PELASTUSTA RUMPUNI SOI SUOMALAINEN HENGELLINEN POPULAARIMUSIIKKI VUONNA 2003

PELASTUSTA RUMPUNI SOI SUOMALAINEN HENGELLINEN POPULAARIMUSIIKKI VUONNA 2003 Veikko Ahonen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakoni + lähetyssihteeri

ABSTRACT Veikko Ahonen Salvation my drum sings Finnish Spiritual Pop Music Scene in 2003 Järvenpää, autumn 2003 46 pages, 4 appendixes Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education My approach in my final thesis is to explore Finnish gospel- and spiritual popmusic scene. I also will define the meaning of the words gospel and spiritual pop music. I explore how gospel and spiritual pop-music have changed during last few years. In my research I use Martin Luther s theories about theology in music. Music affects people both mentally and physically. The effect depends on one s situation in his / her life, and his / her own former history. Therefore music is an extremely usable tool in church youth work for telling youngsters about God, Christ and The Holy Spirit. I interviewed six musicians who are working inside in spiritual pop music scene. Some of the musicians are well-known artists in Finnish gospel scene and others are musicians that are in the beginning of their musical career as semiprofessional musicians. Myself being a musician, I experienced interviews highly interesting I could reflect my own opinions of the subject with other musicians. The results are interesting. As spiritual pop music has come nearer to mainstream pop music, it comes nearer to all people. But this movement consists also a risk. This happening, gospel might lose its edge, which has done it so special compared to any other music style. Opinion differences around spiritual dogmas, which have torn the church apart, are also being seen in Christian youth culture in Internet. In part four I introduce the Finnish gospel- and spiritual pop music scene in these days, and appendix 3 includes an exhaustive list of bands, which are working in the gospel scene. In appendix 4 there are instructions to arrange a concert in the parish. Keywords: Gospel Music; Spiritual Music; Spiritual Songs; Popular Music; Qualitative Research; Interview Research Stored at: Library of Järvenpää Unit

TIIVISTELMÄ Veikko Ahonen Pelastusta rumpuni soi Suomalainen hengellinen populaarimusiikki vuonna 2003 Järvenpää, syksy 2003 46 sivua, 4 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + diakoni + lähetyssihteeri Opinnäytetyöni tavoite on luoda laaja, mutta yksinkertainen ja selkeä katsaus Suomessa tällä hetkellä vallitsevasta gospel-, ja hengellisestä populaarimusiikista. Määrittelen työssäni myös käsitteitä gospelmusiikki ja hengellinen populaarimusiikki. Pohdin hengellisen populaarimusiikin muuttumista Suomessa 1990-luvun lopulta tähän päivään. Musiikki vaikuttaa ihmiseen sekä psyykkisesti, että fyysisesti. Se vaikuttaa ihmiseen eri tavoilla riippuen ihmisen oman elämän tilanteesta ja ihmisen omasta historiasta. Se on erittäin käyttökelpoinen väline evankeliumin julistamiseen seurakunnan nuorisotyössä. Teoreettisena aineistona käytän Lutherin ajatuksia musiikin teologiasta. Menetelmänä käytin teemahaastattelua ja haastattelin yhteensä kuutta muusikkoa. Haastatelluista osa on arvostettuja ja tunnettuja muusikoita ja vaikuttajia ja osa kokemattomampia soittajia hengellisen musiikin alueella. Näin koin saavani ilmiöön laajan ja monipuolisen näkökulman. Itse muusikkona koin haastattelut erittäin mielenkiintoisina sain peilata omia runsaasti pohtimiani ajatuksia toisten muusikoiden kanssa. Tulokset ovat varsin mielenkiintoisia. Hengellisen musiikin tullessa lähemmäksi populaarikulttuuria se tulee lähemmäksi kaikkia ihmisiä, mutta myös saattaa kadottaa itsestään sen, mikä siitä on alun alkaen tehnyt omalaatuista. Kirkkoa sen historian jakaneet mielipiteet uskon asioista heijastuvat myös kristilliseen nuorisokulttuuriin internetissä. Tutkimusprosessi synnytti materiaalia joista olen osan koonnut liitteisiin ja siksi myös liitteet on numeroitu. Liitteessä 3 on lista Suomessa tänä päivänä säännöllisesti toimivista hengellisen populaarimusiikin yhtyeistä. Liite 4 selvittää tärkeät asiat, joita on huomioitava gospelkonsertin järjestämisessä. Luvussa 4 esittelen hengellisen populaarimusiikin historiaa ja sen tilaa tämän päivän Suomessa. Samassa luvussa pohdin myös musiikin käytön perusteita seurakuntien nuorisotyössä. Asiasanat: gospelmusiikki; hengellinen musiikki; hengelliset laulut; populaarimusiikki; kvalitatiivinen tutkimus; haastattelututkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto

SISÄLLYS ABSTRACT / TIIVISTELMÄ JOHDANTO 5 2. KESKEISET KÄSITTEET 8 2.1 Populaarimusiikki 8 2.2 Hengellinen populaarimusiikki 10 2.3 Gospelmusiikki 11 3. MUSIIKKI HENGELLISYYDEN TUKENA 13 3.1 Musiikin vaikutus ihmiseen 13 3.2 Luther ja musiikki 14 4. HENGELLINEN POPULAARIMUSIIKKI SUOMESSA 17 4.1 Suomalaisen hengellisen populaarimusiikin historiaa 17 4.2 Hengellinen populaarimusiikki 2000-luvulla 19 4.3 Musiikki seurakunnan nuorisotyössä 21 5. TUTKIMUSASETELMA 24 5.1 Tutkimustehtävä ja aineiston kerääminen 24 5.2 Aineiston luotettavuus ja analyysimenetelmät 25 6. TUTKIMUSTULOKSET 27 6.1 Oletko gospelmuusikko? 27 6.2 Millainen on hyvä konsertti? 28 6.3 Muutokset hengellisessä populaarimusiikissa 30 6.4 Kokevatko hengellisen populaarimusiikin soittajat kutsumusta? 33 6.5 Anonyymit kamppailut uskosta 34 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 36 LÄHTEET 38 Liite 1 Sähköposti haastateltaville 18.9.2003 40 Liite 2 Haastattelukysymykset 41 Liite 3 Hengellistä populaarimusiikkia soittavat yhtyeet vuonna 2003 42 Liite 4 Konsertin järjestäminen 44

JOHDANTO Olen soittanut kaksi vuotta rumpuja Tummaa valoa ja Jugesgroup -yhtyeissä. Yhtyeiden musiikkia voitaisiin kutsua kristilliseksi populaarimusiikiksi tai gospelmusiikiksi. Yhtyeet ovat esiintyneet vuonna 2003 noin 20 kertaa. Tätä tehdessäni olen pohtinut paljon, mitä on suomalainen hengellinen populaarimusiikki ja mikä on sen tila tämän päivän Suomessa. Käsite gospelmusiikki on ollut minulle aina hieman vaikea. Onko se eri asia kuin hengellinen populaarimusiikki? Millaisina määritelminä muusikot itse kokevat ne? Millaisia hengellisen musiikin konsertit ovat? Millaista on suomalainen hengellinen populaarimusiikki ja miten se on muuttunut viime vuosien saatossa? Tavoitteeni on luoda laaja, mutta yksinkertainen ja selkeä katsaus tämän hetken gospel- ja hengellisestä populaarimusiikista Suomessa. Olen rajannut kirkkomusiikin pois ja keskityn ainoastaan populaarimusiikin keinoin toteutettuun hengelliseen musiikkiin. Musiikki hengellisyyden tukena (2000) on Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Se on kvalitatiivinen tutkimus jossa haastateltiin neljää muusikkoa ja yhtä gospelyhtyettä. Tutkimuksen tekivät Katri Heinonen ja Satu Luode. Luvun 3 otsikko on lainattu suoraan tästä työstä. Tutkimuksen mukaan musiikki voi tukea hengellisyyttä monin tavoin. Siinä nousi myös esiin uusi käsite; Musiikin henki. Se tarkoittaa musiikin lopputuloksesta aistittavaa henkeä, jolla musiikkia on tehty. (Heinonen & Luode 2000, 41-44.) Heinonen ja Luode totesivat musiikin vaikuttavan ihmisen hengellisyyteen, ja minun tutkimukseni selvittää, miten musiikilla yritetään vaikuttaa. Yrjö Sariolan Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi (1992) on merkittävimpiä suomalaisia musiikin teologian kirjoja, joka avaa musiikin teologiaa ja Lutherin ajatuksia siitä selkeästi. Gospel suomen seurakunnissa 1994-1995 on empiirinen tutkimus. Sen on tehnyt Jukka Karlsson, joka on yksi haastateltavistani. Tutkimuksessa nousee esiin kaksi erikoista piirrettä. Seurakunnan kanttoreiden tietämättömyys gospelyhtyeistä ja nuorisotyöntekijöiden asenne yhtyeitä kohtaan. Kristillisen musiikki- ja nuorisokulttuurilehti Music & missionin pienoisgallupin mukaan

6 viidestä kanttorista kolme ei tuntenut yhtään suomalaista gospelyhtyettä. Tutkimukseen vastanneista nuorisotyöntekijöistä lähes puolet eivät tilanneet gospelyhtyeitä konsertoimaan, koska yhtyeiden julistus oli heidän mielestään liian selkeää. (Karlsson 1996, 32-33.) Miikka Anttilan Pro-gradu Musica Optimum Dei donum (1990) käsittelee Martti Lutherin musiikin teologiaa. Musiikkiterapeutti Heidi Ahonen käsittelee kirjassaan Musiikki sanaton kieli (1997) musiikkiterapian käytön mahdollisuuksia. Lutherin ja Ahosen esittämät ajatukset musiikin vaikutuksesta ihmisen mieleen kohtaavat toisensa sopusoinnussa. Molempien mukaan musiikki vaikuttaa ihmiseen voimakkaasti ja hyvin erikoisella tavalla. Viittaan Anttilan työhön verrattain paljon, koska Lutherin musiikin teologian ajatukset tulevat siinä esille erinomaisesti. Haastattelin yhteensä kuutta muusikkoa. Muusikkona koin haastattelut erittäin mielenkiintoisiksi sain peilata omia runsaasti pohtimiani ajatuksia toisten muusikoiden ajatuksiin. Muusikoita haastatellessa sain arviolleni tukea: hengellinen populaarimusiikki on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden kuluessa. Siihen on tullut ammattimaisempi ote ja siitä on tullut monipuolisempaa kuin aiemmin. Työni voisi olla suunnattu muusikoille, koska olen itse muusikko. Olen pyrkinyt selkeään tekstiasuun jossa ei ole musiikkialaan liittyviä ammatillisia ilmauksia, mutta subjektiivisuudestani johtuen muusikot ymmärtävät tekstiäni luultavasti parhaiten. Läheisyyteni aiheeseen näkyy työssäni varmasti, enkä osaa olla objektiivinen konsertin järjestäjän tai kuulijan näkökulmalle. Subjektiivisuuteni on ollut tärkeä apu analysoidessani haastatteluja ja yrittäessäni kuvata muusikoiden usein jäsentymättömiä ajatuksia. Valmistuvat kirkon nuorisotyöntekijät voisivat olla tutkimukseni lukijoita moni ei tiedä, millaista työtä kristillistä sanomaa sisältävän musiikin tekijät tekevät ja mitä he voivat seurakunnillemme tarjota. Toivon myös, että Diakonia-ammattikorkeakoulu saisi eväitä nuorisotyönohjaajien koulutukseen. Luento konserttien

7 järjestämisestä voisi olla hyvä lisä kirkon virkaan opiskelevien ammattiopintoihin. Kiitos muusikoille, joiden kanssa olen saanut keskustella tästä mielenkiintoisesta aiheesta. Kiitos myös Antti Eleniukselle länsimaiden edustajalle.

8 2. KESKEISET KÄSITTEET Käytän musiikkityylien määrittelyssä luokitusta, jota Suomen kirjastot käyttävät. Kirjastologistiikka on yksityiskohtaista ja tarkkaa, joten musiikkityylien luokitukset ovat perusteltuja ja siten tarkoituksenmukaisia. 2.1 Populaarimusiikki Musiikkityylien määrittely on aina vaikeaa. Artisti voi itse ajatella ettei hänen rockmusiikkinsa, jossa on hengellinen teksti, eroa mitenkään muista rockyhtyeistä. Jokainen sanoittaja kirjoittaa tekstejä, jotka kertovat hänen omasta ajatusmaailmastaan, arvoistaan ja elämästään. Tarkemmin tutkittuna selvästikin lokeroidusta musiikista kuulee helposti musiikkityylien sulautumisen toisiinsa. Esimerkiksi The Beatlesin musiikki sisälsi popmusiikiksi runsaasti progressiivisia vaikutteita. Yhtyeitä voikin ajan kuluessa määritellä itse itsellään. The Beatles on The Beatles ja Juha Tapio on Juha Tapio. Populaarimusiikki tarkoittaa samaa asiaa kuin kevytmusiikki. Kirjastojen luokkajaossa 78.89 populaarimusiikki on jaettu kuuteen alaluokkaan. Näissä luokissa on popmusiikki (78.891) ja blues / jazz (78.892). Nämä musiikkityylit ovat yleisimpiä tyylejä hengellisessä populaarimusiikissa Suomessa. Popmusiikki (luokka 78.891) Rock Rock and roll. Rockabilly Hard rock. Heavy rock Folkmusiikki. Hootenanny. Folk rock Country Soul. Funk. Hip hop. Rap Reggae. Ska Dance. Tekno Etninen popmusiikki (www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/selaus2.asp?taso=2&id=1205.)

9 Popmusiikin olemukseen kuuluu yksinkertaisuus, iskevä laulumelodia ja kertosäkeiden voimakas tarttuvuus. Popmusiikkiin kuuluu myös tietty vahva rytminen poljento. Blues ja jazz (luokka 78.892) Blues Folk-blues. Country blues. Mississippi-blues Barrelhouse piano. Boogie woogie City-blues. Chicago-blues Rhythm and blues. Doo wop Zydeco Jazz Traditionaalinen jazz Swing Bebop. Mainstream-jazz. Afrokuubalainen jazz Free jazz. Avantgarde jazz Third stream-jazz Fuusiomusiikki Etninen jazz Viihdemusiikki (www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/selaus2.asp?taso=2&id=1205.) Bluesiin on aina liitetty tietty surumielisyys ja useimmat ihmiset tunnistavat bluesin kuullessaan sen hyvin nopeasti. Jos soittajat sopivat soittavansa bluesia, se tarkoittaa aina periaatteessa samaa kahdentoista tahdin mittaista blues-kaavaa. Jazz eroaa popmusiikista ja bluesista ehkä eniten soittimiensa vuoksi. Jazzissa käytetään paljon puhallinsoittimia. Trumpetteja, pasuunoita ja saksofoneja käytetään myös popmusiikin soul- ja funk musiikkityyleissä, mutta jazzissa niitä käytetään enemmän kuin popmusiikissa tai bluesissa. Populaarimusiikin tyylit voivat olla myös sekoitus toisiaan, mutta usein musiikki on jaettavissa ja määriteltävissä jonkinlaiseen lokeroon. Tämä siksi, että kuulijalla olisi jonkinlainen ennakkokäsitys musiikista, jota hän ei vielä ole kuullut. Kirjaston luokan 78.89 alla on popmusiikin, blues / jazzin lisäksi viihdemusiikki luokassa 78.893 ja laulelmamusiikki luokassa 78.894. Näitä musiikin tyylejä suomalaisessa hengellisessä populaarimusiikissa on niin

10 vähän, etten käsittele niitä tarkemmin. Tiivistettynä voidaan sanoa, että populaarimusiikki on musiikkia, joka ei ole klassista musiikkia. 2.2 Hengellinen populaarimusiikki Hengellinen populaarimusiikki on mielenkiintoisesti eritelty popmusiikin luokasta omaan luokkaan 78.896. Erikoista on, että hengellinen populaarimusiikki on säveliltään ja musiikiltaan täysin populaarimusiikkia, mutta se ei ole samassa luokassa populaarimusiikin kanssa. Kappaleiden sanoitukset määrittävät sen omaksi luokakseen erilleen populaarimusiikista. Tämä tekee mielestäni hengellisestä populaarimusiikista erikoisen verrattuna muihin musiikkityyleihin siinä yhdistetään yleinen musiikkityyli erikoiseen tekstitykseen. Voiko musiikki olla hengellistä populaarimusiikkia mutta ei gospelmusiikkia? Hengellinen populaarimusiikki on käsitteenä periaatteessa sama kuin gospelmusiikki, mutta laajempi. Suomessa gospel on kuitenkin muodostunut yleisnimitykseksi musiikille, jossa on hengellinen teksti. Silti kutsuisin itse gospelmusiikiksi sellaista musiikkia, jossa puhutaan Jeesuksesta. Mikä tahansa yhtye voi laulaa Jumalasta leimautumatta gospel- tai hengellisen musiikin yhtyeeksi, mutta jos yhtye tai artisti laulaa Jeesuksesta, se on selkeästi gospelmusiikkia. Meillä oli Temppeliaukiossa kerran konsertti jota mainostettiin gospelkonserttina. Sieltä lähti pari vihaista Amerikkalaista, lähti pois ja ne sano, että ne oli vartin olleet ja täähän on ihan rock-konsertti. Sen mä oon todennut että jaaha, tässä on tämmönen niinsanottu semaattinen ongelma, että mitä sanat tarkottaa. (Haastateltava M6.) Gospel on sen vakiintuneesta asemasta huolimatta edelleenkin melko väärin ymmärretty termi ja tuo usein mieleen harhaanjohtavan musiikkityylin, esimerkiksi Mustien Orjien gospelin. Siksi mielestäni suomalaisesta gospelmusiikista puhuttaessa termit hengellinen populaarimusiikki tai kristillinen populaarimusiikki ovat parempia. Toisaalta kevyenmusiikin keinoin toteutettua hengellistä musiikkia on hieman harhaanjohtavaa kutsua hengelliseksi

11 populaarimusiikiksi ei evankeliumi ole koskaan kovin pop. Hengellinen populaarimusiikki on kuitenkin paras termi kuvaamaan tässä tutkimuksessa käsiteltävää ilmiötä. Termi kristillinen nuorisomusiikki on esiintynyt joissain keskusteluissa. Se tarkoittaa samaa asiaa, kuin hengellinen tai kristillinen populaarimusiikki. Itse pidän käsitteestä hengellinen populaarimusiikki enemmän kuin kristillinen populaarimusiikki, hengellinen -sana kuvaa mielestäni paremmin hengellisen populaarimusiikin tuonpuoleisuuteen liittyvää olemusta. Suomen kontekstissa hengellisen populaarimusiikin soittajat ovat kuitenkin yleensä kristittyjä. 2.3 Gospelmusiikki Yleisimmän määritelmän mukaan gospelmusiikki on Yhdysvaltojen mustan väestön hengellistä musiikkia josta on tullut myös modernin hengellisen musiikin yleisnimike. (Virtaranta, Huuhka, Koivisto, Polvinen, Tunkelo, & Wiio 1989, 382; Jokinen 2000, 3). Hengellisen populaarimusiikin (78.896) alaluokka on gospelmusiikki ja spirituaalit (78.8961). Gospelilla tarkoitetaan kirjastoluokituksessa käsittääkseni mustaa gospelia ja spirituaaleilla negrospirituaalien kiihkeään rytmiin pohjautuvaa mustaa gospelia. Allmedia guide on yritys joka tarjoaa palveluja musiikin, elokuvien ja tietokonepelien harrastajille. Yrityksen internet-sivut määrittelevät gospelmusiikin kolmeen osaan. Ensimmäinen luokka on black gospel. Musta gospel on syntynyt Pohjois-Amerikan eteläosien puuvillapelloilla 1300-luvulla. Mustilla Orjilla ei ollut lupa osallistua valkoisten jumalanpalveluksiin ja he kehittivät oman tyylin hengelliselle musiikilleen. Tyyli perustuu vanhoihin negrospirituaaleihin ja on rytmiltään nopeaa. Toisena luokkana on kantrigospel, jossa yhdistyy kantrimusiikin tyyli ja hengelliset sanoitukset. Kolmantena tyylinä on musiikki, joka määritelty englanniksi CCR eli Contemporary Christian Music (Allmedia Guide.) Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa kristillistä populaarimusiikkia.

12 Sariola pohtii kriittisesti gospelmusiikkia ja hänen mukaan sitä tehdessä on syytä tiedostaa siihen liittyviä teologisesti että musiikillisesti keskeisiä ongelmia. Kriittisellä otteella hengellisestä musiikista voidaan karsia piirteet, jotka vääristävät sanomaa eli evankeliumin välittämistä. Se tarkoittaa gospelin sisäisten tyylisuuntien kriittistä arviointia ja pyrkimystä mahdollisimman hyvään laadulliseen tasoon (Sariola 1992, 75.) Olen Sariolan kanssa samaa mieltä siitä, että hengellistä populaarimusiikkia tai gospelmusiikkia soittavat ihmiset ovat melko tärkeiden asioiden äärellä eivätkä siksi tavallisia muusikoita. Toivottavasti Sariolan käsittelemä laadun taso tarkoittaa ammattimaista asennetta. Mieleeni tulee Suomen ensimmäiset gospelyhtyeet, joiden ensisijainen tarkoitus evankeliumin julistaminen saattoi sivuuttaa musiikilliset aspektit. Jumalan sana on väkevä, mutta ihmisellä on paljon mahdollisuuksia tehdä siitä vastenmielinen ja eri konteksteihin epäsopiva. Hengellistä musiikkia soittavan muusikon tärkein ominaisuus lieneekin ymmärtää, mikä eri konteksteissa on paras tapa kertoa evankeliumia. Jumalan sanaa ei kannata pilata huonolla musisoinnilla, eikä hyvällä musisoinnilla saa tyhjästä sanomasta evankeliumia.

13 3. MUSIIKKI HENGELLISYYDEN TUKENA 3.1 Musiikin vaikutus ihmiseen Musiikki vaikuttaa ihmiseen voimakkaasti. Pohdittaessa musiikin vaikutusta ihmisen hengellisyyteen on tärkeää hahmottaa, miten musiikki vaikuttaa ihmiseen yleisellä tasolla. Musiikkiterapeutti Heidi Ahonen kirjoittaa kirjassaan musiikin vaikutuksesta ihmiseen ja hänen mukaansa ihminen on psykofysiologinen olento. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen psyykkiset toiminnot vaikuttavat fyysisiin toimintoihin ja toisinpäin. Musiikilla on neurologisfysiologisia ja psykologisia vaikutuksia samanaikaisesti. Siten musiikki stimuloi ihmistä yhtä aikaa sekä psyykkisesti, että fyysisesti. Se saa aikaan tapahtumien sarjan, jossa sekä keho että mieli aktivoituvat ja auttavat ihmistä saamaan yhteyden ja kosketuksen niihin. Tämä vuoksi musiikin on usein sanottu olevan tunteiden tulkki (Ahonen, H. 1997, 43.) Musiikki voi tuoda Jumalan sanaa esille siten, että sekä ihmisen tiedollinen ymmärrys, että kätketty alitajunta käsittelevät kuultua musiikkia ja sanallista sisältöä. Musiikin vaikutuksessa erikoista on se, että sama kappale synnyttää eri ihmisissä erilaisia ajatuksia, oivalluksia tai pohdintoja. Sen kosketus ulottuu sekä kuulijaan, että soittajaan. Musiikki tarjoaa kuulijalleen tai soittajalleen sisällöllisesti abstrakteja muotoja, joita kummatkin voivat soveltaa sen hetkiseen elämysmaailmaansa sopiviksi. Ihminen sijoittaa musiikkiin oman henkilökohtaisen merkityssisältönsä ja siten musiikki puhuttelee eri ihmisiä eri tavoin (Ahonen, H. 1997, 57). Yllätävä huomata, että vaikka on itse kirjoittanut biisin ja aattelee että no mähän kirjotin sen, kyllähän tiedän mistä siinä puhutaan ja kuitenkin saattaa joskus laulaessaan melkein kyyneliin liikuttua siitä että se oma biisi kolahtaakin johonkin ihan uudelle tasolle. Ja se meneekin syvemmälle kun on koskaan aikaisemmin oivaltanut, vaikka on laulanu sitä kymmeniä kertoja. (M3)

14 Haastateltava M3:n kommentti oman musiikin kosketuksesta tukee täysin Heidi Ahosen teoriaa ja seuraavassa alaluvussa esiteltäviä Lutherin näkemyksiä; Musiikki vaikuttaa kuulijaan ja soittajaan. 3.2 Luther ja musiikki Lutherin mukaan musiikin teologinen merkitys perustuu siihen, että musiikki on Jumalan lahja (donum Dei) ja Jumalan luomus (creatura Dei). Myös Lutherin aikalainen, Calvin, joka muutoin edustaa pidättyvää ja osin kielteistäkin suhtautumista musiikkiin, tunnustaa musiikin Jumalan lahjaksi (Anttila 1990, 24.) Sariola kirjoittaa Lutherin ajatuksista musiikkia kohtaan: Rakastan musiikkia. Minua eivät miellytä hurmahenget, sillä he tuomitsevat sen. Rakastan musiikkia, koska se on jumalan lahja eikä ihmisen aikaansaannos; se tekee mielen iloiseksi, se karkoittaa paholaisen, se synnyttää vilpitöntä iloa. Musiikkia harjoitettaessa katoavat viha, aistillisuus ja pöyhkeys. Annan musiikille ensimmäisen arvosijan teologian jälkeen. Tämän ovat esimerkillänsä osoittaneet Daavid ja kaikki profeetat, jotka ilmaisevat sanottavansa runoin (metris) ja lauluin (WA 30 II, 696; Sariola 1992, 22.) Musiikki on Lutherin mukaan Jumalan hyvä luomisteko, jota tulee käyttää Sanan eteenpäin viemiseksi ja hyvän mielen luomiseksi. Luther uskoo lauletun evankeliumin olevan tehokkaampi kuin puhutun. Lausuttu Sana puhuttelee ainoastaan ihmisen ymmärrystä, mutta laulettu sana koskettaa ymmärryksen lisäksi tunne-elämää (Anttila 1990, 35). Lauletun Sanan vaikutus ei kosketa vain laulajaa, vaan myös kuulijaa. Jumalanpalveluksissa laulava liturgi koskettaa luultavasti paljon syvemmin, kuin puhuva liturgi. Lutherin asettamat laadulliset vaatimukset musiikille eivät ole määreitä, vaan kuuluvat itsessään musiikin olemukseen. Musiikin ei pidä täyttää joitain teknisiä vaatimuksia ollakseen hyväksyttävää esimerkiksi kirkkomusiikiksi. Musiikki on luonnostaan hyvää, ja Lutherin mukaan musiikissa oleva paha on todellinen Paha. (Anttila 1990, 27). Hyvä musiikki on Jumalasta ja huono Saatanasta.

15 Erikoista Lutherin musiikin kuvaamisessa on musiikin iloluontoisuuden korostaminen. Hänen mukaan hyvä musiikki on aina iloista, ja musiikkia laulaessa tai soittaessa on oltava iloinen. Eikä surullisena myöskään tule laulaa surullisia lauluja, vaan iloisia. Usko on iloa, joka heijastuu musiikkiin. Usko synnyttää iloisen mielen ja iloinen mieli laulaa. Lutherin musiikkikäsitys voidaan kiteyttää neljään kohtaan, joiden mukaan musiikki on 1. Universaalinen ilmiö. 2. Liikettä. 3. Järjestystä. 4. Mittaa. Universaalius tarkoittaa musiikin vaikuttavaa voimaa yli kulttuuri- tai kielirajojen johon puhe ei pysty. Ääni perustuu liikkeeseen. Ilma itsessään on täysin epämusikaalista ja mykkää, mutta jos jokin liikuttaa ilmaa, siitä tulee ääntä. Musiikki perustuu usein vahvasti numeroihin, järjestykseen ja rytmiin. Sen vaikuttavuus syntyy yleensä toistuvista teemoista tai jatkuvasta rytmistä. Musiikki ei ole ainoastaan jonkin tunteen tai ilmiön kuvaaja, vaan se toimii myös aktiivisena osapuolena. Sen lisäksi, että musiikki on järjestystä, se myös luo ja ylläpitää sitä (Anttila 1990, 22-23.) Vaikka Luther jakaakin musiikin selkeän matemaattisesti, se ei ole itsetarkoitus eikä matemaattisuus tee musiikista tärkeää. Lutherin ajattelussa musiikin ainutlaatuinen merkitys ei perustu sen säännöllisyyteen ja täsmälliseen muotoon, vaan vaikutukseen ihmisen sieluun ja sen toimimiseen evankeliumin julistajana (Anttila 1990, 34). Tuomo Mannermaan mukaan Lutherin ristin teologia tulee selvästi esiin hänen ajattelussaan musiikkia kohtaan. Ihmisen rakkaus henkistää hänet ja sijoittaa Jumalan ainoastaan aineellisen maailman tuolle puolen, eli taivaaseen. Todellisuudessa Jumala on läsnä nimenomaan siellä, mikä ihmisestä näyttää vähiten Jumalalta, nimittäin materiassa ja aineellisessa todellisuudessa (Sariola 1992, 24.) Näin ajateltuna musiikin vaikutus tulee juuri siitä, että ihminen antautuu Jumalalle, ottaa vastaan musiikin lahjan, ja tekee siitä ainetta ja todellisuutta. Jumala on musiikin säveltäjä, Jeesus on nuottipaperi ja Pyhä Henki on ilma jossa musiikki liikkuu. Tässä yhtälössä ihminen on varmasti torvi.

16 Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Luther ajattelisi suomalaisesta hengellisestä populaarimusiikista. Hengellisen rock-musiikin käyttö nuorisotyössä voidaan perustella kontekstuaalisuudella. Luther luultavasti pitäisi tästä menettelystä. Virret eivät oikeasti ole kovin hyvä nuorisotyön väline. Ne ovat melko vaikeita laulaa, eivätkä ne tyylillisesti välttämättä puhuttele nuorisoa. Nuoria voi puhutella vain nuorten omalla kielellä. Luther luultavasti kuitenkin kritisoisi ammattimaisuuden mukana tulleita lieveilmiöitä. Kun esiintymispalkkiot ja työn kustannukset nousevat korkeiksi, monille seurakunnille on mahdotonta pyytää yhtyeitä konsertoimaan. Artistit voivat asettaa riman korkealle, eivätkä lähde konsertoimaan pienellä äänentoistolaitteistolla ilman valoja. Ammattimaiseen asenteeseen pitäisi kuulua joustavuus ja ymmärrys konserttipaikkojen erilaisuudesta. Tällä hetkellä vallitsevaa tapahtumakulttuuria Luther luultavasti myös kritisoisi. Tapahtumat saattavat olla päivän mittaisia ja esiintyjiä on useita. Päivät ovat tarkasti aikataulutettuja eikä yhteisiä lauluja juuri ole. Tapahtuma on toinen toistaan upeampien esiintymisten ketju. Ihmiset eivät välttämättä laula, eikä Jumalan Sanaa lueta ihmiset vain hyppivät. Onko se hengellistä? Luvussa 6.5 käsiteltävät internetin vieraskirjojen keskustelut saisivat varmasti Lutherin kiihtyneeseen mielentilaan. Hän ei voisi ymmärtää, miten joku voi nimettömänä tehdä henkistä väkivaltaa esiintyvälle gospelmuusikolle. Tällaisessa tilanteessa Luther luultavasti kirjoittaisi mielipidekirjoituksen Kotimaa lehteen ja toisi esiin ihmisen vastuun omista teoistaan, vastuun Jumalalle teoistaan, kultaisen säännön, rakkauden kaksoiskäskyn, ja sen jälkeen toteaisi olevansa kaikista syntisistä suurin. Luther ei voisi sietää vieraskirjoissa käytäviä keskusteluja, joiden osapuolilla ei ole nimiä eikä kasvoja ja joissa ei kunnioiteta lähimmäistä.

17 4. HENGELLINEN POPULAARIMUSIIKKI SUOMESSA 4.1 Suomalaisen hengellisen populaarimusiikin historiaa Suomessa vallitsevan vilkkaan gospeltoiminnan vaikuttajia ovat olleet mm. Pro Fide -yhtye ja Jaakko Löytty (Virtaranta ym. 1989, 383). Vuosi 1966 oli Pro Fide nimisen yhtyeen perustamisvuosi ja Jaakko Löytty teki ensimmäisen albuminsa vuonna 1974. Nämä ovat vuosia, jolloin suomalaisen gospelin ja hengellisen populaarimusiikin siemen on kylvetty maahan. Löytyn ja Pro Fiden merkitys suomalaiselle hengelliselle populaarimusiikille ja sen syntymiselle on ollut hyvin tärkeää. 1960- ja 70-luvulla tyypillistä on ollut voimakas herätysliikkeiden vaikutuskausi. Pro Fiden taustajärjestönä toimii edelleen Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa. Tämän vuoksi Pro Fide mielletään edelleenkin viidesläiseksi yhtyeeksi. Ennakkoasenteet saattavat karista nähdessään yhtyeen keikalla. Pro Fiden voidaan kuitenkin sanoa olevan ensimmäisiä gospelyhtyeitä, jotka ovat levyttäneet ja konsertoineet aktiivisesti. Tyypillisimpiä Pro Fiden kappaleita vanhemmsta tuotannosta on Juokse lapsonen juokse ja Sinun sielusi tähden. Modernimpaa Pro Fideä edustavat kappaleet Mahdollisuus ja Tarina. 1980- luvulla vaikutti vahvasti yhtye nimeltä The Road. Ensimmäinen virallinen The Road yhtyeen konsertti on ollut Vivamossa 31.12.1982. Ainutlaatuista on se, että vuodesta 1985, jolloin kosketinsoittaja Jussi Pyysalo liittyi yhtyeeseen, yhtye on pysynyt samana. Erikoista on ollut myös The Roadin radikaalius tuohon aikaan. 80-luvun puolessavälissä mukaan tulleet nahkareleet uskomattomine rimpsuineen musiikin ollessa jyräävää Road n Rollia ei kukaan kysynyt, onko yhtye lintu vai kala. Yhtye on tehnyt vuosittain luultavasti enemmän konsertteja kuin yksikään toinen gospelyhtye Suomessa. The Roadin tunnetuin kappale lienee Ykkösuutinen. Exit -yhtye on perustettu 1987. Sen laulajana toimii Pekka Simojoki, jonka panos erityisesti Nuoren seurakunnan veisukirjaan on ollut mittava. Yhteistyö

18 säveltäjä Simojoen ja tekstittäjä Anna-Mari Kaskisen välillä on synnyttänyt lauluja, jotka ovat tuttuja monille ihmisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Riihikirkkohymni ja Tänään häneen uskon. Muita 1970-1980 luvuilla vaikuttaneita yhtyeitä ovat esimerkiksi Livingstone (Pekka Ruuska), Gospel Power (Lasse Heikkilä), Grace (Tarvo Laakso), Disciples, Pepe ja hyvä olo sekä Jakaranda, joka ainoana yhtyeenä näistä kuudesta vaikuttaa edelleenkin. Gospel Powerin toimintaa tukemaan perustettiin saman niminen yhdistys, joka tänäkin päivänä mahdollistaa muutamien gospelyhtyeiden aktiivisen toiminnan. 1990-luvun loppupuolella yhtyeitä, joiden musiikkia voidaan kutsua hengelliseksi populaarimusiikiksi tai gospelmusiikiksi, oli jo monia kymmeniä. 90-luvulla kaksi merkittävintä hengellisessä rock-musiikissa vaikuttanutta yhtyettä ovat olleet Terapia ja bass n Helen. Tämä tuli esiin myös haastatteluissa, joissa kokemattomammat muusikot nimesivät 90-luvun vaikuttavimmiksi yhtyeiksi juuri nämä kaksi yhtyettä. Eräänlaiseksi todisteeksi kunnioitetusta asemasta hengellisen musiikin alueella bass n Helenin kappale Taisteluni on otettu mukaan Nuoren seurakunnan veisukirjan vuoden 2000 juhlapainokseen. bass n Helen teki ensimmäisen levyn 1993. Yhtyeen nimi tulee alkuajan kokoonpanosta, jossa soitti Heleniuksen veljekset Harri ja Olli sekä basisti Petri Ryöti. Musiikkityyliä voisi luonnehtia alternative pop / rock-musiikiksi. Sanoituksissa käytettiin, ja käytetään edelleen kielikuvia, jotka jättävät kuulijalle ajattelun varaa. Bändin soittotaidon lisäksi Harri Heleniuksen tekstit ja hänen persoonallinen lauluäänensä lienevät suosion syitä. Viime vuosina yhtye on kokenut suuria kokoonpanouudistuksia, jotka luonnollisesti vaikuttavat musiikin ja toiminnan tulevaan suuntaan. Terapia julkaisi ensimmäisen levynsä samana vuonna kuin bass n Helen, eli 1993. Terapian rankka ja raskas tyyli raikkain maustein tekivät bändistä tänäkin päivänä jatkuvaa suosiota nauttivan yhtyeen. Laulaja Petri Lassilan sanoitukset ovat arvostettuja värikkyyden ja puhuttelevan monitahoisuutensa vuoksi,

19 unohtamatta selkeää ilosanomaa. Tunnetuimpia kappaleita voisivat olla Tämä kaupunki ja Joona. 4.2 Hengellinen populaarimusiikki 2000-luvulla 2000-luku on tuonut hengelliseen populaarimusiikkiin uutta monella tavalla. Ehkä selkein muutos ja kehitys on tapahtunut ammattimaisuuden lisääntymisenä. Levyille hankitaan myös gospelpiirien ulkopuolisia tuottajia ja keikoilla käytetään yhä ammattimaisempaa äänentoistomiehistöä. Pyrotekniikka, pommit ja tulisuihkut ovat myös tulleet konsertteihin jäädäkseen. Levyjen kustannukset ovat nousseet ja yhä enemmän on tarjolla selvästi kristillisiä levyjakelijoita. Kustantajien määrä on sentään edelleen melko pieni. Tämän vuoksi vielä edelleenkin useat levyt ovat omakustanteita. Tämän hetken luultavasti suosituimman gospelyhtyeen, The Rainin molemmat levyt ovat olleet tällaisia. Myös tyylien kirjo on leventynyt entisestään. Monet eri populaarimusiikin tyylilajit ovat nähtävissä tämän päivän kristillisessä populaarimusiikissa. Rankkaa heviä edustavat esimerkiksi Terapia ja The Rain. Vanhakantaisempaa rock-musiikkia edustavat ehkä Pro Fide, The Road ja Mooseksen parta. Puhtaampaa sähkökitarapoppia harrastavat.kraka, Trabant, Juha Tapio, Exit, ja Men of Galilee. Soulin ja funkin vivahteita käyttävät esimerkiksi Dad s hello ja Syvä sininen ja progressiivisempaa soitantaa harrastavat ehkä Mikko Goes to Heaven ja Tummaa valoa. Joidenkin mielestä sanoitukset ovat menneet kielikuvamaiseen ja huonompaan suuntaan ja toisten mielestä taas ajatuksia herättelevämpään ja rikkaampaan suuntaan. 1970-luvulla tekstit olivat ehkä selkeästi julistavampia ja hyvin yksinkertaisia. Yksinkertaisuudessa on voimaa, mutta se voi olla mustavalkoista negatiivisella tavalla ja siksi luotaantyöntävää. Se saattaa kuitenkin myös ravistaa ja sykähdyttää positiivisella tavalla. Kielikuvamaisuudet saattavat olla hengellistä musiikkia vierastavalle ihmiselle helpompia lähestyttäviä, mutta saattavat toisten mielestä jättää sanottavan epäselväksi.

20 Kappaleiden sanoitusten ydin on yleensä kertosäkeissä. Siksi esimerkkeinä eri hengellisen musiikin sanoitustyyleistä voidaan käyttää kertosäkeitä. Punaisen auringon Sumo -albumin (2002) Tarinan kertoja -kappaleen kertosäe on hyvin kielikuvamainen. Kerro se kertomus. Lupaan en sulje silmiäni. Opeta minua ymmärtämään näkemääni. Älä siis jätä yksin minua harhailemaan kanssa vastausten, joita sinulta kysyä saan. (San. Mikko Sammalkivi) Hyvä esimerkki suoremmasta esitystavasta on Pro Fiden Tarina -albumin (2001) Piilossa -kappaleen kertosäe. Jeesus näkee sydämeen tuntee tietää tarkalleen kutsuu sinua tulemaan tänään alkamaan uudestaan. (San. Leevi Helo) Tunnetuimmilla yhtyeillä on monia aktiivisia ihailijoita, jotka seuraavat tarkasti yhtyeen tekemisiä. Fanikulttuuri on tullut vahvasti mukaan myös hengelliseen populaarimusiikkiin. Tällöin saatetaan pohtia yleisön motiiveja. The Rain on ehkä tämän hetken suosituin hengellisen rock-musiikin yhtye nuorison keskuudessa. Kappaleen Ylös kertosäe pohtii yleisön motiiveja tulla konsertteihin. Kappaleen teksti osoittaa yhtyeen tarkkanäköisyyttä tarkastella oman työnsä vaikutusta kuulijoihin. Kielet soi kunniaa! Kädet nousevat ilmaan, ne kantaa sun kaipuutas näin ylöspäin. Ehkä sait suurempaa mitä tunteet ja järki voi antaa. Ehkä hait Jumalaa vai haitko tunnelmaa? The Rain 2001. Cd-levy Tie 316. Omakustanne. San. Sami Haveri Olen yrittänyt tehdä kattavan listan kaikista hengellistä populaarimusiikkia soittavista yhtyeistä. Nämä yhtyeet konsertoivat Suomessa säännöllisesti vähintään kahden konsertin vuositasolla. Lista on liitteessä 3. Jotkut yhtyeet ovat voineet olla vuonna 2003 passiivisempia kuin aiempina vuosina. Listassa on melko varmasti kaikki hengellisen populaarimusiikin yhtyeet, jotka ovat tehneet vuonna 2003 vähintään 15 konserttia. Näitä yhtyeitä on listassa noin puolet.