Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun tehtäviä ja madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Metsätaitaja Suomen 4H-liitto www.4h.fi
Metsätaitaja-kerho Metsätaitaja-kerhossa opetellaan metsänmittausta ja harjoitellaan metsätaitokilpailun tehtäviä. Tavoitteena on syventää nuorten metsäosaamista ja kannustaa löytämään luonnosta mielenkiintoista ja haastavaakin tekemistä. Lisäksi tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Kerho on tarkoitettu yläkouluikäisille nuorille. Kerho kokoontuu 6 kertaa, ja jokainen kerta kestää noin 2 tuntia. Ohjaajalla tulee olla riittävä metsäinen asiantuntemus. Jokaiselle kerhokerralle on tehty esimerkkiohjelma. Ohjelmassa on määritelty tavoitteet, tarvittavat välineet ja materiaalit sekä aihepiiriin sopivia TOP-tehtäviä. Kerhokerta alkaa aloituksella, jossa perehdytään aiheeseen keskustellen tai leikin avulla. Teemassa käydään lävitse varsinainen ohjelma. Jokainen kerhokerta päättyy lopetukseen, joka voi olla leikki tai kerhokerran teeman kertausta. Lisäksi kerrotaan, mitä pitää seuraavalla kerralla ottaa mukaan. Ohjaaja laatii kerholle turvallisuussuunnitelman etukäteen 4H-yhdistyksen kanssa. Turvallisuussuunnitelmassa pohditaan toiminnan riskejä, niiden ennaltaehkäisyä sekä hätätilanteessa tarvittavia toimenpiteitä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla laaditaan kerhon säännöt. Lisätietoja 4H-yhdistyksistä tai Suomen 4H-liitosta (www.4h.fi). Tervetuloa mukaan! Tämä opas on tuotettu Metsämiesten Säätiön tuella.
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 1. kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on tutustua toisiin kerholaisiin, laatia kerholle säännöt ja tutustua metsätaitokilpailun sisältöön ja sääntöihin. Lisäksi tavoitteena on oppia tuntemaan opaskasvit ja määrittämään niiden avulla kasvupaikkatyypit. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas, joka jaetaan kaikille kasvikirja muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Missä Pertti Petäjä viihtyy? Metsätaitaja Tunnistustehtävä Metsätaitaja à Kasvupaikkatyyppi Monimuotoinen metsä Puulajiopas ALOITUS Tullaan tutuiksi parikävelyllä: Muodostetaan parit. Parit lähtevät kävelemään haluamaansa suuntaan. Kävellessä toinen kertoo parilleen itsestään viiden minuutin ajan. Sitten vaihdetaan osia. Tämän jälkeen kumpikin kertoo vuorollaan, mitä muistaa toisen kertoneen. Muistivirheet korjataan. Sitten parit esittelevät toisensa muulle ryhmälle. Kerhon säännöt ja turvallisuussuunnitelma: Tutustumisen jälkeen käydään läpi kerhon ohjelma ja turvallisuussuunnitelma. Yhdessä mietitään kerhon säännöt. TEEMA Metsätaitokilpailut: Jaetaan Metsätaito-oppaat. Käydään Metsätaito-oppaan avulla läpi 4H-metsätaitokilpailun periaatteet eli tehtävät ja säännöt. Kasvupaikkatyypit ja opaskasvit: Siirrytään metsäkohteeseen, jossa käydään läpi kasvupaikkatekijöitä eli mitkä seikat vaikuttavat siihen, että metsästä löytyy erilaisia kasvupaikkatyyppejä. Opetellaan tunnistamaan opaskasveja ja määrittämään alueen metsätyyppejä. LOPETUS Kertaus, Kim-leikki metsäisesti: Ohjaaja kerää retken aikana muutaman opaskasvin, joita käytetään Kim-leikissä. Kerholaiset katsovat kasveja hetken ja sitten he sulkevat silmänsä tai poistuvat sivummalle. Ohjaaja ottaa yhden kasvin pois, ja kerholaisten tehtävänä on muistaa, mikä kasvi puuttuu ja tietenkin myös sen nimi. Leikkiä voidaan myös leikkiä siten, että hetken katselun jälkeen kasvit peitetään, ja tehtävänä on kirjata ylös niin monta kasvin nimeä kuin tunnistetaan ja muistetaan.... Suomen 4H-liitto www.4h.fi
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 2. kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia mittaamaan puun pituus keppimenetelmää käyttäen ja puuston pohjapinta-ala relaskooppia käyttäen, oppia määrittämään rinnankorkeus ja puun läpimitta rinnankorkeudelta. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas relaskoopit, joita voi hankkia sponsoreilta, lainata MHY:lta tai valmistaa itse narua, pahvia, teippi, sakset mittanauha mittasakset tai kaulain hypsometri puukko rinnankorkeuskeppi muistiinpanovälineet. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän strategiset mitat Metsätaitaja Ei teleskooppi, vaan relaskooppi Metsätaitaja Rinnankorkeudelta ALOITUS Jokainen valmistaa itselleen 1,3 metrin pituisen kepin. Keppiin voidaan merkata mitta-asteikko 2 cm:n välein 60 cm:n matkalle. Asteikkoa voidaan hyödyntää läpimitan arvioimisessa. TEEMA Rinnankorkeuden ja rinnankorkeusläpimitan määrittäminen: Rinnankorkeus on 1,30 metriä ja sitä tietoa tarvitaan myöhemmin yksittäisen puun tilavuutta määritettäessä ja relaskoopin käyttöä opetellessa. Jokaiselle voidaan mitata omasta kehosta ko. korkeus, jota voidaan hyödyntää, kun mittaa ei ole tai sitä ei voi käyttää (esim. 4H-metsätaitokilpailussa). Rinnankorkeus mitataan maanpinnan tasolta 1,3 m:n korkeuteen. Leikkimielinen kilpailu: jokainen merkitsee puuhun oman rinnankorkeutensa ja lopuksi tarkistetaan mitalla, kenellä osui lähimmäksi. Mittasaksilla tai kaulaimella opetellaan mittaamaan rinnankorkeusläpimittaa. Puun läpimitta kannattaa ottaa kahdelta puolelta puuta ja laskea saatujen läpimittojen keskiarvo. Rinnankorkeusläpimittaa tarvitaan myöhemmin arvioitaessa yksittäisen puun tilavuutta. Relaskoopin käyttö: Relaskooppi voidaan valmistaa myös itse eli 0,65 cm:n narun päähän kiinnitetään pahvinpala, johon on leikattu 1,3 cm:n hahlo. Toinen vaihtoehto on 1 m:n mittainen keppi, johon kiinnitetään pahvinpala, jossa on 2 cm:n hahlo. Opetellaan käyttämään relaskooppia ja mittaamaan puuston pohjapinta-alaa etukäteen mitatulla koealalla. Relaskoopilla mitattu koeala ilmoittaa hehtaarilla olevan puuston pohjapinta-alan neliömetreinä rinnankorkeudelta (1,3 m). Puun pituuden mittaus: Opetellaan puun pituuden mittaus keppimenetelmää apuna käyttäen. Selvitetään myös, mihin keppimenetelmä perustuu (yhdenmuotoiset kolmiot). Mittanauhalla kalibroidaan jokaisen kerholaisen askeleen pituus. Ensin voidaan mitata samaa puuta, ja sitten jokainen saa oman puun mitattavaksi. Ohjaaja tarkistaa mitatut pituudet hypsometrillä. Lasketaan Joka toinen lasketan Ei lasketa... Suomen 4H-liitto www.4h.fi LOPETUS Selkärinkileikki: Ryhmä seisoo ympyrässä kasvot ulospäin. Kuka tahansa voi sanoa jonkin harrastuksen, jota on harrastanut tai harrastaa ja samalla kääntyä hetkeksi ympäri. Kaikki, joilla on sama harrastus, kääntyvät keskipisteeseen päin ja näin hetken aikaa näkevät toisensa. Voidaan tehdä myös esim. lempiruuilla, hyvillä ominaisuuksilla, musiikkimieltymyksillä jne.
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 3. kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään metsikön kehitysluokka ja metsikön käsittely tulevina vuosina. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset rinnankorkeuskeppi Taulukot uudistamiskypsyysrajoista 4 m:n keppi tai 4 m:n naru puukko kasvukaira. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Runkoluku Metsätaitaja Kehitysluokka Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Taimikonhoito Metsätaitaja Ryhmätehtävät: Metsikön käsittely ALOITUS Mikä puu olen? Kukin ryhmän jäsen miettii, mikä puu hän luonteensa ja ominaisuuksiensa perusteella voisi olla. Ryhmän jäsenet kyselevät toisiltaan: mikä puu olet ja miksi? TEEMA Runkoluku: Runkoluvulla tarkoitetaan puunrunkojen lukumäärää hehtaarilla. Runkolukua tarvitaan määritettäessä ensiharvennuksen ajankohtaa tai määritettäessä siemen- tai suojuspuuasentoa. Ryhmä mittaa askelmitalla 10 x 10 metrin kokoisen koealan ja määrittää sen avulla puuston runkoluvun. Hehtaarikohtainen runkoluku saadaan kertomalla koealan puiden lukumäärä sadalla. Kehitysluokka: Kehitysluokat kuvaavat metsikön ikä- ja kehitysvaiheita aina aukeasta alasta järeään metsään. Kehitysluokan määrittämisessä tarvitaan relaskooppikoealaa ja siihen kuuluvien puiden keskiläpimittaa, joka vastaa koko puuston keskiläpimittaa. Metsätaitooppaan avulla käydään läpi, mitä tarkoittavat eri kehitysluokat: aukea ala, taimikko tai ylispuustoinen taimikko, nuori kasvatusmetsikkö ja siemen- tai suojuspuumetsikkö. Taimikon ensisijainen hoitotarve seuraavan kahden vuoden aikana: Taimikonhoidolliset vaihtoehdot ovat ruohonja heinäntorjunta, täydennysistutus, perkaus, harvennus ja lepo. Tutkitaan erikokoisia taimikoita. Taimikon tiheys määritetään runkoluvun avulla. Määritetään taimikon runkoluku neljän tai kahden metrin kepillä. 4 m:n keppiä käytettäessä runkoluku/hehtaari saadaan kertomalla ympyräkoealan taimimäärä 200:lla. 2 m:n keppiä käytettäessä kerroin on 800. Metsikön käsittely seuraavan viiden vuoden aikana: Jatkoa edelliseen tehtävään eli vaihtoehdot ovat kasvatushakkuu, luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu, viljelyyn tähtäävä uudistushakkuu ja lepo. Harjoitellaan puun läpimitan mittaamista. Ohjaaja voi kairata muutaman puun puuston iän määrittämiseksi. Muista metsänomistajan lupa kairaukselle.... Suomen 4H-liitto www.4h.fi LOPETUS Määritetään etukäteen merkatun koealan kehitysluokka.
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 4. kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on oppia määrittämään yksittäisen puun tilavuus ja puuston kokonaistilavuus sekä valtapuuston ikä. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas muistiinpanovälineet mittasakset tai kaulain kuutioimistaulukot kasvukaira puulajikortit (pelkät nimet riittävät, mutta voidaan kerätä esim. lehtiä ja prässätä ja laminoida ne ja käyttää niitä hyödyksi myös puulajien tunnistamisessa). TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsä ja luonto, B-taso, Pertti Petäjä Pertti Petäjän ikä Metsätaitaja Valtapuuston ikä Metsätaitaja Puuston kokonaistilavuus Metsätaitaja Yksittäisen puun tilavuus ALOITUS Kerrataan runkoluvun määrittäminen. TEEMA Yksittäisen puun tilavuus: Yksittäisen puun tilavuutta arvioitaessa on ensin arvioitava puun pituus ja sen paksuus rinnankorkeudelta. Yritetään hahmottaa, kuinka paljon on yksi kuutiometri puuta eli motti. Jokainen kerholainen arvioi merkityn puun, ja parhaiten onnistunut voidaan palkita. Metsätaitokilpailussa puun luokse ei pääse, joten puun läpimitan arvioiminen on hieman hankalaa. Apuna voi käyttää esim. kilpailukortin mittoja, jotka ovat 29 x 21 senttimetriä. Puuston kokonaistilavuus: Metsikön kokonaistilavuus arvioidaan metsikön pohjapinta-alan ja keskipituuden avulla. Puuston keskipituuden voit päätellä mittaamalla keskimääräisen puun pituuden. Toinen vaihtoehto on arvioida joku metsikön pisimmistä puista; keskipituus on 2 3 metriä vähemmän kuin tämän puun pituus. Kuutioimistaulukko löytyy kilpailukortista. Valtapuuston ikä: Käydään läpi, mitkä ovat eri puulajien korkeimmat iät. Jokainen laskee nuoren männyn iän oksakiehkuroista. Kukin kerholainen voi kokeilla puun iän määrittämistä kasvukairan avulla. Muista kysyä maanomistajan lupa kairan käyttämiseksi. Kukin kerholainen voi etsiä oman ikäisen taikka isän tai äidin ikäisen puun. LOPETUS Metsäleikki: Tehdään eri puulajeista laput, jotka jaetaan ryhmäläisille. Vähintään kahdelle tulee sama puulaji. Tuolit laitetaan ympyrään ja ohjaaja huutaa, mikä puulaji vaihtaa paikkaa. Ohjaaja tavoittelee myös paikkaa, ja se joka jää ilman, siirtyy keskelle ja huutaa uuden puulajin. Voidaan huutaa myös metsä, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa. Tällöin vierekkäin istuvat eivät kuitenkaan saa vaihtaa paikkoja keskenään. Tuolille, jolta on lähtenyt, ei saa palata. Voidaan soveltaa myös ulkotiloissa, jolloin seisotaan ympyrässä ja piirretään itselle pesä, jota sitten vaihdetaan eri puulajeja huudettaessa.... Suomen 4H-liitto www.4h.fi
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 5. kerhokerta TAVOITE Tavoitteena on ymmärtää metsälaissa määritettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen merkitys metsäluonnolle. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: Metsätaito-opas harvennusmallit 10 m:n naru merkkinarua tai -nauhaa paperia kyniä. TEEMAAN SOPIVIA TOP-TEHTÄVIÄ: Metsätaitaja Leimaus Metsätaitaja Metsän monimuotoisuus Monimuotoinen metsä Purot ja lähteet ALOITUS Kerrataan opaskasvit ja kasvupaikkatyypit sekä puun pituuden mittaus ja relaskoopin käyttö. TEEMA Metsän monimuotoisuus: Käydään läpi metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ominaispiirteittäin. Metsäkohdetta valittaessa pyritään löytämään sellainen alue, josta löytyisi muutama erityisen tärkeä elinympäristö. Leimaus: Metsien harvennuksen periaatteet eli miksi harvennetaan ja millaisia puita poistetaan. Mahdollisimman selkeässä harvennuskohteessa harjoitellaan leimaamista. Rajataan 10 x 10 metrin alue. Yhdessä merkitään poistettavat puut 4H-Metsätaito-oppaan leimausohjeiden mukaisesti. Seuraavaksi mitataan koealan koko puuston pohjapintaala, jätettävän puuston pohjapinta-ala ja poistettavan puuston pohjapinta-ala. Lisäksi arvioidaan valtapituus. Tämän jälkeen arvioidaan harvennusmallien ja mittaustulosten mukaan leimauksen onnistuminen. LOPETUS Kerrataan metsikön käsittely, kehitysluokka, runkoluku, yksittäisen puun tilavuus ja puuston tilavuus. Lisäksi kerrataan vielä metsätaitokilpailun säännöt.... Suomen 4H-liitto www.4h.fi
4H-kerho 4H-teemakerho METSÄTAITAJA... 6. kerhokerta: METSÄTAITOKILPAILU TAVOITE Tavoitteena on käydä läpi ainakin osittain aito metsätaitokilpailurata tai osallistua jonkun muun järjestämään metsätaitokilpailuun. TARVITTAVAT VÄLINEET JA MATERIAALIT: kynä kumi kilpailukortti relaskooppi maastovarustus. TEEMAAN SOPIVA TOP-TEHTÄVÄ: Metsätaitaja Metsätaitokilpailu ALOITUS Jaetaan kilpailukortti ja käydään läpi tehtäväjärjestys. TEEMA Metsätaitokilpailu on noin 1 3 kilometrin mittainen metsäpolku, jonka varrelle tehtävät on sijoitettu 0,1 0,5 hehtaarin kokoisille koealoille. Metsätaitokilpailussa noudatetaan 4H-järjestön valtakunnallisen metsätaitokilpailun sääntöjä. LOPETUS Lasketaan tulokset ja jaetaan palkinnot. Kerätään palaute kerholaisilta ja ohjaajalta/ ohjaajilta.... Suomen 4H-liitto www.4h.fi
4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Harrastajan kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. Turvallisessa 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun aikuisen tai nuoren ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja kurssit syventävät nuoren osaamista. 4H-toiminnassa saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-harrastus kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaa neljän H:n perustana olevat sanat head, hands, heart ja health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi.