TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen
Neljän kunnan liitos
Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen pitkäjänteisesti inhimilliset tekijät huomioon ottaen
TYÖHYVINVOINTIIN TÄHTÄÄVÄ TOIMINTA 1. TASO kohteena koko henkilöstö sisältö: virkistys- ja urheilutoiminta työnantaja tukee osaa toiminnasta: kuntotempaukset kävelytestit urheilutempaukset yhteiset kevätjuhlat kuntoilutilojen ja -välineiden hankinta kuntoremontit (esim. Kisakallio, Paavo Nurmi-keskus, Petrea, Kylpylä palveluvuosien mukaan) vaihtoehtona Hiljaisuuden retriitti ikäohjelma
SAARISTOKAUPUNGIN ELÄKÖITYMISENNUSTE 70 60 50 40 30 20 10 0 Päivähoito ja esiopetus Opettajat Kodinhoitajat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat + muu hoitoh. Lääkärit Muu terveydenhuolto Muu sosiaalitoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Tekninen ja ympäristöala Hallinto ja tukipalvelut Eläköitymisennuste vuosina 2007-2009 Eläköitymisennuste vuosina 2010-2013 Rekrytointitarve vuosina 2007-2009 Rekrytointitarve vuosina 2010-2013 14.9.2009
Miksi ikäohjelma? väki vanhenee ikääntyvä joukko uupuu ikäluokat pienenevät työelämään tullaan myöhemmin lyhyet työsuhteet - ei sitoutumista työn houkutusarvo vähentynyt
Seniori osaa sitoutuu on uskollinen on kokenut hahmottaa kokonaisuuksia pohdiskelee pystyy perustelemaan on harkitseva omaa strategista ajattelua omaa elämänkokemusta, joka tekee viisaaksi
Naantalilainen ikäohjelma-prosessi Tulo ikäohjelman piiriin - kehityskeskustelu Senioritiimi(-klubi) Tehostetut toimenpiteet Tehostetut terveystarkastukset Fysikaalinen hoito Kylpyläuinnit Hierontalipukkeet Virkistystoiminta (osin työajalla) Tarpeelliset työn muutokset Yksilöllisiin kehittymistarpeisiin vastaaminen
Ikäohjelman hyödyt Sairauspoissaolot vähentyneet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä noussut Varhemaksut pienentyneet alle valtakunnan keskitason Eläkemenoperusteiset maksut pienentyneet Jokainen ikäohjelmaan sijoitettu euro tuo työnantajalle takaisin 3,7 euroa
Vakinaisen henkilöstön sairauslomapäivät / henkilötyövuosi 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alle 55-vuotiaat 55-vuotiaat ja vanhemmat
64 Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 63 62 61 60 59 58 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ikä 60 60,3 61,6 61 62,4 62,6 63,4
45 Eläkkeelle siirtyneet 2006-2011 40 35 30 25 20 15 2006 2007 2008 2009 2010 2011 10 5 0 vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke yhteensä
Naantalin kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina 2006 2009 verrattuna yleiseen kunta-alan kehitykseen 1,6 Naantalin varhaiseläkemenoperusteiset maksut palkkasummaan suhteutettuna vuosina 2006-2010 1,4 1,4 1,2 1 1,2 1,08 1,1 1,0 0,8 0,6 0,5 0,79 0,53 0,64 varhe % KuEL ka % 0,4 0,33 0,2 0 2006 2007 2008 2009 2010
TYÖKYKYTOIMINTA NAANTALIN KAUPUNGISSA 2. TASO tapahtuu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kohderyhmänä ovat oireilevat tai sairastelevat henkilöt: työikäisten selkä- ja niskaryhmät fysiokimppajumppa kaupungin omat voimavarakurssit rentoutuskurssit työergonomia
TYÖKYKYTOIMINTA NAANTALIN KAUPUNGISSA 3. TASO kohderyhmänä henkilöt, joiden työkyky on alentunut: Kelan kanssa yhteistoimintana ASLAK- ja TYKkuntoutuskurssit yksilö- tai ryhmäkohtainen työnohjaus työorganisaation kanssa pyritään järjestämään uudelleensijoitusta eläkelaitoksen kanssa yhteistyössä pyritään järjestämään työkokeilukuntoutusta ammatillista kuntoutusta osaeläkemahdollisuuksia osa-sairauspäiväraha
Erityiset toimet toimenpiteet Kunta10-tutkimustulosten pohjalta suunnattu tehostettu työnohjaus/konsultointi Oikeudenmukainen vuorovaikutus ja johtajuus hanke (TYKESin rahoittamana) vuosina 2006 2009 Saaristo-Naantalin valmennusohjelma (TYKESin rahoittamana) vuosina 2008-2010 koski koko Saaristo-Naantalin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä
tehostettu esimieskoulutus (esim. JET-tutkinnot ym) esimiehen roolin ja vastuun korostaminen koko henkilöstöön kohdistettu osaamiskartoitus tehty yliopistollisena opinnäytetyönä tulosten hyödyntäminen säännöllinen sairauspoissaoloseuranta / varhaisen tuen malli lomakkeineen esimiehen aseman korostaminen
selkeät sisäiset toimintaohjeet/periaatteet, joiden noudattamista myös valvotaan pyrkimys oikeudenmukaiseen palkkauspolitiikkaan tehokas uudelleensijoitus/ uudelleenkoulutustoiminta (oppisopimuskoulutuksen antamien mahdollisuuksien laaja hyväksikäyttö) toimiva kehityskeskustelukäytäntö ja työpaikkakokouskäytäntö jatkuvan kehittämisen kohde