousivat edellisvuodesta 5 henkilötyövuodella. Työpanos Muutos 2011 % Henkilötyövuosi *) 691 696 0,7 % *) Henkilötyövuosien toteumassa ei ole huomioitu htv-kehyksen ulkopuolisia yli 64-vuotiaita ja yliopistoharjoittelijoita. 16
Tuottavuusohjelman mukaisia säästötavoitteita ei tarkastelu vuonna ollut. Tarkempi erittely tuottavuusohjelman toimenpiteiden sisällöstä on esitetty osana viraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tuottavuusvähennykset on kohdistettu tuottavuusohjelman mukaan Evirassa seuraaviin osa-alueisiin: Tuottavuusohjelman yhteenveto v. 2009 v. 2010 v. 2011 *) v. *) 1. Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen -2-7 -10-10 2. Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen -7-12 -14-14 3. Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen 0-2 -5-5 4. Hankintatoimen tehostaminen ja ulkopuolisten palvelujen käytön tehostaminen 0-2 -7-7 5. Tehtävistä luopuminen (toiminnan supistaminen) -6-7 -24-24 Yhteensä -15-30 -60-60 *) Ei sisällä pienteurastamoiden valvonnan valtiollistamisen, teurastusmäärien kasvun sekä muiden toiminnallisten syiden johdosta toteutettua maksullisen lihantarkastustoiminnan 11 henkilötyövuoden lisäystä eikä kasvinsuojeluaineiden valvonnan 13 henkilötyövuoden siirtoa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Viraston tuottavuus kehittyi vuosina 2010 seuraavasti: Parivuosivertailu 2010 2011 Tuottavuusindeksi 100,0 99,2 Tuottavuusindeksi 100,0 100,7 Viraston tuottavuus nousi toimintavuonna edellisvuoden tasosta 0,7 prosenttia tuotosindeksin nousun takia. 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Taloudellisuus lasketaan kustannus- ja tuotosindeksin avulla. Kustannusindeksin laskennassa kustannukset jaettiin palkka- ja muihin kustannuksiin. Vertailuvuoden kustannukset deflatoitiin Tilastokeskuksen laatiman julkisten menojen hintaindeksin perusteella, jolloin kustannuksista saatiin poistettua inflaation vaikutus. Palkkamenojen inflaatio oli toimintavuonna 3,7 % ja muiden kustannusten deflatoinnissa käytetty tavaroiden ja palveluiden inflaatio 2,7 %. Kustannus 2011 Muutos % Deflatoimattomana Palkkakustannukset (1 000 ) 35 624 37 217 4,5 % Muut kustannukset (1 000 ) 24 426 27 612 13,0 % Kustannukset yhteensä (1 000 ) 60 050 64 829 8,0 % Deflatoituna Palkkakustannukset (1 000 ) 35 624 35 892 0,8 % Muut kustannukset (1 000 ) 24 426 26 879 10,0 % Kustannukset yhteensä (1 000 ) 60 050 62 772 4,5 % Kustannustason kasvuun vaikuttaneita palkka- ja muiden kulujen muutoksia on käsitelty kappaleessa 1.6.3. Ilman deflatointia kustannukset kasvoivat 8,0 % ja inflaation vaikutuksen eliminoimisen jälkeen kustannukset kasvoivat 4,5 %. 17
Parivuosivertailu 2010 2011 Taloudellisuusindeksi 100,0 95,2 Taloudellisuusindeksi, oikaistu *)1 100,0 98,5 Taloudellisuusindeksi 100,0 97,0 *)1 Vuoden 2011 toteumasta poistettu IT-rahoituksen siirron vaikutus Viraston taloudellisuus laski toimintavuonna kolme prosenttia johtuen deflatoitujen kustannusten kasvusta. Tuotosindeksin nousuun vaikuttaneet tekijät on käsitelty kappaleessa 1.3.1 ja 1.4.1. Deflatoimattomien kulujen muutoksia on käsitelty kappaleessa 1.6.3. Toiminnan taloudellisuuden lisätietoja on esitetty liitteissä 4 ja 6. 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus toteutui seuraavasti: 18
KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA (1000 ) Maksuperustelain mukaiset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset Tavoite 2010 2011 2010 2011 2010 2011 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 16 339 16 920 17 633 2 357 2 193 2 130 18 696 19 114 19 763 - maksullisen toiminnan muut tuotot -93-19 -4-4 -10-7 -97-29 -11 = tuotot yhteensä 16 246 16 902 17 629 2 353 2 184 2 123 18 600 19 085 18 596 19 752 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 327 358 371 158 120 102 485 478 472 - henkilöstökustannukset 8 222 8 460 8 998 816 761 678 9 037 9 220 9 676 - vuokrat 573 593 670 212 184 171 786 777 841 - palvelujen ostot 3 816 4 025 4 213 549 533 574 4 365 4 558 4 787 - muut erilliskustannukset 151 163 228 16 6 6 167 169 234 - ELY- keskusten kustannukset 675 665 666 0 675 665 666 = erilliskustannukset yhteensä 13 763 14 263 15 145 1 752 1 603 1 532 15 515 15 866 16 677 Osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 2 575 3 103 3 774 601 604 609 3 176 3 708 4 383 - poistot 161 183 299 28 63 45 189 246 344 - korot 11 13 21 4 5 6 16 18 27 - muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 748 3 300 4 095 633 672 659 3 381 3 972 4 754 = Kokonaiskustannukset yhteensä 16 510 17 562 19 240 2 385 2 276 2 191 18 895 19 838 19 196 21 431 KUSTANNUSVASTAAVUUS 98 % 96 % 92 % 99 % 96 % 97 % 98 % 96 % 97 % 92 % Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 98 % 96 % 92 % 99 % 96 % 97 % 98 % 96 % 97 % 92 % Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 19
Maksullisen toiminnan tuotot 19,8 (19,1) milj. euroa nousivat edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa. Julkisoikeudellisen toiminnan tuotot 17,6 (16,9) milj. euroa nousivat edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa. Liiketaloudellisen toiminnan tuotot 2,1 (2,2) milj. euroa laskivat 0,1 milj. euroa. Maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan tuottoja nostivat lihantarkastus 127t, pienteurastamoiden lihantarkastus 108t, eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonta 141t, luonnonmukaisen tuotannon valvonta 245t, siementarkastus 99t, nautaeläinten rekisteröintimaksut 81t sekä toteutetut hinnantarkistukset. Tuottojen määrää puolestaan laski kasvintarkastusmaksut 135t. Kokonaiskustannukset 21,4 (19,8) milj. euroa kasvoivat edellisestä vuodesta 1,6 milj. euroa. Kustannusten kasvua aiheuttivat julkisoikeudellisen toiminnan osalta lihantarkastus 599t, pienteurastamoiden lihantarkastus 135t, eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonta 91t, eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta 301t, eläinlääkinnällinen rajatarkastus 219t, rehuvalvonta 160t, kasvintarkastus 119t, siementarkastus 145t sekä kustannustason yleinen nousu. Liiketaloudellisen toiminnan kustannukset laskivat 85t. Tukitoimintojen kustannuksia nostivat mm. Elmo -järjestelmän siirtyminen ylläpitoon, tietojärjestelmien ja investointien poistokustannukset sekä substanssi osastojen ja yksiköiden tukitoimintojen kasvu. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli toimintavuonna 92 % (96 %) alijäämän ollessa 1,7 (0,8) milj. euroa. Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 92 % (96 %) ja liiketaloudellisten suoritteiden 97 % (96 %). Julkisoikeudellisen toiminnan alijäämä oli 1,6 (0,7) milj. euroa. Julkisoikeudellisen toiminnan alijäämän kasvua selittävät lihantarkastuksen 0,5 milj., pienteurastamoiden lihantarkastuksen 0,3 milj., eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnan 0,1 milj., eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnan 0,3 milj., eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen 0,3 milj., rehuvalvonnan 0,1 milj. sekä lannoitevalvonnan 0,1 milj. alijäämä. Liiketaloudellisen toiminnan alijäämä oli 0,07 (0,09) milj. euroa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty toimintakokonaisuuksittain liitteessä 7. 20