Näyttöön perustuvaa lääketiedettä sisäilmatutkimuksesta Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi
Ympäristömikrobien terveystutkimuksen kolme vuosikymmentä 1980-l. Husman K, Reiman M ja Terho EO, maatalousmikrobien terveyshaitat 1990-l. Nevalainen A, Hyvärinen A ja Hirvonen ML, kosteusvaurioiden yleisyys ja ilman mikrobipitoisuudet; homeallergian yleisyys, vaikutukset keuhkojen toimintaan 2000-l. kosteusvauriomikrobien terveyshaittojen vaikutusmekanismit, PCR-analytiikka 2010-luku: toksiinitutkimus, biosiditutkimus? yli 25 väitöskirjaa kosteusvaurioiden korjausmenetelmien onnistumisen tutkimusta tarvitaan lisää
Kosteusvaurioiden yleisyys KTL, TTL, VTT ja TKK saman aiheen äärellä pientaloista 60-70 % vaurioituneita, 20 % hometaloja, Nevalainen ym. kouluista 80 % huono ilmanvaihto, 60+20 % kosteusvaurioisia, 24 % homeen haju tai näkyvä kasvusto, Kurnitski ym., Rimpelä ym useita päiväkodeista 70 % kosteusvaurioituneita, Jaakkola, Ruotsalainen 1995, väitöskirja sairaalarakennuksista 15 % kiireellisen korjauksen tarpeessa, Reijula ym. ROTI-hanke, RILry ja eduskunta: lisää arvioita
Mitä kosteusvauriosta seuraa? tekninen vaurio esteettinen haitta materiaalipäästöt, kemialliset päästöt mikrobihaitat hyönteiset punkit amebat, mykobakteerit rakenne 'kompostoituu' romahtamisvaara lopulta
Kemialliset altisteet formaldehydi ammoniakki, kaseiini ym. akrylaattilattiat, isosyanaattipitoiset eristeet muovimattokemikaalit, TXIB, 2-etyyli-1- heksanoli, yhteys astman puhkeamiseen ftalaatit, ketonit, aldehydit, VOC, mvoc biguanidit ja muut biosidit saastuneiden maa-alueiden päälle rakentaminen, arseeni, raskasmetallit ym.
Mikrobihaitat maaperän mikrobit rakennukseen ulkoilmasta, maaperästä sekä likaisen veden mukana (sadevesi, tulvat, viemärivahingot) homeet, hiivat, itiölliset bakteerit, aktinobakteerit, mykobakteerit kasvualusta vaikuttaa mikrobien kasvuun ja toksisuuteen (Murtoniemi väitöskirja) puu vs. betoni, kipsilevy ym., mikrobien ominaisuudet erilaisia
Rakenteita avattava, jotta vauriot saadaan esiin
Onko home terveyshaitta? Jo 1990-l. alussa STM totesi, että näkyvä home on aina terveyshaitta homeen hajun selvä yhteys oireiluun itiöiden pitoisuudesta riippumatta 90-l puolivälissä sisäilman pitoisuudelle annettiin ohjearvot 90-l lopussa ohjearvot pintojen ja materiaalien pitoisuuksille indikaattorimikrobien käsite, Samson ym 1994 herkistäviä mikrobeja tunnetaan kymmeniä!
Mikrobien mukana tulevat.. punkit amebat ja muut alkueläimet hyönteiset, kovakuoriaiset herkistäviä, yhteys allergiasairauksien puhkeamiseen toimivat mikrobien varastona ja liikkumisalustana
asbesti 'Vanhoja' riskejä modernissa riittämätön ilmanvaihto jäähdytysjärjestelmän mikrobit (Legionella) ympäristössä homeita ja sädesieniä myös vesijohtovedessä yli 20 paikkakunnalla, noin miljoona kansalaista altistuu (Korhonen ym 2006)
Sisäilmaongelmien aiheuttamat oireet ja sairaudet ilmiön yleisyys x-aks. aikafaktori y-aks. astma ODTS syöpä? allerginen nuha krooninen bronkiitti VOC'n ja toksiinien aiheuttamat oireet ärsytys- ja yleisoireet, infektiosairaudet, poissaolot, työtehon lasku
Ammattitaudit ja muut vakavat sairaudet Ammattitaudit ja muut vakavat kr. sairaudet: - harvinaisia - astma (riski 2-4 kertainen) - Alveoliitti, ODTS:n kr.muoto (ei lapsilla) - etenevä keuhkofibroosi - suora sieni-infektio kudoksessa - mykobakteeri-infektiot, iho, keuhkot - autoimmuunitaudit - syöpä (toksiinit, Rn, asbesti) - vakavat (sairaala)infektiot - mykotoksikoosi - Legionelloosi - Sarkoidoosi? - hoidon tarve, suuret kustannukset, työkyvyttömyys Usein pysyvä herkistyminen astma ODTS syöpä? allerginen nuha krooninen bronkiitti VOC'n ja toksiinien aiheuttamat oireet ärsytys- ja yleisoireet, infektiosairaudet, poissaolot, työtehon lasku
Näytön aste vakavien haittojen osalta Epidemiologinen näyttö vaihtelevan hyvä Yksilötasolla altisteen ja sairauden välinen yhteys osoitettavissa lähinnä ammattiastman, alveoliitin ja suoran infektion osalta Syövän ja reuman osalta alustavaa näyttöä. Altistumisajat pitkiä, 10-15 v Vakavia pysyviä haittoja, kustannukset suuret, kokeellinen tutkimus ihmisillä ei mahdollista. Panostettava primaaripreventioon, hoitoon ja kuntoutukseen Suomeen tarvitaan sisäilmapoliklinikoita!
Homeallergian yleisyys 2-6 % IgE-välitteistä herkistymistä IgE-positiivisuuden ja posit. ihotestin yhteys kliinisiin oireisiin ja sairauksiin on osoitettu lapsilla; nuha ja astma (Koivikko, Taskinen vk, Immonen vk) punkeille herkistyminen homeallergiaa yleisempää (Pennanen ym, Koistinen ym) homeen aiheuttamia ammattitautitapauksia muutama sata/ v. ammattinuhien määrä ollut laskussa TTL:n tutkimukset allergisesta nuhasta ja astmasta homealtistuksessa (Karvala vk ja Airaksinen vk)
Diagnostiset 'työkalut' samaan aikaan kun muu tieto lisääntynyt, diagnostisten työkalujen käyttö vähentynyt! ihotestiuutteiden määrä vähent. 100 alle 10, provokaatiouutteita ei enää käytetä IgE-testien lkm noin 40 nenälavaatio, BAL (Hirvonen, Huttunen, Jussila) rhinometria, rhinomanometria (Ruoppi) värekarvaliikkeen mittaus, biopsia keuhkofunktiotutkimukset Thorax-rtg, HRTT tuoreveren puolustussolut, seerumin interleukiinit (Luosujärvi, Pelkonen, Husman)
Syy-yhteyden näyttötaakka ammattitaudeissa oltava yksilötason näyttö >50 % todennäköisesti pääasiallisesti sairauden aiheuttaja työssä esiintyvä fysik, kem tai biol. altiste, (ammattitautikorvaukset, ilmainen lääkitys, ammatillinen kuntoutus jne.) asumisterveystapauksissa tarvetta syy-yhteyden todisteluun ei ole (paitsi oikeustapauksissa, jos haetaan korvausta terveyshaitasta) eri väestöryhmillä eri lainsäädäntö, lapset lainsuojattomia terveyshaitan toteaminen pitäisi riittää toimenpiteisiin ryhtymiseen asunnoissa, kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen diagnostiikkaan, koska sairautta ei korvata
Sairastumisen mekanismit tunnetaan varsin hyvin Inflammaatio (NO, interleukiinit, leukotrieenit) Herkistyminen, allergiasairaudet (I, III ja IV), IgE vai soluvälitteinen vasta-aineiden sakkautuminen ja kudosvaurio Infektioherkkyys, muutokset immuunipuolustuksessa (vaikutukset värekarvaliikkeeseen ja puolustussolujen toimintaan, IgG- ja IgM-vaste, IgG-alaluokat, komplementit, lymfosyyttien ja makrofagien funktio, solujen aktivaatio Suora toksisuus soluissa ja eri elimissä
Tutkimusnäyttö terveyshaitoista monipuolista Kosteusvauriomikrobit ja astma, esim. Pekkanen et al. Astmalasten case-control-tutkimus, 4xriski Allerginen nuha johtaa astman puhkeamiseen, jos altistuminen jatkuu (Karvala ym) 5 x riski Infektioiden määrä ja poissaolot vähenevät kun altistuminen päättyy (Savilahti R, Koskinen O, vk) Varastopunkkialtistuminen johtaa herkistymiseen (Pennanen, Harju, Koistinen ym) materiaalipäästöt, VOC-yhdisteet lisäävät astman puhkeamisen riskiä 1,2 kertaiseksi
Muita haittoja Suoran infektion vaara koskee pääasiassa erityisryhmiä (diabetes, reuma, syöpä) Legionella vesijärjestelmissä, Mykobakteerit astmaatikoilla, suora sieni-infektio, jos immuunipuolustus alentunut kohonnut CO2-pitoisuus, väsymys, pns Radon keuhkosyöpä, yhteisvaikutus tupakan kanssa! Asbesti ammattitaudit, syöpä (tupakka!) Romahtamisvaara lahovaurioissa koulut, urheiluhallit
Uusia tutkimustuloksia Toksiinien määritysmentelmiä kehitelty Toxdust-hankkeessa (TTL, THL, TY ja HY) Prof. Salkinoja-Salosen toksiinitutkimukset sädesienten, Chaetomiumin ja Trichoderman toksiineista ja niiden vaikutusmekanismeista (siittiötesti) ei kansallisia viitearvoja vielä Tällä hetkellä TTL ei suosittele minkään toksisuustestien tekemistä! Bakteeritesti E. coli lux kehitetty (Lilius ja Atosuo, TY) on koekäytössä EVIRAn menetelmät elintarviketestauksessa
Uusia tutkimustuloksia Ylilääkäri Kirsi Karvalan väitöstutkimus 2012 Helsingissä U-M Hellgrenin väitöstutkimus 2012 Anne Karvosen väitös 2012, EU-projekti lapsilla Päivi Kankkusen väitöstutkimus Maitohappobakteerien käytöstä hyötyä Aspergillustoksiinien haittojen torjunnassa (väitös UEF) TTL:n selvitys Kosteus- ja homevaurioiden yleisyydestä ja kustannuksista (Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle) Sisäilmayhdistyksen arvio samasta asiasta
Korjausvelka ja terveyshaittojen kustannukset Kuntaliiton mukaan kuntien omistaman rakennuskannan korjausvelka on 3,25 mrd/5v, useita satoja miljoonia / vuosi valtiovallan tuki homekoulujen korjaamiseen vaihtelee 20-60 milj/v käytännössä korjausvelka kasvaa edelleen Tiivistyskorjaukset epäonnistuvat lähes aina (J Sobbot, Metropolia amk) TKK:n arvion mukaan alentuneen työtehon kustannus on yhtä suuri kuin kiinteistöjen lämmityskustannukset
Sairausryväkset astman riski homealtistuksessa 2-4 x noin 30 % kaikesta astmasta homealtistuksesta johtuvaa (useita tutkimuksia, Britannia, USA ja Suomi samansuuntaiset arviot, mm. Jaakkola) reumasairauksien riski 10x tietyissä rakennuksissa (Reckner Olsson 2000 ja 2002, Luosujärvi ym 2002, Lorenz ym 2003) Pitkäaikaisseurannassa nivelsairauksien riski säilyy korjauksista huolimatta (Vallius ym 2015) kilpirauhassairauksien ryväkset tulisi selvittää
Riskinarvioinnin vaikeus (?) ohjearvot aluksi 500 cfu / m3 asunnoissa sitten ilmanpitoisuus 100 cfu/m3, sädesienet 10 cfu/m3 (Asumisterveysopas 2003 ja 2008) toimistorakennuksissa 50 cfu/m3, sädesienet 7 cfu/m3 (Salonen Heidi, vk 2009) kouluissa 20 cfu/m3 (Meklin ym 2008) materiaalinäytteissä 10 000 cfu/g, sädesienille 500 cfu/g (Asumisterveysopas 2008) Ei ohjearvoja, vaan toimenpiderajoja Vaurioita ei löydetä ilmanäytteillä vaan materiaalinäytteillä
Tulevaisuuden haasteita VOC ja mvoc-merkitys? PCR-analytiikan mahdollisuudet, ohjearvoja ei ole MycoMeter ja muut pikatestit otettava käyttöön toksiinianalytiikan merkitys tutkittava korjausrakentamisen menetelmiä tulisi tutkia systemaattisesti myös terveysmittarein arvioituna Hometalkoot valitettavasti päättyy (YM, STM) kun työurien pidentäminen on tavoitteena, tulisi huolehtia myös lasten 'työsuojelusta Sisäilmapoliklinikoita tarvitaan
Tutkimustyö jatkuu.. tuula.putus@utu.fi