tehotuotanto ja eläinten oikeudet kohti oikeudenmukaisempaa elämäntapaa
Lämpötilojen ja merenpinnan nousu, sulavat jäävuoret ja jäätiköt sekä muuttuvat merivirrat ja säämallit tekevät ilmastomuutoksesta vakavimman uhan, joka ihmiskunnan on kohdattava. Karjankasvatus on merkittävä tekijä, se on vastuussa 18% kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalentteina mitattuna. Tämä on suurempi kuin liikenteen osuus. Livestock's long shadow YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Seuraavien sivujen kuvat tässä esitteessä ovat suomalaisilta tuotantoeläintiloilta. Ne eivät ole kauhukuvia yksittäistapauksista, vaan esittävät tyypillisimpiä eläinsuojeluongelmia: tehdasmaisia, virikkeettömiä kasvatusoloja, joissa eläinten arvo mitataan tuotantokyvyssä. Jos huomaat ajattelevasi, ettet halua nähdä kuvia suomalaisilta eläintiloilta, eikö se kerro, että jokin on pahasti vialla? Kannen kuva: Chillinghamissa Pohjois-Englannissa on suojelualue, jossa naudat ovat eläneet vuosisatoja vapaina. Kuvat Richard Turner. Viereisen sivun kuva: Ben Leto.
Kiitos, kun luet tämän esitteen. Kun maataloudesta on tullut yhä tehokkaampaa, on tiloilla yhä enemmän eläimiä. Maitoa, lihaa ja kananmunia pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Tässä kehityksessä eläinten hyvinvointi on valitettavasti jäänyt toissijaiseksi. Suurin osa kuluttajista ei koskaan näe syömiään eläimiä, ja niiden kärsimyksestä tehotuotannossa on siksi valitettavan helppoa olla välittämättä. Viime vuosina Oikeutta eläimille -yhdistyksen julkaisemat, tiloila kuvatut videot ovat nostaneet eläinten aseman julkisuuteen. Keskustelua on herättänyt myös uusi tieteellinen tieto - on osoittautunut, että muut eläimet ovat paljon ennenajateltua enemmän meidän ihmisten kaltaisia. Sadat tuhannet suomalaiset ovatkin jättäneet lihan pois ruokavaliostaan tai vähentäneet sen kulutusta. Näiden valintojen avulla voimme kaikki olla mukana muuttamassa maailmaa parempaan suuntaan.
Tehomaatalous on yhdistelmä maataloustuotantoa ja tehdasmaista liukuhihnamallia. Tällaisessa tuotannossa kyse ei enää ole ravinnon ja muiden elämän välttämättömyyksien tuottamisesta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kyse on liiketoiminnasta, jossa tärkeää on tehokkuus, tuottavuus ja erikoistunut massatuotanto. Maatalouden muutoksessa eläimet ovat menettäneet jotakin niille olennaista. Eläimistä on tullut tuotantovälineitä, joiden arvo on rinnastettavissa paperiin sanomalehtipainossa. Niiden arvo määräytyy vain suhteessa siihen lopputuotteeseen, jota tuotannolla tavoitellaan. Broilerilla, sialla ja naudalla on kilohintansa ja kanan munilla sekä lehmän maidolla omansa. Tehotuotannossa eläin on hengissä, mutta se ei kuitenkaan saa elää. Tehotuotannon eläinkuva on ristiriitainen. Luonnontieteissä on jo Darwinin ajoista tiedetty, etteivät eläimet ole pelkkiä koneita, vaan ne ovat hyvinkin samankaltaisia meidän ihmisten kanssa. Niillä on kyky tuntea kipua ja kärsiä huonosta kohtelusta, niillä on tietoisuus omasta itsestä. Silti niinkin keskeinen osa yhteiskuntaamme kuin ruoantuotanto perustuu hyvin suurelta osin sellaiseen ajatukseen, jossa nämä eläinten henkiset kyvyt kielletään täysin. Miten muuten voitaisiin oikeuttaa eläinten massatuotanto ja niiden tappaminen omien mielihalujemme vuoksi? Juuri tähän voi jokainen meistä vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Sikatehtaat.fi-sivuston kuvat paljastavat sikojen tuotanto sikatilojen ahtaat olot ja virikkeettömyyden. suomessa Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut nettisivuilla tehotuotanto.net ja sikatehtaat.fi videoita ja valokuvia yhteensä noin sadalta sikatilalta. Nämä kuvat ovat nostaneet tehdasmaisen eläintuotannon ongelmat julkiseen keskusteluun ja saaneet monet kyseenalaistamaan eläinsuhteemme oikeutuksen. Sikatiloilla tilaa eläintä kohden on vähän. Satakiloisten sikojen karsinassa tulee eläinsuojelusäädösten mukaan olla tilaa 0.65 neliömetriä sikaa kohden. Isolla sialla on vaikeuksia edes mahtua tähän tilaan. Erityisen ahdasta on emakoilla. Porsitushäkissä eläin ei mahdu edes kääntymään. Emakot eivät myöskään pysty toteuttamaan voimakasta tarvettaan rakentaa pesä. Tilanpuute ja virikkeettömyys tekevät eläinten elämästä kärsimystä. Tiloilla kuvatuilla videoilla näkyy paljon käytöshäiriöitä. Pakkoliikkeet, tappeluhaavat ja purrut hännät kertovat henkisestä pahoinvoinnista. Eläinten määrä tiloilla on yhä suurempi. Useiden tuhansien eläinten sikalat ovat tulleet yleisiksi Suomessakin. Yksilöllinen hoito ja käyttäytymistarpeiden huomioiminen ovat näissä oloissa luonnollisesti mahdottomia. Elämän alku. Ritilälattialle syntyvää porsasta odottaa kivulias kastrointi.
tehotuotanto.net kuvia kanaloista ja broileritiloilta. Broilerihallissa on yhtä kanaa kohden alle tämän aukeaman verran tilaa. Broileritiloilla tehotuotanto on viety äärimmilleen. Linnut on jalostettu kasvamaan teurastuspainoon viidessä viikossa. Yhdellä tilalla on keskimäärin 40 000 broileria, ja yhdessä hallissa on yleensä vähintään 15 000 lintua. Erityisesti kasvatuksen lopussa broilerit elävät ahtaasti: lintuja on keskimäärin 23 jokaisella neliömetrillä. Hallien valoja pidetään päällä lähes koko ajan, jotta broilerit söisivät enemmän - linnut syövät vain valoisaan aikaan. Nopea kasvu vaatii veronsa: lintujen sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät ehdi kehittyä. Kivuliaat jalkavaivat ovat yleisiä, ja moni linnuista kuolee kesken kasvukauden. Munantuotannossa kanojen hyvinvointiongelmat ovat erilaisia. Suurin osa Suomen kanaloista on häkkikanaloita. Markkinoinnissa näitä saatetaan nimittää virikehäkeiksi tai pienryhmäkasvatukseksi, mutta tosiasiassa häkkien virikkeet ovat kovin vähäisiä. Osa munista tuotetaan lattiakanaloissa ( vapaan kanan munat ), joissa kanat yleensä elävät tuhansien yksilöiden hallissa. Munijakanoja ei yleensä käytetä ihmisravinnoksi. Muninnan loputtua kanat ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne kelpaa elintarvikkeeksi.
naudanliha ja maito LEHMÄT TEHOTUOTANNOSSA Niin ihmiset kuin muutkin nisäkkäät ruokkivat jälkeläisiään imettämällä. Maidontuotanto perustuu tähän: vasikka otetaan pois emoltaan välittömästi syntymän jälkeen ja maito otetaan ihmisten käyttöön. Vasikka ei saa koskaan kokea emonsa hoivaa. Jos vasikka on sonni, se kasvatetaan lihaksi. Suurin osa syömästämme lihasta on peräisin juuri näistä maitoteollisuuden ylijäämäeläimistä. Lehmävasikan kohtalo on joutua itse maidontuottajaksi. Miksi toisen eläinlajin maito olisi meille välttämätöntä? Jotta maitoa tulisi, on lehmän synnytettävä uusi vasikka joka vuosi. Maito ja naudanliha ovat itseasiassa saman teollisuuden kaksi eri tuotetta. Lehmiä kasvatetaan kahdenlaisissa navetoissa. Parsinavetoissa eläin on sisällä ollessaan koko ajan päästään kiinni parressa, eikä se kykene liikkumaan lainkaan. Useimmat uudet navetat ovat pihattotyypisiä, joissa eläimet voivat liikkua vapaammin. Pihattojen lehmät eivät kuitenkaan välttämättä pääse ulos laitumelle lainkaan. Ihmiskunta on lehmien loinen samalla tavoin kuin lapamato on ihmisen loinen. Ihmiskunta on imeytynyt lehmien utareisiin iilimadon tavoin. Ihminen on lehmän loinen, niin luultavasti määrittelisi ihmisen eläinopissa ei-ihminen. Milan Kundera Vasikka otetaan pois emoltaan vain joitain tunteja syntymän jälkeen. Emo saattaa turhaan kutsua vasikkaansa useiden päivien ajan.
söisitkö koirasi jos se maistuisi samalta kuin sika? Suurin osa meistä kauhistuisi, jos koiria ja kissoja kohdeltaisiin kuten vaikkapa kanoja tai sikoja tuotantotiloilla. Kuinka monen mielestä olisi hyväksyttävää pitää lemmikkikissaa pienessä häkissä koko sen elämän tai laittaa koira karsinaan, jossa se ei mahdu kääntymään? Suhteemme eläimiin on ristiriitainen: hellyys ja julmuus elävät rinta rinnan. Monet suomalaiset koirat saavat joululahjoja. Sen sijaan siat, joita pidetään koiria älykkäämpinä, elävät kurjissa oloissa ja kuolevat meidän makumieltymystemme tähden. Kanoilla on tyhmän eläimen maine. Tutkimusten mukaan ne ovat kuitenkin tietoisia eläimiä, jotka kykenevät muun muassa ajattelemaan tulevaisuutta. Ja riippumatta siitä mitä ja millä tavalla eläimet ajattelevat, varmaa on että ne kykenevät tuntemaan kärsimystä, kun niiden kivekset viilletään auki ja turhautumaan, kun ne eivät voi toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan. Tämän ristiriitaisen suhteen häviäjiä ovat tuotantoeläimet : siat, lehmät, kanat, turkiseläimet. Miksi näiden eläinten pitäisi kärsiä ja kuolla vain sen takia, etteivät ne ole lemmikkieläimiä? Vaihtoehto kuitenkin on olemassa: voimme yksinkertaisesti valita kasvisperäisiä tuotteita supermarketeissa.
tova lammas, joka sai uuden mahdollisuuden Nimetön lammas, jonka korvaan merkittiin numero 41, syntyi ruotsalaisella lammastilalla keväällä 2005. Huhtikuussa 2007 lammas synnytti ensimmäiset karitsansa, mustan tytön ja pojan, jotka päätyivät sittemmin teurastamolle. Saman vuoden syksyllä olisi ollut myös lammas numero 41:n vuoro joutua teurastamolle, mutta sitten asiat saivat toisenlaisen käänteen. Lampaan kotitilan naapuri oli kesän aikana tutustunut kotitiensä varrella laiduntaviin lampaisiin. Kuultuaan, että lampaat olivat joutumassa teurastamoon, hän päätti yrittää pelastaa ne. Yksi naapurin omistukseen päätyneistä lampaista oli korvamerkiltään numero 41. Se sai nimekseen Tova. Myöhemmin Tovan uusi lauma kasvoi, ja omistaja perusti eläinten turvakodin tai vapaakaupungin, kuten hän itse tilaansa kutsuu. Tora Vårdags Fårreservatissa lampaat elävät hyvää lampaanelämää isossa aitauksessa, jossa on tilaa juosta ja kukkuloita, joilta puskea kavereita alas, sekä kaksi sisätilaa, joihin voi mennä sadetta suojaan. Ne saavat hoitoa vaivoihinsa siinä määrin, kun eläinlääkärit suostuvat tuotantoeläimiksi luokiteltavia eläimiä hoitamaan. Lopun koittaessakaan ne eivät joudu teuraaksi. Muistona menneestä on ainoastaan Tovan toinen korvamerkki: valittu lähtemään teurastamolle. Talvella 2013 Tovasta tuli Oikeutta eläimille yhdistyksen kummilammas. Minä olen älykäs, älykkäämpi kuin koira. Minulla on rikas tunne-elämä. Erään eläintieteilijän mukaan tykkäisin makoilla, juoda olutta ja katsella televisiota, aivan kuten ihmiset. Oikeasti. Ja näen unia. Mutta elämäni on painajaista, ja jos sinulle kerrotaan että näet videon elämästäni sikalassa, tiedät, että tulossa on kauhufilmi.
Jos teurastamoilla olisi lasiseinät, Elävä emakko kiehuvaan veteen - ei rikosta, uutisoi Uusi Suomi, kun Paimion teurastamon johtajat vapautettiin eläinsuojelurikossyytteistä keväällä 2010. Aiemmalla viikolla Ruotsissa oli selvinnyt, että useissa teurastamoissa siat olivat tulleet keitetyiksi elävältä. Jos tuotantoeläinten elämä on tehdasmaista, samoin on niiden kuolema. olisimme kaikki kasvissyöjiä. - Paul McCartney perusteltu rasismia ja orjuutta? Vai oikeuttaako sian tappamisen se, ettei se osaa puhua tai ajatella kuten me, ja miksi emme sitten voisi tappaa ihmisvauvoja tai vakavasti kehitysvammaisia ihmisiä, jotka eivät myöskään osaa puhua tai ajatella kuten me? Kuolema on osa elämää, ajattelee teurastaja ampuessaan pultin luomusian otsaan, ja samoin ajattelisi sian syövä kuluttaja, ellei kuolemaa olisi niin huolellisesti piilotettu siistien pakkausten ja mainoksissa hymyilevien sikojen kuvien taakse. Näillä sanoilla oikeutamme sen, että sika menettää ainutkertaisen elämänsä. Hyvä lukija, pyydän sinua pysähtymään hetkeksi ja ajattelemaan tämän sian tappamisen oikeutusta. Voimmeko tappaa sian, koska se ei ole ihminen vaan pelkkä sika? Haittaako tätä ajatusta se, että samalla perusteella - nehän eivät ole valkoihoisia - on Kuolema sialle ja ihmiselle, kaikista eroista huolimatta, merkitsee samaa: kaiken loppua. Voisitko samaistua sian kuolemaan, ymmärtää miltä kuolema tuntuu omalla tai toisen kohdalla? Miltä tuntuu vastata syöpädiagnoosipuheluun tai miltä tuntuu, kun oma lapsi ei vielä illallakaan ole kotona ja poliisi soittaa ovikelloa. Että tietäisit, kuinka suuri valhe sekä itselle että muille kuolema on osa elämää oikeasti on, ja että sitten ymmärtäisit eron odotetun ja väistämättömän kuoleman ja turhan, väkivaltaisen kuoleman välillä. Ja että ymmärtäisit, että muut eläimet menettävät kuollessaan saman kuin sinä itse: kaiken. Kasvissyöjä pelastaa kuolemalta yli 400 eläintä joka vuosi. Ja jos tietäisimme, mitä eläimet kokevat kuollessaan, olisimme kaikki kasvissyöjiä.
Lihantuotanto saastuttaa enemmän kuin autot YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläinten kasvattaminen teurastettavaksi kuuluu kolmen eniten saastuttavan teollisuudenalan joukkoon. Livestock s Long Shadow -raportin mukaan lähes 20% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin eläintuotannosta. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi liikenteen päästöt. YK-raportin mukaan lihansyönti on suurin yksittäinen syy ilmaston lämpenemiseen. Se on myös merkittävä syy ilman ja veden saastumiseen sekä maa-alueiden pilaantumiseen. Kasvissyönti on hyväksi terveydelle Monipuolisella kasvisruokavaliolla on mahdollista saavuttaa useita terveyshyötyjä. Tutkitusti kasvissyöjien ruokavalio sisältää sekaruokavalioon verrattuna vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mutta enemmän kuituja, ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on runsaampaa. Kasvissyöjien ruokavaliosta voi myös saada enemmän esimerkiksi C- ja E-vitamiinia, magnesiumia ja kaliumia sekä flavonoideja ja karoteeneja. Kasvissyöjillä on havaittu olevan pienempi painoindeksi kuin sekasyöjillä, samoin pienempi sydäntautikuolleisuus. Kasvissyönnin on havaittu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpiin sairastumista. Sydän- ja verisuonitautien riskin pieneneminen mahdollisesti selittyy kasvissyöjien matalammalla verenpaineella sekä veren rasvojen paremmalla laadulla. Tutkimuksissa myös fytokemikaalien runsas saanti on yhdistetty pienempään sydäntautiriskiin. Terveellinen kasvisruokavalio on monipuolinen. Siinä on kiinnitettävä huomiota erityisesti vitamiinien ja rasvahappojen tarvittavaan saantiin sekä proteiinin laatuun. Ravitsemusasiantuntijaorganisaatio Academy of Nutrition and Dietetics on todennut, että huolellisesti koostettu kasvisruokavalio on ravitsemuksellisesti riittävä kaikissa elämänvaiheissa.
Tämän sivun kuvat on ottanut Chocochili.net -blogin Elina Innanen. Kuten kuvista näkyy, kasvissyönti ei tarkoita pelkkää perunaa ilman pihviä. Vegaanikeittokirjoja on kaupoissa melkoinen valikoima. Esimerkiksi näiden kirjojen resepteillä pääset hyvään alkuun. Fauna ry: Vegaanin uusi keittokirja Elina Innanen: Viiden tähden vegaani Herkkuruokaa kasviksista Raisa Kettunen: Puputyttö ja vohvelisankari vegaanin herkkukirja Raisa Kettunen: Puputytön juhlakirja Jere Nieminen: Vegaanin kotiruokakirja Inna Somersalo: Yllin kyllin Herkkuja isolle ja pienelle joukolle Steen & Newman: Vegaanikeittiön käsikirja Saara Törmä: Saa vaivata Keittokirjojen lisäksi ruokaohjeita kannattaa etsiä erilaisista blogeista, joita on suomeksikin useita: chocochili.net pidempikorsi.tumblr.com dinanmaailma.blogspot.fi kamomillankonditoria.blogspot.fi (pääosin leivontaohjeita) keittiojapuutarha.blogspot.fi Vegaanituotteet.net-sivustolla voi helposti tutustua Suomessa saatavilla oleviin tuotteisiin. Sivustolta löytyvät niin maidot, kermat, jäätelöt, karkit kuin muutkin vegaanille sopivat tuotteet.
Kaikenlaiset ihmiset - eivät vain renessanssin supernerot - voivat olla kasvissyöjiä: Leonardo da Vinci - tieteilijä, matemaatikko, keksijä, taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja kasvitieteilijä Olen jo nuoresta iästä lähtien pidättäytynyt lihansyönnistä. Ja tulee vielä aika, jolloin minun kaltaiseni ihmiset ajattelevat eläinten murhaamisesta niinkuin he nyt ajattelevat ihmisten murhaamisesta. Carl Lewis - pikajuoksija, pituushyppääjä, yhdeksänkertainen olympiavoittaja Olen huomannut, että ihminen ei tarvitse lihan proteiinia menestyäkseen urheilijana. Itse asiassa paras kilpailuvuoteni oli ensimmäinen vuoteni vegaanina. Steve-O - Skeittari, jackass-tähti, stunttimies Se, että poistin eläinrääkkäyksen ruokavaliostani, on ollut yksi fiksuimmista teoistani ikinä. Olen 38-vuotias ja paremmassa kunnossa kuin koskaan. Viimeiset kolme vuotta vegaanina ovat parantaneet elämääni kaikin tavoin. Eeva Kilpi - runoilija Jonakin päivänä kaikki muuttuu sinun silmissäsi. / Myös keittokirja. / Et katsele sitä enää samalla tavalla kuin ennen. / Näet siellä vain tuhottua elämää: / miten sokeita me olemme olleet.
Tonnikalantuotantoa Italiassa. Kuva: Igualdad Animal Nyt voin katsella teitä rauhassa, en syö teitä enää, kerrotaan kirjailija Franz Kafkan sanoneen akvaariossa uiville kaloille alettuaan kasvissyöjäksi. Kafka oli oikeassa: kalat kykenevät kokemaan kärsimystä, niillä on monimuotoinen sosiaalinen elämä, ne kommunikoivat keskenään ja jotkut niistä jopa käyttävät työkaluja. Niiden syöminen ei siis ole hyväksi mielenrauhalle. Lisäksi suuri osa suomalaisten syömistä kaloista on peräisin tehotuotantomaisista kasvattamoista. Kalojen epäonneksi ne eivät kykene ilmaisemaan tuskaansa huutamalla. Kuinka moni vanhempi veisi lapsensa kalastamaan, jos ne kykenisivät? Haluatko lisää tietoa kasvissyönnistä ja apua muutoksessa kohti oikeudenmukaisempaa elämäntapaa? Tämän vihkosen takakannessa on Oikeutta eläimille -yhdistyksen ja Vegaaniliiton yhteystiedot. Näiden yhdistysten nettisivuilta saat paljon lisätietoa, ja voit myös tilata esitteitä, infopaketteja ja muuta materiaalia kotiisi ilmaiseksi. HELPPOA & HERKULLISTA kasvisruokaa
MITEN RYHTYÄ KASVISSYÖJÄKSI? Kasvisruoka on eläin- sekä ympäristöystävällisyyden lisäksi myös herkullista ja ravitsevaa. Monia tuttuja ruokia on mahdollista valmistaa helposti ilman eläinkunnan tuotteita. Ruoan proteiini voi olla tofua, papuja, siemeniä, linssejä, pähkinöitä tai vehnägluteiinia. Maitotuotteiden sijaan voi käyttää vastaavia kasvispohjaisia tuotteita, joita on helposti saatavilla pienemmistäkin kaupoista. Lähes kaikkien kauppojen valikoimissa on nykyään paljon kasviperäisiä tuotteita, muun muassa kaura- ja soijapohjaisia jukurtteja, juustoja sekä jäätelöitä, joilla on helppoa korvata eläinperäiset tuotteet. Monipuolinen vegaaniruokavalio koostuu palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä, viljatuotteista, vihanneksista ja juureksista, hedelmistä ja marjoista, sekä kasvirasvoista. Muutokset elämäntavassa ja ruokailutottumuksissa eivät varmasti koskaan tapahdu täysin ilman haasteita. Muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla suuren suuri omat lempiruoat voi usein valmistaa kasvisversioina.
Lisää tietoa kasvissyönnistä ja eläinten oikeuksista: oikeuttaeläimille Oikeuttaelaimille.net PL 362, 00131 Hki 044 722 3351 info@oikeuttaelaimille.net facebook.com/oikeuttaelaimille twitter.com/oikeuttaelaimil Vegaaniliitto.fi Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki 050 344 9524 info@vegaaniliitto.fi facebook.com/vegaaniliitto Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Suomessa Youth in Action -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio.