213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 213 EDISTYSASKELIA.. 3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 213... 4 1. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS... 5 2. EKOLOGINEN KESTÄVYYS... 6 2.1. ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO... 7 2.2. LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI... 8 2.3. JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ... 9 2.4. TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA... 1 2.5. PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS... 1 2.6. MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI... 11 2.7. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 11 3. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS... 12 LÄHDELUETTELO 213 MITTARITIEDOILLE:... 15 LIITE 1 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Matti Ollikainen
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategiaan on sisällytetty kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kunnassa on myös otettu käyttöön kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli (Aalborgin sitoumusten mukainen). Toimintamallin mukaisesti kunnassa on kehitetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmaan sisällytetyt kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen raportti, joka on viety tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan lyhyempi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävään kehitykseen liittyen kunnassa raportoidaan vuosittain kunnan energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä neljän vuoden välein laaditaan hyvinvointikertomus. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 213 Vuonna 213 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Tiia Levonmaa siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Joni Hassinen (nuorisovaltuutettu), Hanna Karojärvi, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Kati Skippari, Virva Suokko, ja Talvikki Torppa. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 213 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 213 vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi siivoustempauksen keväällä 213. Tapahtumaan osallistuivat kouluja ja yhdistyksiä. Ruotasjärven maastossa järjestettiin talkoot vanhan jätekuopan puhdistamiseksi. Kestävän kehityksen työryhmä osallistui Ideaparkin Kierrätys, design & kestävä kehitys-messuille omalla esittelypöydällä. Kansallisella pyöräilyviikolla kannustettiin työmatkapyöräilyyn. Pyörällä töihin tulleet saivat kunnanviraston edustalla vinkkejä pyö-
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 3 rähuoltoon sekä aamupalasämpylät. Koulujen ja päiväkotien Keke-vastaaville järjestettiin yhteistapaaminen. Siihen osallistuivat myös kunnan kiinteistönhoidon työnjohtaja ja siivouspäällikkö. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti jäte- ja kierrätysteemaan sekä ideoitiin Euroopan jätteenvähentämisviikolle tapahtumia. Tilaisuuden seurauksena etenkin päiväkotien jätehuoltoa saatiin tehostettua. Lempäälän kunnan 3. ja 7. luokkalaisille koululaisille järjestettiin vastuullisen kuluttamisen oppitunteja. Kestävän kehityksen internet-sivustot uudistettiin kunnan internet-sivujen uudistamisen yhteydessä. Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lempäälän facebook-kirpputorisivuston vapaaehtoisille ylläpitäjille. Facebook-kirpputori on uudenlainen kierrättämisen muoto. Se on tehokas ja ilmainen tavaran osto- ja myyntikanava. Ekologisuutta lisää se, että tavara noudetaan aina läheltä. Lempäälän Facebook-kirpputori lisää yhteisöllisyyttä ja tavoittaa uusia ihmisiä kierrättämään. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 213 edistysaskelia Vuonna 213 Lempäälän kunnassa otettiin uusia askelia kestävän kehityksen suuntaan. Lempäälän Energia Oy aloitti Sääksjärvellä kaukolämmön tuotannon uusiutuvalla energialla, kun hakelämpövoimalaitos otettiin käyttöön. Joukkoliikenteessä tapahtui parannuksia, kun Lempäälän kuntalaisten seutulippuun tuli linja-autojen lisäksi lähijunavuorojen käyttömahdollisuus 1.7.213 lähtien. Vuonna 213 seutulipulla tehtyjä matkoja oli yhteensä 336511, joista junamatkoja 2278. Lempäälän kunnan kiinteistönhuollossa on tehty järjestelmällistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Se näkyy alentuneina kulutuslukemina. Uusissa rakennuksissa on energiatehokkuuden vaatimukset otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tarjouspyynnöissä. Suunnitteluvaiheisiin on lisätty energialaskenta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tietyissä rakennuttamisen hankinnoissa energiatehokkuus on yksi pisteytettävä tekijä. Lisäksi Tampereen seudulla on kehitetty yhteisiä ohjeita energiatehokkuuden huomioimiseen kiinteistöjen elinkaaren aikana lähtien suunnittelusta ja rakentamisesta päätyen kohteen käyttöön. TAPRE - Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi hankkeessa ovat mukana Tampere ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntaryhmä ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, rakennus- ja huoltoliikkeitä sekä suunnittelu- ja konsulttitoimistoja. TAPRE hankkeen ohjeistus valmistui 213 ja ohjeita käytetään kaikissa kunnan tulevissa rakennushankkeissa. Vuonna 213 Lempäälän Lämpö Oy aloitti uuden energiatehokkuutta parantavan ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistävän hankkeen (ESCO). Hankkeen investoinnit maksetaan säästyvillä energiakustannuksilla. Vuonna 213 hanke aloitettiin
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 4 Hakkarin koulun ilmanvaihtosaneerauksella. Saneeraukseen kuuluu automaation uusiminen ja lämmön tasapainotus. Vesihuoltolaitoksella on panostettu vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen saneerausohjelman mukaisesti. Vuonna 213 vesihuoltoverkostojen saneeraukseen käytettiin yhteensä noin 62. (vesijohto- ja viemäriverkosto yhteensä). Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen laskuna. Lisäksi jätevedenpuhdistamolle vuonna 212 asennetut uudet ilmastuskompressorit kuluttavat suhteessa vähemmän sähköä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus onkin laskenut. Ideaparkissa tehtiin syksyllä 213 energia- ja jätehuoltokartoitus yhteistyössä Schneider Electricin ja Lempäälän kehityksen kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli vuonna 213 toteutettu SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. Energia- ja jätehuoltokartoitus on määrä saada valmiiksi keväällä 214. Tavoitteena on lisätä kauppakeskuksen jätteen kierrätysastetta (nyk. 74 %), lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, lisätä ympäristöasioihin liittyvää neuvontaa sekä reaaliaikaista ympäristötiedon esittämistä eri sidosryhmille. Vuonna 213 valmisteltiin Lempäälä-strategiaa, joka hyväksyttiin alkuvuodesta 214. Lempäälä-strategiassa painotetaan useita eri kestävän kehityksen teemoja. Kuntalaisten hyvinvointia ja palveluja on selvitetty kattavasti Lempäälän kunnan hyvinvointikertomuksessa ja Esteetön Lempäälä -raportissa. Kuntaan perustettiin lähidemokratiatoimikunta kaudelle 1.1.214-31.12.215 edistämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Nuorten työllistymismahdollisuuksia lisättiin nuorten starttipajatoiminnan käynnistämisellä. Kulttuurin saralla käynnistettiin Kuokkalan museoraitin näyttelysuunnitelman laatiminen ja tilattiin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksiköltä. Kestävän kehityksen mittarit vuonna 213 Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 213 kestävän kehityksen eri osa-alueita kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 213 mittarien tietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson (1999 211) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1.
2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 5 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu. Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 213 +/- Kunnan väkiluvun kasvu hidastui edellisvuodesta. + Kunnan toimintamenojen kasvu hidastui vuodesta 212 ja oli seuranta-ajan (v. 2-213) keskiarvoa (ka. 7,8 %) pienempi. + Kunnan tulopohja kasvoi vuodesta 212 ja oli lähellä seuranta-ajan keskiarvoa 7,5 %. Tulonpohjan kasvuun vaikutti tuloveroprosentin nosto,5 %:lla, muuten kasvu olisi ollut vain + 5,9 %. + Kunnan vuosikate kasvoi edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi (vuosikate v. 213 42 /asukas) - Kunnan lainamäärä kasvoi nopeasti edellisvuoteen verrattuna. Kunnalla on velkaa noin kahdeksankertainen määrä vuoteen 2 verrattuna. Kunnan asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa 6 5 4 3 358 443 333 299 336 515 454 569 482 419 417 29 569 395 2 1 Kuva 1. Lempäälän asukasmäärän nettokasvu vuodessa Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan (31.12.213).
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 6 Kunnan lainojen määrä vuosina 2-213 euroa/asukas 3 25 2 1632 165 1468 15 153 114 123 883 1 295 371 41 498 416 5 1918 2462 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 213. % 3 Kunnan tulopohjan ja toimintamenojen kasvu vuosina 2-213 25 2 15 1 5 15,2 13,2 7,6 1,1 7 11,1 7,4 11,8 5,7 1,6 4 7,3 1,3 2,3 9,9 11,2 6,8 5,7 6,1 7,6 9,5 1 11,1 8,5 5,8 4,8 6,6 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 tulopohjan kasvu toimintakulujen kasvu Kuva 3. Kunnan tulopohjan ja toimintamenojen kasvu. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 7 2.1. Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu 26-211). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 213 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. - Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja kokonaissähkönkäyttö laskivat. + Vedenkäyttö asukasta kohden nousi hieman edellisvuodesta. Lämmitysenergian kulutus kwh/rm 3 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti. Maakaasun käyttö GWh/v 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 Maakaasun käyttö GWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö.
26 27 28 29 21 211 212 213 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 1999 21 23 25 27 29 211 213 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 8 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vedenkäyttö l/asukas 6 5 4 3 2 1 Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % Kuva 6. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti ja laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä. 2.2. Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA 213 + Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen (lisäys 4 km vuonna 213). + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeella asioivien junamatkustajien määrät kasvoivat edelleen. +/- Henkilöautojen määrä asukasta kohden pysyi samana (,57 autoa/ asukas). - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää 1 5 Lempäälän junaseisakkeella asioivien määrä 1 8 6 4 2 Seutuliput yhteensä kpl Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 9 2.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka - ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA 213 + Jätteen kokonaismäärä sekä jätteen määrä asukasta kohti laskivat edelleen vuodesta 212. - Lempäälän jäteasemalle toimitettujen hyödynnettävien jätteiden kokonaismäärä laski, ongelmajätteen ja kaatopaikkajätteen kokonaismäärät kasvoivat. 25 Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas 218 22 226 214 222 222 217 219 27 28 23 198 194 189 182 2 15 16 1 5 Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti. 16 Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 Kaatopaikkajäte Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä kasvoi edellisvuodesta.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 2.4. Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Kunnan toimistojen paperinkulutus kg/vuosi 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 23 24 25 26 27 28 211 212 213 Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistojen paperinkulutus (taulukosta poistettu vuodet, joista ei ole tarkkaa tietoa kaikista toimistoista). 3 2,5 2 1,5 1,5 Paperinkulutus kg /oppilas vuonna 213 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Kuva 12. Vuoden 213 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla kg/oppilas. 2.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA 213 + Kirkkojärven ja Koipijärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta. - Kirkkojärven ja Koipijärven talviaikaiset kokonaistyppipitoisuudet ja Koipijärven kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus nousivat edellisvuodesta.
22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 11 µg/l 14 12 1 8 6 4 2 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 6 5 4 3 2 1 Kirkkojärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet. µg/l 8 6 4 2 Koipijärven kokonaistyppi µg/l 5 4 3 2 1 Koipijärven kokonaisfosfori Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet. 2.6. Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 213 9 % viljelijöistä (v. 212 9 %) eli yhteensä 16 (v. 212 11) viljelijää. Lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 16 ja erityistukisopimuksia oli 16. Vuonna 212 erityistukisopimuksia oli 18. 2.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 12 Vuonna 213 Lempäälään perustettiin yksi yksityinen luonnonsuojelualue vuonna (METSO-ohjelma), pinta-alaltaan n. 9,9 ha. Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Puistoksi kaavoitettua aluetta muutettiin rautatien läheisyydessä suojaviheralueeksi. Vuonna 213 Lempäälässä oli 319,4 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on 2 ha vähemmän kuin vuonna 212. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista on edelleen n. 15 %. 3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälä-opiston asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeasti vuodesta 25. + Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskusuunnassa, tosin vuosina 29-21 työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut (kokonaismäärä kasvanut) - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. - Lastensuojeluasiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA 213 + Toimipaikkojen lukumäärä ja liikevaihto kasvoivat vuonna 212 (tilastot vuoden jäljessä). + Kirjastojen kokonaislainaus ja lainaus asukasta kohti kasvoivat. + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta. - Toimipaikkojen henkilöstö väheni vuodesta 211 (tilastot vuoden jäljessä). - Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi nopeasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden 24 tasolla. Myös alle 25-vuotiaiden työttömyys vuonna 213 suurinta seuranta-aikana (v.2-213). Työttömien määrän kasvu heijastelee valtakunnallista taantumaa, joka ulottuu jo palvelusektorillekin. - Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden kokonaismäärä ja osuus väestöstä kasvoivat. - Pirkan opiston asiakasmäärä laski.
2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 13 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kirjastojen kokonaislainaus Kirjastojen kokonaislainaus Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä. 5 4 3 2 1 Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä Lempäälässä. 3 25 2 15 1 5 Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.
2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 14 8 7 6 5 4 3 2 1 Lastensuojelu- ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä. 3 Rikokset Lempäälässä 25 2 15 1 227 2246 268 1877 1784 1896 214 2111 2241 2169 2332 2531 2348 2276 112 988 1146 151 1483 173 1433 1461 154 1368 162 1591 1514 1519 5 Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Rikosten määrä Lempäälässä.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 15 Lähdeluettelo 213 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Elina Kaipila - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyen liikenteen väylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, marjatta.hyvarinen@ely-keskus.fi - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu (Kristian Träskelin) Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Marja Torittu - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu: Maarit Rautanen - Kuokkalan koulu: Jarmo Malinen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 213) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Kati Skippari, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Kristiina Starckman Maatalouden ympäristötuki -Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi -Terminen kasvukausi: www.ilmatieteenlaitos.fi Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: www.ymparisto.fi - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus / määrä: Lempäälän kunta, Virva Suokko Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto (Sarri Nykänen) - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Lempäälä Opisto, Raili Reini - Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty
LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 213 Liite 1 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kunnan toimintakulujen / tulopohjan kasvu 6,8/1,6* 9,9*/13,2* 5,7/11,1* 6,1/1,3* 11,2*/7,6* 7,6/7,4 9,5/1,1* 1,/7, 11,1/15,2 5,8/2,3 4,8*/11,8* 8,5/5,7* 6,6/4, 5/7,3 (%) *korjatut luvut Kunnan vuosikate e/asukas 71 129 461 33 229 247 266 138 293 174 515 393 267 42 Kunnan lainat e/asukas 295 371 41 498 416 883 153 114 123 1468 1632 165 1918 2462 Kunnan asukasmäärä 31.12. 16322 16765 1798 17397 17733 18248 1872 19271 19753 2172 2589 2888 21448 21843 EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus kwh/rm3 46 47 48,5 51,8 55,3 59,4 49,48 53,2* 48,31 53,1* 46,8 52,5* 46 47,1* 49,2 45,3* 39,8 44,4* 43,9 44,3* 36 41,6* *Normeerattu ominaiskulutus Maakaasun käytön kokonaismäärä GWh 78,6 8 57,6 94,5 17,7 93,1 12,6 85,6 Kunnan ostama sähkö GWh/ vuosi 9,4 1, 1,2 1,3 1,8 11, 11,5 11,4 Vedenkulutus l/asukas/vrk 15 15 15 15 14 135 13 14 13 141 127 139 124 129 Laskuttamaton jätevesi käsitellystä 52 45 52 43 45 47 44 33 jätevedestä, % LIIKENNE JA LIIKENNERAKENTAMINEN Henkilöautojen määrä 7113 7453 769 821 8422 8883 9342 9811 1512 178 1136 11771 1231 1257 Henkilöautojen määrä/asukasluku,4,5,45,46,47,49,5,51,53,53,53,55,57,57 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km 44,1 48 51,8 52,7 61 67,9 72 74,5 75,5 75,5 82,6 84,3 85 89 Pyöräteitä km 76 77,7 78,5 82,5 Jalkakäytäviä, km 6,6 6,6 6,6 6,5 Meluesteiden pituus yhteensä - - - - 13 13 13 111 13755 13755 14164 14164 14164 14164 VT3 Kulju-Tampere meluesteet m 2 2 2 2 23 23 23 31 5755 5755 5755 5755 5755 5755 VT3 Kulju-Hämeenlinna meluesteet m 68 68 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Muut meluesteet pituus, m 49 49 49 49 Seutuliput yhteensä 3593 4792 55 587 5349 5939 6158 6527 6684 6596 723 725 756 7659 Toijalan seutulippu 616 836 833 851 924 122 919 793 81 876 979 176 145 * Tampereen seutulippu 2977 3956 4172 4236 4425 4917 5239 5734 5874 572 644 6174 6515 * Junaliikenteen asiakasmäärä yhteensä 4967 52 6212 663 689 738 86 87334 Lempäälän seisake Lempäälän saapuvat junamatkustajat 28193 29 13368 385 41 438 43 47491 Lempäälästä lähtevät junamatkustaja 2874 23 2661 278 279 3 43 39843
Mittarin nimi 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä 3616 3782 3659 3855 3926 396 493 3876 47 418 3998 3996 3953 3895 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte tonnia/v Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä 22 226 214 222 222 217 219 27 28 23 198 194 189 182 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Lempäälän hyötyjäteaseman vastaanottamat jätteet: Materiaalina hyödynnettävät jätteet (kartonki, paperi, pahvi, lasi, metalli) tn/v 196 24 23 197 242 192 37 263,7 Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v (puu 225 32 331 268 278 348 334 379 ja muu polttokelpoinen jäte) Vaaralliset jätteet tn/v 66 72 72 88 16 12 91 55,3 Kaatopaikkajäte tn/v 497 512 573 473 483 68 643 765,3 PAPERIN KÄYTTÖ KUNNAN TOIMIPISTEISSÄ Tekninen 1 1 11 61 122 1253 118 17 163 142 943 117 988 Hallinto yhteensä 334 35 358 3528 555 625 551 563 551 394 3535 3225 318 Hallinto oma käyttö 1356 1155 1492,5 14 16 Koulut, nuoriso, liik., om-keskus 476 144 19 1464 6 1 122 1278 1555 1 155 122 12 12 Hakkarin koulu 289 21 1764 96 1558 156 146 15 15 1 1195 925 12 Sääksjärven koulu 216 27 18 166 164 275 18 195 125 Kuljun koulu (uusi) 65 67 Lempoisten koulu (ei tietoja) Lukio (uusi) 1175 257,5 Moision koulu (uusi) 13 1275 Kuokkalan koulu (uusi) 15 25 Sote, Treentie 1 84 48 49 48 67 49 499 1 865 575 133 115 146 Himmi ja terveyskeskus 175 12 16 1594 2 188 213 26 279 1525 2415 2232,5 2495 LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnonsuojelu-alueiden pinta-ala kunnan,7 1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 pinta-alasta, % Natura-alueet yhteensä, ha 285 285 285 285 285 285 285 285 Luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen 113 113 113 113 113 113 113 113 alueiden määrä ha Metso-kohteet, ha (uusi ) 9,9
Mittarin nimi 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suojellut perinnemaisemat, ha 4 39 39 39 39 39 39 39 Puistojen ja lähivirkistyslaueiden osuus 15 15 15 15 15 15 15 15 asemakaavoitetusta maasta, % Lähivirkistysalueet asemakaavoitetusta 265 269,4 314,5 314,5 317,9 322 321,4 319,4 alueesta ha kunnan omistama 226,4 23,5 229,9 227,9 ykstityinen maa-alue 91,5 91,5 91,5 91,5 PINTAVESIEN KUORMITUS Koipijärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 8-14,2 11 9 1 1 9 9 9 8 9 8 8 elokuu - - 3 18 4 28 17 21 19 17 16 16 16 19 Koipijärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu 5-52 52 51 62 62 62 48 53 48 54 59 62 elokuu - - 56 48 66 58 48 43 44 43 429 45 51 48 Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l maaliskuu 34 26 25 17 2 23 23 19 29 21 18 16 16 2 elokuu 31 31 39 44 39 43 36 54 27 43 38 38 32 35 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l maaliskuu 128 98 12 77 81 85 83 94 11 79 74 68 8 92 elokuu 75 71 56 68 83 79 7 74 63 67 66 64 94 71 Pohjavedenottamo Vaihmala nitraattipitoisuus mg/l kevät 5,5 5,3 4 4,1 4,3 5,3 6,3 4,6 2,6 4,4 3,1 Pohjavedeottamo Vaihmala kloridipitoisuus mg/l kevät 28 27 29 21-35 38 26 23 24 2 syksy 36 37 34 31 32 35 31 38 26 31 24 2 2 SOSIAALINEN KESTÄVYYS Mittarin nimi 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, % 57 58,8 64,5 61,2 Kirjastojen kokonaislainaus, 1 lainaa 222 241 246 28 32 33 339 354 372 391 382 421 419 428 Lainaa/asukas 13,6 14,4 14,4 16,1 17, 16,6 18,1 18,4 18,8 19,4 18,6 2,2 19,5 19,6 Toimeentuloasiakkaiden määrä, talouksia 57 66 62 677 629 589 56 552 581 643 659 684 683 75 Toimeentuloasiakkaat % väestöstä 3,5 3,6 3,5 3,9 3,5 3,2 3, 2,9 2,9 3,2 3,2 3,3 3,2 3,4 Lastensuojeluasiakkaiden määrä, lasta 14 131 12 165 159 197 23 29 236 279 362 34 289 54 Lastensuojelun asiakkaat % väestöstä,9,8,7,9,9 1,1 1,1 1,1 1,2 1,4 1,8 1,6 1,35 2,31
Mittarin nimi 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Poliisin tietoon tulleet rikokset (rikoslakirikokset/kaikki) 112/ 1877 988/1784 1146/ 1896 151/ 227 1483/ 268 173/ 2246 1433/ 214 1461/ 2111 154/ 2241 1368/ 2169 162/ 2332 1591/ 2531 1514/ 2348 1519/ 2276 Alle 25-vuotiaat työttömät, keskiarvo 97 88 86 91 13 73 67 6 53 13 117 93 95 118 Pitkäaikaistyöttömät, vuosikeskiarvo 29 222 232 228 276 228 221 165 145 151 192 168 161 28 Lempäälä-opiston asiakasmäärä, hlöä 3575 3544 355 498 4123 413 456 3912 Kulttuuripalveluiden tuottamat tai 44 13 osatuottamat tapahtumat (uusi mittari ) Toimipaikkojen lkm Lempäälässä 716 735 79 785 787 82 874 1137 1222 1246 128 137 1321 Toimipaikkojen henkilöstö 2447 2545 269 2568 2688 2742 327 3897 4217 393 4143 4283 4216 Liikevaihto 1 342 377 391 398 419 455 519 685 79 699 772 842 881718 Huom. toimipaikkojen tilastot vuoden jäljessä * seutulippu-uudistus