AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1



Samankaltaiset tiedostot
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

Mitä on RAY:n seuranta?

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Seurannan sisältö ja kehittäminen

Mitä on RAY:n seuranta?

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Pähkinöitä pussiin hankekoulutus Jyväskylä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Oivaltava päivät Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen,

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

AlueAvain-päivä. Tampere Kajaani Anne Kukkonen,

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Oiva-hankepoliklinikka

AvuSTuS- STRATegIA

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

ONNISTUNEEN HAKEMUKSEN PROSESSI

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Oivaltava-hankepoliklinikka

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Omaishoitajat ja läheiset liiton ja paikallisjärjestöjen hallitusten neuvottelupäivät

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Aineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

SOTE-järjestöjen alueverkosto

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Ehkäisevä päihdetyö, hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen Järvenpäässä Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja Yhteistyöpäivä

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hyvinvointia kohtaamisesta

Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

ARVIOINTISUUNNITELMA

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

RAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

Transkriptio:

AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1

Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta Sähköinen asiointi Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 2

Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen saajat / kohteet yhteensä 756 kpl / 1 557 av.kohd. (781) (1 587) Avustusstrategian vahvistamisen päälinja 86,7 milj. euroa ehkäisemisen päälinja 89,7 milj. euroa auttamisen päälinja 114,7 milj. euroa Yleisavustukset (Ay) 51,7 milj. euroa (51,9) Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 132,8 milj. euroa (123,1) Investointiavustukset (B) 40,3 milj. euroa (34,4) Projektiavustukset (Ci / Ck) 66,2 milj. euroa (58,8) Valtiokonttorille 99,3 milj. euroa (99,3) (Vuosina 1993 2012 yhteensä noin 1,7 miljardia euroa) Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 3

Vuoden 2013 avustusvarat Avustussumman arvioidaan olevan 305 miljoonaa euroa (2012: 291 milj. euroa) Varaukset noin 251 miljoonaa euroa (2012: 218 milj. euroa) eli noin 82 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 54 miljoonaa euroa (2012: 73 milj. euroa) Valtiokonttorille 91 miljoonaa euroa (2012: 99,3 milj. euroa) Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 4

Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 5

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 6

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Vaikuttaminen omassa lähiympäristössä ihmisten aito mahdollisuus oman lähiympäristönsä kehittämiseen tilojen hyödyntäminen yhteisöllisyyden edistämiseksi terveellinen lähiympäristö Sukupolvien välinen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus sukupolvityö eli eri sukupolvien kohtaaminen ja yhteen saattaminen toimintoja joissa eri-ikäiset toimivat luontevasti yhdessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tukee ihmisten hyvinvointia sekä viihtymistä Nuorten voimavarojen vahvistaminen nuorten osallisuuden lisääminen ja mielekäs tekeminen kaveriyhteisössä nuorten aktiivisuuden lisääminen nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja vastuullisuuden lisääminen arjessa positiivinen elämänasenne Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 7

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 8

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Perheiden varhainen tuki eri elämäntilanteissa tuetaan perheiden toimintakykyä ja voimavaroja elämänmuutos- ja nivelvaiheissa huomioidaan erilaiset perhetilanteet ehkäistään turvallisuutta uhkaavia ongelmia hyödynnetään perheiden parissa työskentelevien eri tahojen osaamista ja yhteistyötä. Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdennettava ongelmia ehkäisevä tuki kehitetään ja levitetään uusia toimintamalleja nuorten kohtaamiseksi viedään toimintoja sekä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia sinne, missä nuoret ovat edistetään syrjäytymisriskissä olevien nuorten arjen hallintaa reagoidaan sosiaalisiin ongelmiin sekä fyysisten ja psyykkisten ongelmien kasautumiseen matalan kynnyksen toiminnalla lisätään monialaista yhteistyötä nuorison parissa toimivien välillä kuullaan ja osallistetaan nuoria heille tarkoitettujen toimintojen suunnittelussa. Työikäisen väestön kohtaamat riskitilanteet ja järjestölähtöinen tuki tuetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ehkäistään sähköiseen mediaan liittyvien riippuvuuksien syntymistä ehkäistään työttömyyteen mahdollisesti liittyviä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä esim. vaikuttamalla toimintakykyyn. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 9

Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman sekä kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Ammatillisen työn, vertaisuuden ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen Järjestölähtöisen auttamisen niveltäminen virallisiin palvelujärjestelmiin Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 10

Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Joitakin painopistealueita vuodelle 2013 Työllistymisen edellytysten edistäminen lähtökohtana on osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä tuetaan ja autetaan niitä ryhmiä jotka eivät syystä tai toisesta uskalla hakeutua julkisten palvelujen piiriin sekä niitä ryhmiä, jotka jäävät virallisen auttamisjärjestelmän ulkopuolelle Perheväkivallan ehkäiseminen ja uhrien tukeminen tuetaan väkivallan uhrien auttamista ja ehkäisevää työtä väkivallan tekijöiden parissa silloin, kun julkinen palvelujärjestelmä ei tarjoa apua. Toiminnalla autetaan ja tuetaan ihmisiä hakeutumaan julkiseen palvelujärjestelmään. Vertaistuki ja keskustelumahdollisuuksien tarjoaminen on julkisen palvelujärjestelmän antaman avun rinnalla. Tukipalvelut kehitetään yhteistyössä julkisen palvelujärjestelmän kanssa Elin- ja asuinympäristön turvallisuuden luominen toimintoja, joilla edistetään erityisryhmien turvallisuutta. Avustamisen kohteena voivat olla esim. omassa kodissaan asuvat vammaiset, joiden turvallisuutta tuetaan ja kehitetään lähiympäristön yhteisöllisyyttä eri asukasryhmien välillä Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 11

Yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia Muuttuvat toimintatavat Toiminnan tarpeiden kartoittaminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen ja yritysten välinen Alueellisen toiminnan tukirakenteet Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Ammatillisen työn, vapaaehtoisuuden ja vertaistuen yhdistäminen Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 12

Mitä on seuranta? Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 13

Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen avustusten tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 14

Mihin seurannalla pyritään? 1) Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. 2) Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. 3) Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. 4) Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 15

Miten seuranta toteutetaan? Luodaan strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. RAY:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö ja seurantatiimi Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen 2) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 3) Yhteistyökumppaneiden (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 4) Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta 5) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 6) Yhtenäinen projektien loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 16

Seuranta perustuu toimintakokonaisuuksiin, joita ovat: 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3) Loma- ja leiritoiminta 4) Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 5) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 7) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 8) Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen 9) Kriisiauttaminen Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 17

Miten seuranta toteutetaan Seurantajärjestelmä kehitetään vuosien 2011 ja 2012 aikana ja otetaan käyttöön 2013 Seuranta on toimintokohtaista Järjestöissä oltava ihmiset, jotka ovat vastuussa rahoitetun toiminnan itsearvioinnista ja tulosten sekä vaikutusten raportoinnista RAY:lle C-projektit toimittavat tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen joka vuosi, Aktoiminnot joka toinen vuosi Ay-toimintojen seurantasykli on kolme tai neljä vuotta Kysymykset ovat yksinkertaisia ja vastaamiseen ei mene kauan aikaa. Vastaamaan pääsee valmiiseen järjestelmään ihan koska vain. Järjestöt saavat itse päättää, miten ne vaadittavan tiedon keräävät. Keskeistä kerätä itselle olennaista tietoa yksinkertaisella ja hyödyntämiskeskeisellä tavalla! Kaikki vastaukset analysoidaan. Mutta seuranta ei valvo, vaan kehittää!! Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 18

Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppuraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 19

Tee avustushakemus verkossa kehittämiskoordinaattori Sini Toikka 20

RAY siirtyy verkkoasiointiin Tiedon kulku nopeutuu, kun järjestöt pääsevät käyttämään verkkoa asioidessaan RAY:n kanssa. Hakemuksen täyttäminen on joustavampaa ja sen käsittely nopeutuu. Avustukset vuodelle 2013 haetaan verkkoasioinnin kautta. Verkkoasioinnissa otetaan käyttöön aluksi valmistelun osuus. Vuonna 2013 valmistuvat valvonnan ja seurannan osuudet, vuonna 2014 maksatus. 21

Hae ensin käyttöoikeutta Verkkoasiointia varten haetaan ensin käyttöoikeudet ja tunnukset lomakkeella, joka löytyy RAY:n nettisivuilta aineistopankista (aineistopankki - lomakkeet - muut). Toimita hakemus postitse osoitteeseen Avustusosasto / toimistotiimi PL 32, 02601 Espoo tai lähetä se sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen asiointituki@ray.fi Mikäli haet avustuksia toukokuussa, täytä käyttöoikeushakemus 2.4. alkaen huhtikuussa. Mikäli haet avustuksia syyskuussa, täytä käyttöoikeushakemus loppukesän aikana. 22

23

Verkkoasioinnin aloittaminen Saatuasi tunnukset tee hakemus verkossa. Hakemuksen liitteet tulee myös toimittaa verkkoasioinnin kautta. Asiointipalvelulinkki löytyy RAY:n www-sivuilta. Lisätietoja: www.ray.fi -> ajankohtaista 24

25

Lisätietoa verkkoasioinnista Järjestöille tiedotetaan verkkoasioinnin etenemisestä ja toukokuun sekä syyskuun hakujen tekemisestä verkon kautta RAY:n verkkosivuilla, Avustusinfo-uutiskirjeissä ja Tukipotti-lehdessä. Hakemusten täyttämiseen liittyvissä sisältökysymyksissä neuvoo avustusvalmistelija. Käyttöoikeuksien hakuun liittyvissä kysymyksissä kannattaa soittaa avustusosaston asiointituen numeroon: 040 678 7032 tai laittaa sähköpostia osoitteeseen asiointituki@ray.fi 26

Kiitos Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 27