Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena



Samankaltaiset tiedostot
UUSI VALUMA-ALUEJAKO

Valuma-alueet vaivatta VALUE-työkalulla. Matti Joukola Minna Kallio Suomen ympäristökeskus SYKE LifeDatan loppuseminaari Bank, Helsinki

Ranta10 -rantaviiva 1: ja uomaverkosto

Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Vesivarojen Perustietovaranto VesiPeto

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Lucas-projektit ja Eurostat yhteistyö. Työpaja SYKE Elise Järvenpää ja muu Lucas-tiimi

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use

Pääkaupunkiseudun ja Vantaan vesistöalueen vettä läpäisemättömien pintojen kartoitus Soil sealing rasteriaineistolla

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Maanpeite-tietotuotetyö

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

KRYSP-seminaari MML:n maastotietokannan ylläpito

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatietoalusta. Paikkatietoverkosto Antti Jakobsson

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi WSP Finland Oy

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Kunnostusojituksen suunnittelu suojelusoiden läheisyydessä -karttapalvelun käyttöohje

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

TARKKA -palvelun käyttöohjeita

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus

Missä mennään KMTK ohjelmassa? Ohjelmapäällikkö Risto Ilves

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Pintavesien virtausmalli

Paikkatietojen hyödyntäminen SYKEssä

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Kaupunkimalli Heinolassa

alv 0 % yhteensä alv 0 % 24 % 24 %

KMTK hydrografia. Eero Hietanen, Jarmo Annunen, Juha Oksanen, Veijo Pätynen, Riikka Repo

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Suomen Corine maanpeite 2012 osana eurooppalaista maanpeiteseurantaa

Eurooppalainen maanpeiteseuranta

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

Laserkeilaus uusia mahdollisuuksia ympäristön seurantaan. Pekka Härmä & co Suomen Ympäristökeskus Paikkatietomarkkinat

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Kommentoitava luonnos Kansallinen maastotietokanta KMTK Käsitemalli Hydrografia

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

Ympäristöhallinto Versio

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos


Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

TONTTILAITOKSEN TAKSAT

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Perinnebiotoopit vanhassa kartta-aineistossa PerinneELOn tutkimusseminaari MH, Tikkurila Kaisa Raatikainen, JY

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Kitkajärvien riskikartta. Kuulumiset järvityöryhmän kokouksesta. Kitka-MuHa ohjausryhmä Teemu Ulvi, SYKE

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Niinimäen tuulivoimahankkeen meluvaikutusten kohdistuminen hankkeen lähellä sijaitseville rantaalueille ja rantarakennusoikeuksien siirtotarkastelu

Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Tietomallien harmonisointi ja tietopolitiikan yhtenäistäminen

OIVA-palvelun avoimet ympäristötietoaineistot. RiittaTeiniranta SYKE Paikkatietomarkkinat

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

VALUMA-ALUEET. Vanha jako: n valumaaluetta Uusi jako: n Teiniranta (SYKE)

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Kuvat Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Transkriptio:

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka Härmä SYKE

Valuma-aluejärjestelmä osa SYKEn vesistötietojärjestelmä Mahdollistaa vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon hallinta-, analyysi- ja yhteiskäytön sekä yleisesti vesivaroja kuvaavien paikkatietojärjestelmien yhteen toimivuuden Palvelee laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä VESISTÖTIETOJÄRJESTELMÄ Järvirekisteri Järvitietokanta Ranta10 Uomatietojärjestelmä Uomatietokanta Ranta10 VesiGIS-sovellus Valuma-aluejärjestelmä Valuma-aluetietojärjestelmä Valuma-aluejako Value-työkalu Virtaussuuntagridi

Valtakunnallinen jokia kuvaava uomatietojärjestelmä Uomatietojärjestelmä koostuu uomatietokannasta ja siihen uomatunnusten avulla yhdistettävissä olevasta rantaviivaaineistosta Ranta10 (1:10 000) Maastotietokannan rantaviiva-aineistoon (MML) on SYKEssa luotu uomarekisterin vaatima yhdistävä ja topologisesti eheä viivamainen uomaverkosto järvet ylittävine pseudouomineen Jokainen em. uomaverkoston uomien risteyksestä tai järvestä alkava ja niihin päättyvä uomaosuus omaa yksilöllisen uomatunnuksen Sisältää fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot yli 10 km 2 yläpuolisen valuma-alueen omaavista uomista sekä niistä muodostetuista uomareiteistä Kiinteänä osana tietojärjestelmää on VesiGIStyökalu, joka mahdollistaa uomareittien luomisen ja hallinnoimisen Citrix ArcGIS-paikkatieto-ohjelmassa Uomatietojärjestelmä on integroitu HERTTAympäristötietojärjestelmän järviä ja valumaalueita kuvaavien tietojärjestelmäosioiden kanssa

Uusi Valtakunnallinen valuma-aluejako Valuma-alue määritetään jokaiselle uomatietojärjestelmän uomajaksolle (yli 10 km 2 yp.valuma-alue) yli 50 ha:n kokoiselle järvelle sekä luonnonmaantieteellisesti valideille VPD-vesimuodostumille < 50 ha < 50 ha > 50 ha Lähtöaineistona virtaussuuntagridi10m (MML:n KM10, Astergdem), Ranta10 (MML/SYKE 1:5 000-10 000); Uomatietojärjestelmän uomaverkosto, VPD 2. suunnittelukausi Suuret järvialtaat jaetaan osa-altaisiin VPD- ja/tai järvirekisterirajausten mukaan Uudessa valtakunnallisessa valuma-aluejaossa on määritetty valuma-alueet n. 20 000 uomalle ja järvelle Nykyisessä valuma-aluejaossa n. 5 500 valuma-aluetta

VALUE Valtakunnallinen virtaussuuntagridi KM10 (MML) AsterGDEM (Meti & Nasa) KM2 (MML) MML:n laserkeilausprojekti Valtakunnan kattava ~2020? VALUE_Virtaussuunta10m Päivitys Ranta10 (MML, SYKE)

Vantaanjoen vesistöalue lukuina Pinta-ala 168 078 hehtaaria Uomaverkoston uomien kokonaispituus 559,2 km 433 668 asukasta Keskimääräinen asukastiheys 258as/km2 122 228 rakennusta 34 456 363 m2 kerrosalaa Vuonna 2012 6721 rakennuslupaa, joista 2033 asuinrakennuksille 7

Asukastiheys valuma-alueella Laskettu 500 metrin ruudukolla summana RHR:n väestötiedoista 8

Rakennusluokitus käyttötarkoituksen mukaan 9

Rakennusluokitus käyttötarkoituksen mukaan 10

Asuinrakentamisen rakennusluvat 2012

RHR: eläinsuojat ja navetat 12

Korkeusmalli (10m) Köyliönjärvi Maanpinnan korkeutta kuvaava malli, jonka ruutukoko on 10 m x 10. Aineisto on tuotettu pääosin Maastotietokannan korkeuskäyristä. Korkeustieto kokonaislukuna millimetrin tarkkuudella Mukana vinovalovarjostus Purkupiste 40m Matalin kohta 37m Vaihteluväli Köyliönjärven valumaalueella [37m, 124m] Periaatteessa purkupiste on alueen matalin kohta, mutta erikoiset maanmuodostumat (supat) ja aineiston virheet voivat vääristää tätä Korkein Kohta 124m

Rantaviivan bufferointi 50 metriä: rakennuksia 5801 asukkaita 729 100 metriä: rakennuksia 6969 asukkaita 1575 150 metriä: rakennuksia 7805 asukkaita 2167

Corine - maankäyttöluokitus 2006 Corine 25 muutos ha m 1. 2. 3. 2000-2006 taso 1-5 ha

Lucas-pisteet 2009 Eurostatin pisteaineisto maanpeitteestä vuodelta 2009. Pistejoukko on jaettu kahteen pisteaineistoon maanpeitetulkintavan mukaan. Pisteaineistot ovat Lucas2009Ilmakuva, johon on poimittu ilmakuvien avulla tulkitut pisteet paikoista joihin ei ole päästy paikan päälle, ja Lucas2009Maasto, johon on poimittu maastossa havaitut pisteet. Metatietopalvelu: http://kkgeoportal.env.fi:8080/geoportal/catalog/search/resourc e/details.page?uuid={783b0b12-9992-4124-8795- D96EAA98B527} 16

Lucas-pisteet 2009 17

Lucas-pisteet 2009: maastokartoitus ja valokuvat, Köyliönjärven valuma-alue

Lucas-pisteet 2009: maastokartoitus ja valokuvat, Köyliönjärven valuma-alue

Tietosisältö ja kattavuus maanpinnan läpäisemättömyys, joka johtuu rakentamisesta (0-100%) Eurooppalaiset maanpeiteaineistot Maan läpäisemättömyys aste - imperviouness 0 täysin läpäisevä / luonnontilainen 100 läpäisemätön eli betoni, asfaltti, rakennus, tms Muutokset Koko EU+ Tietolähde ja alueellinen erotuskyky Satelliittikuvat (IRS LISS, SPOT), CORINE LC, kartta-aineistot Tuotanto 20 m rasteri, EU:n kattavat aineistot 100 m Versiot 2006, 2009, 2012 (jakelussa 2014), 2015, 2018 Tiedon tuotantotapa Keskitetysti koko EU:ssa (GeoVille, Metria), validointi ja korjaus kansallisesti (2013: SYKE, GL) Osa Eurooppalaista Copernicus ohjelmaa (EU ja ESA) Euroopan Ympäristövirasto (EEA) koordinoi 20

Maan läpäisemättömyys vihreä: 0-29%, Oranssi: 30-49%, pinkki: 50-79%, pun: 80-99%, ruskea: 100% DSS 2006 CLC2006 DSS 2009

Kiitos! 22