Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan

Nro VTT-S-07986-11 9.11.2011 Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi II/2011 Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys, rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 1 (11) Finanssikriisit uhkaavat talouskehitystä rakentaminen hidastuu Talouden kasvun tielle on noussut vakavia uhkia, erityisesti Euroopassa. Aikaisemmin pahimpana ongelmana pidetty inflaatio on hidastumassa, mutta sen tilalle ja sitä suurempana uhkana ovat esille nousseet valtioiden velkaantumiset, budjettivajeet ja finanssikriisit. Euroalueen tilanne on pysynyt vaikeana ja Kreikan romahtamista ja kriisin leviämistä pelätään. Kehittyvissä maissa tilanne on rauhallisempi, ja niiden kysyntä on pitänyt maailmankaupan kohtuullisella tasolla. Yhdysvaltojenkin tilanne on rauhoittunut, mutta toisaalta mitään erityisen positiivistakaan sieltä ei ole kuulunut. Aivan valtaosa tämän syksyn talouden ennusteista merkitsee talouskasvun hidastumista, ei taantumaa. Uuden taantuman uhka ei ole kuitenkaan poissuljettu. Se luo epävarmuutta ja siitä toipuminen olisi muutaman vuoden takaista vaikeampaa. Edellisen taantuman kaltaisia elvytystoimia ei nyt voitaisi harjoittaa. Tämän vuoksi mahdollisen uuden taantuman siirtyminen reaalitalouteen olisi suoraviivaisempaa ja toipuminen hitaampaa. Synkistä ja epävarmoista odotuksista huolimatta positiivisiakin tekijöitä taloudessa on useita. Talouden tilanne ja mittarit ovat monelta osalta vielä hyvät, mutta odotukset ovat pessimistiset ja epävarmat. Korkotaso on Suomessa edelleen varsin matala ja korkojen ennakoidaan pysyvän matalina vielä pitkään. EKP:n ohjauskorko on 1,25 %, nyt marraskuussa tehdyn laskun jälkeen. FED:n korko on ollut 0 0,25 % vuoden 2008 joulukuusta. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti ja työttömyysaste on laskenut, vaikka sen uskotaan ensi vuonna hieman nousevan. Kuluttajien luottamus tulevaan on viime syksystä saakka reilusti heikentynyt silti kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pysyneet varsin korkealla, vaikka talousuutisointi on ollut negatiivista ja odotukset taloudessa heikentyneet. Kuluttajabarometrin mukaan asunnon ostoaikomukset samoin kuin lainanottoaikomukset ovat jatkaneet vakaalla tasolla myös lokakuussa 2011. Korkojen alhaisuus on osaltaan tukenut asuntojen hankintaa. Teollisuuden luottamuksen kasvu pysähtyi jo vuosi sitten ja kääntyi laskuun huonojen talousuutisten kantauduttua Euroopasta. Silti teollisuuden uusien tilausten määrä on kasvanut edelleen ja teollisuuden tilanne on kohtuullinen. Rakentamisen luottamusindikaattorissa ei laskua ole juuri vielä näkynyt. Tilanne on selkeästi parempi kuin 2008 syksyllä. Suomen talouden supistuminen 8 %:lla vuonna 2009 oli Baltian maiden jälkeen EU-alueen suurinta. Talous alkoi toipua edellisestä taantumasta viime vuoden kevään jälkeen, hieman muuta Eurooppaa myöhemmin. Talouskasvu on ollut sen jälkeen varsin hyvää aina tähän saakka. Uusimmat ennusteet tälle vuodelle ovat 3 prosentin tuntumassa. Vuoden 2012 ennusteita on vedetty reilusti alaspäin ja ennusteet lähentelevät yhden prosentin tasoa. Edessä on vähintään lyhyt hitaan kasvun jakso. Tilastokeskuksen asuntokauppatilaston mukaan vanhojen asuntojen hintojen nousu on tasaantunut viimeisen vuoden aikana. Vuosinousu koko Suomessa vuoden kolmannella neljänneksellä oli 2,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen vuosinousu oli kolmannella neljänneksellä 3,7 prosenttia. Asuntokauppa on jatkunut vilkkaana. Kolmannen neljänneksen loppuun mennessä asuntokauppoja on tehty enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Asunnonvälittäjät uskovat hintojen lähitulevaisuudessa pysyvän ennallaan, vaikka yksittäisiä hinnanlaskuja voikin näkyä.

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 2 (11) 6 Bruttokansantuoteen muutos Suomessa muutos edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen 4 2 0-2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I* II* III* IV* I* II* III* IV* 2007 2008 2009 2010 2011 2012-4 -6-8 -10 Lähde: Tilastokeskus, *ennuste VTT lokakuu 2011 BKT:n ja rakentamisen kasvu Suomessa, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 6,4 5,9 5,0 5,3 4,1 4,1 4,4 3,4 3,6 2,9 2,5 2,6 1,5 1,0 0,1 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* -2,2-6,0-8,0-10,0-12,0 BKT Rakentaminen -8,2-10,9 VTT 9/2011 * ennuste

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 3 (11) 2010 2011 %-muutokset mrd muutos VM ETLA PT PTT AKTIA SAMPO NORDEA OP SP TAPIOLA- EU EUR % 10/11* 09/11* 08/11* 09/11* 10/11* 09/11* 08/11* 08/11* 06/11* 09/11* 11/10* Keskiarvot BKT 1,3 3,6 3,5 3,0 3,6 3,0 2,8 2,5 3,5 2,8 3,8 2,8 2,9 3,1 Tuonti 70,3 7,4 3,7 0,5 5,7 4,5 2,5 3,0 5,4 3,1 5,1 6,0 5,8 4,1 Vienti 72,6 8,6 4,3 0,0 6,4 4,5 2,0 2,0 6,4 3,7 8,0 7,5 6,1 4,6 Yks.kulutus 98,5 2,7 3,4 3,0 2,2 3,5 3,2 3,2 2,8 2,2 2,7 2,0 2,4 2,8 Julk.kulutus 44,3 0,6 0,9 0,5 0,8 0,5 0,5 0,5 0,7 0,6 1,2 0,6 0,7 Investoinnit 33,9 2,8 5,6 5,5 8,2 5,0 5,5 5,5 5,2 6,3 6,2 6,5 4,8 5,8 Rakentaminen 3,0 Inflaatio 1,2 3,5 3,4 3,3 3,3 3,5 3,3 3,3 3,4 3,5 3,2 2,1 3,3 Työttömyys 8,4 7,9 7,9 8,0 7,7 7,8 7,9 7,7 7,9 7,9 7,8 7,8 7,8 Vaihtotase, mrd. EUR 5,2 1,3 3,1 2,5 2,0 2,3 Kauppatase mrd. EUR 3,5 1,8 2,4 2,1 2012 %-muutokset VM ETLA PT PTT AKTIA SAMPO NORDEA OP SP TAPIOLA- EU 10/11* 09/11* 08/11* 09/11* 10/11* 09/11* 08/11* 08/11* 06/11* 09/11* 11/10* Keskiarvot BKT 1,8 2,0 2,1-1,5 1,4 1,2 1,6 2,3 2,6 1,0 2,3 1,5 Tuonti 2,9 5,0 2,6-0,5 2,5 1,5 3,1 4,0 6,9 4,0 4,8 3,3 Vienti 3,5 5,5 3,6-1,3 2,5 1,0 2,9 5,0 7,0 4,0 4,8 3,5 Yks.kulutus 1,6 2,5 1,8-1,0 2,0 1,5 2,0 2,3 2,0 2,0 2,3 1,7 Julk.kulutus 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,7 0,5 0,7 0,7 0,6 Investoinnit 0,9 2,5 1,9-4,0 2,0 0,0 2,1 2,1 6,5 3,0 3,0 1,8 Rakentaminen 2,0 Inflaatio 3,3 2,6 2,6 1,5 2,7 2,5 2,0 2,0 2,3 1,4 1,8 2,2 Työttömyys 7,6 7,7 8,0 8,3 7,6 7,9 7,5 7,6 7,4 8,2 7,2 7,7 Vaihtotase, mrd. EUR 2,4 4,7 2,7 2,0 2,3 Kauppatase mrd. EUR 3,2 2,8 2,5 *) ennusteen ilmestymiskuukausi/vuosi VTT 11/2011 1 Ind. 2000= Rakentamisen määrä Suomessa toimitilarakentaminen 140 korjausrakentaminen MVR asuntorakentaminen 2000 Lähde: Tilastokeskus ja VTT Expert Services Oy

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 4 (11) Rakentaminen hyvällä tasolla, mutta talouden epävarmuus tuo aloituksia alaspäin Uudisrakentamisen aloitukset lisääntyivät neljänneksellä vuonna 2010 noin 40 milj. m 3 :iin. Erityisen paljon lisääntyivät viime vuonna asuinrakentamisen aloitukset, lähes 50 prosenttia. Myös toimitilarakennusten aloitukset kasvoivat selvästi, lähes viidenneksen. Tänä vuonna uudisrakentamisen aloitusten ennakoidaan päätyvän jokseenkin vuoden 2010 kanssa samalla tasolla. Asuinrakentamisen aloitukset hieman jo vähenevät ja toimitilarakentamisen lisääntyvät. Uudisrakentamisen tasoa voidaan kuvata varsin vilkkaaksi. Asuntojen aloitusten tämänkertainen suhdannehuippu on juuri ohitettu. Aloitusten voimakas kasvu kääntyy loppuvuoden aikana ja päätyy muutaman prosentin laskuksi vuonna 2011. Aloitusten lasku jatkuu myös ensi vuonna. Kun v. 2010 aloitettiin reilun 33 500 asunnon rakentaminen, ennakoidaan ensi vuodelle noin 27 000 asuntoaloitusta. Kerrostalojen ja omakotitalojen aloitusten ennakoidaan vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia. Ensi vuonna kerrostalojen aloitukset vähenevät neljänneksen. Toimitilapuolen aloitusten kasvu on vielä osittain taantuman vastaiskua, mutta talouskasvun yskiessä aloitukset kääntyvät ensi vuonna lievään laskuun. Tänä vuonna kasvussa on ollut liikerakentaminen ja erityisesti teollisuusrakentaminen, ensi vuonna kasvua ennakoidaan lähinnä julkiseen rakentamiseen. Aloitukset vähenevät vuonna 2012 7 prosenttia. Asuntoaloitusten ennakoidaan vähenevän 14 prosenttia ja toimitilapuolen aloitusten miinus on neljä prosenttia. Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa Rakennuskoneiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista on arvioitu olevan 2 6 % riippuen rakennushankkeen tyypistä. Koneiden käytön arvo koko hankeen kustannuksista on pienin korjausrakentamisessa, vaikka vaihtelu eri korjaushankkeiden välillä on suurta. Suurinta konekäyttö on toimitilapuolen hankkeissa. Talonrakentamisen käytön arvo sisältää kiinteistöjen pohjatyöt ja ulkoalueiden työt. Rakennuskoneiden käyttöä talonrakentamisessa on ennakoitu VTT:n ennakointimallilla. Ennakointimalli ottaa huomioon rakentamisen talotyyppikohtaiset aloitukset, rakennusajan ja koneiden käytön arvon. Vuokraustoiminnan arvo määritellään samalla mallilla osuutena koneiden käytöstä talotyypeissä ja rakennuskoneryhmissä. Rakennuskoneiden käyttö infrarakentamisessa on suurta. Koneiden käytön arvo on kuitenkin erittäin hankala määrittää, sen arvioidaan olevan noin 30 prosentin luokkaa koko infrarakentamisen arvosta. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta infra-alalla on koneiden käytön arvoon nähden pieni. Muiden toimialojen muutoksilla on vaikutusta erityisesti rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, jonka asiakkaita rakennustoimialan lisäksi ovat mm. kauppa, teollisuus, kunnat ja yksityiset Ne käyttävät rakennuskoneita paitsi rakennushankkeissaan, myös muussa kuin rakennustoiminnassa.

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 5 (11) Rakennuskoneiden ja -kaluston käyttö talonrakentamisessa 1 000 Milj. 900 Talonrak. käyttö yht. 0 700 0 Korjausrakentaminen 500 400 Asuinrakennukset 300 200 Ei-asuinrakennukset 0 2001 2004 2006 2009 2011 Lähde: VTT 11/2011 Kuva. Rakennuskoneiden ja -kaluston kokonaiskäytön arvo talonrakentamisessa (uudis- ja korjaus). Sisältää vuokratun ja oman kaluston käytön. Käytön arvo on laskettu vuokrauksen hinnan mukaan tai osuutena rakennuskustannuksista. Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston käytön arvo talonrakentamisessa (uudis- ja korjausrakentaminen) oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 770 milj. euroa vuonna 2010, kasvua edellisvuoteen oli reilu prosentti (vuoden 2010 rahassa). Tänä vuonna rakennuskoneiden käyttö talonrakentamisessa kasvaa noin 10 prosenttia. Uudisrakentamisessa koneiden käytön arvo kasvaa tänä vuonna noin 15 prosenttia, asuinrakentamisessa lähes neljänneksellä, toimitilapuolella 8 prosenttia, korjausrakentamisessa kasvu on keskimäärin 3 prosenttia. Vuonna (2012) koneiden käyttö talonrakentamisessa kasvaa prosentin. Uudisrakentamisessa päästään lähes tämän vuoden tasolle, mutta korjausrakentamisen käyttö kasvaa noin 4 %. Lähtökohdat ja laskentaperusteet Tässä raportissa rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu) ja koneisiin liittyvät palvelut. Rakennuskoneiden käytön arvoon ei sisälly koneen mukana tehtävä työ, esimerkiksi kaivurin kuljettajan osuus. Arvo kuvaa koneen osuutta suoritteesta. Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on suuri, käytön arvo on laskettu vuokrauksen hinnan mukaan. Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on pieni, käytön arvo on laskettu koneen osuutena suoritteen arvosta.

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 6 (11) Rakennuskoneiden vuokraus Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 490 milj. euroa vuonna 2010, kasvua edellisvuoteen oli noin 4 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokraukseen sisältyy rakennuskoneiden vuokraus talonrakentamiseen sekä muille toimialoille (Infra, teollisuus, palvelut, kuluttajat ja julkiset). Vuokrauksen ennakoidaan vuonna 2011 lisääntyvän 9 prosenttia. Uudisrakentamisessa kasvu on tätä selvästi suurempi (+19 %) ja asuntopuolella jopa +30 prosenttia. Muille toimialoille kasvu on maltillisempaa, infra-alalla vuokrausmäärä jopa vähenee hieman. Ensi vuonna vuokraus lisääntyy 4 prosenttia (kiintein hinnoin). Kasvua tulee erityisesti korjausrakentamisesta ja teollisuudesta. Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokraus 0 Mill. 500 400 300 200 Vuokraus yhteensä Muut toimialat Korjausrakentaminen Uudistalonrakentaminen 0 2001 2006 2011 Lähde: VTT 11/2011 Rakennuskoneiden vuokraus Arvo Muutos 2010 2008 2009 2010 2011 2012 milj. % % % % % Uudisrakentaminen 169 11 % -21 % 4 % 19 % 3 % Korjausrakentaminen 107 13 % 3 % 5 % 7 % 7 % Infra 53 4 % 2 % 1 % -2 % 1 % Teollisuus 77 6 % -17 % 8 % 2 % 6 % Palvelut 37 3 % -4 % 4 % 5 % 4 % Kuluttajat 26 4 % 0 % 5 % 5 % 4 % Julkiset 20 4 % 3 % 2 % 3 % 3 % Yhteensä 489 9 % -10% 4 % 9 % 4 % Maahantuonti 0 15-27 -4

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 7 (11) Maahantuonti Koneiden maahantuonnista ja myynnistä on vaikea saada tarkkaa arviota Yritysten liikevaihtotietojen perusteella maahantuonnin arvo oli vuonna 2010 noin 1 mrd. euron luokkaa. Yritysten myynnissä on konemyyntiä myös muille toimialoille, rakennuskoneet ovat vain osa em. arvosta, karkeasti arvioiden noin puolet. Arvioitaessa koko koneiden myyntiä tulee pienkoneiden myynnin arvo vielä laskea tähän päälle, joka lienee noin milj. euroa vuodessa. Koneiden myynti putosi liikevaihtotietojen perusteella selvästi vuonna 2009, 27 prosenttia. Myös vuonna 2010 oli vielä lievää laskua liikevaihtotiedoissa (-4 %). Myynnin pudotuksessa oli suuria konekohtaisia eroja. Teknisen kaupan arvion mukaan koneiden maahantuonti kasvaa selvästi vuonna 2011. Vuokrauksen liikevaihto asiakasryhmittäin 2010, yht. 490 milj. Rakennusalan ulkopuolisten asiakasryhmien rakennuskoneiden käyttö sisältää sekä rakentamista, että muuta koneiden käyttöä Teollisuus 16% Palvelut 8% Kuluttajat 5% Julkiset 4% Talonrakentaminen 35% Infra 11% Korjausrakentaminen 22% Lähde: VTT 11/2011 Asiakasryhmittäin vuokrauksesta noin 55 % tapahtui vuonna 2010 rakennustoimialalla. Muiden asiakasryhmien osuudessa on myös talonrakentamisen käyttöä. Niinpä vuokrauksesta kaikkiaan noin 65 % kohdistui talonrakentamiseen (uudis- ja korjausrakentaminen). Asiakasryhmäjaottelussa on käytetty vuokraamojen asiakasluokittelua, jossa kaikkea rakentamisen käyttöä ei saada rakennustoimialan alle. Ns. muiden asiakasryhmien eli teollisuuden, palvelujen, kuluttajien (kotitaloudet) ja julkisen sektorin osuus vuokrauksesta on kolmannes. Niiden vuokrakonekäytöstä edelleen noin kolmanneksen arvioidaan olevan uudis- tai korjausrakentamista, osuus vaihtelee asiakasryhmittäin. Vuokraukseen lasketaan kuuluvan kyseistä toimintaa harjoittavat erikoistuneet toimijat sekä omaksi yhtiöikseen (sisäinen vuokraus) eriytetyt toimijat. Vuokraukseen kuuluu koneiden vuokraus ilman kuljettajaa ja vuokraus käyttäjineen (siitä koneen osuus, keskimäärin kaksi kolmasosaa suoritteen arvosta)

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 8 (11) Rakennuskoneiden vuokraus koneryhmittäin Rakennuskoneiden vuokrausta arvioitiin nyt ensi kertaa koneryhmittäin. Koneryhmien arvo laskettiin aiemmin toteutetun kohdekohtaisen kyselyn tietojen perusteella. Tietoja täydennettiin toimijoiden näkemyksillä ja arvioilla vuokrauksen kohdentumisesta uudistalonrakentamiseen, korjausrakentamiseen ja muihin toimialoihin. Lisäksi arvioitiin vuokrauksen penetraatiota koneryhmittäin. Koneryhmäkohtaiset kasvulukemat vaihtelevat 6 16 prosentin välillä tänä vuonna. Kovinta kasvu on torninostureissa, johtuen asuinkerrostalorakentamisen kasvusta. Ensi vuonna kasvuarviot ovat 0 5 prosenttia. Rakennuskoneiden vuokraus, koneryhmittäin Arvo Muutos 2010 2008 2009 2010 2011 2012 milj. % % % % % Ajoneuvonosturit ja kurottajat 69 12 % -15 % -1 % 8 % 5 % Henkilönostimet 59 11 % -12 % -2 % 7 % 5 % Torninosturit 19 14 % -20 % 7 % 16 % 0 % Telineet ja suojauskalusto 105 8 % -5 % 3 % 6 % 5 % Muut 237 7 % -10 % 8 % 10 % 4 % Yhteensä 489 9 % -10 % 4 % 9 % 4 % Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokraus 0 Milj. 500 400 300 200 muut telineet ja suojauskalusto torninosturit henkilönostimet 0 ajoneuvonosturit ja kurottajat Lähde: VTT 11/2011

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 9 (11) Ajoneuvonosturit ja kurottajat, vuokraus Henkilönostimet, vuokraus Q4/2010= Q4/2010= 110 110 90 90 70 70 Lähde: VTT Lähde: VTT Torninosturit, vuokraus Telineet ja suojauskalusto, vuokraus Q4/2010= Q4/2010= 110 110 90 90 70 70 Lähde: VTT Lähde: VTT Muut koneet ja kalusto, vuokraus Rakennuskoneet ja -kalusto, vuokraus yhteensä Q4/2010= Q4/2010= 110 110 90 90 70 70 Lähde: VTT Lähde: VTT Vuokrauksen osuus (penetraatio) koneiden käytön arvosta talonrakentamisessa on VTT:n arvion mukaan tällä hetkellä noin 38 % (ks. ao. vuokrauksen määritelmä). Vuokrauksen osuus on kasvanut 2000-luvulla. Vuokrauksen osuus nousi keskimääräistä ripeämmin vuosina 2007 08, mutta nousu taantui hieman vuonna 2009. Myös muilla toimialoilla vuokraustoiminta on lisääntynyt. Rakennuskoneiden vuokrauksen penetraatio koneryhmittäin Talonrakentamisessa 2011 % Ajoneuvonosturit ja kurottajat 62 67 Henkilönostimet 75 Torninosturit 50 55 Telineet ja suojauskalusto 65 Muut 20 25 Yhteensä 38

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 10 (11) Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan ennakointi Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan ennakointi VTT Ennakointimalli -Aloitusennuste talotyypeittäin -Konekäyttö talonrakentamisessa Talonrakentaminen -uudis -korjaus ja kunn.pito Teollisuus Julkinen sektori Teollisuustuotanto -Ennuste BKT ja vienti 50-50 Julkinen kulutus -Ennuste julkinen kulutus MVR Palvelut Kiinteistöalan muut palvelut Palvelut -Ennuste BKT Maa- ja vesirak. volyymi -Ennuste mvr (VTT) Kotitaloudet Yksityinen kulutus -Ennuste yksityinen kulutus Rakennuskoneiden käyttö talonrakentamisessa & rakennuskoneiden vuokraus v. 2010 770 M Koneiden käyttö talonrakentamisessa 489 M Rakennuskoneiden vuokraus Rakennuskoneiden vuokraus muille asiakasryhmille. Huom. Sisältää jonkin verran talonrakentamisen käyttöä Rakennuskoneiden vuokraus talonrakennustoimialalle

Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 11 (11) Yhteyshenkilö Markku Riihimäki VTT Expert Services Oy Tehtävä Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi Rakennuskonealan suhdanneraportti II/2011 Tampere, 9.11.2011 Markku Riihimäki Erikoisasiantuntija, tiimipäällikkö Erkki Lehtinen Johtava asiantuntija LIITTEET JAKELU Tilaaja Alkuperäinen Arkisto Alkuperäinen