Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan.
18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 199=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 2=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
4, Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit 1) 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3, Vuosikate Investoinnit, netto 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.
2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuosina 1997-214, mrd. (Kunnat ja kuntayhtymät) Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan -2,5
Kuntien lainakannan muutos 2-214, milj. 16 14 12 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2-214 syömävelkaa on otettu noin 6 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2-214 lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien lainakanta 31.12.2-214, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 3 2 5 Alle 6 as. kunnat 6-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Manner-Suomi 2 1 5 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuoden 214 tiedot tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien lainakanta 31.12.213, /as. Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 2 54 euroa/asukas Suurin: Pienin: Kökar 9 51 Jomala Kannonkoski 6 111 Valtimo Reisjärvi 5 83 Kumlinge Toholampi 5 781 Luumäki Kyyjärvi 5 763 Juuka Hanko 5 71 Rauma 14 Pietarsaari 5 654 Hammarland 66 Raahe 5 544 Kauniainen 11 Lahti 5 412 Pyhäranta 127 Kokkola 5 335 Ylitornio 151 Vaala 5 17 Koski Tl 165 Taivassalo 4 846 Karvia 198 Vantaa 4 79 Sysmä 28 Nivala 4 681 Pyhäjärvi 291 Hämeenkoski 4 65 Hirvensalmi 414 Lainakanta, /asukas: Alle 1 (41) 1 2 5 (15) 2 51 4 (99) Yli 4 (3) Maakuntakeskus Kuntarajat: MML
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2-213, mrd. 2 3,8,2 8,7 12,7 21 4,1,3 9,1 13,5 22 4,5,3 9,5 14,3 23 5,2,4 9,9 15,5 24 6,2,5 1,1 16,8 25 7,1,6 1,3 18, 26 7,7,7 1,5 18,9 27 8,2,8 1,8 19,8 28 8,7,9 11,2 2,8 29 9,8 1, 11,9 22,8 21 1,5 1,2 12,9 24,6 211 11, 1,3 13,3 25,5 212 12,3 1,5 13,5 27,4 213 13,8 1,7 14,7 3,2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 3 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus
Kuntakonsernien lainakanta 31.12.213, /as. Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 5 544 euroa/asukas Suurin: Pienin: Kotka 1 514 Jomala Maarianhamina 1 164 Kumlinge Lainakanta, /asukas: Toholampi 1 6 Hammarland 66 Alle 2 5 (65) Raahe 9 825 Brändö 766 Kökar 9 51 Valtimo 791 2 5 4 (11) Kittilä 9 152 Pyhäranta 89 4 1 6 (93) Vantaa 8 96 Korsnäs 898 Hartola 8 958 Merikarvia 1 6 Yli 6 (52) Nivala 8 72 Eckerö 1 98 Maakuntakeskus Kemijärvi 8 669 Parikkala 1 14 Kokkola 8 36 Eurajoki 1 172 Kajaani 8 217 Rauma 1 191 Kyyjärvi 7 99 Pomarkku 1 229 Jyväskylä 7 961 Geta 1 246 Lahti 7 956 Koski Tl 1 324 Kuntarajat: MML
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 199-219 Mrd. 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 (Vuosien 215-219 arviot painelaskelman mukaan) Mrd. %:a BKT:sta 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 % BKT:sta 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähde: Vuodet 199-214 Tilastokeskus, vuosien 215-219 arviot VM.
% 14 12 1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2-219, %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 1 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) 24 22 2 8 6 Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys 18 16 4 14 2 12 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 219 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 215-219, 19.3.215). Vuonna 219 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 1 Lähde: Vuodet 2-214 Tilastokeskus, vuosien 215-219 arviot VM (painelaskelma).