AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä, jonka varrella on eriikäiviä kivipenkereitä. Valkoinen kahitiilirakennus on 1960-luvulle tyypillinen ja kattovuotojen takia kunnostettu. Siltä aukeaa näköalan Haikon kartanon urheilupainotteiseen aukeaan rinteeseen. Tontilla ei ole talousrakennusta. Kalliokumpareella on pieni huvimaja. Käytävä johtaa pihasta Kartanohotellin toimisto- ja työtilarakennuksien välistä kartanon päärakennukselle. Käytävä toimii huoltoajoväylänä. Sitä reunustaa paikoin vanhoja muureja ja paikoin uusia muureja. 1-148 asuinrakennus 84 k-m² 1937 kunnostus noin 2013 Yksikerroksinen omakotirakennus on hiljattain kunnostettu. Kuva eteläjulkisivusta. 1
Kuva pohjoisesta julkisivusta. tuntematon, laajennus 1-147 asuinrakennus 55 k-m² 1972 Rakennuspaikalla näkyy kartassa rakennus jo 1960- luvulla. Vanhaa hirsirakennusta on laajennettu 1970-luvun alussa. Tontti on jyrkässä rinteessä. Pihapiirissä kasvaa hienoja tammia ja mäntyjä. Kuvat eteläjulkisivusta Kuva pohjoisesta rinteestä sisääntulotieltä. 2
Saunarakennus Talousrakennus Kiinteistön 1-147 sauna on noin 40 k-m² ja rakennettu luultavasti alun perin 1960 luvulla ja uudistettu viimeksi 2000-luvulla. Se on rakennettu rinteeseen osittain pylväiden varaan noin tasolle 3 metriä mpy. Kiinteistön 1-147 rannassa sijaitsevaa talousrakennusta on muutettu useaan otteeseen. Se on rakennettu alun perin luultavasti 1970-luvulla. Sen kerrosala on nykyisin noin 10 k-m². Se sijaitsee alavalla rannalla ja kastuu ajoittain tulvien vuoksi. Merimaisemassa ei näy kiinteistöjen 1-147 ja 1-148 rakennuksia. Rajanaapurit näkyvät hyvin. 2. Matkailupalvelualueen rakennukset 3552-1 Kartanohotellin päärakennus 1408 k-m² 1912 Kuvassa Haikon kartanon päärakennus etelästä. 3
Hotellialueen rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus on Armas Lindgrenin vuonna 1911 suunnittelema kartano. Se rakennettiin vanhan päärakennuksen paikalle puiston yläosaan. Työn aloittivat von Etterit, mutta toteutus jäi kesken. Kartano rakennettiin valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan 1960-luvulla. Kellarikerroksessa olivat sauna- ja uima-allasosasto, keittiö ja varastoja, ensimmäisessä kerroksessa ravintolatilat ja toimisto sekä muutama hotellihuone, toisessa ja kolmannessa kerroksessa hotellihuoneita. Rakennuksessa on tehty sisätilamuutoksia. Vuonna 1983 yhdistettiin ensimmäisen kerroksen hotelli ja toimistohuoneet ravintolasaliksi ja vuonna 1987 muutettiin uima-allasosasto ravintolasaliksi. Kuvassa Haikon kartanon päärakennus sisääntulotieltä katsoen. 3552-1 kylpylä ja hotelli 11013 k-m² 1973 Kuva kylpylähotellista päärakennukselta katsoen. Oikeassa reunassa näkyy laajennuksena tehty sisäänkäynti kongressikeskukseen. Arkkitehti Osmo Solansuun on suunnitellut 1970-luvulle tyypillistä betoniarkkitehtuuria edustavan terveyskylpylän, hotellin ja sen laajennukset. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1974, kongressihotelliosa 1982 sekä uusin hotelliosa 1989. Rakennuksen kerrosala on yhteensä 11 013 k-m². Kuvassa on katettu käytävä, joka johtaa kongressihotellilta ja kylpylältä kartanon päärakennukselle. 4
Kuva vasemmalla on kongressihotellin itäpäästä, jossa näkyy naapurikiinteistön asuinrakennus. Kuva oikealla on kongressihotellin matalammasta länsipäästä, jossa taustalla näkyy puiston vanhojen lehmusten rinki ja niiden takana hotellialueen keskeisen maisematilan aukeaa rinnettä. Kuva rantakäytävältä, jonne kylpylä- ja kongressihotellin julkisivuja näkyy osittain verhotusti. 3552-1 toimistorakennus 230 k-m² 1800 Kuvassa alueen vanhin rakennus puiston avoimesta maisematilasta katsoen. Alueen vanhin rakennus sijaitsee ylärinteessä päärakennuksesta lounaaseen. Se on rakennustaiteellisesti paikallisesti merkittävä. Rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se saattaa olla 1800-luvulta ja sijoittuu kohtaan, jossa on vuoden 1873 senaatinkartassa rakennus. Se on puinen, kaksikerroksinen, XX k-m² ja nykyään toimistotilana. Sen yhteydessä on kaksi talous- ja varastorakennusta 1980-luvulta. 5
3552-1 talousrakennus 152 k-m² 1980-luku? 3552-1 talousrakennus 226 k-m² 1986 3552-1 Ravintolapaviljonki 673 k-m² 2007 Kuvat talousrakennuksista ja katoksista, jotka on rakennettu 1980-luvulla vanhan sivurakennuksen taakse. Niiden välistä kulkee huoltoyhteys urheilualueen kautta rantaan. Kuvassa rantaravintolan meren puoleinen julkisivu. 3552-1 saunarakennus 281 k-m² 1990 3552-1 saunarakennus 92 k-m² noin 1965 Kuvassa näkyy 1980-luvun rantasaunan takana kongressihotellisiipi, joka on myös 1980-luvulta. Rakentamisvaiheessa säästettiin rinteessä olleita mäntyjä ja istutettiin mäntyjen taimia. Nämä ovat vähitellen varttumassa maisemakuvassa merkittäviksi. 6
Kuvat niemen kärjen rantasaunasta, joka rakennettiin hirrestä betonisokkelille1960-luvulla. 3552-1 talousrakennus 25 k-m² noin 2000 talousrakennus 30 k-m² noin 2000 Puistoon on 1990-luvun lopussa tai aivan 200-luvun alussa rakennettu WC- ja huoltorakennukset. Puistossa sijaitsee myös 1980-ja 1990-luvuilla rakennettuja huvimajoja ja katoksia hotellivieraita ja juhlakäyttöä varten. Kuvassa näkyy pienen paviljongin edessä nuoria jalopuita ja takana vanhan tammen latvusta. Toisen paviljongin vierellä on komeita tervaleppiä ja kuusia. Alakuvassa on puiston huoltoalue ja varastokatos. Sen takana näkyy kahden ison tammen latvukset. Huoltoaluetta rajaa aita ja pensasaidanne. Taustalla ei pilkota vaaleansininen meri vaan ravintolapaviljonki. 7
Maastossa on golfkenttää varten rakennettuja muureja ja valleja sekä muutamia hyvinkin vanhoja maarakenteita, kivijalkoja ja muureja. Vanhat kiviladelmat ja muurit liittyvät alueen varhaisiin rakennusvaiheisiin tai puiston alkuperäiseen rakennusvaiheeseen 1850-luvulla ja lisäävät puiston kiinnostavuutta. Rakenteiden ikää on vaikea arvioida. Muinaismuistokohteeksi luokiteltua maaston kohtaa ei voi ulkoisista piirteistä tunnistaa historiallisesti erityiseksi. Se sijaitsee kuusiaidan alla ja vieressä. Näkymä mäeltä etelään urheilualueen yli. Maastossa erottuu urheilurakentamiseen liittyviä maaston muotoja. Urheilualueen maaston muoto erottuu avoimessa maisemassa hyvin. Muinaismuistoalue sijoittuu keskimmäisen kuusiaidan kohdalle, eikä sitä voi maastossa erottaa maanpinnalla näkyvistä piirteistä. Kuusiaidan takana erottuu uusia asuinrakennuksia, jotka on rakennettu vuonna 2013-2014. Kuusiaita on varsinkin rinteen keskivaiheilla ja alarinteessä huonokuntoinen. 8