Perustietoja kaupungista Väkiluku 132 062 henkilöä (31.12.2011) Kaupungin väestörakenne on seuraava: 0-14 -vuotiaita 16.40% 15-24-vuotiaita 16.60% 25-44-vuotiaita 27.8% 45-64-vuotiaita 25.2% yli 65 -vuotiaita 14.00% Ulkomaalaisia 3 415, joissa eri kansalaisuuksia 112 (osuus väestöstä 31.12.2012 2,6 %), Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat venäläiset, virolaiset, afgaanit ja iranilaiset. KAUPUNGIN VÄESTÖ 2008-2011 SEKÄ ARVIO 2015-2030 Koko kaupungin arvioissa hyödynnetty Tilastokeskuksen ennustetta(21.5.2012) Ikä 2010 2011 2015 2020 2025 2030 0-6 10 835 10 906 11 600 11 900 11 710 11 440 7-12 7 721 7 835 8 540 9 040 9 390 9 400 13-15 4 207 4 072 3 890 4 360 4 640 4 770 16-64 89 243 89 632 89 520 89 300 88 960 89 720 65-74 10 365 11 055 13 850 15 650 15 250 15 260 75-84 6 221 6 227 6 860 8 320 11 620 13 390 85-2 224 2 335 2 740 3 050 3 960 5 080 Yht. 130 816 132 062 137 000 141 620 145 530 149 060 Kaupunki on yliopistokaupunki. Vähintään keskiasteen tutkintoja suorittaneiden % -osuus yli 15- vuotiaista on 74,1 (koko maassa 67,0 %). Korkea- asteen koulutuksen osalta luku on 32,8 % (koko maassa 27,9 %) Työvoima 64 391, työttömiä 7 968, työttömyysaste 12,4 % (vuosikeskiarvo 2011). 30.4.2012 työ t- tömiä 7 943 ja työttömyysaste 12,2. Nuorisotyöttömiä (alle 25 v) oli 2 133 henkilöä (12/2011). Perusopetusoppilaita 12 000 ja lukio-oppilaita 2 900. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita 6 500 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 7 500 ja yliopisto-opiskelijoita 14 564 (2011).
Yritysten määrä ja palvelurakenne Kaupungissa on yrityksille tarjolla kaikkea sitä, mitä kasvu edellyttää: moderni infrastruktuuri, huipp u- asiantuntijoita, osaavaa ja innovatiivista työvoimaa, potentiaalisia asiakkaita ja yritysten toimintaa tukevia yhteistyökumppaneita ja verkostoja. Merkittävimmät työnantajat ovat metsäteollisuudesta ja alueella sijaitsee yksi iso koneteollisuusyritys. Kaupunki on valinnut alueensa kehittämisen painopistealueiksi teknologiateollisuuden, puu- ja rakennustuoteteollisuuden, hyvinvointialan, osaamisintensiiviset yrityspalvelut sekä kokous- ja tapahtumamatkailun. Kaupunkiin on liittynyt viimeisten vuosien aikana monia väkirikkaita kuntia. Hyvät liikenneyhteydet ja sijainti tekevät siitä monelle yritykselle logistisesti sopivan. Kaupungissa on n. 4600 yritystä. Perustietoja toimintaympäristöstä Yrityksien toimintaympäristönä on 1. kerroksen tila, mikä on jaettu erikokoisiksi liikehuonei s- toiksi. Tila on kaupunkikeskustan läheisyydessä ja hyvien liikenneyhteyksien vieressä. Tilassa on parkkihalli. Neliöhinta on 30 euroa/m2. Toimintaympäristössä toimii tyypillisiä kauppakeskuksen yrityksiä, jotka kuuluvat suuriin ketjuihin, mutta tilassa on myös pieniä yhden henkilön omistamia yrityksiä. Rakennus on pari vuotta sitten valmistunut ja siinä on keilahalli yläkerrassa ja luistinrata kellarikerroksessa.
A1: Yrityksen liikeidea Joukkue suunnittelee oman yrityksen liikeideaa saamiensa taustatietojen perusteella annettuun toimintaympäristöön. Perustettavan yrityksen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja e h- käistä syrjäytymistä. Yritystoiminnan tarkoituksena ei ole lisätä julkisia palveluita. Joukkue määrittelee yrityksen tuotteen tai palvelun, tunnistaa asiakkaiden tarpeet, määrittelee tuotteelle tai palvelulle kohderyhmän ja määrittelee yrityksen imagon. Joukkue tarkastelee liikeideaa ja sen toimivuutta verrattuna esimerkiksi ympärillä oleviin toimiviin ja kilpaileviin yr i- tyksiin. Tässä osiossa voit käydä Taitaja 2013 alueella haastattelemassa mahdo llisia sidosryhmiä selvittääksesi esim. minkä asiakkaan tarpeen yrityksesi tuote/palvelu täyttää, ketkä olisivat mahdollisia kohderyhmiä, kilpailijoita ja yhteistyökumppaneita. Laadi kyselylomake ennen lajialueelta poistumista. Kilpailualueelta poistuminen tapahtuu apuopiskelijan johdolla ja valvonnassa. Huoltajien avunanto tehtävään on kiellettyä. Mikä on yrityksenne tuote tai palvelu, josta sen liiketoiminta muodostuu? Ketkä ovat yrityksen asiakkaita (tuotteen tai palvelun kohderyhmä)? Minkä asiakkaan tarpeen tuote tai palvelu täyttää? Millainen imago (mielikuva) yrityksestä ja sen tuotteesta tai palvelusta sekä toiminnasta syntyy asiakkaalle nykytiedon perusteella? Millainen kilpailuetu yritykselläsi on suhteessa toimintaympäristöön ja muihin yrityksiin? Millaista tietoa saitte messualueen sidosryhmäselvityksen kautta liikeideaanne?
B1: Perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristön suunnittelu Joukkue valitsee annetusta pohjapiirroksesta liikeidealleen sopivan toimitilan ja nimeää myös toimintaansa/omaa yritysideaansa tukevaa yritystoimintaa tai yrityksiä tiloihin. Perustele, miksi valitsit juuri nämä yritykset tyhjiin toimitiloihin yrityksenne ympärille? Millaisia mahdollisuuksia yrityksellänne on verkostoitua muiden yritysten kanssa? Millainen on kilpailutilanne? Ketkä ovat yrityksen potentiaalisia asiakkaita? Kertokaa perustettavasta yrityksestänne osana omaa toimialaa (mm. yrityksen rooli, tehtävä, merkitys ja vaikutus nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi) Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia yritykselläsi on? Miten messualueelta saatu tieto on sovellettavissa yrityksen liiketoimintaympäristön suunnitteluun?
C1: Yrityksen toiminnan kuvaus ja kehittäminen a) Joukkue tekee toiminnan kuvauksen yrityksestään. Joukkue määrittelee, miten tuote tai palvelu toteutetaan. Joukkue tunnistaa kriittiset vaiheet ja huomioi ne. Joukkue huomioi kestävän kehityksen yrityksensä toiminnassa. Miten yrityksen tuote tai palvelu toteutetaan jotta se mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja estää nuorten syrjäytymistä ehkäisevästi? Mitkä ovat yrityksenne kriittiset menestystekijät, toimintaan liittyvät riskit ja niiden ha l- lintakeinot? Miten yrityksenne toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys? Tarkastelkaa asiaa ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta sekä kulttuurin näkökulmasta. Millainen on yrityksenne ulkoinen yrityskuva (asiakkaiden ja sidosryhmien käsitys yrity k- sestänne ja toiminnastanne)? Perustelkaa vastauksenne. b) Joukkue kehittää yritystoimintaansa edellä tekemänsä toimitilavalinnan perusteella. Mitkä ovat asiakkaan tarpeet, joita yrityksenne pyrkii tyydyttämään? Millä tuotteilla tai palveluilla tämä tapahtuu? Määritelkää tarkemmin yrityksenne asiakaskunta. Millaisen imagon (mielikuvan) pyritte luomaan asiakkaalle yrityksestänne, sen tuotteesta tai palvelusta sekä toiminnasta? Kertokaa, miten liikeideastanne ilmenee sen eri osa-alueiden yhteensopivuus ja tasapainoisuus. Tarkastelkaa myös yrityksen erityistä kilpailuetua suhteessa toimintaympäristöön ja muihin yrityksiin. Mitä lisäarvoa yrityksenne tuottaa asiakkaalle? Miten yrityksenne verkostoituu ja millaisia yhteistyökumppaneita sillä on? Millainen on yrityksen Swot-analyysi?
D1: Yrityksen markkinoinnin suunnittelu ja toteutus Joukkue laatii kehittämälleen yritykselle markkinointisuunnitelman ja toteutusesimerkin. Mitkä ovat markkinointinne tavoitteet? Mitä kilpailukeinoja käytätte? Millainen on markkinointibudjettinne? Perustelkaa se. Miten toteutatte markkinointinne (työnjako)? Laatikaa markkinointisuunnitelmallenne toteutusaikataulu. Laatikaa toteutusesimerkki markkinoinnistanne.
E1: Yrityksen työhyvinvointi - laadi yrityksellesi työhyvinvointisuunnitelma; millaisia tavoitteita yrityksessänne on työntekijöiden ja yrittäjän työhyvinvoinnin osalta - millaisilla keinoilla pyritte ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ja yrittäjän työhyvinvointia ja millaisilla mittareilla sitä mitataan - toteutuksen esimerkki
F1: Yrityksen talous Joukkue esittää perustellut laskelmat, joilla yritystoiminnan kannattavuutta ja sen rahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida. Mikä on tuotteenne/palvelunne (kyseessä voi olla myös tuoteryhmä tai useita palveluita)? Mikä on budjetoimanne myynnin määrä? Tehkää toiminnan kannattavuuslaskelma annetulle pohjalle. Mikä on yrityksenne rahantarve ja mitkä ovat rahanlähteet?
G1: Yritysanalyysi Joukkue esittelee kilpailun aikana kehittämänsä yrityksen ja analysoi sitä. Esitelkää lyhyesti kehittämänne yritys. Arvioikaa yrityksenne tulevaisuutta ja kuvailkaa, millainen kehittämänne yritys on ky m- menen vuoden päästä. Luonnehtikaa itseänne yrittäjinä.