ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla
Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi
Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys Pudasjärven väestö- ja työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulla negatiivista (väestö -11% ja työpaikat -6%). 2. Kuntatalous ja lainakanta, /asukas. Pudasjärvellä oli vuoden 2008 lopussa lainoja keskimääräistä vähemmän (1412 /asukas). Keskimääräinen lainakanta oli 1631 /asukas. 3. Opetustoimen menot, /asukas (esiopetus, perusopetus ja lukio) Pudasjärven kustannukset olivat vuonna 2006 noin 19 % koko maan keskiarvoa suuremmat. 4. Perusterveydenhoidon avohoito ( /avokäynti) Pudasjärven kustannukset vuonna 2006 olivat noin 20 % koko maan keskiarvoa pienemmät.
Sote-modulin havaintoja Pudasjärveltä Perusterveydenhuollon lääkäripalvelut Julkisella sektorilla terveyskeskuslääkärissä käyntien määrissä laskua ja kustannusten nousua Perusterveydenhuollossa käydään paljon lääkärissä; Pudasjärvellä on korkeahko sairastavuusindeksi + ikääntyvä väestö > tulevaisuuden haaste perusterveydenhuollolle Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheet pienituloisia Pudasjärvellä Lastenneuvolankäynneissä Pudasjärvellä noususuhdanne Pudasjärvellä lastensuojelun avohoidon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä maan keskitasoa Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Pudasjärvellä selkeästi enemmän kuin maassa keskimäärin suhteessa lapsiperheiden määrään Vanhukset Omaishoito suosittua, kotihoito jää katveeseen Kotihoidon piirissä olevien osuus maan keskiarvoa mutta laitoshoidossa olevien osuus suuri; Pudasjärvi 8,6%, maan ka. 6,5% yli 75 v.
Koulutuspalvelumodulin havaintoja Pudasjärveltä Pudasjärven kunta lakkautti vuonna 2009 viisi alakoulua, joissa oli yhteensä 104 oppilasta. Kunnan koulukustannukset oppilasta kohden eivät kuitenkaan olleet vuonna 2006 erityisen suuria. Muutkin tekijät viittaavat kovin keskimääräiseen tilanteeseen. Seitsemänvuotiaiden ikäluokka pieneni vuosina 2006-2009 vain vajaalla kymmenellä lapsella, noin 110:sta 102:een, joten sekään ei selittäne muutosta kaikilta osin. Pudasjärvellä on tehty pedagogista kehittämistyötä monissa hankkeissa kuten opetusteknologian kehittämistä virtuaalikouluhankkeessa ja koulubussin kehittämistä oppimispaikkana.
Henkilöstömodulin havaintoja Pudasjärveltä 2009 - Henkilöstö työelämän laatu on kaikilla sen ulottuvuuksilla (työn sisäinen palkitsevuus, vaikutusmahdollisuudet, työpaikan toimivuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat, esimiestyö) selvästi keskimääräistä heikompaa. - Omassa kokoluokassaan (5 000 10 000, alle 10 000 asukasta), syvenevän yhteistyön ja maaseutumaisten kuntien joukossa tilanne on sama. - Sosiaali- ja terveystoimessa henkilöstön työelämän laatu on keskimääräistä tasoa selvästi alempaa. Koulutuspalveluissa hivenen keskitason alapuolella - Paras-uudistuksen suunnitteluprosessista henkilöstö tietää ja on vähemmän sitoutunut uudistukseen kuin muiden ARTTU-kuntien henkilöstö keskimäärin. Uudistuksen positiivisia vaikutuksia ei juurikaan nähdä.
Kuntalaistutkimuksen havaintoja Pudasjärven palveluista 2008 Yleinen palvelutyytyväisyys on ARTTU-kuntien keskimääräistä tasoa hieman pienempää Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin on keskimääräistä suurempaa (kaikissa palveluissa keskimääräisellä tasolla tai keskimääräistä suurempaa, suurinta perheneuvola-, vanhusten kotipalvelu- ja toimeentulotukipalvelujen kohdalla) Tyytyväisyys terveyspalveluihin on keskimääräistä tasoa. (selvästi keskimääräistä suurempaa kotisairaanhoito- ja terveyskeskuksen vuodeosastopalveluissa, selvästi pienempää sairaalapalvelun kohdalla) Tyytyväisyys koulutuspalveluihin on keskimääräistä pienempää (eniten keskimääräistä pienempää ammatillisten oppilaitosten ja suurempaa koulukuljetuspalvelujen kohdalla) Arviot palvelujen saavutettavuudesta vastaavat ARTTU-kuntien keskimääräistä tasoa Sosiaalipalvelujen saavutettavuus keskimääräistä tasoa (niin myös yksittäisten palvelujen kohdalla) Terveyspalvelujen saavutettavuus keskimääräistä hieman suurempaa (mielenterveyspalvelujen saavutettavuus selvimmin keskiarvon yläpuolella, terveydenhoitajan palvelut keskiarvon alapuolella) Koulutuspalvelujen saavutettavuus keskimääräistä tasoa (koulukuljetuspalvelut oppilaitosten saavutettavuus selvimmin keskiarvon yläpuolella, ammatilliset oppilaitokset alapuolella)
Modulien kysymyksiä case-kunnille:
Talousmodulin kysymykset Hämeenlinnalle ja Pudasjärvelle 1. Väestö- ja työpaikkakehitys Miten kunta on omissa suunnitelmissaan huomioinut tapahtuneet muutokset? Onko tehty strategisia suunnitelmia, joilla näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa? Millaisia? Miten niiden toteuttamisen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida? 2. Kuntatalous ja lainakanta, /asukas. Mihin kunnan 2000 luvun lainapolitiikka on perustunut? Mitä kunta on rahoittanut lainoilla? 3. Opetustoimen menot, /asukas (esiopetus, perusopetus ja lukio) Mitkä tekijät (mm. toimintapolitiikka, olosuhteet, jne.) selittävät kustannuksia? 4. Perusterveydenhoidon avohoito ( /avokäynti) Mitkä tekijät selittävät avohoidon kustannuksia?
Sote-modulin kysymyksiä Pudasjärvelle Pudasjärvi on melko vanhusvoittoinen kunta ja omaishoito näyttää suositulta - piileekö siellä lähitulevaisuuden ongelma? Onko kunnan suunnitelmissa vahvistaa vanhuspalvelujen kotihoitoa ja vähentää laitoshoidon osuutta? Lastensuojelun alueella kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on selvästi yli maan keskiarvon mutta avohuollon tukitoimien piirissä olevien perheiden määrä on maan keskitasoa. Onko perheiden tilanteessa jotain erityistä ja kuinka palvelutarpeisiin pystytään nyt vastaamaan? Pudasjärvellä sairastetaan suhteellisen paljon ja käydään paljon lääkärissä perusterveydenhuollossa. Millaisia terveyttä edistävän toimintapolitiikan politiikan painotuksia ja toimenpiteitä kunnalla on? Mitkä ovat olleet kolmen vuoden kokemukset uudistuksesta? Mikä sujui parhaiten, mikä tuotti eniten työtä? Muutosvastarinta voi sisältää helmiä - mitä nämä helmet ja oppimiskokemukset olivat ja mille alueelle ne sijoittuivat?
Koulutuspalvelujen kysymyksiä Pudasjärvelle Miksi kunta teki kertaiskulla tällaisen kouluverkon tiivistyksen? Mitä tavoitteita tiivistämiselle asetettiin ja onko ne jo saavutettu? Muuttiko kouluverkon tiivistäminen ja millä tavalla oppilashuollon ja erityisopetuksen saatavuutta koulukohtaisesti? Voidaanko teknologisilla ratkaisuilla kokemustenne mukaan olennaisesti parantaa pienten koulujen toimintaedellytyksiä ja siten hidastaa kouluverkon tiivistämistä edelleen? Muuttaako verkko-opetus mielestänne olennaisesti opettajien pedagogista työskentelyä?
Kysymyksiä yleisesti ja henkilöstömodulin näkökulmasta Hämeenlinnalle ja Pudasjärvelle Yleisiä kysymyksiä: - ARTTU-ohjelman eri osioiden tulokset kuntanne osalta ovat esitetyn kaltaiset. Katsotteko, että tulokset kuvastavat kuntanne tämän hetken tilannetta? - Jos katsotaan noin 10 vuotta taaksepäin, mitkä kunnan omat toimenpiteet ja kuntaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet nyt vallitsevaan tilanteeseen? Kysymyksiä henkilöstömodulin näkökulmasta: - Kuvastavatko henkilöstöosion tulokset mielestänne kuntanne todellista tilannetta? - Mitkä tekijät menneen 10 vuoden aikana ovat kunnat omien toimenpiteiden tai kuntaympäristön muutoksen näkökulmista eniten vaikuttaneet henkilöstön työelämän laatuun? - Jos arvioisitte koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen tilannetta henkilöstön näkökulmasta, missä löytyvät suurimmat puutteet ja positiiviset puolet? - Koetteko, että kunta on panostanut riittävästi ja johdonmukaisesti henkilöstöasioihin, palvelurakenteisiin ja asiakkuusprosesseihin? Mitä tekoja tarvittaisiin?