Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 24.10.2013 LIITE 2 Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelma vv. 2013-2016 30.9.2013 Lopullinen versio, jossa huomioitu kuntien lausunnot.
Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA... 5 3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA... 6 3.1 Palvelutarpeen kuvaus... 6 3.2 Väestörakenne ja demografiset tekijät... 7 3.3 Palveluverkon kuvaus... 8 3.3.1 Perusterveydenhuolto... 8 3.3.2 Yhteistyö/yhteistoiminta alueella... 10 3.3.3 Erikoissairaanhoito... 11 3.3.4 Henkilöstön kuvaus... 12 3.3.5 Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto... 12 3.3.6 Yksityissektori... 13 3.3.7 Toimintaympäristön muutokset... 13 4 YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 2013 2016... 14 4.1 Valinnan vapaus... 14 4.2 Ikäihmisten palvelut... 14 4.3 Tietojärjestelmät... 15 4.4 Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä)... 15 5 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 16 5.1 Terveyserojen kaventaminen... 16 6 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME... 17 6.1 Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit... 17 6.2 Kiireellinen sairaanhoito... 18 6.4 Sosiaali- ja kriisipäivystys... 19 6.5 Ensihoitopalvelut... 19 6.6 Lääkinnällinen kuntoutus... 19 2
6.7 Suun terveydenhuolto... 20 6.8 Tukipalvelut... 20 7. HENKILÖSTÖ... 211 8. ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET... 22 8.1 Sosiaalitoimi... 23 8.2 Muut viranomaiset... 23 8.3 Yksityissektori... 23 8.4 Kolmas sektori... 23 9. KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS... 24 9.1 Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen... 24 9.1.1 Yhtenäiset hoidon perusteet, seuranta... 25 9.1.2. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus... 25 9.2 Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet... 25 9.3 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö... 26 10. ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT... 27 KAIKKIEN TOIMENPITEIDEN 2013-2016 KOONTI... 28 3
1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 34 :n ja ko. pykälän nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain, ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman muuttamisesta päättää sama viranomainen, joka on hyväksynyt järjestämissuunnitelman. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestämissuunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Terveydenhuoltolain 33 :n mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ja niiden yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa niin, että koko terveydenhuolto muodostaa toimivan kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin tulee järjestää ja tuottaa sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita kunnan tai yhteistoiminta-alueen ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa itse. Sairaanhoitopiiri voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja myös perusterveydenhuollon yhteydessä. Sairaanhoitopiiri vastaa laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta sekä laadun valvonnasta. Vuosina 2011 2014 on tullut ja tulee voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Ensimmäisenä astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki 1.5.2011. Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Käynnissä on lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Valmisteilla on myös vanhustenhoidon yhtenäiset vaatimukset sisältävä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 4
Itä- Uudenmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet perusterveydenhuollon osalta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntien terveydenhuollon edustajat sekä erikoissairaanhoidon edustajana Porvoon sairaala. 2. TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Alueellisena tavoitteena on kuntalaisten/potilaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu niin, että missä tahansa alueella potilas hakeutuu hoitoon, hänen saamansa hoito on samansisältöistä. Yhteisten toimintamallien luominen ja yhteistyön lisääminen aiempaa merkittävämmässä määrin on kaikkien alueen kuntien osalta lähivuosien asia. Aluetta leimaa myös kaksikielisyys, joka aiheuttaa haasteensa rekrytoinnille. Alueen terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita seurataan sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden avulla, joita verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja alueen kuntien kesken. Yhteisen kehittämisen painopistealueina vuosina 2013 2016 ovat ikäihmisten palveluiden kehittäminen, erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminnan kehittäminen perusterveydenhuollossa, aidon yhteispäivystyksen käynnistäminen, yhteisen potilastietojärjestelmän hankkiminen, alueellisen yhteistyön lisääminen suurten hankintojen kilpailutuksissa, sekä alueellisten prosessien ja tuotteistusperiaatteiden yhtenäistäminen. Alueellisen yhteistyön ja työnjaon keskeisimpinä asioina pidetään lisäksi uusien, innovatiivisten, potilaskeskeisten palvelukokonaisuuksien luomista, yhteistyön tiivistämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, yhteispäivystyksen toiminnan kehittämistä, sekä alueellisen yhteistyön tiivistämistä apuvälinepalveluiden ja kuntoutuksen osalta. Nykyiset hyvät ja toimivat yhteistyön rakenteet alueella halutaan säilyttää, sekä kehittää yhteistyötä edelleen päämääränä alueelle rakentuva valtakunnallisestikin huippulaatuinen ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa halutaan parantaa entisestään. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa painopisteinä ovat terveyden edistäminen, sekä tutkimusja kehittämistoiminnan parempi koordinointi. Alueellisesti painopistealueina ovat terveyden edistäminen, hoidon vaikuttavuus ja terveyserojen kaventaminen. Alueella panostetaan lisäksi yhteisen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen ja HaiPro-ohjelmiston yhteiskäyttöön yli organisaatiorajojen. 5
3. LÄHTÖKOHDAT/ TAUSTAA Hyvinvointisuunnitelmat ja kertomukset ovat kunnissa valmisteilla järjestämissuunnitelmaa kirjoitettaessa ja ne tullaan päivittämään määräajoin. Sosiaalihuollon toimijat on tarkoitus ottaa mukaan erityisesti vanhustyön ja päihdehuollon osalta. Työttömyys- ja toimentuloasiat on rajattu tämän suunnitelman ulkopuolelle, sillä ne on kuvattu tarkemmin hyvinvointisuunnitelmissa. Itä-Uudenmaan tahtotila on, että Porvoon sairaalan nykyisillä erikoisaloilla järjestetään riittävän väestöpohjan mukainen hoito. Myös ympärivuorokautinen päivystys tulee taata Porvoon sairaalassa jatkossakin. Tarve perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiselle hallinnolle, joka tarkastelisi laajemmalla näkökulmalla palvelujen järjestämistä sekä avohoidon, että vuodeosastotoiminnan osalta, on suuri. 3.1 Palvelutarpeen kuvaus Kuntien asukasmäärän lisäys ja ikärakenteen muutos ennakoivat terveyden- ja sairaanhoidon kysynnän ja tarpeen kasvua, varsinkin suurten kansantautien ja akuuttihoidon palvelujen osalta. Alue käyttää erikoissairaanhoidon osalta HYKS:iä 30-40 % ja Loviisan alueelta käytetään Kotkan palveluja erikoissairaanhoidon osalta n. 10-20 %. Pornainen muodostaa Mäntsälän kanssa Mustijoen yhteistoiminta- alueen perusterveydenhuollon osalta. Hyvinvointikertomusten avainasiat ja johtopäätökset, yhteiset indikaattorit: Indikaattori Askola Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Neuvolakäynnit Lastenneuvolakäyntejä 0-7-v. pth:ssa (/1 000 as.) 2903 2865 2333 2343 3000 Koululaisten huono-osaisuus Terveydentila korkeintaan keskinkertainen 8.- 9.lk Psykiatrinen avohuolto Nuorisopsykiatrian avohuollon käynnit: tiedot puuttuvat v. 2011 13-17-v.(/1 000 vast.ikäistä) 507 543 399 748 441 Psykiatrian avohuollon käynnit: aikuiset(/1 000 as.) 294 264 245 364 341 6
Lääkäripalvelut Avoterv.huollon lääkärikäynnit 15-49-v.(/1 000 vast.ikäistä) 1128 1505 987 1024 1103 Avoterv.huollon lääkärikäynnit 50-64-v.(/1 000 vast.ikäistä) 1129 1600 1131 1009 994 Pth:n lääkärikäynnit 65 v. täyttäneillä(/1 000 vast.ikäistä) 2788 2174 1770 2141 2072 Syrjäytyneisyys Avohuollon päihdehuollon asiakkaat(/1 000 as.) 7,9 13,8 6,8 13 2,2 Yleinen huono-osaisuus Sairastavuusindeksi(väestön terveys suhteessa maan ka, ikävakioitu) 88,2 97,2 81,1 88,4 83,3 Päihteiden vuoksi sairaalan tk:n vos:lla hoidetut(/1 000 as.) 1,8 3,8-2,4 1,8 Laitosmaisuus Pitk.aik. laitoshoidossa olevia:75 v. täyttäneet(% vast.ikäisestä väestöstä) 8,7 4,9 5,4 6 4,1 Ikäihmisten kotona asuminen Kotona asuvia 75 v. täyttäneitä (% vast.ikäisestä väestöstä) 90,3 88,8 92,1 90 90,7 Muita suunnitelmakaudella harkittavia indikaattoreita: Hoidon saatavuus: o o kolmas vapaa aika (T3), PTH ja ESH, kiireetön vastaanotto puhelinvastausprosentti sekä vasteaika Hoitosuunnitelmat kroonisesti sairailla yhteisesti sovituissa sairausryhmissä ja pitkäaikaishoidossa (%) 3.2 Väestörakenne ja demografiset tekijät Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen kuntien asukasmäärä vuonna 2020 on 105 962. Alle 15- vuotiaiden osuus säilyy ennallaan 19 %:ssa, 15-74-vuotiaiden määrä laskee 72 %:een ja 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 9 %:ään. Ikäryhmässä 75 vuotta täyttäneet muutos merkitsee noin 2 496 7
henkilön lisäystä eniten terveyspalveluja käyttävien ryhmässä. Vuoden 2025 väestömääräksi ennustetaan 110 499 (lähde: Tilastokeskus 2010.) Alueelle on leimaa- antavaa elävä kaksikielisyys: 31 % väestöstä on ruotsinkielisiä. VÄESTÖ 31.12.2012: Kunta- Tulosalue/ I k ä r y h m ä t koodi Kunta 0-14 15-44 45-64 65-74 75 + Yhteensä Porvoon sha 17 677 (18%) 33 355 (35%) 28 179 (29%) 9 929 (10%) 7 100 (7%) 96 240 018 Askola 1 039 (21%) 1 765 (35%) 1 434 (29%) 432 (9%) 318 (6%) 4 988 407 Lapinjärvi 429 (15%) 815 (29%) 874 (31%) 391 (14%) 320 (11%) 2 829 434 Loviisa 2 377 (15%) 4 650 (30%) 4 848 (31%) 1 997 (13%) 1 647 (11%) 15 519 611 Pornainen 1 270 (25%) 1 840 (36%) 1 426 (28%) 360 (7%) 241 (5%) 5 137 638 Porvoo 8 715 (18%) 17 698 (36%) 14 168 (29%) 5 042 (10%) 3 405 (7%) 49 028 753 Sipoo 3 847 (20%) 6 587 (35%) 5 429 (29%) 1 707 (9%) 1 169 (6%) 18 839 3.3 Palveluverkon kuvaus 3.3.1 Perusterveydenhuolto Väestövastuujärjestelmästä on alueen terveyskeskuksissa luovuttu. Askola Askolassa on yksi keskitetty terveysasema, jossa on lääkäri-, hammaslääkäri-, neuvola-, fysioterapia-, laboratorio- ja apuvälinepalvelua sekä eläinlääkäripalvelua. Toinen neuvola- ja hammashoitolapiste sijaitsee Monninkylässä. Vuodeosastopalveluja on mahdollisuus hankkia Porvoon kaupungilta. Kuvantamispalvelut hoidetaan Porvoossa. Palvelukeskus Mäntyrinteen hoiva- ja kuntoutusosasto vastaa valtaosin kunnan pitkä- ja lyhytaikaisvuodeosastopalvelusta ja Mäntyrinteellä toimii dementiaosasto. Kunnan kotihoito kuuluu vanhuspalveluihin ja toteuttaa seniorineuvolatoimintaa ja sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa eri puolilla kuntaa. Vanhusten päivätoimintaa tuotetaan eri toimipisteissä. Vammaispalvelut hoidetaan vanhuspalveluissa ja kunnan sosiaalitoimessa. 8
Lapinjärvi ja Loviisa Lapinjärvi muodostaa Loviisan kanssa yhteistoiminta- alueen. Pääterveysasema sijaitsee Loviisassa ja sinne on keskitetty kaikki yhteiset toiminnot kuten laboratorio, röntgen, fysioterapia, vuodeosastot, sairaala-apteekki ja hoitotarvikevarasto. Erityistyöntekijät ja terveydenhuoltoa lähellä oleva sosiaalityö toimivat niin ikään pääterveysasemalla. Lisäksi alueella on 4 sivuterveysasemaa (Lapinjärvi, Liljendal, Koskenkylä, Ruotsinpyhtää), joissa on lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanottotoimintaa, kerran viikossa tapahtuvaa laboratorionäytteiden ottoa sekä neuvolapalveluita. Kolmen terveyskeskusvuodeosaston lisäksi ympärivuorokautisia hoivapalveluita tarjoavat kolme vanhainkotia ja suuri joukko laitostyyppisiä asumisyksikköjä (n. 15). Pornainen Pornainen muodostaa Mustijoen yhteistoiminta- alueen Mäntsälän kanssa. Mäntsälä toimii Pornaisten isäntäkuntana. Pornaisissa on yksi terveysasema, jonka yhteydessä on hammashuollon yksikkö sekä neuvola. Pornaisissa on yksi fysioterapeutti, joka vastaa myös apuvälinejakelusta. Kunta tarjoaa ikäihmisille myös kotihoidonpalveluja, jotka koostuvat kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Vuodeosastopalvelut ovat Mäntsälän terveyskeskussairaalassa. Pornaisissa on yksi laitoshoidon yksikkö (Aurinkomäki) sekä yksi palveluasumisyksikkö (Pellavakoti). Röntgenpalvelut tuottaa HUS-Kuvantaminen ja laboratoriopalvelut tuottaa HUS-Laboratorio, joka käy Pornaisten terveysasemalla kaksi kertaa viikossa. Pornaisten suun terveydenhuollon yksikkö on kokonaisulkoistettu. Porvoo Kaksi terveysasemaa (Itäinen ja Läntinen; väestöpohja molemmilla n.24.000 asukasta), neljä vuodeosastoa (joista yksi on dementiayksikkö) Näsissä (yht. n.100 vuodepaikkaa), yksi keskitetty neuvolayksikkö + muutamia lähialueneuvoloita, kaksi vanhainkotia, useita tehostetun palveluasumisen yksiköitä, useita hammashuollon yksiköitä joiden osittainen keskittäminen Näsiin suunnitteilla (Rauhankadun ja Gammelbackan yksiköt). Porvoolla on oma laboratorio, röntgen sekä kuntoutusyksikkö ja fysioterapia. Kuntoutusyksikössä työskentelee 5 puheterapeuttia, 2 psykologia, 2 toimintaterapeuttia sekä ravitsemussuunnittelija. Apuvälinepalvelut fysioterapiassa. I-tyypin diabetespotilaat on keskitetty Näsiin. Marevan-poliklinikat molemmilla terveysasemilla. Vanhus- ja vammaispalvelut organisatorisesti oma erillinen tehtäväalueensa missä kotihoito ja kotisairaanhoito myös sijaitsevat. Päihdeklinikka ja perheneuvola sijaitsevat sosiaali- ja perhepalveluissa. Sipoo Sipoon terveyskeskukseen kuuluu kaksi terveysasemaa; pääterveysasema Nikkilässä (väestöpohja n. 10 000 as) ja sivuterveysasema Söderkullassa (väestöpohja n. 9000 as). Pääterveysasemalla sijaitsee lisäksi yksi vastaanotto- ja kuntoutusosasto (36 potilaspaikkaa) ja yksi pitkäaikaisosasto, joka organisaatiossa kuuluu ikäihmisten palveluihin, fysioterapiayksikkö, sekä päihde- ja 9
mielenterveysyksikkö, johon kuuluvat päihdetyöntekijä, depressiohoitaja ja työikäisten psykologi. Sekä röntgen, että laboratorio sijaitsevan Nikkilän terveysasemalla ja niitä hoitavat HUS-Kuvantaminen ja HUS- laboratorio. Söderkullan terveysasemalla toimii HUS-Lab:n näytteenottopalvelu muutama päivänä viikossa. Molempien terveysasemien yhteydessä toimivat neuvolat ja hammashoitolat. Nikkilässä sijaitsevat kunnan oma dementiayksikkö ja kaksi tehostetun palvelun yksikköä. Kunnan alueella toimii lisäksi yksityisiä tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Nikkilän perhepalvelukeskuksessa toimii kaksi puheterapeuttia, sekä perheneuvonta, jossa työskentelee yksi psykologi ja yksi sosiaalityöntekijä. Kotipalvelut (kotihoito ja kotisairaanhoito) kuuluvat organisatorisesti ikäihmisten palveluihin, samoin vammaispalvelut. 3.3.2 Yhteistyö/yhteistoiminta alueella Alueella toimii kuntien yhteinen perusterveydenhuollon yhteispäivystys virka- ajan ulkopuolella (iltaisin ja viikonloppuisin). Ensihoidon järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidolla yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Alueella toimii keskitetysti kuntien yhteinen terveydensuojelun yksikkö. Apuvälineiden hankinta- ja jakelukriteerit on yhdenmukaistettu alueellisesti. HUS:n Apuvälinekeskuksen perustamisen myötä perustettaneen alueellinen apuvälineyksikkö, joka on yhteinen niin perusterveydenhuollolle kuin erikoissairaanhoidollekin. Tulevaisuudessa perustettavan lähiyksikön tehtävät olisivat kuntien perusapuvälinepalvelut, apuvälinearvioinnit ja sovitukset sekä lyhytaikaiset apuvälinelainat. Apuvälinevarasto sijaitsisi lähipisteessä ja tilat olisivat yksikön omistuksessa. Apuvälineet luovutettaisiin osana kuntoutuksen työnkuvaa, kuten nykyisinkin. Henkilökunta ei olisi Apuvälinekeskuksen palkkaama. Alueen kunnilla on yhteistyösopimus HUS Perusterveydenhuollon yksikön kanssa alueellisesta koulutusylilääkäritoiminnasta. Loviisa ja Sipoo käyttävät HUS- Lab:n ja HUS-Kuvantamisen palveluja. Porvoolla on oma röntgen ja laboratorio. Askola ostaa röntgenpalvelut Porvoolta ja laboratoriopalvelut HUS- Lab:lta. Valmiusasiat, joita valmistellaan yhdessä Itä- Uudellamaalla, ovat mm. pandemia, suuronnettomuudet, psykososiaalisen kriisin hoito, sekä valmiusvarastointiasiat. Tehtävien siirrossa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tulisi HUS:n perusterveydenhuollon yksikön olla jatkossa mukana suunnittelemassa siirtoa hallitusti. Toimintojen mahdollinen siirto käsitellään edeltävästi kansanterveystyön johtajien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteisellä foorumilla. 10
Lääkehuollon osalta Loviisalla on omaa toimintaa, Porvoossa, Askolassa, Sipoossa ja Pornaisissa on ostopalvelusopimus HUS-Apteekin kanssa. Suun terveydenhuollon päivystyksessä ja materiaalihankinnoissa tehdään yhteistyötä. Tavoitteena yhteinen materiaalihankintakilpaulutus myös jatkossa. Selvitellään lisäksi alueellisen osaamiskeskuksen, jossa erikoisahammaslääkäripalvelut olisivat kattavasti tarjolla, perustamista. Kuntien välinehuollon järjestämisestä keskitetysti Porvoon sairaalassa HUS Desikon toimesta on keskusteltu. 3.3.3 Erikoissairaanhoito Medisiinisen tulosyksikön vastuualueet ovat sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia (alkaen 1.7.12), sosiaalityö sekä päivystys ja ensihoito. Medisiinisen tulosyksikön poliklinikat käsittävät yllä mainitut erikoisalakohtaiset poliklinikat. Lisäksi siihen kuuluvat myös endoskopiayksikkö, ensihoito sekä päiväsairaalan toiminta. Nefrologian yksikköön kuuluvat hemodialyysiyksikkö ja munuaispoliklinikka. Sisätautien vuodeosasto 5 vastaa mm. kardiologisten -, neurologisten - sekä gastroenteriittipotilaiden hoidosta. Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 6 hoitaa keuhkosairauksia sairastavia potilaita, mutta myös eristystä tarvitsevia hengitystieinfektiopotilaita. Tehostettu valvonnan 4 potilaspaikalla hoidetaan elintoimintojen jatkuvaa monitorointia vaativia potilaita lähes kaikilta erikoisaloilta. Operatiivisen tulosyksikön suppeat erikoisalat kirurgiassa ovat yleiskirurgia, gastrokirurgia, urologia, ortopedia ja traumatologia ja korva- nenä- ja kurkkutaudit. Kirurgista toimintaa on kirurgian vuodeosaston lisäksi kirurgian ajanvarauspoliklinikalla, päivystyspoliklinikalla ja endoskopiayksikössä sekä gynekologian poliklinikalla toimenpidehuoneessa. Leikkaus- ja anestesiayksikkö sisältää kaksi erillistä toiminnallista kokonaisuutta, päiväkirurgisen ja muun leikkaustoiminnan. Sairaalan leikkausosasto päivystää ympärivuorokautisesti. Yksikössä toimii preoperatiivinen poliklinikka sekä LEIKO- yksikkö (leikkaukseen kotoa). Fysioterapian vastuualue tarjoaa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita sekä apuvälinepalveluita Porvoon sairaalan kaikille erikoisaloille. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö käsittää synnytyssalit, synnytys- ja naistentautien vuodeosaston sekä äitiys- ja naistentautien poliklinikat. Lastentautien poliklinikka ja lastentautien vuodeosasto vastaavat alueen lapsiväestön hoidosta. Lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimipisteet sijaitsevat Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa. Psykiatrian erikoisala käsittää sekä psykiatrian että nuorisopsykiatrian erikoisalat. Psykiatrian päivystyspoliklinikka palvelee koko Porvoon sairaanhoitoaluetta. Akuuttipsykiatrian suljettu vastaanotto-osasto ja pitkäaikaispsykiatrian kuntoutusosasto toimivat Kevätkummun sairaalassa. 11
Psykiatrian ajanvarauspoliklinikat sijaitsevat niin Porvoossa, Sipoossa kuin Loviisassakin. Kuntoutuspsykiatrialla on oma kuntoutuspoliklinikka sekä toimintaterapiakeskus. Nuorisopsykiatrian poliklinikat tarjoavat hoitoa 13 18 -vuotiaille nuorille. Tukipalveluiden osalta tukeudutaan HUS-LAB:n ja HUS-Kuvantamisen tarjoamiin palveluihin.henkilöstön kuvaus Perusterveydenhuollon henkilöstö 31.12.2012 per 1 000 asukasta: Henkilöstö Askola Loviisa* Pornainen Porvoo Sipoo Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 0,8 0,78 1,9 0,86 0,81 Avosairaanhoito & päivystys 1,2 1,84 1,2 1,31 1,35 Pitkäaikais- ja laitoshoito 5 3,30 4,5 2,65 3,34 Kotihoito 3 3,42 2 2,59 2,63 Terveyskeskussairaala - 2,51-1,89 1,65 Lääkinnällinen kuntoutus 0,2 0,32 0,2 0,47 0,32 Suun terveydenhoito 1,2 1,03 1,4 1,27 1,32 YHTEENSÄ 11,4 13,2 11 11,04 11,42 *)= Loviisan henkilöstölukuihin sisältyy myös Lapinjärvi, paitsi kotihoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon osalta Erikoissairaanhoidon henkilöstö 31.12.2012 per 1 000 asukasta: Henkilöstöryhmä Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Hlö/1000 asukasta Vak/1000 asukasta Muu henkilökunta yht 51 14 65 0,7 0,5 Hoitohenkilökunta yht 327 65 392 4,1 3,4 Lääkärit yht 43 31 74 0,8 0,4 Erityistyöntekijät yht 32 4 36 0,4 0,3 Yhteensä 453 114 567 5,9 4,7 3.3.4 Kunnan järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto Porvoossa työterveyshuollosta on muodostettu liikelaitos (Kuninkaantien työterveys). Sipoon, Pornaisten ja Askolan kunnat ostavat työterveyshuollon Kuninkaantien työterveydeltä. Kuninkaantien työterveys tuottaa sekä lakisääteiset palvelut, että sairaanhoitopalveluita. Loviisassa työterveyshuolto on ulkoistettu yksityiselle toimijalle. Palvelut rajautuvat pääosin lakisääteisiin palveluihin, Loviisassa tarjotaan myös sairaanhoitopalveluja. 12
3.3.5 Yksityissektori Porvoossa toimivat Porvoon Lääkärikeskus, yksityisiä työterveyshuollon yksiköitä (mm. Terveystalo, City- Akuutti), Porvoon Röntgen ja Porvoon työterveys. Sipoossa toimii Sipoonrannan lääkärikeskus. Lääkärikeskukset ovat pääsääntöisesti erikoislääkärivetoisia mutta tarjoavat myös yleislääkäripalvelua. Loviisassa toimivat Ergo- terveyspalvelut, Mediverkko- työterveys ja Lapinjärven lääkäriasema. Fortumin työterveys toimii Kilpilahden teollisuusalueella. Suurilla työnantajilla on myös omia työterveysyksiköitä. Yksityisiä hammaslääkäreitä ja asemia on Porvoossa ja Loviisassa useita ja Sipoossa kaksi. 3.3.6 Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolaki, joka antaa asiakkaalle/ potilaalle mahdollisuuden valita mm. hoitopaikkansa vapaasti vuoden 2014 alusta lähtien, kuten myös sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, muovaavat omalta osaltaan toimintaympäristöä ja vaativat alueen toimijoilta mm. toimintojen ja tuotteistusperiaatteiden harmonisointia. Kuntarakenneuudistuksen ollessa vielä tätä kirjoitettaessa kesken, ei sen vaikutuksia alueen terveydenhuollon järjestämiseen voida arvioida. On selvää, että yhteistyössä on pyrittävä toiminnan tehostamiseen ja kustannusten parempaan hallintaan, kuntatalouden ongelmat huomioiden. Sen sijaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus asettaa tulevaisuudessa kovan haasteen kaikille palveluntuottajille. Paikallisen hoitajakoulutuksen toimipisteet tärkeä säilyttää rekrytoinnin kannalta. Asiakkaiden muuttuneet odotukset terveyden- ja sairaudenhoitoa kohtaan pyritään kohtaamaan yhteistyötä tiivistämällä ja palveluketjuja virtaviivaistamalla. Sairauskirjon merkittävä muutos hyötyy myös em. toimintatavasta, alueellisesta yhdessä tekemisestä. Asiakas/ potilas hyötyy mitä suurimmassa määrin myös siitä, että alueelle saadaan tulevaisuudessa yhteinen potilastietojärjestelmä, jolloin tiedonkulku on esteetöntä. Tiedonkulun esteitä madaltavat myös KANTA- hanke, jonka osioista eresepti on jo otettu käyttöön Itä-Uudellamaalla. Näin parannetaan myös potilasturvallisuutta ja saadaan parempi kokonaiskuva ko. asiakkaan/ potilaan kokonaislääkityksestä. Kokonaisnäkemykseen sekä taloudellisuuteen tähtää niin ikään toimintansa aloittanut Apuvälinekeskus. Se tarjoaa palveluja keskitetysti koko HUS- alueelle. Toiminta on vielä käynnistysvaiheessa ja mm. tuotteistus on vielä kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että HUS:n apuvälinekeskus ei toteudu suunnitellun kaltaisena KEHÄ- tien varren logistiikkakeskuksena, vaan tulee sijoittumaan Meilahden sairaala-alueelle, jolloin olisi ehdottoman tärkeää keskittää Porvoon yhteinen apuvälinekeskus joko Porvoon sairaalan tai Porvoon terveyskeskuksen läheisyyteen. Neuvotteluja asiasta käydään. TOIMENPIDE: SEURATAAN SÄHKÖISESTÄ HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA VALITTUJEN INDIKAATTOREIDEN VÄLITTÄMÄÄ TIETOA SÄÄNNÖLLISESTI. 13
4 YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 2013 2016 4.1 Valinnan vapaus Alueelle luodaan yhtenäiset prosessit, joita suunniteltaessa huomioidaan niin palveluiden järjestämisen näkökulma, kuin ennen kaikkea potilasnäkökulma. Alueella tulisi olla yhtenäiset hinnoitteluperiaatteet kunnasta riippumatta. Tämä edellyttää toteutuakseen hyvää tuotteistusta ja hoidon saatavuutta. Kuntien erilaiset hinnoitteluperiaatteet voivat voimakkaastikin vaikuttaa kuntien talouteen tilanteessa, jossa potilasvirrat kasvavat ja liikkuvat. Tukipalveluiden yhtenäistäminen alueella tulisi selvittää. Se mahdollistaisi henkilökunnan tehokkaan käytön, yhtenäisen hinnoittelun sekä potilaan aidon valinnanvapauden hoitavan toimipisteen suhteen. 4.2 Ikäihmisten palvelut Yhteinen ja tärkeä kehittämiskohde Itä- Uudellamaalla on ikääntyvälle väestölle tarjottavien palveluiden laatu ja sisältö. Kehittämistä ja laadunhallintaa tukevat omalta osaltaan mm. kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Lisäksi suunnitteilla on uudella tavalla järjestetty alueellinen kotihoidon ja palveluasumisen ympärivuorokautisen konsultaation malli, jonka avulla pyritään vähentämään epätarkoituksenmukaista ns. ambulanssirallia sairaalaan päivystykseen. Tämä toteutetaan mm. laatimalla kullekin potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma ja -tahto, jotka dokumentoidaan samantyyppiselle lomakkeelle sairauskertomusjärjestelmiin. Uuden yhteispäivystyksen tiloihin tulee saada käyttöön kaikkien alueen terveyskeskusten tietojärjestelmät niin, että konsultaatiot perustuvat kokonaisvaltaisempaan tietoon potilaan tilasta ja tahdosta, joka myös korostaa potilaan yksilöllistä hoitoa. Tällöin on mahdollista tehdä paremmin päätökset siitä, voidaanko potilas hoitaa kotona/palveluasunnosta sen sijaan, että potilas kuljetetaan päivystykseen. Tässä esitetty toimintatapa toteutuu vain, mikäli hyvä yhteistyö toteutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on tarpeen kehittää erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa sekä jalkauttaa erikoislääkäreitä alueen terveyskeskuksiin. Lisäksi jatkossa voisi olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä erikoislääkäreitä (esim. geriatriaan erikoistunut lääkäri) sekä esimerkiksi yhteinen jalkahoitaja alueen diabeetikkoja palvelemaan. Itä- Uudenmaan aito yhteispäivystys ja siihen kiinteästi liittyvä päivystysosasto ovat toteutumassa lähitulevaisuudessa mitä pidetään erittäin tärkeänä uudistuksena kaikkien kuntien kannalta. 14
4.3 Tietojärjestelmät Yhteinen tietojärjestelmähanke APOTTI HUS:n ja sen jäsenkuntien kanssa on käynnistynyt: alkuperäisen suunnitelman mukaan järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön v. 2016. Kaikki alueen kunnat ovat alustavasti varanneet itselleen mahdollisuuden olla mukana hankkeessa. Päämääränä on joka tapauksessa vähintään koko sairaanhoitoalueen kattava yhteinen potilastietojärjestelmä. 4.4 Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä) Itä- Uudenmaan alueen suuremmat hankinnat niin palveluiden kuin tarvikkeidenkin osalta pyritään kilpailuttamaan yhdessä kaikkien kuntien kanssa. Yhteisiä haasteita ja ongelmia aluetasolla ovat terveyserot, nuorten syrjäytyminen, diabetes ja lihavuus, päihdeongelmat, muistisairauksien lisääntyminen, monikulttuurisuus, tietojärjestelmien hajanaisuus ja henkilökunnan rekrytointi. TOIMENPITEET: KEHITETÄÄN IKÄIHMISTEN PALVELUITA: kaikilla pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla pitäisi olla laadittuina hoitosuunnitelma (mahdollisine hoidon rajauksineen), mikä on helposti löydettävissä ja noudatettavissa myös ensihoitotilanteessa. ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTAA KONSULTAATIOTOIMINTAA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. TOTEUTETAAN AITO YHTEISPÄIVYSTYS. HANKITAAN YHTEINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ. TOTEUTETAAN ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ SUURTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSISSA. LAADITAAN KOKO ALUETTA KOSKEVAT YHTENÄISET PROSESSIT JA TUOTTEISTUSPERIAATTEET. 15
5 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5.1 Terveyserojen kaventaminen Kunnissa on aloitettu systematisoidut, kohdennetut terveystarkastukset mm. pitkäaikaistyöttömille sekä 40-vuotiaille miehille. Nuoret pudokkaat- hanke (KASTE), johon alueen useat kunnat osallistuvat, tähtää nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimivia työkaluja terveyserojen ja hyvinvoinnin kartoittamiseksi kunnissa ovat EVA (=ennakkovaikutusten arviointi), sähköinen hyvinvointikertomus sekä ATH (= alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus). Useissa alueen kunnissa on suunniteltu myös ns. terveyskioskitoiminta, joka on matalan kynnyksen periaatteella toimiva, sairauksien ennalta ehkäisyyn ja riskiryhmien/- potilaiden löytymiseen tähtäävää toimintaa. Periaatteena on viedä palvelu sinne, missä ihmiset ovat, esim. kauppakeskuksiin. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön toiminta on käynnistynyt ja yhdessä sen toimijoiden kanssa on myös valmisteltu Itä- Uudenmaan järjestämissuunnitelmaa. Perusterveydenhuollon yksikön tavoitteena on käynnistysvaiheen jälkeen luoda alueellinen toimijoiden verkosto, panostaa viestintään ja koulutukseen sekä luoda toimivat yhteistyösuhteet koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja muiden terveyden edistämisyksiköiden sekä STES (Suomen terveyttä edistävät sairaalat) ry:n kanssa, joka pyrkii edistämään sairaaloiden ja myös terveyskeskusten omaa terveydenedistämistyötä. Käytännössä terveydenedistämistyö käsittäisi esim. alueellisen terveydenedistämisen koordinaation, ennalta ehkäisevät hoitoketjut, yhteistyön ja tiedonvaihdon edistämisen, hyvinvointikertomustyön käynnistämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seurantaindikaattoreiden tunnistamisen. Tähän pyritään kuuntelemalla kuntia sekä tarjoamalla asiantuntija- apua niin koulutuksen, hoitoketjutyön kuin tutkimustyönkin osalta. TOIMENPIDE: LUODAAN ITÄ- UUDELLEMAALLE ALUEELLINEN TOIMIJOIDEN VERKOSTO (YHTEISTYÖSSÄ HUS:N PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN KANSSA), JONKA TAVOITTEENA ON TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN. 16
6 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME 6.1 Tärkeimpien potilasryhmien hoitopolut ja yhteistyöprosessit Itä- Uudenmaan alueen jäsenkuntien tahtotila on, että yhteisesti kehitetään aivan uusia palvelukokonaisuuksia potilaan lähtökohdista käsin. Esimerkkeinä tämänkaltaisesta toiminnasta ovat mm. lähetteet konsultaatioiksi-hanke sekä rintasyöpäepäilypotilaan diagnostiikka ja vastaanotto- hanke. Laadittujen, yhteisten hoitopolkujen jalkauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle ensin saadaan toimivat ja työnjaoltaan selkeät hoitoketjut. Yhteisiä, toiminnan kehittämiseen tähtääviä asioita voitaisiin käsitellä myös esim. Itä-Uudenmaan moniammatillisilla lääkäri- ja hoitajapäivillä. Lisäksi tulisi järjestää erityisiä palautekeskustelutilaisuuksia Itä- Uudenmaan terveyskeskuslääkäreille. Kaiken tarkoituksena on tavoitteellinen työskentelytapa, joka jalkautettaisiin kaikille toimijoille alueella. Prosessin kuvaus tarkoittaa sitä, että palveluketjujen sisältö kartoitetaan alueellisessa yhteistyössä niin, että hoitoketjujen laadintaan osallistuvat sekä perusterveydenhuolto, että erikoissairaanhoito tasavertaisina toimijoina. Itä-Uudenmaan kuntien ja Porvoon sairaalan johtavat lääkärit- foorumi priorisoi, aikatauluttaa ja päättää kustakin hoitoketjusta vastaavat henkilöt. Prosessien omistajuus on sekä IUTH:lla (=sote- johtajat ja johtavat lääkärit) että Itä- Uudenmaan johtavat lääkärit- ryhmällä. Tavoitteena on, että palveluketjukuvaukset valmistuvat kuluvan valtuustokauden aikana ja mittarina on, että ko. kuvaukset on tehty ja niitä myös käytetään päivittäisessä toiminnassa. Yhteisesti kuvattavat uudet palveluketjut ovat: sydämen vajaatoiminta, lähetteet konsultaatioiksi, lonkkamurtuma (lonkkaliukumäki), rintasyöpäepäilyn vastaanotto, nivelreuma, sepelvaltimotauti sekä nivelrikko. Toimivan hoitoketjuohjeistuksen kautta voidaan vähentää ns. turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon tulee tehdä koordinoidusti, yhteistyössä ja resursointi huomioiden. Erikoissairaanhoito ei voi siirtää potilas- tai tehtäväkokonaisuuksia perusterveydenhuollolle neuvottelematta asiasta ensin johtavien lääkäreiden kanssa. Aito yhteispäivystys synnyttää tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Potilaan ohjaaminen yhteispäivystyksestä hänen kannaltaan oikeaan jatkohoitopaikkaan (alueellisessa yhteistyössä jo tehty jatkohoitopaikkojen kuvauksia kunnittain), on haaste. Alueellinen profiloituminen. esim. vuodeosastojen erikoistuminen ja perusterveydenhuollon osastojen, sekä erikoissairaanhoidon osastojen tiiviimpi yhteistyö jatkossa parantaisi potilaiden hoitoa, sekä edistäisi myös henkilökunnan oppimista. Esim. sairaalan erikoislääkärin suorittamat ylikierrot 17
perusterveydenhuollon osastoilla säännöllisin väliajoin paitsi parantaisi perusterveydenhuollon osastopotilaiden hoitoa, myös antaisi erikoissairaanhoidolle paremman kuvat perusterveydenhuollon osastojen toiminnasta ja potilasmateriaalista. Erikoissairaanhoitoa palvelisi tieto (erityisesti monisairaiden potilaiden kohdalla) vastuulääkäristä perusterveydenhuollossa. On tärkeää ottaa kroonisesti sairaiden potilaiden kokonaistilanne paremmin haltuun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden konsultatiivista toimintaa perusterveydenhuollossa tulisi lisätä monin eri keinoin. Erityisen toimivana mallina sairaalan erikoislääkäreiden jalkautumiselle terveyskeskuksiin perusterveydenhuollon näkökulmasta pidetään malleja, joissa erikoislääkäri sairaalasta tulee terveyskeskukseen joko puhtaasti konsultoimaan esim. terveyskeskuksen lääkärien kokoukseen tai vaihtoehtoisesti pitämään vastaanottoa, jonka yhteydessä on varattu aikaa myös terveyskeskuslääkäreiden konsultaatiolle. Tämän vuoksi sairaalan erikoislääkärin tulisi olla paikalla terveyskeskuksessa sen toiminta-aikana, ei esim. pitämässä erillistä iltavastaanottoa, jolloin konsultaatiohyöty menetetään. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden jalkautuminen perusterveydenhuoltoon ja aktiivinen konsultaatiotoiminta vähentävät tarvetta lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon, jolloin potilaan turha jonottaminen ja pompottelu eri toimipaikoissa vähenevät, mutta myös erikoissairaanhoidossa vapautuu resurssia niiden potilaiden hoitoon, jotka eniten hyötyvät erikoissairaanhoidosta sairaalassa. Konsultaatiotoiminnan ja jalkautumisen toteutus on mietittävä yksilöllisesti eri erikoisalojen kohdalla. 6.2 Kiireellinen sairaanhoito Päivystyksen osalta on tavoitteena saada luotua Porvoon sairaalan yhteyteen aito yhteispäivystys, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat kynnyksettömästi ja moniammatillisesti tavoitteenaan potilaan asiakaslähtöinen ja vaikuttava hoito. Yhteispäivystyksen yhteyteen on suunniteltu päivystysosasto sekä yhteispäivystyksen yhteydessä on tarkoituksena aloittaa ns. kotisairaalatoiminta. Toiminnan tavoitteena on laadukas päivystysyksikkö, joka hyödyntäisi yhteisiä tiloja ja toteuttaisi lähipalvelusairaalan periaatetta aktiivisairaalana toimien. 6.3 Mielenterveys- ja päihdehuollon päivystys Yhteisenä tavoitteena on saada kaikki palvelut samaan yksikköön, joka tässä tapauksessa olisi alueen yhteispäivystys. 18
6.4 Sosiaali- ja kriisipäivystys Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys vastaa Porvoon hallinnoimana virka-ajan ulkopuolella tarvittavien kiireellisten sosiaalipalveluiden tuottamisesta kaikille Itä-Uudenmaan kunnille (Askola, Sipoo, Loviisa, Lapinjärvi ja Porvoo). Suurin osa yhteydenotoista liittyy lastensuojeluun, pari - ja lähisuhdeväkivaltaan ja päihteiden käyttöön. Yhteydenotoista valtaosa tulee muilta viranomaisilta esim hätäkeskus, poliisi ja Porvoon sairaalan päivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystystä kehitetään päivittämällä kriisitilanteiden toimintaohjeita ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä ja toimintamallien kehittämistä tehdään aktiivisesti myös muiden Uudenmaan sosiaalipäivystysten kanssa. Tavoitteena on seuraavan valtuustokauden aikana tiivistää entisestään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 6.5 Ensihoitopalvelut Järjestämisvastuu on jo siirtynyt erikoissairaanhoidolle v. 2012 alusta ja palveluntuottajana on Itä- Uudenmaan Pelastuslaitos. Uudistuksen myötä ensihoidon laatu ja palvelutaso paranivat olennaisesti. 6.6 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen merkitys kasvaa nopeasti jo lähivuosina väestön ikärakenteen muuttuessa yhä vanhusvoittoisemmaksi. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntoutuksellisin keinoin ehkäisee myös ennenaikaista laitoshoidon tarvetta. Kuntoutustoiminnan on oltava laaja-alaista ja moniammatillista. Kuntoutus on nähtävä läpileikkaavana toimintana niin avopalvelujen kuin laitoshoidon osalta. Se vaatii paljon erityisosaamista ja tietoa yhteiskunnan tarjoamista eri kuntoutusmuodoista, -paikoista ja rahoitusmalleista. On myös tunnettava eri lainsäädännölliset reunaehdot jotta potilas/asiakas saisi asianmukaisen kuntoutuksen ja siihen liittyen tarpeelliset apuvälineet. Apuvälineiden ja kuntoutus- ja terapiapalveluiden maksusitoumuksen kirjoittaminen vaatii käytäntöjen tarkistamista ja selkeyttämistä periaatteella, että maksusitoumuksen kirjoittaa se, jolla on paras asiantuntemus ja hoitovastuu potilaasta. Uusi apuväline tai kuntoutusmuoto on hyväksyttävä ensin yhteisesti ennen sen käyttöönottoa. HUS- Apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa ja mm. sen tuotteistusprosessi on vielä kesken. Alueen hankintojen tulee olla yhteisiä ja jakelun suhteen tarvitaan tarkennuksia. Kunnilla tulee myös olla yhtenäiset käytännöt maksusitoumusten myöntämisessä. Vammaispalvelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen raja on syytä selkiyttää ja luoda yhteiset käytännöt apuvälineiden ja kuntoutuksen osalta. 19
Ym. syistä olisi tavoiteltavaa, että sairaanhoitoalueelle perustettaisiin myös yhteinen alueellinen kuntoutusyksikkö koordinoimaan ja suunnittelemaan kuntoutustoimintaa. Kuntoutuksen tulee edistää ja ylläpitää kotihoidon ja palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden toimintakykyä, mutta myös olla avoin työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen muidenkin ikäryhmien osalta (lapset ja työikäiset). Keskittämällä voimavaroja saadaan irti synergiaedut järjestelmästä. Tavoitteena on, että kaikki peruskuntoutus toteutetaan kotoa käsin tuleville kuntoutettaville kunnissa omana toimintana tai omina laitoskuntoutusjaksoina ja vain poikkeustapauksissa hyödynnetään maksusitoumuksella ulkopuolisia kalliita laitoskuntoutusjaksoja ja niistäkin sovittaisiin alueellisesti yhtenäiset kriteerit yhteisessä yksikössä. 6.7 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon peruspalvelut kunnat tuottavat itsenäisesti. Oikomishoito järjestetään erikoishammaslääkäritasoisena kunnittain. Erikoissairaanhoitoon kuulumatonta erikoishammaslääkäritasoista hoitoa, pois lukien oikomishoito, järjestetään kunnissa nykytilanteessa vaihtelevasti riippuen erikoishammaslääkäreiden saatavuudesta. Välttämätön erikoishammaslääkäritasoinen hoito, johon omassa kunnassa ei ole osaamista, hankitaan ostopalveluna. Välttämättömän yleisanestesiahammashoidon tarpeessa olevat, vaikeasti sairaat sekä muut vaativaa erikoishoitoa tarvitsevat potilaat lähetetään Helsinkiin HUS:n Kirurgisen sairaalan suu- ja leukakirurgian klinikalle. Terveiden lasten yleisanestesiahammashoidot, joita ei voimakkaan pelon vuoksi pystytä peruspalveluna järjestämään, hankitaan ostopalveluna yksityissektorilta. Yleisanestesiahammashoitoa tarvitsevien muistisairaiden hoidon kysyntä on voimakkaasti kasvamassa väestön ikääntyessä ja koska ikääntyvillä on yhä useammin suussaan omat hampaat. Hammaslääkäripäivystys hoidetaan omana päivätoimintana arkisin ja Uudenmaan kuntien (pois lukien pääkaupunkiseutu) yhteisenä ostopalveluna iltaisin ja viikonloppuisin. Yöaikainen päivystys tukeutuu lääkäripäivystykseen sekä Töölön sairaalan leukakirurgian päivystykseen. Selvitetään myös mahdollisuutta perustaa suu- ja leukasairauksien poliklinikka Porvoon sairaalaan. 6.8 Tukipalvelut Laboratoriotoiminnan, röntgenin, lääkehuollon ja välinehuollon osalta on tavoitteena alueellinen palvelutuotanto. Hoitotarvikkeiden osalta tavoite on sama ja lisäksi alueelle tulee luoda yhteiset hoitotarvikkeiden jakelun kriteerit. 20
TOIMENPITEET: TOTEUTETAAN ERIKOISSAIRAANHOIDON ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIO PERUSTERVEYDENHUOLOSSA (PAIKAN PÄÄLLÄ): TARKOITUKSENA, ETTÄ ERIKOISLÄÄKÄRI ON PAIKALLA PÄIVÄSAIKAAN. TOTEUTETAAN YHTEISPÄIVYSTYS, JOKA KATTAA SOMAATTISEN PÄIVYSTYKSEN LISÄKSI MYÖS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHUOLLON PÄIVYSTYKSET. PERUSTETAAN YHTEINEN, ALUEELLINEN APUVÄLINEYKSIKKÖ. LAADITAAN YHTEISET, ALUEELLISET KRITEERIT APUVÄLINE- JA KUNTOUTUSMAKSUSITOUMUSTEN KIRJOITTAMISELLE (UUSI APUVÄLINE TAI KUNTOUTUSMUOTO ON HYVÄKSYTTÄVÄ YHTEISESTI ENNEN SEN KÄYTTÖÖNOTTOA). PERUSTETAAN YHTEINEN, ALUEELLINEN KUNTOUTUSYKSIKKÖ. LAADITAAN YHTEISET, ALUEELLISET KRITEERIT HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUUN. TOTEUTETAAN LABORATORIO, RTG, LÄÄKE- JA VÄLINEHUOLTO ALUEELLISENA PALVELUTUOTANTONA. LAADITAAN UUDET, POTILAAN NÄKÖKULMASTA MIETITYT PALVELUKOKONAISUUDET (PERUSTERVEYDENHUOLTO & ERIKOISSAIRAANHOITO YHDESSÄ). TOTEUTETAAN SAIRAALAN ERIKOISLÄÄKÄRIN YLIKIERROT PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOILLA SÄÄNNÖLLISESTI. SELVITETÄÄN, MITEN ERIKOISSAIRAANHOIDOLLE SAADAAN PÄIVITETTY TIETO KROONISESTI SAIRAAN POTILAAN VASTUULÄÄKÄRISTÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. 7. HENKILÖSTÖ Henkilöstön saatavuuden turvaaminen on lähitulevaisuuden yksi suurimmista haasteista. Porvoon Laurea on tärkeä yhteistyökumppani nimenomaan hoitohenkilökunnan rekrytointia ajatellen. Myös alueellinen koulutusylilääkäri ja yliopistoyhteistyö ovat tärkeitä yhteistyömuotoja ja parantavat mahdollisuuksia rekrytoida lääkäreitä alueen terveyskeskuksiin ja sairaalaan. 21
Henkilöstön ammattitaidon vahvistamiseksi ja alueellisen yhteistyön parantamiseksi tullaan luomaan erityinen koulutus-/ kehittämis-/ yhteistyökonsepti nimeltään Itä- Uudenmaan terveydenhuoltopäivät. Päivillä on tarkoitus käsitellä paitsi ajankohtaisia aiheita, myös yhteisesti laadittuja hoitoketjuja ja niiden hyödyntämistä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaollisia kysymyksiä. Kannustava henkilöstöpolitiikka sekä riittävät koulutusmäärärahat ovat henkilöstön saatavuuden kulmakiviä. Sairaalan ja terveyskeskusten yhteiset virat ovat käytössä yleislääkäriksi erikoistuville. Sairaala panostaa osaltaan erikoislääkärikoulutukseen (ja tätä kautta myös sairaalassa toimivien lääkäreiden saatavuuteen), niin, että eri erikoisalojen hallussa olevat koulutusoikeudet käytetään mahdollisimman tehokkaasti. TOIMENPITEET: TUETAAN LAUREAA PAIKALLISENA OPPILAITOKSENA. KOULUTUSYLILÄÄKÄRITOIMINTA VAKIINNUTETAAN JA YHTEISTYÖTÄ HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN YLEISLÄÄKETIETEEN OSASTON KANSSA JATKETAAN. JÄRJESTETÄÄN ITÄ- UUDENMAAN TERVEYDENHUOLTOPÄIVÄT VUOSITTAIN. SAIRAALA HUOLEHTII SIITÄ, ETTÄ ERI ERIKOISALOILLA OLEVAT ERIKOISLÄÄKÄREIDEN KOULUTUSOIKEUDET OVAT TEHOKKAASSA KÄYTÖSSÄ. 8. ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET Kuntien välinen yhteistyö toteutuu kunnanjohtajien kokousten, IUTH:n, Itä-Uudenmaan johtavien lääkäreiden, alueen ylihoitajien/ johtavien hoitajien, suun terveydenhuollon esimiesten tapaamisten sekä sosiaali- ja terveysjohtajien kokousten kautta. Porvoon sairaanhoitoalueella kuntien ja sairaalan yhteisenä tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen ja vahva yhdessä tekeminen. Tavoitteena on nykyiselle Porvoon sairaanhoitoalueelle rakentuva sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, jolla pyritään tasa-arvoiseen ja valtakunnallisesti huippulaatuiseen, vaikuttavaan hoitoon. Alueen nykyinen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon rakenne edistää tavoitetta - kaikissa alueen kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty ja toiminta vakiintunutta. Sekä Sipoossa, että Loviisassa sosiaali- ja terveydenhuollon integrointia on viety vielä pidemmälle elämänkaariorganisaation avulla. Elämänkaariorganisaatiossa palvelut on järjestetty asiakasryhmien ympärille, ei perin teisesti sektoreittain. 22
8.1 Sosiaalitoimi Kaikissa alueen kunnissa sosiaali- ja terveystoimi ovat yhdessä organisaatiossa ja yhden lautakunnan alaisuudessa, mikä tukee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välistä yhteistyötä. Loviisassa ja Sipoossa on käytössä ns. elämänkaariorganisaatio. Terveydenhuollolla ja sosiaalihuollolla on yhteisiä asiakasryhmiä, kuten ikääntyneet, mielenterveys ja päihdeasiakkaat, lapset ja perheet sekä vammaiset. Kuntien terveydenhuollon edustajien on sovittava myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyöstä niin, että erityisesti yhteiset asiakasryhmät saavat tarvitsemansa tuen. Palvelut voidaan järjestää julkisen terveydenhuollon ja muiden toimijoiden mm. kunnan muiden toimialojen, yritysten ja järjestöjen kanssa. 8.2 Muut viranomaiset Muu viranomaistoiminta on jo pitkälti yhtenäistetty alueella (esim. TE- keskukset, Kela, Pelastuslaitos, YTAKE, poliisi jne.) 8.3 Yksityissektori Joustava ja hyvä yhteistyö paikallisten yksityisten toimijoiden kanssa olisi toivottavaa. Asiaa ei käsitellä tämän laajemmin tässä järjestämissuunnitelmassa. 8.4 Kolmas sektori Kunnilla on toiminnassa ns. kumppanuusfoorumeja, joissa paikalliset järjestöt on kutsuttu mukaan toimintaan. Esimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat diabetesneuvosto sekä päihde- ja mielenterveystyön kolmas sektori. Lisäksi kunnissa toimii kokemusasiantuntijoita, käyttäjäraateja ja järjestöjen ja kunnan välisiä neuvottelukuntia. TOIMENPITEET: KEHITETÄÄN NYKYISELLE PORVOON SAIRAANHOITOALUEELLE RAKENTUVA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUS PÄÄMÄÄRÄNÄ VALTAKUNNALLISESTI HUIPPULAATUISET JA VAIKUTTAVAT PALVELUT. 23
KEHITETÄÄN YHTEISTYÖTÄ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA. JATKETAAN IUTH-, ITÄ- UUDENMAAN JOHTAVAT LÄÄKÄRIT-, ALUEEN YLIHOITAJAT & OSASTONHOITAJAT- FOORUMEIDEN KOKOONTUMISIA SÄÄNNÖLLISIN VÄLIAJOIN. 9. KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 9.1 Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Kehittämistyötä tehdään laajasti HUS-piirissä. Kunnat ja HUS tekevät pitkäjänteistä kehittämistyötä, mm. laadunhallintaa ja näyttöön perustuvien hoitojen implementointityötä, omana toimintanaan. Suuri osa kehittämistoiminnasta on kuitenkin hankkeistettu, ja tässä toimijoita on paljon (kunnat, kolmas sektori, järjestöt, yksityinen sektori, HUS, yliopistot, ammattikorkeakoulut, sosiaalialan osaamiskeskus). Kehittävää tutkimustyötä on tehty yliopistojen, HUS:n, tutkimuslaitosten, sekä ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskuksien toimesta. Tutkimus- ja kehittämistyön kenttä on hajanainen, hankkeet pieniä, sirpaleisia ja lyhytkestoisia, ja usein hyvienkin tulosten juurruttaminen on jäänyt vähäiseksi rahoituksen loputtua. Monet toimijat saattavat toistaa toistensa hankkeita. Näin ollen kehittämistyö ei aina ole parhaalla mahdollisella tavalla tukenut eri toimijoiden ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon strategisten tavoitteiden toteuttamista. Vaikka kehittämis- ja tutkimustoiminta on yleensä painottunut metropolialueen väestön hyvinvoinnin kannalta keskeisille painopistealueille, on toimintaa kehittävää tutkimustyötä, kuten erilaisten interventioiden, työn tai hoitomallien vaikuttavuus-tutkimusta tehty metropolialueella hyvin vähän kehittämishankkeiden määrään verrattuna. Jäljempänä kuvattavalla HUS:n perusterveydenhuollon yksiköllä tulee olla keskeinen asema perusterveydenhuollon kehittämistyön ja tutkimuksen koordinoinnissa parantaakseen koko HUS-alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatiota. Painopisteen tulisi siirtyä vähitellen lyhytkestoisista ja sirpaleisista kehittämishankkeista hoitokäytänteitä ja väestön terveyttä edistäviin tutkimuksellisiin hankkeisiin, joista erityisesti tarvitaan hoidon, hoitomallien ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta selvittävää tutkimustyötä keskeisillä kansanterveyttä ja hyvinvointia uhkaavilla painopistealueilla kuten terveyserot, lihavuus ja diabetes, mielenterveys ja päihteet, lasten ja nuorten syrjäytyminen, muistisairaudet, ikääntyneiden toiminnanvajeet ja avuntarve sekä maahanmuuttajien kotoutuminen. Valtion erityisvaltionosuus (EVO)- korvaus ei vastaa koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvia kuluja, minkä vuoksi sairaalat joutuvat sisällyttämään niistä aiheutuvia kustannuksia palvelutuotteidensa hintoihin. Tästä on seurannut, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannukset ovat siirtyneet viimeisten 15 vuoden kuluessa enenevässä määrin kuntien maksettavaksi. 24
Kuntien terveydenhuollon edustajat ovat yksimielisiä tarpeesta tämän EVO-korvauksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja toimivat yhteistyössä tämän epäkohdan korjaamiseksi ja edellyttävät, että valtion on vastattava täysimääräisesti koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Alueen kunnilla on yhteistyösopimus HUS Perusterveydenhuollon yksikön kanssa alueellisesta koulutusylilääkäritoiminnasta. 9.1.1 Yhtenäiset hoidon perusteet, seuranta Valtakunnalliset kiireettömän hoidon perusteet ohjaavat toimintaa. Hoidon porrastuksessa otetaan huomioon paikalliset resurssit ja muutokset porrastukseen tehdään aina yhdessä neuvotellen. Työnjakoa muutettaessa on välttämätöntä, että tämä tapahtuu hallitusti sopien ja huolehtien samalla resurssien ja osaamisen siirtymisestä. Koordinointi ja seuranta tapahtuvat johtavien lääkäreiden verkostossa. 9.1.2. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Alueelle laaditaan jatkossa yhteinen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, jonka pohjana käytetään HUS- suunnitelmaa ja kuntien omia suunnitelmia. Muutenkin tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä tämän aiheen ympärillä ja mm. kehittää HaiPro-järjestelmän käyttöä yhteisesti. 9.2 Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet Porvoon sairaalan yhteyteen rakennettavan yhteispäivystyksen suunnittelu on jo käynnissä. Tavoitteena luoda aito yhteispäivystys, jonka yhteyteen tulee myös päivystysosasto sekä kotisairaalatoimintaa. Vuoden 2013 aikana otetaan käyttöön vahvistettu toimintamalli, lähetteet konsultaatioiksi. Tarkoituksena on käsitellä kaikki erikoissairaanhoitoon tulevat lähetteet konsultaatioina aina kun se on mahdollista. Toimintamallin käyttö on jo aloitettu. Terveydenhuoltolain edellyttämä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma laaditaan alueellisesti. Alueellisesti kuvattaviksi palveluketjuiksi on valittu nivelrikko, sydämen vajaatoiminta, lonkkamurtuma (lonkkamurtumaliukumäki) sekä sepelvaltimotauti, jotka edustavat yleisyydellään suurimpia potilasryhmiä ja joista ei vielä ole alueellisia hoitoketjuja. Myös nivelreuman hoitoketjutyö käynnistetään. 25