Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden vesistökunnostuksen tarkkailusuunnitelma Heli Jutila
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 2 SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 3 2.1 Vaikutus luontoarvoihin... 3 2.2 Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin... 4 2.3 Vaikutus vedenlaatuun... 4 2.4 Vaikutus sedimentteihin... 5 3. TARKKAILUOHJELMA... 6 3.1 Viitasammakot... 6 3.2 Veden korkeus... 6 3.3 Veden laatu... 6 4. LÄHTEET... 7
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 3 1. Tausta Hämeenlinnan Tuuloksen Pohjoistenlahden vesistökunnostushankkeelle haettiin ja saatiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa. Hämeenlinnan kaupungin hakemus aluehallintovirastoon jätettiin 20.6.2012 ja päätös saatiin 16.7.2013. Matkan varrella hakemusta täydennettiin ja täsmennettiin viranomaisen ohjeen mukaan. Aluehallintovirasto myönsi Hämeenlinnan kaupungille luvan Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostamiseen rakentamalla kaksi kampakosteikkoa, kaventamalla Pohjoistenjoen uomaa ja ruoppaamalla veneväyliä Hämeenlinnan kaupungissa hakemuksen täydennyksen vaihtoehdon A mukaisesti. Aluehallintovirasto myös totesi, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Hankkeen hyödyt arvioitiin haittoja paljon suuremmiksi. Hämeenlinnan kaupunki tiedotti saamastaan ratkaisusta heinäkuussa 2013. Luparatkaisussa on lupamääräyksiä koskien toimenpiteitä, töiden suorittamista, korvauksia, tarkkailua, töiden aloittamista ja toteuttamista sekä ilmoituksia. Näiden sisältö on kuvattu aiemmin tässä julkaisussa. 10. Tarkkailun osalta todetaan seuraavaa: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Suolijärven tilaan ja Pohjoistenjoen vedenpinnan korkeuteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava suunnitelman hyväksyvälle viranomaiselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. Suunnitellun laajan Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueen toimintaa ja sen kehitystä tullee seurata vähintään viiden vuoden ajan. 2. Hankkeen vaikutukset ympäristöön 2.1 Vaikutus luontoarvoihin Kunnostussuunnitelmassa (Jutila & Manninen 2013) esitetyt toimenpiteet Pohjoistenjoen suistoalueelle parantavat yleisesti alueen toimivuutta kosteikkoalueena ja näin myös parantavat mm. linnuston elin- ja lisääntymisolosuhteita alueella. Samalla kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Lisäksi puuston poisto avartaa ja rikastaa Pohjoistenlahden maisemaa ja vesistönäkymää sekä helpottaa lintujen seurantaa ja havainnointia alueella. Se myös vähentää petolintujen saalistuspaikkoja alueella. Ruoppaus- ja läjitystyöt häiritsevät veden samentumisen ja melun kautta mm. kalastoa ja linnustoa paikallisesti. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tässä tapauksessa kutu- ja poikastuotantoalueita jää Suolijärveen riittävästi ruoppauksen jälkeenkin. Hankkeessa ei aiheuteta merkittää haittaa kalakannoille tai kalastukselle. Suunnitteluhankkeeseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten ja raporttien mukaan näytti aluksi, että Pohjoistenlahden suunnittelualueen olennaisin luontoarvo on rantavyöhykkeessä esiintyvä täplälampisudenkorentopopulaatio (luontodirektiivin liitteen IVa laji)(mäkinen 2011). Muut tunnetut luontoarvot liittyivät erityisesti alueen linnustoon (maakuntakaavan SL varaus ja lintudirektiivin lajit). Hämeen ELY-keskuksen 26.10.2012 antaman lausunnon (dnro HAMELY/602/07.01/2012) mukaan
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 4 esitetyt toimenpiteet eivät suunnitelman tarkistuksen jälkeen enää merkittävästi vaikuta täplälampikorennon elinalueeseen. Hämeen ELY:n edellytettyä viitasammakkoselvitystä Pohjoistenlahdella havaittiin runsas viitasammakkokanta 8.5.2013 tehdyssä kartoituksessa. Selvityksen perusteella kunnostussuunnitelmaa muutettiin. Kampakosteikko KK1 sijoittuu osaksi viitasammakon suotuisan alueen sisälle, mutta mahdollisten työnaikaisten haittojen kompensaationa syntyy runsaasti uutta rantaviivaa, joka parantaa viitasammakon elinolosuhteita. ELY-keskuksen mielestä kumpikin vaihtoehto A ja B ovat toteuttamiskelpoisia ja lupa voidaan myöntää huomioiden ELY-keskuksen lausunnossa 9.1.2013 esitetty tarkkailuvelvoite. 2.2 Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Suunnitelmassa esitetään Pohjoistenlahteen laskevaan tulouomaan noin yhden metrin jokiuoman kavennuksia liitteissä 1, 2 ja 5 esitettyjen uomakatkaisujen yhteyteen. Uomakatkaisuilla tai uoman haarautuksella pyritään johtamaan pääosa Pohjoistenjoen tulovirtaamista suunnitelluille kosteikkoalueille, joista ne edelleen laskevat Suolijärveen. Pohjoistenjoen tulva-ajan virtaaman (HQ 1/20 ) lasketaan olevan noin 12,6 m 3 /s ja keskivirtaaman(mq) olevan noin 1,7 m 3 /s. Nykyisellään Pohjoistenjoen uomanprofiili padottaa tulovirtaamia varsinkin paaluilla PL 1+10, PL 3+00 ja PL 3+70 olevien, jopa yli 90 astetta kääntyvän uoman johdosta. Huhtikuussa 18.4.2012 tehtyjen maastomittausten aikana mitattiin Suolijärven ja Pohjoistenjoen paalulla PL 3+60 vedenpintojen korkeuseroksi 32 cm. (liite 6). Suunnitelmassa esitetään tehtäväksi uomakatkaisut tulouomaan, joilla noin puolet ylivalumakauden tulovirtaamasta ohjataan suunniteluille kosteikkoalueille. Tämä pienentää Pohjoistenjoen uomaprofiilin veden virtaamia padottavaa vaikutusta ja tässä yhteydessä arvioidaankin, että keski- ja ylivirtaamakausien vedenkorkeudet Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa tulevat laskemaan hieman jo vuosikymmeniä vallinneista vedenkorkeuksista jokisuistossa. Lintuvesialueen saarekkeiden reunojen ja uomankatkaisujen tukiseinien toimivuutta ja pysyvyyttä seurataan avovesikaudella vähintään vuoden ajan kerran kuukaudessa ja tehdään tarvittaessa tukirakenteiden korjaukset välittömästi. Suunnitellun laajan Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueen toimintaa ja sen kehitystä tulee seurata ja tutkia tulevaisuudessa, esim. viranomaistahon toimesta vähintään viiden vuoden ajan. 2.3 Vaikutus vedenlaatuun Suolijärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien, ja Suolijärvi on luokiteltu keskiravinteiseksi ja sittemmin vesien ekologiselta tilataan hyväksi järveksi. Hanke vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen samalla Suolijärven rehevöitymiskehitystä ja Pohjoistenlahden madaltumista. Ruoppaus- ja kaivutyöt saattavat samentaa vettä varsinkin järven eteläosassa. Veden sameneminen rajoittuu kuitenkin vain pääasiassa rakennustyön aikaiseksi haitaksi ja häviää noin kuukauden sisällä töiden päätyttyä.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 5 2.4 Vaikutus sedimentteihin Suolijärven pohjasedimenttiä tutkittiin ruoppaustyön läjitykseen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko ruopattu pohja-aines läjitettäväksi järven rannan läheisille alueille. Näytteet otettiin kahdelta ruoppausalueen näytepaikalta (liite 1.). Tulokset analysoitiin 16.5.2012 raskasmetallien ja polyaromaattisten hiilivetyjen osalta (PAHyhdisteet) käyttäen ympäristöministeriön (2004) sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta. Suolijärven molempien näytepisteiden pohja-aines soveltuu vapaasti läjitettäväksi. Näyte 1 alitti selvästi asetut laaturajat niin raskasmetallien kuin PAH-yhdisteidenkin osalta. Näytteessä 2 nikkelin (Ni) normalisoitu pitoisuus (53 mg/kg) ylitti lievästi luonnontasona pidetyn tason 1 (45 mg/kg), mutta ei ylittänyt nikkelille asetettua haitallisuusrajaa (60 mg/kg). Muutoin näytteestä 2 ei mitattu laatuarvoja ylittäviä pitoisuuksia raskametalleista eikä PAH-yhdisteistä. Ruoppaus vaikuttaa sedimentteihin sitä pöllyttäen ja näin vesifaasiin tulee ravinteita. Sedimenttien ravinnepitoisuuksia ei vesilupahakemustutkimuksessa erikseen selvitetty eikä sedimenttien seurantaan asetettu velvoitetta. TAULUKKO 1 Vesistökunnostushankkeen vaikutuksia. Pohjoistenlahti Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Veden laatu Vaikutukset ovat myönteisiä ja rehevöitymiskehitys hidastuu. Tulovirtaamien osittainen johtaminen kosteikkoalueiden kautta vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen näin Suolijärven rehevöitymiskehitystä. Kalasto ja kalastus Kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Järven veden sameus vähenee. Vaikutukset ovat myönteisiä, kylläkin nykyiseen tilanteeseen Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista Pohjoistenlahdella verrattuna vähäisiä ja mahdollistavat pienimuotoista uistelukalastusta lahdella. Linnusto ja muu eliöstö Vaikutukset ovat myönteisiä. Rakennustyön aikana tapahtuu jonkun asteista veden samenemista. Rakennustyö häiritsee kalastusta työn ajan. Kutualueiden heikkenemisvaara. Kosteikkoalueet ja lintusaarekkeet parantavat lintujen elin- ja Rakennustyön aikana lisääntymisolosuhteita Pohjoistenlahdella. Puuston poisto lintuvesisaarekkeiden lähistöltä vähentää petolintujen saalistus- ja työskentely ja liikkuminen työkoneiden ja miesten tarkkailumahdollisuuksia kosteikkoalueella. Veneväylät lisäävät alueella häiritsee lintuja ja lahdella kasvillisuudesta vapaata vesialuetta kasvukauden aikana, jolloin kookkaiden lintujen laskeutuminen ja lentoon lähtö ajoitetaan lintujen pesimä- muuta eliöstöä, mutta helpottuu. Suunnitellut kosteikot ja lintuvesialue lisäävät alueen kauden ulkopuolelle. luonnon monimuotoisuutta. Kasvillisuus ja umpeenkasvu Kiintoainekuormituksen pieneneminen Pohjoistenlahdelle hidastaa Läjitys-alueiden alle jäävil- lahden madaltumista, jolloin kasvillisuuden leviämiselle koko tä ja kaivualueilta kasvilli- Vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Puuston poisto muuttaa lahden vesialueelle hidastuu. Luhta-alueille jää enemmän kiintoainesta. suus häviää, mutta aluei- aluetta avoimemmaksi ja vesialan Avoimilla rannoilla ja vesialueilla pääsee kasvamaan den uudelleenkasvittumisuus lisääntyminen lisääs uposkasvien mahdollisuuksia. Muutoksia kasvillisuuskuvioissa. monimuotoisempi lajisto kuin yksilajisessa ruovikossa. nen on kokemusten mukaan tällaisilla alueilla nopeaa. Vesiliikenne Vaikutukset ovat myönteisiä Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista lahdella ja lahden itäreunalla sijaitsevaan yhteisalueen venevalkamaan. Rakennustyö häiritsee vesiliikennettä työn ajan. Maa- ja metsätalous Vaikutukset ovat myönteisiä mutta ei kovin merkittäviä. Tulva-ajan kuivatushaitta tulee vähenemään suistoalueella Virkistysmahdollisuudet Vaikutukset ovat myönteisiä Pohjoistenjoen tulovirtaamien osittainen ohjaaminen kosteikkoalueille vähentää joen uomaprofiilin virtaamia padottavaa vaikutusta pienentäen tulva-ajan vedenkorkeuksia jokisuistossa ja Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa. Pelto- ja metsäalueiden kuivatushaitta pienenee jokien vedenkorkeuksien laskiessa. Veneellä liikkuminen ja rantautuminen Pohjoistenlahden rantavyöhykkeen kiinteistöille helpottuvat suunniteltujen veneväylien kautta. Kalastus- ja virkistysmahdollisuudet paranevat. Lintuvesialueet parantavat lintujen- ja muiden eläimien ja eliöstöjen harrastus tai ammattimaista seurantaa. Kampaojitusten ja kaivumassojen läjitysalueilta joudutaan harventamaan puustoa ja pensaita. Rakennustyön aikana lahden vesialueen virkistysmahdollisuudet pienenevät, mutta tämä huomioidaan toteuttamalla hanke virkistyskäyttökauden ulkopuolella.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 6 3. Tarkkailuohjelma 3.1 Viitasammakot Viitasammakoiden esiintymistä havainnoidaan kolmen kevään aikana välillä 2013-2017 ja tuloksista raportoidaan Hämeen ELY-keskukselle. 3.2 Veden korkeus Veden korkeutta seurataan Pohjoistenjoelle perustettavalla seuranta-asemalla tulva-aikoina päivittäin ja muuna aikana viikoittain. Mahdollisesti veden korkeuden seurantaa hoidetaan automaattiasemalla muutaman vuoden ajan. 3.3 Veden laatu Pohjoistenlahden veden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa ottamalla vesinäyte lahden keskiosasta (Suolijärven eteläosa 2) ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, pari kertaa työn aikana, välittömästi töiden jälkeen ja jälkitarkkailu muutaman kuukauden päästä keväällä 2014 ja kesällä 2014. Jatkosta päätetään näiden tulosten perusteella. Työn aikainen seuranta korvataan osin kokonaan automaattimittauksin. Pohjoisempi järvinäytepiste on erityisesti tätä samentumisen seuraamista varten työn aikana. Pohjoistenjoen piste (Ormijoki 0,3) on veden korkeuspaikka, jossa tehdään veden laatututkimus ennen toimenpiteisiin ryhtymistä saman analyysivalikoiman mukaan kuin järvipisteilläkin. Tällä pisteellä tehdään tarvittaessa seurantaa muunakin aikana. 0 0,3200 kilometri Mittakaava: 1:8 007 KUVA 1 Vesinäytepisteet. Pohjoisin on uusi piste. Lahden keskiosan piste on Suolijärven eteläosa 2 niminen piste ja Pohjoistenjoen piste tunnetaan nimellä Ormijoki 0,3.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 7 Suolijärven veden laatua mitattiin viimeksi 4.8.2011 Rautionkulman pisteellä (Jutila 2013). Mittauksen mukaan pintaveden ph oli hieman emäksisen puolella (7,9) ja hapen kyllästysastekin (107 %) kertoi levätuotannosta. Sameus oli lievää (2,9 NTU), ja sähkönjohtavuus (14 μs/m) ja kiintoainepitoisuus (91 mg/l) olivat melko alhaiset. Klorofylli-αpitoisuudeksi mitattiin 7,2 mg/l, joka on niukkaravinteisuutta osoittava. Hapen kyllästysaste laski viiden metrin syvyydessä 4 %:iin ja alle. Seuraava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tehtävä näytteenotto on 22.8.2013. Toimenpiteiden aikana oleva seuranta ajoittuu syyskuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan 2013. Kevätseuranta tehdään jääpeitteiseen aikaan maaliskuussa 2014 ja kesäseuranta elokuussa 2014. Tarvittaessa näyte otetaan myös kesäkuussa 2014. Pohjoistenlahden seurannassa hyödynnetään automaattista YSI 6600 mittaria, jolla on mahdollista syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, ph:ta, hapetuspelkistyspotentiaalia, sameutta, klorofylli-α:ta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta. YSImittaria käytetään varsinkin vesirakentamistyön aikana seuraten samentumien leviämistä. Seurantanäyte otetaan lahden keskiosan pisteeltä 1 m syvyydestä vähintään neljänä ajankohtana ensisijaisesti akkreditoidun tahon toimesta. Näyte toimitetaan akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Määritys Laatu Akkreditoitu menetelmä ph Kyllä sameus NTU Kyllä Sähkönjoht. ms/m Kyllä Rauta mg/l Kyllä Kok N mg/l Kyllä NH4 N mg/l Kyllä Kok P μg/l Kyllä Fosfaatti P μg/l Kyllä Kiintoaine mg/l Kyllä Klorofylli a mg/l Kyllä happipitoisuus mg/l Kyllä hapen kyllästysaste % Kyllä Kemiall. hapen kulutus COD Mn mg/l Kyllä väriluku mg Pt/l Kyllä 4. Lähteet Jutila Heli 2013: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuosina 2011 ja 2012 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 24. 87 sivua ja 2 liitettä (34+1 sivua). Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. Jutila Heli ja Manninen Jarmo 2013: Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke. Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26. XX sivua. Hämeenlinnan kaupunki ja Suunnittelutoimisto VESMANN. Vesirakentamistarjouskilpailun vaiheen luonnos. Nupponen Kari ja Elina Manninen. 2013. Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden viitasammakkoselvitys vuonna 2013. Faunatica Oy.