Yrittäjyysasennetta Taloudenhallintaa Työelämätaitoja NY-vaikuttavuuskysely 2014
Sisällys Avasitte silmäni mun tulevaisuudelle NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia...3 NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman askeleet: Nuori Yrittäjyys Nuori Yrittäjyys...3 NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma täysi-ikäinen Suomessa...3 NY-vaikuttavuuskysely puhelinlangat kuumina...4 Selvityksiä muista Pohjoismaista...4 Kotimaiset suuntaviivat ja komission linjaukset viitoittavat tietä...5 Kyselyn tulokset...6 Yrittäjyys Tää on tietoa, taitoa ja asennetta...6 Työelämätaidot Maailma on täynnä mahdollisuuksia työn suhteen... 7 Taloudenhallinta Tilinpäätös oli mahtava kokemus...8 NY Vuosi yrittäjänä opettaa yrittäjyyshenkisyyttä työelämässä ja omassa bisneksessä...10 Johtamista, esiintymistaitoja ja kokonaisuuksien hallintaa... 11 Kiitosta, kannustusta ja koulutusta opettajille...12 10 000 nuorta mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2016...13 Kuka perustaa yrityksiä ja luo uusia työpaikkoja Suomessa 2020- ja 2030-luvuilla?...14 Ryhmästä yritykseksi ideointi, luovuus, yhteistyö liiketoimintaidea Suunnittelu ja perustaminen yrityksen nimi, liiketoimintasuunnitelma, riskit roolit ja vastuut neuvonantajien / liike-elämän vapaaehtoisten kontaktointi Toiminnan aloittaminen pääoma, rahaliikenne, kirjanpito tuotteen / palvelun valmistus kansainvälisyys ja vastuullisuus 1 2 3 Nuori Yrittäjyys ry (NY) edistää toiminnallaan nuorten yrittäjämäistä asennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa toimintaa Suomessa. Vahvistamme 7 25-vuotiaiden lasten ja nuorten yrittäjyystietoa ja -kokemuksia, työelämävalmiuksia ja oman talouden hallintaa tekemällä oppimiseen perustuvien toimintamallien kautta. Alaluokilta korkea-asteelle ulottuvat toimintamallit muodostavat NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -kokonaisuuden ja tukevat kouluissa tehtävää yrittäjyyskasvatustyötä. Nuori Yrittäjyys ry:n visiossa nuorilla on rohkea asenne omaan tulevaisuuteen, nuoret näkevät mahdollisuuksia ympärillään ja nuoret tekevät työpaikkansa itse. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma täysi-ikäinen Suomessa NY Vuosi yrittäjänä on peruskoulun 9.-luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille suunnattu ohjelma. Ohjelman aikana perustetaan oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys). Yritys toimii oman oppimisen polkuna työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen yhdessä ympärillä olevan ryhmän kanssa. Ohjelmassa käydään lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Tietoa NY-vaikuttavuuskyselystä...15 Lähteet...15 Myyntiä ja kilpailuja aluemessut, verkostoituminen, esiintymistaidot myynti ja markkinointi idean jalostaminen 4 NY-yritys tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa he voivat kokeilla koulussa opittujen taitojen hyödyntämistä käytännössä. Oppiminen syntyy tekemällä oppimisen kautta ja itse oivaltaen. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa (englanniksi Company Program) on toteutettu Euroopassa jo 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä se on Euroopassa ja globaalisti maailman suurin tekemällä oppimiseen perustuva yrittäjyysohjelma. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa on toteutettu maailmanlaajuisesti jo 95 vuotta. Kustantaja: Nuori Yrittäjyys ry, Helsinki 2014 Toimitus: Arsi Koskenranta ja Virpi Utriainen Ulkoasu ja taitto: Anne Jokisaari Lisätietoja: nuoriyrittajyys.fi R A H O OPETUSHALLITUS IT TA A H A N K E T TA Toiminnan lopetus ja kokemukset yhteenveto vuodesta loppuraportti kokemukset 5 Vuosien varrella ohjelma on saavuttanut jalansijan suomalaisissa kouluissa vapaavalintaisena kurssina tai osana opintoja. NY Vuosi yrittäjänä on mainittu ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmassa jo vuodesta 2006. Suomessa ensimmäinen ohjelma toteutettiin 1990-luvun puolivälissä. Ohjelma on siis saavuttanut täysi-ikäisyyden myös sisustakin tunnetussa pohjolassa. 2 3
NY-vaikuttavuuskysely puhelinlangat kuumina Koulussa tapahtuvan yrittäjyyskasvatustyön mittaaminen on haasteellista, koska vaikutukset näkyvät usein vasta vuosikymmenen kuluttua. NY-vaikuttavuuskyselyn tavoitteena oli selvittää ohjelmassa mukana olleilta nuorilta millaisia asioita he oppivat lukuvuoden mittaisen kokemuksen aikana ja mitkä opituista asioista ovat kantaneet myöhemmin opiskeluihin ja työelämään. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan on osallistunut vuosien varrella yli 30 000 15 19-vuotiasta nuorta. Selvitimme satunnaiskyselyllä ohjelmassa vuosina 2000 2013 mukana olleiden, nyt 18 30-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia siitä, millaisessa roolissa Vuosi yrittäjänä -ohjelman keskeiset opit: yrittäjyys, työelämätaidot ja taloudenhallinta ovat heidän elämässään nyt. Tavoitimme yhteistyössä NY-alumnien kanssa 332 nuorta vastaamaan kyselyyn. Otimme vertailuryhmäksi 93 nuorta, jotka vastasivat kyselyyn ilman NY-kokemusta. Lisäksi 17 ohjelmaan osallistuneen nuoren ajatuksia koottiin puhelinhaastattelun kautta. Kysely ja siitä saadut tulokset antavat tienviittoja NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen jatkossa. www.ffe-ye.dk 2013 Impact of Entrepreneurship Education in Denmark 2013 Effekter av utbildning i entreprenörskap - en långtidsstudie av UF alumners arbetsmarknadspotential och företagande * karl.wennberg@ratio.se ** niklas.elert@ratio.se Karl Wennberg* Niklas Elert** Selvityksiä muista Pohjoismaista NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan liittyviä selvityksiä on toteutettu muissa Pohjoismaissa, muun muassa Tanskassa Impact on Entepreneurship Education 2012 ja Ruotsissa Effekter av utbilding i entreprenörskap 2011. Molemmissa selvityksissä on kartoitettu nuorten työelämätaitojen ja yrittäjyyden kehittymistä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen seurauksena, erityisesti NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. NY-kyselyssä kysymyksen asettelu on noudattanut muiden Pohjoismaiden linjaa. Raportteihin voi tutustua NY:n nettisivujen kautta (nuoriyrittajyys.fi). Kotimaiset suuntaviivat ja komission linjaukset viitoittavat tietä Yrittäjämäinen tai yrittäjyyteen suuntaava toimintakulttuuri nousee lähitulevaisuudessa oppilaitosten menestystekijäksi. Siinä on kyse aktivoimisesta, joka koskee kaikkia oppijoita. Yrittäjämäisen toimintakulttuurin tehtävänä on kasvattaa oppija vastuuseen itsestään ja tekemisistään, rohkaista ottamaan uusia askeleita sekä kehittää valmiuksia ja keinoja vaikuttaa ja osallistua myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (OKM 2009:7) linjaa toisen asteen yrittäjyyskasvatusta seuraavasti: Lukiossa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan eri alueilla. Lukiokoulutuksen aikana opiskelijoiden tulee omaksua aloitteellisuus ja yritteliäisyys toimintatavakseen, saada laajat tiedolliset valmiudet yrittäjyydestä, ymmärtää työn merkitys sekä tuntea halua itse osallistua. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat perehtyvät yritystoimintaan ja saavat yrittäjyysvalmiuksia myös käytännössä työssäoppimisjaksoilla. Kaikki opiskelijat saavat perustiedot yritystoiminnasta ja valmiuksia toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa. NY Vuosi yrittäjänä antoi konkreettisempaa ammattitaitoa kuin koulussa opittu. Teimme työtä intohimolla omalle itsellemme, emme opettajille, mikä motivoi parempiin oppimistuloksiin kaikilla osa-alueilla. Lisäarvoista parhaimpana ovat monet todella tärkeät ihmissuhteet. Euroopan komission Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa (COM 2012,795) jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että yrittäjyyden avaintaito sisällytetään alemman perusasteen ja toisen asteen sekä ammatti-, korkea- ja aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmiin vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan nuorille mahdollisuus saada ennen oppivelvollisuutensa päättymistä vähintään yksi yrittäjyyskasvatukseen liittyvä kokemus esimerkiksi miniyrityksen pyörittämisenä tai koulu-yritysyhteistyön kautta. Toimintasuunnitelmassa miniyrityksellä viitataan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, joka on Euroopan laajin yrittäjyyden oppimisympäristö. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma esitellään lukuvuoden mittaisena kasvupolkuna. Lukuvuosi on riittävän pitkä vaikuttamaan nuorten asenteisiin ja vastuunottamiseen sekä kykyyn toimia ryhmässä ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa konkreettisen tekemisen kautta. Yrittäjyyskasvatusta tukevien oppimisympäristöjen rakentamisen haasteena on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tekemiseen suuntaavien pedagogisten ratkaisujen ja opetusmenetelmien hyödyntäminen sekä niissä olevien mahdollisuuksien näkeminen. Yrittäjyyskasvatuksen keskiöön on asetettava oppijat ja heidän kykynsä tuottaa itse ratkaisuja. Teimme NY-yrityksenä kustantamon, joka pärjäsi taloudellisesti melko hyvin NY-yritykseksi. Teimme tiiminä paljon töitä sellaisten asioiden parissa, jotka ehkä eivät lukiolaisen koulutuksessa olleet keskeisiä. Markkinointia, myyntiä, asiakassuhteita, kokoustekniikkaa sekä yritystaloutta. Meidän porukassamme sattui aina löytymään joku, jolla oli jostain edellä mainituista osaamisalueista edes hieman kokemusta ennen kurssia, ja kurssin myötä kaikki opimme toisiltamme, ohjaajaltamme ja tietysti tekemisen kautta. 4 5
Kyselyn tulokset NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on tuottanut useita uusia yrittäjiä Suomeen. Yksi heistä on vaasalainen Jenni Parpala, joka palkkasi Kiffel-yritykseensä ensimmäisen työntekijän toimittuaan 150 päivää yrittäjänä. Minullahan on jo nyt työllistävä vaikutus, totesi Jenni puheessaan alle puoli vuotta NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman päättymisen jälkeen. Asiat pitää hoitaa itse ja mahdollisimman hyvin. Kukaan ei hoida minun asioita, ellen itse huolehdi siitä. Asiat myös tapahtuvat, kun itse on omaaloitteinen. Useissa yrittäjyyteen liittyvissä tutkimuksissa listataan yrittäjyyteen liittyviä taitoja. Accenturen (2014) laatimassa Suomen taitokartoituksessa yrittäjyystaidoiksi on kuvattu yhteistyö- ja ryhmätyötaidot, ongelmanratkaisukyky, luova ja innovatiivinen ajattelu, myyntitaito, markkinointi ja viestintäkyky sekä digitaaliset taidot. Tulevaisuuden työntekijöiden on oltava aiempaa luovempia, yhteistyökykyisempiä ja yrittäjähenkisempiä kuin koskaan aiemmin. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa yrittäjyys on kokemustemme mukaan oman miniyrityksen pyörittämisen lisäksi kaikkea tätä. Opitut tiedot ja taidot joutuvat oikean tekemisen kautta testiin ja kehittyvät eteenpäin vuorovaikutuksessa oman ryhmän ja ympärillä vaikuttavan verkoston kautta. Opin itsestäni sen, että teen mieluummin asioita itse kuin odotan muiden tekevän. Tämän voisi myös kääntää siten, että asiat kannattaa tehdä heti eikä odottaa parempaa aikaa. Nuorten mielestä yrittäjyyttä kuvasivat eniten seuraavat väitteet: Yrittäjyys on asenne tehdä töitä : 93 % vastanneista Yrittäjyys on tapa työllistää itsensä : 97 % vastanneista Yrittäjyys on mahdollisuus ottaa omat ideat käyttöön : 98 % vastanneista Yrittäjyys on omien elämäntaitojen ja tiedon sekä osaamisen kehittämistä niin työ- kuin vapaaajallakin. Yrittäjyys on tiedonjanoisuutta, halua oppia ja kehittää itseään. Yrittäjyysasenne on myös heittäytymistä. Yrittäjyys sopii sitkeille. Työelämä 2020 -hankkeessa julkaistussa raportissa (TEM 35/2013) tiivistetään työelämän arvopohjaksi tarkoitus, rohkeus, luottamus ja sinnikkyys. Samalla nostetaan esiin tosiasia, että suomalaisen työn ja siten koko yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttava ilmapiiri ei synny annettuna. Tämä antaa hyvän keskustelupohjan siihen, millaisena käyttäytymisenä arvot näkyvät työelämässä ja miten näitä arvoja voitaisiin vahvistaa ja kehittää jo koulutuksen aikana. Tarvitsemme innostusta ja itsensä johtamisen kykyä. Useissa tämän kyselyn vastauksissa mainittiin NY Vuosi yrittäjänä -kurssin aikana koetut oman työn johtamiseen liittyvät asiat. Tässä oman työn ja itsensä johtamisella tarkoitetaan jokaisen omaa pohdintaa ja käsitystä omasta itsestään: mikä motivoi tekemään työtä sekä omien voimavarojen, osaamisalueiden ja kehittämiskohtien tiedostamista. Arvot myös puhututtavat nuoria. Vaikka kyselyssä selvitettiin nuorten kokemuksia NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta, niin nuorten yrittäjyyteen ja työn tekemiseen liittyvien arvojen tutkiminen on hyvä alusta tutkimukselle tulevaisuudessa. (Asian nostaa esille mm. Yrittäjyyskasvatuksen aikakauskirja 1/2013). 6 NY:n Vaikuttavuuskyselyn tulokset ovat samansuuntaisia Accenturen kartoituksen kanssa. Kyselyyn vastanneiden mielestä kolme tärkeintä työelämässä tarvittavaa yrittäjämäistä taitoa ovat asenne, kyky ottaa ja kantaa vastuuta NY-vaikuttavuuskyselyn kysymykset muodostuivat kolmen keskeisen NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman sisältöteeman sekä sosiaaliset taidot: Yrittäjyys: Mitä yrittäjyys mielestäsi on? ympärille. Kartoitimme mielipiteitä sekä kokemuksia niin 15. Työelämässä tarvitaan yrittäjämäisiä taitoja. Valitse mielestäsi kolme (3) tärkeintä. yrittäjyysasenteiden, työelämätaitojen kuin taloudenhallinnan tulokulmista. Lisäksi pyysimme vastaajia kertomaan, miten yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta tulisi kouluissa Hyvät vuorovaikutustaidot kehittää, miten voisimme jatkossa tukea NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa opettavien työtä ja miten ohjelmaa voisi Täsmällisyys kehittää. Yrittäjyys Tää on tietoa, taitoa ja asennetta Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. (OKM 2009:7) Euroopassa on ollut kasvava kiinnostus yrittäjyyden opetuksen kehittämiseen ja erilaisiin toteutustapoihin jo 2000-luvun alusta saakka (mm. Lissabonin strategia 2000). Koulutuksen tehtäväksi on usein asetettu asenteiden, taitojen ja kulttuurin kehittäminen siten, että nuoret ryhtyisivät yrittäjiksi jo varhain. Suomessa koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin. Muutosta tapahtuu vähitellen. Kyky ottaa ja kantaa vastuuta Ennakkoluulottomuus Kyky viedä aloitetut asiat loppuun Asiantuntevuus (opintojen kautta) Asiantuntevuus (työssäopitun kautta) Verkostoitumiskyky Kyky mennä epämukavuusalueelle Oma-aloitteisuus Kyky vastaanottaa rakentavaa palautetta Huumorintaju Asenne (teen, kysyn, selvitän, hymyilen) Jokin muu, mikä 8% 2 8% 1 17% 1 2 2 34% 2 1 14% 4 4 4 6 57% 5 Yhteiskunta ja elinkeinotoimintaa luova yritystoiminta ovat jatkuvassa muutoksessa. Oman osaamisen kehittäminen ja nopea reagointikyky ovat tärkeitä taitoja, jotka auttavat niin yrittäjiä kuin työntekijöitä selviytymään muuttuvissa työympäristöissä. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opiskelijat pääsevät kehittämään omaa osaamistaan käytännössä, jonka kautta he oppivat tärkeitä taitoja, kuinka pärjätä muuttuvassa yritys- ja työelämässä tulevaisuudessa. Työelämätaidot Maailma on täynnä mahdollisuuksia työn suhteen Työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat murroksessa. Suomen muuttuessa yhä enemmän digitaaliseksi tietotaloudeksi työ kehittyy aiempaa monimutkaisemmiksi ongelmanratkaisutehtäviksi. Nyt etsitään työntekijöitä, joilla on yhden tai kahden tärkeän toiminnallisen taidon sijaan laaja valikoima valmiuksia, joiden ansiosta he pystyvät toimimaan saumattomammin ja tehokkaammin. Työelämätaitoihin liitetään useimmiten myös omien vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen ja kyky asettaa henkilökohtaisia tavoitteita. (Taitokartoitus 2014, Accenture.) Erityinen lisäarvo oli käytännössä tekeminen todellisella asiakaspinnalla. Peruskoulussa työskennellään kirjojen sivuilla, joten NY Vuosi yrittäjänä tarjosi mahdollisuuden oppia käytännössä kokeilemalla vastuunottamista omasta tekemisestä, osoitti suunnitelmallisuuden merkityksen työn laadukkaassa toteutumisessa ja näytti, kuinka omat mielikuvat ja todellisen asiakasryhmän toiveet eivät aina täysin kohtaa. Se opetti katsomaan maailmaa ennakkoluulottomammin pyrkien kuulemaan ympärillä olevien toiveet ennen omia, pitkälle vietyjä pohdintoja. Tieto- ja viestintätekniikan näkyminen NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on vahvistunut vasta kahden viime vuoden aikana. Sen lisäksi, että nuoret oppivat hyödyntämään sosiaalisen median tarjoamia kanavia yrityksen markkinoinnissa, tavoitteena on NY-vuoden aikana vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamista mahdollisuuksista oman yritystoiminnan kehittämisessä. Tieto- ja viestintätekniikka korostuu tulevaisuudessa. Pitäisi osata olla askeleen edellä. Tämän päivän taidot eivät enää riitä kymmenen vuoden päästä. Opin oman yritysideamme kautta vähän väkisinkin ohjelmointia. 7
Työelämä: Mitä asioita arvostat työssä? 11. Valitse Nuorten kolme mielestä (3) sinulle kolme tärkeintä tärkeintä asiaa asiaa työelämässä. ovat työn mielekäs sisältö, työssä kehittyminen ja palkka, jolla tulee toimeen. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet arvottivat työelämän tärkeitä asioita seuraavasti: 8 Kyselyn tulokset Tarvitsen tutkinnon menestyäkseni työelämässä. Työni sisältö on mielekästä. Minulla on mahdollisuus edetä urallani. Voin kehittyä työssäni. Koen tekeväni yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Työssä on kansainvälinen ulottuvuus. Minulla on kollegoita. Koen tekeväni vastuullista työtä. Voin viedä omia ideoitani eteenpäin työssäni. Voin tehdä työtäni itsenäisesti ja tehdä itse työtäni koskevia Työni on monipuolista. Työni tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia. Minulla on hyvä suhde esimieheen. Työpaikalla on kivaa. Työtehtäväni on rajattu tarkasti. Voin rikastua työllä ansaitsemillani tuloilla. Säännöllinen työaika 8-16 Palkka, jolla tulen toimeen. Jokin muu, mikä Tulevaisuudessa on sopeuduttava yrittäjähenkiseen työskentelytapaan. Oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä keskustelemaan sopimuksista ja ottaa vastuu tekemisistään ja sanomisistaan. Nuorten mielestä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma opetti seuraavia työelämätaitoja: NY-vuosi opetti vastuunottamista ja -kantamista : 89 % vastanneista NY-vuosi opetti viemään asiat loppuun : 84 % vastanneista NY-vuosi opetti tiimityötä : 84 % vastanneista Oma-aloitteisuus ja epämukavuusalueella toimiminen: Ikävätkin asiat oli pakko hoitaa, eikä kukaan ei ollut ns. hengittämässä niskaan. Eli jos en olisi hoitanut hommia, ne olisivat jääneet tekemättä. Opin tuotteistamaan oma-osaamisen ja hinnoittelemaan se realistisesti. 27% 3 1 8% 7% 1 8% 30% 20% 28% 26% 2 0% 1 17% 3 57% 5 Taloudenhallinta Tilinpäätös oli mahtava kokemus Minun mielestäni kouluissa pitäisi opettaa kaikille miten taloutta hoidetaan, miten rahaa käytetään käytännössä ja miten yrittäjyys oikeasti vaikuttaa Suomen talouteen ja yhteiskuntaan. Nuorten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja on haasteellinen myös talousosaamisen näkökulmasta. Nuoret omaksuvat helposti uusia tuotteita ja palveluita ja he ovat otollinen kohderyhmä markkinoinnille ja mainonnalle. Esimerkiksi erilaisia luottoja markkinoidaan nuorille näkyvästi. Nuoret ostavat tuotteita ja palveluita, tekevät erilaisia sopimuksia ja hoitavat pankkiasioita verkossa tai älypuhelimella. Opin tuotteistamaan oman osaamisen ja hinnoittelemaan sen realistisesti. Monet nuoret uskovat ymmärtävänsä ja hallitsevansa arjen talousasiat. Käytännössä heiltä kuitenkin usein puuttuu suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa. Itsenäisen elämän aloittaminen edellyttää nuorilta perustaloustaitoja, kuten ymmärrystä elämisen kustannuksista ja taitoa kontrolloida omia raha-asioita. Opin ajattelemaan oman lompsan logiikalla kuinka seurata tuloja ja menoja ja pitää ne tasapainossa. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa yritys toimii oikealla rahalla. Lukuvuoden aluksi osakkaat sijoittavat yritykseen maksimissaan 40 euron alkupääoman, jonka pohjalta he lähtevät tekemään budjettia. Lainan ottaminen NY-vuoden aikana on kielletty. Lukuvuoden päätteeksi nuoret tekevät tilinpäätöksen, ja mahdollinen voitto jaetaan osakkaiden kesken. Vaikka yrityskumppaneinani olivat läheiset ystäväni, kohtasimme konflikteja ja ongelmia läpi ohjelman. Ne kuitenkin selvitettiin kunnialla. Lisäksi kurssin loppuun sijoittunut tilinpäätös oli mahtava kokemus, sillä pidän järjestelmällisyydestä ja tarkkuutta vaativasta työstä! Kysyimme NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneilta mitä taloustaitoja he oppivat ohjelman aikana ja vastaavasti vertaisryhmältä mitä taloustaitoja he oppivat toisen asteen opintojensa aikana. Ohjelman suorittaneista 67 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että oppi ymmärtämään yrittäjien merkityksen yhteiskunnassa (työllistäjänä ja verojen maksajina). finanssilukutaitoja? Vastaavasti 45 % vertaisryhmästä oli melko tai täysin Opin ymmärtämään samaa yrittäjien mieltä: merkityksen yhteiskunnassa (työllistäjänä). NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Omaa taloudenhallintaa ja 7% 1 1 2 30% 3 4 Opin miten kaikkia koulussa opittuja taitoja ja tietoja voidaan hyödyntää todellisessa elämässä. Olen myös ikätovereitani kokeneempi esim. omien rahaasioiden hoidossa ja kunnossa pitämisessä. Sain kuulla mielenkiintoisia tarinoita yrittäjien taustoista ja ymmärsin, että jokaisella, jolla riittää uskoa ja haluaa yrittää on yhtä hyvä mahdollisuus pärjätä. Kyselyn tulokset Ohjelman suorittaneista 59 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että oppi kirjanpidon alkeet ohjelman aikana. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Omaa taloudenhallintaa ja Vastaavasti vertaisryhmästä vain 21 % oli melko tai täysin finanssilukutaitoja? samaa mieltä, että oppi kirjanpidon alkeet toisen asteen Opin kirjanpidon alkeet. opintojensa aikana: NY Vuosi osana yrittäjänä kokonaisuutta. -ohjelma: Vastaavasti Omaa 57 % taloudenhallintaa osuus vertaisryhmästä ja finanssilukutaitoja? oli: Opin ymmärtämään oman työni arvon osana kokonaisuutta. 14% 1 14% 1 14% 2 2 27% 36% 34% 46% 4 54% Ohjelman suorittaneista 80 % oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että oppi ymmärtämään oman työnsä arvon Kyselyn vastausten perusteella NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma vahvistaa toisen asteen nuorten talouslukutaitoja. Nuoret kokevat tekemällä oppimisen hyväksi tavaksi opetella myös talouslukutaitoja sekä muita yhteiskunnallisia taitoja. 9
NY Vuosi yrittäjänä opettaa yrittäjyyshenkisyyttä työelämässä ja omassa bisneksessä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on monipuolinen kokonaisuus. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on pitänyt pintansa eri aikakausilla juuri siksi, että se mukautuu yhteiskunnan muutoksessa ja koska sen sisällöt ovat universaaleja. Ohjelmasta saatuihin kokemuksiin vaikuttaa ennen kaikkea jokaisen yksilön persoona, ja myös opettajalla ja NY-neuvonantajalla on vaikutusta. Yrittäjähenkisyys ja käytännön kokemus ovat tärkeitä. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta asenne työhön ja valmiudet työllistää itsensä auttaa työelämään kiinni pääsyssä. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Miten ohjelma vaikutti sinuun? Madalsi Kyselyn kynnystä mukaan oman yrityksen ohjelman perustamiseen. merkittävimpiä vaikutuksia oli asenteissa. Vastanneista 66 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma madalsi kynnystä ryhtyä yrittäjäksi: 6% 2 34% NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Miten ohjelma vaikutti sinuun? Kyselyyn vastanneista 11 % oli perustanut yrityksen Sai opinto-ohjelman minut harkitsemaan vaikutuksesta. oman yrityksen Lähes perustamista. puolet vastanneista oli vielä opiskelijoita, joten tällä saattaa olla vaikutusta tulokseen, koska yrityksen perustamista harkitsi 67 % vastanneista: 1 18% 2 38% Lisäksi nuoret kokivat, että ohjelma vahvisti heidän oma- NY aloitteisuuttaan, Vuosi yrittäjänä mikä on -ohjelma: myöhemmin Miten näkynyt ohjelma jatko-opin-vaikutti sinuun? toimimaan noissa ja oma-aloitteisesti työelämässä. Jopa 89 % vastanneista oli melko tai täysin samaa mieltä, että NY-vuosi opetti toimimaan oma-aloitteisesti: Johtamista, esiintymistaitoja ja kokonaisuuksien hallintaa Jos oikeasti haluat menestyä ja saavuttaa jotain niin sen eteen saa oikeasti tehdä työtä. Myös se ilkeäkin huomio, että kannattaa katsoa kenen kanssa hommiin alkaa, ettei pääty tekemään itse kaikkea työtä. NY-vaikuttavuuskyselyn avoimissa vastauksissa korostuvat ohjelman erityisenä lisäarvona tai opittuna taitona vastuun ottaminen, toimeen tarttuminen ja asioiden vieminen loppuun saakka. Monet vastanneista kokevat myös oppineensa asioiden suunnitelmallisuutta ja organisointikykyä. Vastauksissa korostui myös ymmärrys siitä, miten tehdään yhdessä töitä ja ratkotaan konfliktitilanteita. Monet vastanneista ovat myös oivaltaneet, miten asiat toimivat käytännössä. Ammattikoulussa tai lukiossa ei opeteta johtamistaitoja ollenkaan. Tehtäväni NY-firmamme toimitusjohtajana toi lisää johtamistaitoja, joita on toki karttunut mm. koulun ryhmätehtävien kautta ikään kuin itsestään. Oppimista oli myös siinä, että asiat tehtiin aivan itse, eikä joku muu ollut antamassa toimeksiantoja. Minusta suomalaisissa kouluissa on aivan liian vähän esiintymistä, vaikka esiintymistaito ja kyky ilmaista asiansa selkeästi ja vakuuttavasti on työelämässä erittäin tärkeää todella monissa hommissa. NY-ohjelmassa hyvää olikin se, että sai/joutui esiintymään paljon, mikä oli aluksi todella pelottavaa, mutta loppuvaiheessa siitä oppi pitämään ja sai onnistumisen kokemuksia. Opin myös rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa: ennen NY-ohjelmaa en uskaltanut esimerkiksi soittaa itse juuri mihinkään, vaikka asiakaspalvelijoiden kanssa puhuminen tuntui tosi vaikealta, mutta NY-vuosi opetti ottamaan puhelimen käteen ja hoitamaan asioita myös tuntemattomien ihmisten kanssa. 6% 3 6% Esimerkit ovat nuorille tärkeitä 10 NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman aikana sain oikeasti ottaa vastuun tekemisistäni, ja vastasin niistä maksaville asiakkaille. Pääsin huolehtimaan asiakasprojekteista alusta loppuun: asiakashankinta, työn tekeminen, laskutus. Näin kokonaisvaltaista kuvaa yrittäjyydestä, ja toimialasta yleensä, ei olisi voinut koulutyössä saada. 37% 5 Tärkeä oppimani taito oli organisointitaito: kyky hoitaa tehtävät tehokkaasti hahmottaen käytettävissä olevan ajan asettamat vaatimukset, delegoiden tai itse. NY-vaikuttavuuskyselyn avoimista vastauksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kannustavina erilaisten yrittäjätarinoiden voiman opetuksen rinnalla. Tarinoista tulee esiin se asenne, jota on vaikea opettaa. Taivas+Helvetti -kirjat esittelevät suomalaisten yrittäjien tarinoita, joista jokainen voi inspiroitua omalla tavallaan. NY-vuoden jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt Riku Korhonen on mukana innostamassa omalla tarinallaan T+H vol. 2 -kirjassa. 11
Kiitosta, kannustusta ja koulutusta opettajille Yrittäjyys ajattelutapana pitäisi saada kumpuamaan ihmisistä sisältäpäin. Opettajille pitää tarjota koulutusta ja oikeita kokemuksia. NY-kurssin opettaja on keskeisessä roolissa lukuvuoden mittaisella matkalla. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman kasvanut käyttäjämäärä osoittaa, että opettajien asenteet eri kouluasteilla ovat muuttuneet positiivisemmaksi. Opettajien tiedolliset ja taidolliset yrittäjyysopetuksen valmiudet vaihtelevat. Vastaajilta saatu palaute antaa hyviä kehittämissuuntia NY:lle opettajien koulutuksen vahvistamiseen jatkossa. Nuoret antavat opettajille kiitosta tien viitoittamisesta ja kannustamisesta sekä kehuvat heitä aktiivisesta otteesta myös koulun ulkopuolisten vapaaehtoisten ja kouluvierailujen järjestämisestä. Samalla nuoret kuitenkin toivovat opetushenkilöstölle enemmän koulutusta yrittäjyyskasvatukseen sekä ulkopuolisia valmentajia ja lisämateriaaleja kurssin tueksi. 10 000 nuorta mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2016 Tärkeintä ei niinkään ollut opittu taito, vaan ymmärrys siitä mitä kaikkea yrittäjyys voi olla. Yrittäjyyskurssista ei ole hyötyä pelkästään niille ketkä ovat yritysmaailmasta kiinnostuneita vaan ihan kaikille! Kurssilla monet elämään liittyvät asiat selitettiin paremmin kuin esim. yhteiskuntaopin tunneilla. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Hauska tapa oppia? on toimiva Kaiken oppimismalli kaikkiaan yrittäjyyteen. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa pidettiin hyvänä oppimismallina. Vastaajista peräti 89 % totesi, että ohjelma on toimiva malli yrittäjyyden opettamiseen: Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin samaa mieltä 4 47% Yhteiskunta on kaikkialla suurten haasteiden edessä. Työelämässä tarvittavien taitojen, työmarkkinoille pyrkivien nuorten todellisten taitojen ja parhaat työllistymismahdollisuudet tarjoavien alojen välillä oli merkittäviä eroja (Accenture). Koulut ovat avainasemassa nuorten tavoittamisessa ja tarvittaviin taitoihin vaikuttamisessa. Koulujen apuna toimii YES-verkosto, joka vaikuttaa kouluissa toteutettavaan yrittäjyys- ja työelämäkasvatukseen ja toimii opettajien ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatustyön resurssina. YES tarjoaa opetushenkilöstölle koulutusta, verkottaa kouluja yritysyhteistyöhön ja on mukana rakentamassa laajempia, maakunnallisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Näihin strategioihin on sisällytetty toimenpiteitä ja rakennettu malleja siitä kuinka yrittäjyyskasvatus ja sen tavoitteet toteutuvat kaikilla kouluasteilla. Koulutuksen järjestäjät muuttavat strategiat konkreettisiksi teoiksi. Tällä hetkellä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on kirjattu useaan maakunnalliseen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan toisen asteen toimintamalliksi, mikä vahvistaa Nuori Yrittäjyys ry:n tavoitetta saada 10 000 perus- ja toisen asteen nuorta mukaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2016 2017. Tavoitetta tukee myös yrittäjyyden näkyminen tulevissa opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksissa sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa. Pitäisi opettaa yleistä työelämässä käyttäytymistä: mitä työn tekeminen yleisesti vaatii ja miten se poikkeaa kouluarjesta. 12 13
Kuka perustaa yrityksiä ja luo uusia työpaikkoja Suomessa 2020- ja 2030-luvuilla? NY-vaikuttavuuskyselyssä kysyimme työuran alkumetreillä olevalta kohderyhmältä, millaisia asioita koulussa pitäisi nyt ja lähitulevaisuudessa opettaa. Nuoret listasivat keskeisiä teemoja opetuksen kehittämiseksi: - Sosiaalisen kyvykkyyden parantaminen: vuorovaikutus-, esiintymis- ja tiimityötaidot sekä verkostoituminen - Tieto- ja viestintekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen muuttuvassa työssä digimurroksen aikana - Vastuullinen taloudenhallinta ja kirjanpitotaidot - Oman osaamisen markkinointi ja myyminen - Opitun soveltaminen käytäntöön, käytännön kautta yrittäjyyden oppiminen ja työelämätaitojen harjoittaminen Kouluissa pitäisi opettaa, että epämukavuusalueelle meneminen on välttämätöntä työelämässä ja että tarkentavia tietoja saa internetistä, ja niiden hakemisessa on oltava aktiivinen. Pitäisi myös opettaa, että epäonnistumiset ovat vain askelia matkalla menestykseen, joten oppilaiden tulisi kokeilla paljon erilaisia asioita, jotta oma juttu lopulta löytyy. Nuorilta saatujen vastausten perusteella voidaan esittää kysymys: Voisiko Suomi olla Euroopan ensimmäinen maa, jossa maailman parhaissa kouluissa omaksuttu osaaminen otetaan käyttöön yrittäjämäisesti jo koulutuksen aikana? Sen vaikutus työttömyyteen, yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe vuonna 2020. Jos Nuori Yrittäjyys ry:n tavoitteet toteutuvat, siihen mennessä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuu 50 % ikäluokasta. Vuonna 2020 on varmasti haastavaa saada töitä ja yritysten kilpailu on kovaa. Voisi nostaa enemmän esille faktoja yrittäjyyden riskeistä ja hankaluuksista joita saattaa kohdata, jotta osaa toimia vaikeissakin tilanteissa. Laajempi kyselyn vastausten kooste on nähtävillä osoitteessa nuoriyrittajyys.fi/medialle. Tietoa NY-vaikuttavuuskyselystä NY-vaikuttavuuskyselyyn vastasi yhteensä 425 henkilöä, joista 332 oli suorittanut NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman ja 93 toimi vertaisryhmänä, joka ei ollut suorittanut ohjelmaa. Vastanneista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajista 70 % on iältään 21 30-vuotiaita. Vastanneista 70 % oli valmistunut joko lukiosta tai ammattikoulusta. Suurin osa vastanneista joko opiskelee päätoimisesti (50 %) tai on työelämässä (42 %). 52 %:lla vastanneiden vanhemmista ei ole yrittäjätaustaa. Alueellisesti vastauksia tuli eniten niiltä, jotka kävivät toisen asteen koulutuksensa Uudellamaalla, Keski-Suomessa tai Pirkanmaalla. Niistä vastaajista, jotka olivat osallistuneet NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, 68 % oli suorittanut ohjelman vuosien 2000 2011 välillä. Lähteet Oikeat taidot Suomen tulevaisuudelle - Suomen taitokartoitus. Accenture, 2014 Työelämä2020 -verkkosivusto. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti 35/2013 Entrepreneurship Action Plan 2020. Europe COM, 2012 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 7/2009 Yrittäjämäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turun yliopisto, 2011 Opetuksen yrityspalat käytännön malleja yrittäjyyskasvatukseen. Kasvu yittäjyyteen hankeraportti 2011 Yrittäjyysosaamisella kilpailukykyä. Suomen Yrittäjät, 2014 Yrittäjyyskasvatuksen aikakauskirja. Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura, 1/2013 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, 2012 Valmistu töihin Mihin? Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, 2012 Impact of Entrepreneurship Education in Denmark. Young Enterprise Danmark, 2011 Toiminta, tulokset ja vaikuttavuus 2006-2007. Nuori Yrittäjyys ry. Tilastokeskus, eri tietokantoja. 14 15
NY-vuoteni oli erittäin hyvä kokemus ja tienasin vähän rahaakin. Idea nuoren koululaisen omasta yrityksestä, jota voi pyörittää ihan itse ja oman mielen mukaan on minusta erittäin tehokas ja hyvä idea. NY on voittoa tavoittelematon yhdistys, ja se kuuluu kansainväliseen Junior Achievement Worldwideen. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1995. Nuori Yrittäjyys ry haluaa omasta ja ohjelmissa mukana olevien nuorten puolesta kiittää seuraavia yrityksiä ja säätiöitä, jotka osaltaan mahdollistavat NY-toiminnan Suomessa. Pääyhteistyökumppanit R A H O OPETUSHALLITUS IT TA A H A N K E T TA Yhteistyökumppanit KOTISIVUKONE Perustajajäsenet Toimintaa tukevat säätiöt Jenny ja Antti Wihurin rahasto Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö - kumppanit