1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro 341/1101000/7.5.2015 Pvm 24.6.2015 Annetaan julkipanon jälkeen 30.6.2015 ASIA Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ) HAKIJA Rudus Oy PL 49, 00440 HELSINKI Y -tunnus: 1628390-6 Toimialatunnus: 26630 Yhteyshenkilö: Tehdaspäällikkö Jouni Lehtinen Pakolantie 46, 41900 Petäjävesi 0500 518 220 jouni.lehtinen@rudus.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee kiinteän betoniaseman toiminnan perustamista. Hakija on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija sitoutuu asettamaan hyväksyttävän vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Koukkuniemen teollisuusalueella osoitteessa Koukkuniemenkatu, 44200 Äänekoski. Äänekosken kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllä Heikkilä 992-402-2-58
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 liitteen 1 taulukon 2 kohta 8 g) mukaan (kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas). TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 7 b) perusteella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 7.5.2015 Äänekosken kaupungissa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempia toimintaa koskevia lupia tai sopimuksia. Äänekosken kaupunki on 23.4.2015 vuokrannut Rudus Oy:lle teollisuustarkoitukseen 10 585m 2 määräalan viideksi vuodeksi. Vuokrasopimus on tehty ajalle 4.5.2015-3.5.2020. Tehtaan toiminta sijoittuu Äänekosken Koukkuniemen alueelle. Äänekosken kaupunginvaltuuston 2.7.2012 hyväksymässä Koukkuniemen asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa alue on varattu merkinnällä T teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella on yritys- ja teollisuustoimintaa. Suunnitellun valmisbetonitehtaan toiminnalla tuetaan Äänekosken teollisuusalueen rakentumista. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Toimipaikka sijaitsee Koukkuniemen teollisuusalueella Äänekosken kaupungissa. Kiinteistö rajoittuu teollisuustontteihin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 400-500 metrin etäisyydellä. Muihin naapureihin on matkaa 700-800 m. Alueella on yritys- ja teollisuustoimintaa. Toimipaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Lähimpään luonnonsuojelualueeseen (Kissakoski YSA097374) on matkaa noin 1,8 km. Toimipaikan läheisyydessä ei myöskään sijaitse Natura -alueita tai muita luonnonsuojelualueita.
3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Tehtaassa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita, seosaineita, vettä sekä pieniä määriä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Prosessi- ja talousvesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Kiviainekset ja muut tarvittavat raaka-aineet toimitetaan tehtaalle rekka-, kuorma- tai säiliöautoilla. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin 06.00 22.00. Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Betonin toimituskohde voi esimerkiksi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, kuten silta tai vastaava rakennelma, jonka valutyö pitää saada kokonaisuudessaan loppuun ilman viikonlopun aiheuttamaa katkoa. Tehtaan toiminta-ajat määräytyvät rakennustyömaiden aikataulujen ja työaikojen mukaisesti. Äänekoskella tulee olemaan paljon poikkeuksellisen suuria valutöitä, koska paikkakunnalle on tulossa suuria rakennushankkeita. Tehtaan suunniteltu vuotuinen tuotantomäärä on noin 100 000 m 3. Betoni kuljetetaan pyörintäsäiliöautoilla, joiden säiliöiden tilavuudet vaihtelevat 5 12 m 3. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Melua syntyy pääasiassa betoninkuljetusautojen liikennöinnistä alueella. Betonitehtaalla syntyy talousjätettä sekä vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä, kuten paristoja ja jäteöljyjä. Kyseessä on uusi toiminta, jolle tullaan hakemaan rakennuslupaa samanaikaisesti. Rudus Oy solmii teollisuusjätevesisopimuksen Äänekosken Energia Oy:n kanssa. Rudus Oy pyytää lupaa aloittaa ympäristöluvan mukaisen toiminnan ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Kiinteistön Heikkilä 992-402-2-58 omistaa Äänekosken kaupunki. Yritykselle on myönnetty SFS-EN ISO 14001 ympäristöjärjestelmän sertifikaatti. Sertifikaattiin kuuluvat myös valmisbetonin myynti, tuotanto, pumppaus sekä kuljetus. Sertifikaatti on voimassa 31.1.2016 saakka.
4 Tuotanto Betonin valmistus sisältää betonin raaka-aineiden vastaanoton ja varastoinnin, kiviaineksen ja veden lämmityksen tarvittaessa, betonin osaaineiden mittauksen, massan sekoituksen, notkeuden säädön sekä laadun valvonnan. Tehtaan suunniteltu valmisbetonin tuotanto on noin 100 000 m 3 vuodessa. Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin 06.00 22.00. Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Betonin toimituskohde voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, kuten silta tai vastaava rakennelma, jonka valutyö pitää saada kokonaisuudessaan loppuun ilman viikonlopun aiheuttamaa katkoa. Äänekosken betonitehdas tulisi toteuttamaan poikkeuksellisen paljon ja suuria valukohteita, koska paikkakunnalle on tulossa suuria rakennushankkeita. Prosessit Valmisbetonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina kiviaineksia, sideaineita, seosaineita, vettä sekä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Betonin runkoaines (kiviaines) tuodaan rekka-autoilla ja tyhjennetään betonitehtaan varastointisiiloihin. Siiloista kiviaines annostellaan kuljettimelle ja siitä edelleen sekoittimeen. Mikäli betonia toimitetaan lämpimänä, kiviainesta kuumennetaan ennen johtamista kuljetin vaa alle.
Betoni valmistetaan ennakolta tehdyn suhteutuksen mukaan. Suhteutuksessa on ilmoitettu osa-aineiden määrät kilogrammoina betonikuutiometriä kohden. Eri osa-aineet, kuten vesi, kiviaines, sementti ja lisäaineet punnitaan ja lisätään betonisekoittimeen. Sekoitus kestää yleensä 60 90 sekuntia. Betonin valmistus on lähes täysin automatisoitu ja sitä ohjataan ja valvotaan ohjaamosta tietokoneiden ja kameroiden välityksellä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Sideaineet (sementti, lentotuhka, kuona) kuljetetaan betoniasemalle säiliöautolla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla suljettua putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sideainesiilot on varustettu pölynsuodattimin. Sideaineet annostellaan kierukkaruuvilla vaaka-astiaan, josta annos tyhjennetään sekoittimeen. Siirtojärjestelmä on suljettu. 5 Betoniautojen pesu ja pesuvesien käsittely Betoniautoja on päivittäin tehtaan käytössä noin 4-6. Kuljetuksessa säiliöön jää aina jonkin verran betonia, joka on pestävä silloin, kun betoni ei ole vielä kovettunut. Pesu on tarpeen myös kun peräkkäisten kuljetuserien betonilaatu on erilainen, tällöin laadut voisivat sekoittua keskenään. Säiliöt pestään joka tapauksessa vähintään kerran päivässä. Betoniautojen pesu on suljettu prosessi (kuva alla), jossa pesuvettä kierrätetään ja mahdolliset ylijäämäpesuvedet johdetaan viemäriin.
Kuljetusautojen kuljetussäiliöt pestään sisäpuolelta tarkoitusta varten rakennetulla pesupaikalla. Pesussa syntyvä vesi, noin 80 litraa valmistettua betonikuutioita kohden, ohjataan betonisiin selkeytysaltaisiin. Säiliöiden pesuvedet selkeytetään selkeytysaltaissa ja kierrätetään takaisin säiliöiden pesuun. Jos pesussa tarvitaan kuumaa vettä (talvella) tai altaisiin sataa rankasti, selkeytysprosessiin voi kertyä enemmän vettä kuin siinä voidaan vettä hyödyntää. Tällöin ylimääräinen vesi johdetaan selkeytyksen ja öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Selkeytysaltaissa pesuvedessä oleva, koostumukseltaan märän hiekan tyyppinen, kiintoaines (hiekkaa, sementtiä) painuu altaan pohjalle. Pohjalle saostunut kiintoaines tyhjennetään tarvittaessa noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Aines toimitetaan Rudus Oy:n tai muun luvallisen toimijan betonijätteen vastaanottopaikkaan. Vesien puhdistusjärjestelmä varustetaan myös riittävän tehokkaalla öljynerotuskaivolla. 6 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet Valmisbetonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita (sementti), seosaineita (lentotuhka, silika, kuona), vettä sekä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Runkoaines (kiviaines) tuodaan betoniasemalle kuorma-autoilla, jotka kippaavat runkoaineksen vastaanottosiiloihin. Sementin käyttömäärä riippuu halutuista betonin ominaisuuksista ja vaihtelee betonilaaduittain ollen 150-500 kg/m 3. Sementti on raaka-aine, joka antaa betonille lujuuden ja pitkäaikaiskestävyyden. Sementtiä voidaan korvata osittain teollisuuden sivutuotteilla. Kuonaa tai kivihiilivoimalaitoksen lentotuhkaa voidaan käyttää betonin seosaineena, jos se täyttää normeissa asetetut laatuvaatimukset. Sementti, kuona ja lentotuhka kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Siilot on varustettu täyttymistä ilmaisevalla merkkivalolla sekä ylitäytönestimellä.
7 TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-AINEET: RAAKA-AINE KULUTUS SUURIN VARASTO tuotanto 10 000 m 3 tuotanto 100 000 m 3 [t/a] [t/a] [t] KIVIAINES (ERI LAADUT JA LAJIKKEET) 18 000 180 000 SEMENTTI 2 500 250 000 300 LENTOTUHKA/KUONA /SILICA 500 5000 200 VESI 2 000 20 000 18 BETONIN LISÄAINEET 20 200 7,5 KEVYT POLTTOÖLJY 10 100 9 RAAKA-AINEIDEN VARASTOT: RAAKA-AINE (Esimerkkejä tuotenimistä. Tehtaan käytössä voi olla myös vastaava mutta eri niminen tuote.) Määrä VARASTO Yksikkö SEMENTTI PLUSSEMENTTI 200 t SR SEMENTTI 100 t LENTOTUHKA 100 t KUONA 100 t LISÄAINEET ILMA-PARMIX 2000 l GLENIUM SKY 2000 l Kemikaalit Valmisbetonin valmistuksessa käytetään pieniä määriä (0,02-0,2 % betonin painosta) lisäaineita työstöominaisuuksien ja kestävyyden parantamiseksi. Lisäaineet ovat pääsääntöisesti nestemäisiä puunjalostus-, kemian-, vuori- metallurgian- ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista kehitettyjä aineita, joiden vesipitoisuus on 60 80 %. Lisäaineet kuljetetaan betonitehtaalle 1000 l myyntipakkauksissa tai säiliöautoilla, joista ne pumpataan tehdasrakennuksen lisäainevarastoihin, joissa kemikaalit varastoidaan valuma-altailla varustetuissa muovi- tai metalliastioissa. Betonin valmistuksen yhteydessä lisäaineet pumpataan väliastioiden kautta sekoittimeen. Lisäainevarastossa ei ole viemäriin
johtavia lattiakaivoja. Lisäaineiden käyttöturvallisuustiedotteet on esitetty hakemuksessa. Polttoaineet Tehtaalla on käytössä pyöräkuormaaja tai traktori. Mikäli alueen työkoneita ei voida tankata muualla, tehdään tehtaalle tankkauspaikka, jolloin käytettävä kevyenpolttoöljyn säiliö on kaksoisvaippainen, varustettu ylitäytön estävällä laitteella ja on lukittavissa. Tankkauspaikan alusta varustetaan tiiviillä alustalla, kuten HDPE- muovilla, jolla estetään tankkauksen yhteydessä mahdollisten öljyroiskeiden pääsy maaperään. Tankkauspaikan läheisyydessä on imeytysainetta mahdollisten onnettomuuksien varalle. Tehtaan energialaitoksen käyttämä polttoaine varastoidaan alle 9 m 3 kokoisessa säiliössä. Säiliö ja energialaitos on sijoitettu teräskontin sisälle. Säiliön määräaikaistarkastuksista huolehditaan tarkastusvälin mukaisesti. 8 Vedenhankinta ja viemäröinti Prosessi- ja käyttövesi hankitaan kaupungin vesijohtoverkosta. Betoninkuljetusautojen säiliöiden pesuvedet kierrätetään takaisin autojen pesuun. Ylimääräinen selkeytetty vesi johdetaan öljynerotuskaivon kautta kunnalliseen viemäriin. Sosiaalijätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Betoninvalmistusprosessissa käytetään vettä noin 16 000 m 3 vuodessa, eli noin 160 litraa valmistettua betonikuutiota kohden. Hetkellinen vedenkulutus on korkeintaan 1000 l/minuutissa. Sosiaalitilojen osalta veden kulutus on noin 200 litraa vuorokaudessa. Betonin valmistuksessa ei varsinaisesti synny jätevesiä, koska käytettävä vesi sitoutuu valmistettavaan betoniin. Kuitenkin betonimyllyä ja betoninkuljetusautojen säiliöitä pestään päivittäin. Viemäriin johdetaan normaalitilanteessa vain sosiaalitilojen jätevedet, 50 m³/a. Säiliöiden tai myllyn pesussa ei käytetä pesuaineita. Betoni ei sisällä sellaisia kemikaaleja, jotka voisivat jätevesiviemäriin joutuessaan vaarantaa biologis-kemiallisen jätevedenpuhdistusprosessin. Vastaavan tehtaan jätevesitarkkailun tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä 17A1. Pihaa ei ole asfaltoitu ja sadevedet johdetaan alueen ojastoon. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Betonitehtaan käyttöenergia otetaan sähköverkosta. Betonin valmistamisen vaatima energia valmisbetonitehtaalla vaihtelee vuodenajan
ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Tehtaan, runkoaineksen ja veden lämmitykseen käytetään tarvittaessa tehtaan omaa energialaitosta (Turbomatic 1 MW). Energialaitosten polttoaineena käytetään vähärikkistä kevyttä polttoöljyä. Turbomatic energialaitokset ovat nimenomaan betonitehtaiden tarpeita varten kehitettyjä. Energialaitoksen toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen joko suoraan tai kuumavesisäiliössä olevien lämmönvaihtimien kautta kiviainesvarastoihin. Näin ollen päästöjä ilmaan ei synny. Turbolämmityksen polttoainekulutus tuotettua betonikuutiota kohti on 60-80 % pienempi perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Betonitehtaan keskimääräinen kokonaisenergiankulutus on noin 72 MJ/m 3. Turbomatic energialaitoksen lämmitysjärjestelmän periaatekaavio on esitetty hakemuksen liitteenä 12. Betonitehtaan käyttämä sähkö otetaan verkosta. Betonitehtaan keskimääräinen kokonaisenergiankulutus on noin 50 MJ/ valmistettua betonikuutiota kohden. Rudus Oy on solminut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2016 saakka. Rudus Oy:n energianhallintajärjestelmä täyttää ISO 50001:2011 standardin vaatimukset. Sopimus ja sertifikaatti on esitetty liitteenä 12 B. 9 Ympäristöriskit ja poikkeukselliset tilanteet Lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Lisä- ja voiteluaineiden säilytysastiat on varustettu suoja-altailla tai varastointitilat toimivat suoja-altaana. Betonitehtaalla on aina varattuna öljynimeytysaineita ja -kalustoa, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Betonitehtaalle laaditaan pelastussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Suunnitelma antaa perustietoa betonitehtaan toiminnasta pelastuslaitokselle sekä muille yhteistyökumppaneillemme ja sen pohjalta tehtaan henkilökunta saa peruskoulutuksen turvallisuustoimintaan. Tehtaan henkilökunta ja urakoitsijat ovat suorittaneet Ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksen (8h) ja siihen liittyvän kirjallisen kokeen. Koulutuksessa on käyty läpi toimialan tärkeimmät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöonnettomuuksissa toimiminen. Esimerkiksi öljy/kemikaalionnettomuuden vahinkojen torjuntaa ja imeytysaineiden käyttöä on opetettu käytännön harjoituksella. Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan käynnin aikana jatkuvasti ja häiriön sattuessa tehtaan toiminta pysäytetään vian
korjaamisen ajaksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille 10 Liikenne Valmisbetonitehtaan toiminnasta alueelle aiheutuva liikennemäärä on arvioitu 100 000 m 3 vuotuisella tuotantomäärällä: Valmisbetonin kuljetus: noin 40 kuormaa/työpäivä Raaka-aineiden tuonti: - sementti 5 kuormaa/viikko - kiviainekset 5-10 kuormaa/työpäivä - muut 15 kuormaa/kuukausi Tehtaan toiminta ei lisää alueen liikennettä merkittävästi. Tehtaan liikenne ohjataan kulkemaan pääväyliä ja yleisiä teitä. Betoninkuljetusautojen tilavuudet vaihtelevat 5 12 m 3. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Tärkein toimituskohde sijaitsee noin 5 kilometrin päässä betonitehtaasta. Pöly Suunniteltu betonitehdas tulee edustamaan uusinta betoninvalmistustekniikkaa. Betonin valmistusprosessi on suljettu ja varustettu suodattimin. Sideaineet toimitetaan tehtaalle säiliöautoilla, joista ne puhalletaan siiloihin putkea pitkin. Autonkuljettaja seuraa kuorman purkua ja keskeyttää toimituksen, mikäli purussa ilmenee ongelmia. Siilot on varustettu ylitäytönestimillä, jotka sulkevat siirtoputket automaattisesti, kun siilo on täysi. Betonitehtaalla käytettävät kiviainekset varastoidaan pääasiallisesti siiloissa, jolloin ne eivät pölyä varastoinnin aikana esim. tuulen vaikutuksesta. Siilojen täytön yhteydessä pölyäminen on vähäistä kiviaineksen ollessa toimituskosteaa. Mikäli kiviainesta joudutaan säilyttämään välivarastossa tontilla, huolehditaan varastokasojen pölyämättömyydestä säännöllisellä kastelulla. Kiviainekset ja sideaineet kuljetetaan siiloista koteloituja hihnakuljettimia tai putkistoja pitkin betonin valmistusprosessissa. Prosessin suodattimia tarkkaillaan säännöllisesti ja ne vaihdetaan tarvittaessa. Sideaineiden siirtojärjestelmä on täysin suljettu. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg/m3, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g/40 tonnin sementtikuorma. Vastaavan tehtaan pölymittausraportti on esitetty hakemuksen liitteessä 17B1. Suodatinvalmistajan tuotetiedot esitetty hakemuksen liitteessä 17B1. Mikäli tehtaan suodattimet eivät ole saman merkkiset, ne ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan täysin vastaavat. Piha-alueen pölyämättömyydestä huolehditaan säännöllisellä kastelulla.
11 Päästöt maaperään Tehtaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Lisä-, poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja ne varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Lisä- ja voiteluaineiden säilytysastiat varustetaan suoja-altailla tai niiden säilytystilat toimivat suoja-altaana. Tehtaalla on öljynimeytysaineita, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Viemäröinnit varustetaan sulkuventtiilein, jotta onnettomuuden sattuessa voidaan kemikaalien pääsy viemäriin estää. Melu Valmisbetonitehtaalla melu on harvoin ympäristöongelma. Tehtaan merkittävin melunlähde on liikenne. Tavallista voimakkaammasta melusta tiedotetaan naapureille etukäteen. Erityisen häiritsevästä melusta tehdään erillinen ilmoitus ympäristö- ja/tai terveysviranomaiselle. Varsinainen betoninvalmistus tapahtuu tehtaan sisätiloissa, eikä siitä aiheudu melua ympäristöön. Merkittävin yksittäinen valmisbetonitehtaan melulähde on pyöräkuormaajan/traktorin toiminta. Kuormaajan toiminta tehdasalueella on ajoittaista. Kuormaajalla huolehditaan esimerkiksi pihan kunnossapidosta, kuten lumen aurauksesta. Laitteistovalmistajan mukaan (liite 10) rakennuksen ulkopuolella melutaso on tehtaan ollessa käynnissä korkeintaan 45 db. Tehtaan toiminta ei lisää lähialueen tieliikennettä merkittävästi. Jätteet Valmisbetonitehtaan jätemäärät ovat pieniä. Suurin osa betonin raakaaineista, vesi, sementti, seosaineet ja runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä pakkauksissa. Talous- ja sekajätteitä syntyy noin 1 500 kg/a. Jätehuoltoyritys toimittaa jätteet vastaanottopaikkaan paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kierrätykseen toimitettavaa sekalaista metallijätettä voi syntyä huoltojen yhteydessä noin 1 000 kg/a. Valmisbetonin tuotannosta ja pumppauksesta syntyy vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä kuten akkuja, jäteöljyjä (noin 75 kg/a) ja muita öljyisiä jätteítä (noin 100 kg/a) sekä loisteputkia. Vaaralliset jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen luvalliselle vaarallisten jätteiden käsittelijälle. Keräysastiat varustetaan kannella ja säilytetään katetussa tilassa, jottei vesi pääse niihin. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Betoninkuljetusautojen pesuvesi selkeytetään selkeytysaltaissa ja kierrätetään takaisin autojen pesuun. Ylimääräinen selkeytetty vesi
johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Öljynerotuskaivo tarkastetaan säännöllisesti ja tyhjennetään tarvittaessa. Öljynerotuskaivosta poistettavasta vaarallisesta jätteestä vastaa kaivon tyhjennyksen suorittava yritys. Sekoittimen ja betoninkuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyy kiintoainesta noin 2 000 tonnia vuodessa. Kiintoaines toimitetaan hyödynnettäväksi luvalliseen kierrätyskiviaineksen vastaanottopaikkaan. Tehtaalle ei oteta vastaan tilaajilta ylijäänyttä betonia. Rakennuskohteiden ylijäämäbetonit toimitetaan suoraan betonijätteen vastaanottopaikkoihin. Betoniautojen kuljettajia ohjeistetaan välttämään turhia autojen pesuja, jotta myös kiintoainesta syntyy mahdollisimman vähän. Betonitehtaan toiminnassa ei hyödynnetä tehtaan betonijätettä. Betonijätteestä voidaan valmistaa kierrätyskiviainesta, jota voidaan käyttää maanrakennuskohteissa neitseellisen kiviaineksen sijaan. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Valmisbetonitoimialalle ei ole laadittu BAT- vertailuasiakirjoja, mutta tehtaan laitteisto edustaa viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa. Laitoksen prosessi toimii automaattisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat mm. sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä raaka-aineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen suljetussa prosessissa. Säiliöistä täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan tiiviissä kontissa. Pesuvetenä käytetään suljetussa kierrossa selkeytettyä vettä. Kaikilla Rudus Oy:n valmisbetonitehtailla on panostettu energiatehokkaaseen toimintaan muun muassa oikean kokoisten kompressorien valinnalla, hukkalämmön hyödyntämisellä sekä rakennusten huolellisella eristämisellä. Vaikutukset luontoon vesistöihin Betonitehtaan toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Betonitehtaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön. Vaikutukset ilman laatuun Betonitehtaan energiakäytöstä syntyvillä päästöillä ei ole vaikutusta yleiseen ilmanlaatuun. Pölypäästöjen (sideaineiden purkaminen ja tehdasalueen liikenne) vähentämistoimenpiteiden (suodattimet, kastelu)
myötä tehtaan pölypäästöistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg/m 3, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g/ 40 tonnin sementtikuorma. 13 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Betonitehtaan toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Melun ja tärinän vaikutukset Betonitehtaan merkittävin melunlähde on liikenne. Kun huomioidaan lähimpien häiriintyvien etäisyys, ei tehtaan toiminnan voida katsoa aiheuttavan meluhaittaa asuinalueille. Tiedot on esitetty liitteessä nro 25F Käyttötarkkailu Valmisbetonitehtaan toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti sen käynnin aikana. Normaalista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. Raportointi Toiminnasta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan ympäristöviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa käy ilmi tuotantomäärä, käytettyjen raakaaineiden määrät, polttoaineiden kulutustiedot sekä syntyneiden jätteiden määrät. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla 15.5.-15.6.2015 sekä Sisä-Suomen lehdessä 15.5.2015. Rajanaapureille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen on antanut asiassa seuraavan lausunnon: Tuotannossa tapahtuvasta normaalikäynnistä poikkeavasta melusta on tehtävä ilmoitus ympäristö- terveydensuojeluviranomaisille sekä naapureille. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemukseen.
14 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja A.A. Vaadin, että ympäristölautakunta vaatii ennen asiasta päättämistä hakijan toimittamaan mittaukseen perustuvan selvityksen ympäristölle ja erityisesti asutukselle. Perustelut: Muistutuksen tekijä on lähialueen asukas. Hakemuksessa kohdassa 17 D todetaan, että laitteiston valmistajan mukaan melutason rakennuksen ulkopuolella olevan enintään 45 db. Hakijan liitteenä olevassa melunmittausraportissa todetaan keskiäänitasoksi kuitenkin 55 db. Muistutuksen tekijän käsityksen mukaan hakemus- ja raportti ovat ristiriidassa keskenään eikä näistä asiakirjoista voida luotettavalla tavalla saada selville melutasoa. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu jätetystä muistutuksesta hallintolain 34 :n mukaisesti. Vastineessaan hakija on todennut seuraavaa: Rudus Oy on hakenut ympäristölupaa Äänekosken Koukkuniemeen rakennettavalle valmisbetonitehtaalle. Lupahakemusesta on annettu muistutus, johon Rudus Oy:lta on pyydetty vastinetta. Muistutuksen on antanut Erkki Niskanen. Muistutuksessa pyydetään ympäristölautakuntaa vaatimaan ennen asiasta päättämistä hakijalta mittaukseen perustuvan selvityksen ympäristölle ja erityisesti asutukselle aiheutuvasta meluhaitasta. Perusteluna tälle esitetään, että hakemuksessa kohdassa 17D todetaan laitteistovalmistajan mukaan melutason rakennuksen ulkopuolella olevan tehtaan ollessa käynnissä enintään 45dB. Muistutuksessa myös kerrotaan, että hakijan liitteenä olevassa melumittausraportissa todetaan keskiäänitasoksi kuitenkin 55 db. Muistutuksen tekijän käsityksen mukaan hakemus ja raportti ovat ristiriidassa keskenään eikä näistä asiakirjoista voida luotettavalla tavalla saada selville melutasoa. Rudus Oy:n vastine muistutukseen Ympäristölupaa on haettu rakennettavalle valmisbetonitehtaalle ja tästä johtuen melutasojen mittaus ei vielä onnistu. Lupahakemuksessa on esitetty melutasona laitevalmistajan esittämät tiedot tehtaan aiheuttamasta melutasosta. Lisäksi hakemuksen liitteenä on esitetty toisen vastaavan tehtaan melumittaustietoja.
Laitevalmistajan tietojen mukaan tehtaan melutaso tehtaan ulkopuolella on 45 db. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olleen Espoon valmisbetonitehtaalla tehdyn melumittausraportin mukaan Rudus Oy:n valmisbetonitehtaan melutasoksi on mitattu 55 db. Kyseisen mittaustuloksen yhteydessä on myös mainittu että mittaustuloksessa on mukana läheisen liikenteen melut ja muiden alueen läheisyydessä olevien toimintojen melut lukuun ottamatta viereistä romu-urakoitsijaa jonka toiminta oli mittaushetkellä ollut keskeytyksissä. Mitattu tulos ei siis ole ainoastaan Rudus Oy:n valmisbetonitehtaan melutaso. Edellä olevan perusteella hakijan käsityksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitettyjen melutasojen tiedoissa ei ole ristiriitoja. 15 Tarkastukset Alueelle on tehty maastokäynti 5.6.2015. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Äänekosken kaupungissa Äänekosken kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Heikkilä 992-402-2-58. Toiminnalle myönnetään YSL (527/2014) 199 :n mukaisesti lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupamääräyksiä noudattaen. Hakijan tulee asettaa 5000 euron suuruisen vakuus mahdollisen muutoksenhaun varalle. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimitaan 6.5.2015 päivätyn hakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Päästöt ilmaan ja melu 1. Tehtaan toiminnasta ei saa aiheutua lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella ekvivalentin melutason L Aeq 55 db:n ylittymistä päivällä (kello 7-22) eikä tason 50 db ylittymistä yöllä (22-7). Iskumaisen ja kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon mikäli melua on tarpeen mitata.
Melutaso on tarvittaessa tarkistettava mittauksin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 2. Sementin pölyämisestä ja hiekan käsittelystä ei saa aiheutua häiritsevää pölyä ympäristöön. 3. Alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja alueelle johtava tie on hoidettava esim. kastelemalla siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa enintään 0,10 painoprosenttia. Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Lämmitysöljyn rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 1,0 painoprosenttia. 16 Jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Betonijäte on toimitettava vähintään kolmen vuoden välein sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteet on toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön, ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Jätteiden toimittaminen pois tulee tehdä varastotilojen kokoon nähden riittävän usein. 6. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa erillään, säiliöissä katettuna tai muuten nestetiiviisti. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 7. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai muuta haittaa ympäristölle. 8. Vaarallisten aineiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin ja viemäreihin on estettävä. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja katetulla vähintään säiliön
tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Säiliöissä on oltava vuodonilmaisimet ja ylitäytön estolaitteet. 9. Betonisekoittimen ja betoniautojen pesusta syntyvät ylimääräiset vedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta viemäriin. 17 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 10. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytäntöjen (BEP) kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa ja toteutettaessa uusinvestointeja niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristöluvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle (Äänekosken ympäristönsuojeluviranomainen). Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodoista on ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle. 12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava saatavilla riittävästi torjuntalaitteita ja tarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Tarkkailumääräykset 13. Mahdollisten poikkeustilanteiden seurauksena tarvittavat mittaukset, näytteenotto ja analysointi tulee tehdä sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on ilmoitettava käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä esitettävä arvio tulosten edustavuudesta.
18 14. Alueella käytössä olevat laitteet ja rakenteet tulee huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti ja tarvittaessa korjata viipymättä. Öljysäiliöiden ylitäytönestimien sekä sementtisiilojen täyttymishälyttimen toimivuus on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kirjanpito ja raportointi 15. Hakijan on pidettävä kirjaa: - Kunnossapito- ja kunnostustoimenpiteistä, - hälyttimien, laitteiden, rakenteiden ja lasketusaltaiden tarkastuksista, - poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä - jäte- ja kierrätysbetonin toimituspaikoista on pidettävä kirjaa. - Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Äänekosken ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - betonin tuotantomäärät ja laitoksen käyttöpäivien määräkäytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot - aseman huoltotoimet - käytettyjen polttoaineiden määrä, niiden polttoaineiden rikkipitoisuus ja laatutiedot, seuraamukset sekä toimenpiteet, joihin tapahtumien vuoksi on ryhdytty - laitoksella käytettyjen raaka-aineiden määrät - laitoksella syntyneiden jätteiden määrä ja toimituspaikat mukaan lukien betoni- ja sementtijätteet määrät tehtaan piha-alueella - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä johtuneet toimenpiteet Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 17. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai
19 keskeyttämisestä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hyvissä ajoin, vähintään 6 kk ennen toiminnan lopettamista, on tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten rakennusten purkamisesta/käytöstä poistamisesta ja varastokasojen edelleen toimittamisesta sekä laskeutusaltaiden kunnostuksesta. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toiminta täyttää hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaan järjestettynä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeä muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Hakija on toimittanut riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista lupaharkinnan taustaksi. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :n (527/2014) mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Ympäristömelusta annetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinalueille asetettuja melutason päivä- ja yöajan ohjearvoja. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristöön haitallisessa määrin melua, melun rajoittamistoimiin tulee ryhtyä terveys ja viihtyisyyshaittojen poistamiseksi. Toiminnanharjoittajan olla selvillä YSL:n 6 :n mukaisesti toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Mittausvelvoite asetetaan mikäli lupaviranomainen katsoo, että on perusteltu syy olettaa melutason ohjearvojen ylittyvän betonitehtaan toiminnan seurauksena.
Määräykset 2-3. Toiminnasta voi aiheutua sen luonteen ja käytettävien materiaalien vuoksi sekä liikenteestä pölyämistä, joka rajoittuu kuitenkin lähinnä laitosalueelle. Myös mahdollista varastoinnista tai liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä on tarpeen rajoittaa Naapuruussuhdelain 17 :n nojalla. Betonitehtaan aiheuttamat hengitettävien hiukkasten rajaarvopitoisuuksista on annettu VnP 38/2011, raja-arvo on 50 mikrogrammaa/24 h ja sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 ja raja-arvo kalenterivuotena 40 mikrogrammaa/vuosi. Hakemuksessa on esitetty vastaavan betonitehtaan mittaustulokset ja raportti, jonka mukaan vuorokausikeskiarvot ovat huomattavasti raja-arvoa ja ohjearvoa pienemmät noin 250 metrin etäisyydellä betonitehtaasta. Siten hakija on riittävästi osoittanut, ettei Rudus Oy.n Koukkuniemen alueelle suunnitellusta betonitehtaan toiminnasta ei aiheudu em. VnP 38/2011 ylityksiä, vaan pitoisuudet jäävät noin 1/5 osaan em. raja-arvosta. Määräys 4. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys perustuu raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (689/2006). Määräykset 5-6. Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai etusijajärjestyksen noudattamiseksi tarpeellista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottajan on huolehdittava siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Määräys 7. Määräys alueen siisteydestä on annettu maaperän ja vesistöjen turvaamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Määräykset 8-9. Tehdasalueen pintavalunnan vedet on kerättävä ja käsiteltävä hallitusti siten, että epäpuhtauksien ja öljyn pääsy maaperään, pohjavesiin ja vesistöön on mahdollisimman vähäistä. Määräys on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7, 16, 17) Määräys 10. Ympäristönsuojelulain 53 :n mukaisesti ympäristövaikutusten minimoimiseksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sovellettava sen mukaisia laitteistoja ja menetelmiä tarpeen mukaan. Määräykset 11-12. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista ja niistä ilmoittamista ja niiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä koskevat velvoitteet on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen 20
toimintansa aiheuttamista ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä, mistä syystä turvallisuussuunnitelman on oltava ajan tasalla. (YSL 134 ) Ympäristöluvassa on YSL 62 :n mukaisesti annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Tarkkailu on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Määräys 13. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaisesti lain täytäntöön panon edellyttämät mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja ne voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija. Määräys 14. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Luvassa on annettava tätä koskevat tarpeelliset määräykset (YSL 66). Määräykset 15 ja 16. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Vuosiraportoinnin toteuttamien sähköisen järjestelmän kautta helpottaa laitoksen valvontaa. Määräys 17. Ympäristöluvassa on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten luvanhaltijan muutoksesta on ilmoitettava kunnan valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. (YSL 170 ). 21 PERUSTELUT ALOITTAMISLUVAN MYÖNTÄMISELLE Rudus Oy pyytää lupaa aloittaa tehtaan toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnalle myönnetään YSL (527/2014) 199 :n mukaisesti lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupamääräyksiä noudattaen. Hakijan tulee asettaa 5000 euron suuruisen vakuus mahdollisen muutoksenhaun varalle. Äänekosken betonitehtaan toiminta sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle teollisuusalueelle. Lähimpiin asuinkiinteistöhin on matkaa vähintään 300-400 metriä. Melu- ja pölyhaitat eivät aiheuta ympäristö- ja/tai terveyshaittaa hakemuksessa esittettyjen selvitysten perusteella. Tehtaan liikenne ohjataan pääväylien kautta. Väylien liikennemäärät eivät oleellisesti lisäänny betonitehtaan toiminnan takia. Tehtaan rakennukset ovat pääasiassa kontteja ja näin ollen ne voidaan
helposti siirtää pois kiinteistöltä, jolloin myös vaikutukset ympäristöön kuten melu ja pölypäästöt loppuvat betonitehtaan osalta välittömästi. Koska toiminta voidaan keskeyttää lähes välittömästi ei toiminnan aloittaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tehtaan toiminta-ajat määräytyvät rakennustyömaiden aikataulujen ja työaikojen mukaisesti. Biotuotetehtaan rakennusprojekti on kansallsesti tärkeä hanke, jonka rakentaminen on välttämätöntä hoitaa tiukkojen aikataulujen mukaan, betonin tarve on biotuotetehtaan rakennusaikana poikkeuksellisen suuri. Logistisesti on myös olennaista, että betoni voidaan tuoda mahdollisimman läheltä. Biotuotehdashankkeessa tulee olemaan paljon poikkeuksellisen suuria valutöitä. Osa valutöistä aloitetaan jo kesällä 2015. Betonitehdas ei voi vaikuttaa työmaiden aikatauluihin. 22 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 11, 14, 15, 16, 27, Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) 5,8,12,13,15,16,17.t Hallintolaki (434/2003) 34 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (689/2006). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) VASTAUS MUISTUTUKSESSA ESITETTYYN VAATIMUKSEEN Lupaviranomainen on ottanut luparatkaisussa lupaehdossa (lupamääräys 1) huomioon valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista asuinalueilla. Lupaviranomainen on edellyttänyt hakijaa mittaamaan melutason mikäli on perusteltu syy olettaa toiminnan aiheuttavan melutason ohjearvojen ylityksen. Toimintaa ei ole aloitettu eikä betoniasemaa ole rakennettu. Toiminnan aiheuttamaa melua ei siten voida mitata. Muistuttaja toteaa lupahakemuksessa olevan ristiriita hakemuksen meluraportin (Espoon Vanttilan valmisbetonitehdas, Espoo/mittaus 27.8.2010) ja tehtaan laitteistovalmistajan ilmoituksen välillä. Laitteiston valmistaja on ilmoittanut keskiäänitasoksi rakennuksen ulkopuolella tehtaan käynnissä ollessa enintään 45 db. Vanttilan valmisbetonitehtaan aiheuttama keskiäänitaso on em. raportissa 55 db. Meluraportin melutaso on mitattu etäisyydellä, joka on n. 100-200 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta. Laitteistovalmistajan ilmoittama melutaso koskee vain itse valmisbetonitehtaan melutasoa. Raportin ilmoittama melutaso sisältää kaiken havaitun melun, kuten liikenteen aiheuttaman taustamelun+ mitattavan melun. Siten raportissa mitattuja melutasoja ja pelkkää betonitehtaan melua ei voi rinnastaa toisiinsa, varsinkin kun eri
melulähteiden vaikutus keskiäänitasoon on melun luonteen edellyttämällä tavalla laskentamalleissa logaritminen. Tässä tapauksessa taustamelu, kuten liikenne on huomattavasti merkittävämpi melulähde. Betonituotetehtaiden ympäristöhaittojen arvioinnissa melu on harvoin betonitehtaan perustamisen este. Liikenne on tärkein ympäristöhäiriötä aiheuttava tekijä. Liikenteen aiheuttama meluhaitta ei kuulu ympäristöluvassa harkittaviin asioihin. Toiminta sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella ja liikenne alueelle tapahtuu teollisuusalueen kautta. Lupaviranomainen katsoo näillä perustein ettei lupahakemuksen raportin ja laitteistovalmistajan ilmoituksen välillä ole ristiriitaa eikä muistuttajan edellyttämää mittausta ole tarpeen eikä sitä voida suorittaa, koska betonitehdasta ei ole vielä olemassa. Lupaviranomainen katsoo, että hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot melupäästöjen osalta ja asia voidaan ratkaista ilman melua koskevia lisäselvityksiä. 23 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 31.12.2019 saakka. Luvan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ). KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti (hyväksytty 20.11. 2013, 72 ympäristölautakunta). Kevytsoratehdas tai kevytbetonitehdas, joiden tuotantomäärä on yli 3 000 tonnia vuodessa käsittelymaksu on 1600. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rudus Oy Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY keskus, ympäristönsuojelun vastuualue
24 Ilmoitus päätöksestä Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. (YSL 190 ) Valitusoikeus on hakijalla, luvan haltijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. (YSL 191 ) Liite Valitusosoitus Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen
Kuva 1. Lähestymiskartta Rudus Oy betonitehtaan ympäristölupa-asia 25
Kuva 2. Betonitehtaan sijainti Koukkuniemen asemakaavan mukaisella teollisuusalueella 26
Kuva 3. Betonitehtaan sijainti teollisuusalueella, nykytilanne maastossa 27
Kuva 4. Rudus Oy_ympäristölupa/Betonitehtaan rakennusten sijoittelu tonteilla_alustava 28