Lahjakkaat lukiolaiset

Yhteenveto ja arviointi Satu Rintala Opetushallitus Syyskuu 2005 Moniste 25/2005

Lahjakkuudet ovat harvinaisia. Heitä on vaalittava ja hoivattava sillä heissä on kansakunnan aito, elävä ja ikuinen voima. V. Vernadskij Lähde: Lahjakkaat lapset. Suomessa pidetty seminaari 15. 17.2.1995 seminaariluentoja varten laadittu aineisto. Professorit Aleksandr Asmolov, Anatoli Glazunov ja Vladimir Orlov. Opetushallitus ja kirjoittajat Taitto Pirjo Nylund ISBN 952 13 2666 2 Helsinki. Joulukuu 2005

Yhteenveto ja arviointi Sisältö 1 Johdanto 5 2 Kesäkoulun sisältö 7 Matematiikka 7 Fysiikka 7 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi 9 Matkasta saatu informaatio 9 Kesäkouluun osallistumisen syyt 9 Ilmapiiri 10 Toteutus 11 Perustietojen riittävyys opetuksen seuraamisessa 11 Kesäkoulun hyödyllisyys 12 Ohjelman kiinnostavuus 13 Perustiedot vs. hyöty vs. kiinnostavuus 13 Vaikeudet oppitunneilla 14 Kommunikointi opettajien kanssa 15 Kiinnostavin kokemus 15 Ikävystyttävin kokemus 15 Yhteys vanhempiin kesäkoulun aikana 15 Muutosehdotuksia 16 Palautekyselyn kehittäminen 16 Vapaata kommentointia (ruusuja, risuja jne.) 17 Lisäksi vielä joitakin lainauksia opiskelijoiden raporteista 18 4 Loppupohdinta 20 Liitteet 1 Venäläis-suomalainen matgematiikan ja fysiikan kesäkoulu 12. 23.6.2005 Palautelomake 21 2 Matematiikan ja fysiikan kesäkoulu 8. 19.6.2003 ohjelma, Korolev 23

Yhteenveto ja arviointi 1 Johdanto Opetushallitus on järjestänyt yhdentoista vuoden ajan lahjakkaille suomalaisille lukiolaisille matematiikan ja fysiikan kesäkoulua Venäjällä, Moskovan alueella. Kesäkoulu on kestänyt noin kaksi viikkoa. Kesäkoulujen järjestämisessä ovat Suomen Opetushallituksen lisäksi Venäjän Federaation Opetusministeriö ja vuodesta 2005 alkaen Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeriön Opetustoimisto, Venäjän Federaation Avaruuslentojen Komentokeskus sekä EDAS, kansainväliset koulutusprojektit -yhdistys. Erityislahjakkaiden lasten opetus Suomessa nousi 1990-luvun alkupuolella vahvasti esiin tutkittaessa ja arvioitaessa koulun kykyä ja mahdollisuuksia ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset edellytykset. Tästä tarpeesta syntyi Lahjakkaat lapset -projekti. Suomesta projektia oli suunnittelemassa ja toteuttamassa asiantuntijaryhmä; professori Kari Uusikylä Tampereen yliopistosta professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta dosentti Maija Ahtee sekä Tampereen yliopiston lehtorit Martti Piipari Kirsi Tirri Kullervo Nieminen. Ensimmäinen suomalais-venäläinen opettajankoulutusseminaari järjestettiin helmikuussa 1995 Heinolassa. Seminaarissa välitettiin venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta tietoa lahjakkuudesta ja siihen liittyvästä problematiikasta sekä suunniteltiin maiden välistä koulutusyhteistyötä. Venäjältä luennoitsijoina olivat Federaation varaopetusministeri, professori Aleksander Asmolov Moskovan valtion yliopiston professorit, Anatoly Glazunov ja Dimitri Kavtaradze Venäjä kasvatustieteellisen akatemian differentaatio-opetuksen osaston johtaja, professori Vladimir Orlov. Lahjakkaat lapset -projekti jatkui kesällä 1995 Pushkinossa järjestetyllä ensimmäisellä matematiikan ja fysiikan kesäkoululla. Kesäkoulussa oli mukana 12 suomalaista lukiolaista, ja opettajina oli neljä venäläistä professoria. Vuonna 1996 kesäkoulu siirtyi Pushkinosta Kaliningradiin eli nykyiseen Koroleviin, mikä on vakiintunut kesäkoulun pitopaikaksi. Lahjakkaat lapset -projekti on jatkunut nyt 11 vuotta. Joka vuosi on pidetty matematiikan ja fysiikan kesäkoulun lisäksi matematiikan ja fysiikan seminaareja yläasteen ja lukion opettajille sekä matematiikan ja fysiikan valmennusleirejä lukion opettajille ja opiskelijoille. 5

Tässä yhteenvedossa ja arvioinnissa keskitytään matematiikan ja fysiikan kesäkouluun. Opetushallitus on määrittänyt kesäkoulujen tavoitteet seuraaviksi: lisätä ja vahvistaa kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan opiskella uusia näkökulmia matematiikkaan ja fysiikkaan perehtyä syvemmin aiheisiin, joita opiskellaan tavallisessa koulussa lisätä matematiikan ja fysiikan opiskelun kiinnostusta tarjota mahdollisuus olla yhdessä samanikäisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa tutustua Venäjään ja venäläiseen kulttuuriin. Haku matematiikan ja fysiikan kesäkouluun tapahtuu tammikuussa. Vuosittain yli sadasta useimmiten lukion ensimmäisen vuoden opiskelijasta valitaan noin 25 parasta kesäkouluun. Vuonna 2005 mukana oli ensi kertaa myös neljä opettajaa. Valinnan opiskelijoiksi tekevät Opetushallituksessa aineasiantuntijat. Valintakriteereinä ovat matematiikan ja muiden luonnontieteiden fysiikan kemian biologian maantiedon kurssiarvosanojen lisäksi myös kielten, erityisesti englannin arvosanat. Musiikin ja liikunnan harrastuneisuus ovat myös eduksi valintaprosessissa. Mukaan valitaan yksi opiskelija lukiota kohti ja opiskelijoita pyritään valitsemaan mahdollisimman laajasti ympäri Suomea. Valinnat tehdään hakulomakkeiden, opiskelijoiden kirjoittaman esseen Minä matematiikan ja fysiikan harrastajana sekä opettajien ja rehtorin suositusten perusteella. Tämä yhteenveto on tehty kesäkoulussa olleiden opiskelijoiden ja opettajien palautekyselyjen (liite 1) ja raporttien pohjalta. Raporttien aiheena on ollut Mitä olen kesäkoulussa oppinut. Tyyli niissä on ollut vapaa. Yhteenvedossa on käytetty myös kesäkoulussa opiskelleille tehtyjä sähköposti- ja puhelinhaastatteluja. Mukana on myös tekijän omia kommentteja, mielipiteitä ja johtopäätöksiä. 6

Yhteenveto ja arviointi 2 Kesäkoulun sisältö Matematiikan ja fysiikan kesäkoulussa sisältönä on matematiikan ja fysiikan opiskelu, mutta myös muuta järjestettyä ohjelmaa. Kesäkoululaiset ovat muun muassa päässeet tutustumaan Moskovan kulttuurielämyksiin: sirkukseen, balettiin ja konsertteihin sekä erilaisiin nähtävyyksiin. Kaikkein mielenkiintoisimpia ovat olleet avaruusaiheiset ekskursiot. Näitä on järjestetty Juri Gagarinille nimettyyn Venäjän valtion avaruuslentojen tiede-, tutkimus- ja valmennuskeskukseen Zvezdyin kaupungissa (Tähtikaupunki), jossa kesäkoululaiset ovat päässeet tutustumaan avaruuslentäjien valmennukseen, avaruuslentojen laitteistoihin ja planetaarioon. He ovat saaneet vierailla myös Venäjän avaruuslentojen komentokeskuksessa ja Energia-rakettiyhtymän museossa. Siellä ovat esillä kaikki venäläiset avaruusalukset, jotka ovat lentäneet avaruuteen ja palanneet takaisin maahan. Vuoden 2003 matkaohjelma on liitteenä 2. Matematiikka Kesäkoulun matematiikan sisältö jakautuu kahteen pääosaan; geometriaan ja lukuteoriaan. Vuonna 2001 oli mukana myös loogista päättelyä sisältäviä aiheita kuten induktio, mutta sen jälkeen on opetus painottunut enemmän lukuteoriaan. Fermat`n pieni lause (fi.wikipedia.org/wiki/fermat`n_ pieni_lause) on ollut tutustumisen kohteena. Viimeisimpinä vuosina lukuteoria on tähdännyt erityisesti RSA-salauksen opiskeluun. Geometriassa on opiskeltu uudenlaisia tapoja ratkaista tehtäviä. Erityisesti käsittelyssä ovat olleet taso ja sen kappaleiden leikkaukset ja jakosuhteet. Kolmiotehtävissä on opeteltu käyttämään apuna massakeskipistettä ja pintaaloja. Lauseista esillä ovat olleet erityisesti Menelaoksen ja Cevan lauseet (fi.wikipedia.org/wiki/luokka:geometria). Avaruusgeometriassa on harjoiteltu kappaleiden kolmiulotteista hahmottamista ja niihin liittyviä laskuja. Aiemmin kesäkoulussa yksi pääteemoista olivat Rubikin kuutio ja sen eri ratkaisualgoritmit, mutta nykyään niihin käytetään vähemmän aikaan. Fysiikka Fysiikan oppisisältö jakautuu niin ikään kahteen pääosaan; mekaniikkaan ja sähköoppiin. Mekaniikassa on tarkastelu erilaisia väkipyörätehtäviä sekä liikkuvia objekteja. Sähköopissa tutuksi ovat tulleet erilaiset virtapiirit. Kummassakin aiheessa on ratkottu myös niihin liittyviä tehtäviä. Fysiikassa on tehty erilaisia mielenkiintoisia kokeita tavallisilla arkipäiväisillä esineillä. Raporttien perusteella mieleenpainuvin esimerkki on ollut sinkkiämpärin 7

lennättäminen korkealle ilmaan nestemäisen typen avulla. Kaksi luentoa fysiikassa on pidetty maailmankaikkeudesta, sen rakenteesta, planeetoista ja historiasta. 8

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi Seuraavassa tarkastellaan asiakohta kerrallaan opiskelijoilta palautekyselystä (liite 1) ja opiskelijoiden kirjoittamista raporteista saatua palautetta. Matkasta saatu informaatio Opiskelijoilta kysyttiin oliko matkasta saatu ennakkoinformaatio ollut riittävän hyvää. Vastauksessa tuli rastittaa joko kyllä tai ei -vaihtoehto. Ei-vaihtoehdossa sai myös tarkentaa, mistä olisi kaivannut enemmän informaatiota. TAULUKKO 1. Kyllä ja ei vastaukset vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Kyllä 13 26 12 19 16 Ei 12 0 13 6 5 Taulukosta 1 voidaan havaita, että vuosina 2001 ja 2003 ennen matkaa saatuun informaation määrään ei oltu täysin tyytyväisiä. Vuosina 2001, 2003 ja 2004 lisätietoa olisi kaivattu erityisesti majoituksesta ja muista käytännön asioista (mukaan tarvittavat tavarat, rahanvaihto, pyykinpesu mahdollisuus ym.), muista opiskelijoista sekä itse opetuksesta. Vuonna 2005 erityinen asia, josta kaivattiin lisätietoa oli puhelinten toimivuus. Kesäkouluun osallistumisen syyt Opiskelijoilta haluttiin tietoa kesäkouluun osallistumisen syistä. Kysymyksessä oli kuusi vaihtoehtoa, joista viimeiseen saattoi itse kirjoittaa jonkin muun syyn kesäkouluun tulolle. Kysymyksessä on pyydetty numeroimaan kolme tärkeintä syytä siten, että 1=tärkein jne. Kysymys on pisteytetty siten, että jos vaihtoehto on ollut tärkein eli 1, niin siitä on saanut 3 pistettä, jos 2, niin 2 pistettä ja jos 3 niin 1 pisteen. Jos vastauksia on ollut vain yksi, on siitä saanut 3 pistettä. Jos vastauksia ei ole numeroitu, on valituille vaihtoehdoille kaikille annettu 2 pistettä. 9

TAULUKKO 2. Vaihtoehtojen keskiarvot ja tärkein syy vuosina 2001 2005 Syy 2001 2002 2003 2004 2005 Kaikkien keskiarvo 1*) 1,12 1,54 1,68 1,12 1,38 1,37 2*) 0,60 0,31 0,64 0,60 0,62 0,55 3*) 2,38 1,81 1,20 1,32 1,33 1,62 4*) 1,32 1,27 0,76 1,40 1,29 1,21 5*) 1,04 0,81 1,08 1,12 1,00 1,01 6*) 0,28 0,08 0,48 0,44 0,33 0,32 1*) Opiskellakseni uusia näkökulmia matematiikkaan/fysiikkaan. 2*) Perehtyäkseni syvemmin aiheisiin, joita olen opiskellut omassa koulussani. 3*) Suuri kiinnostukseni matematiikkaa/fysiikkaa kohtaan. 4*) Ollakseni yhdessä samanikäisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. 5*) Tutustuakseni Venäjään ja venäläiseen kulttuuriin. 6*) Muu syy, mikä. Taulukossa 2 on jokaiselle vuodelle ja jokaiselle vaihtoehdolle laskettu oma vuosikohtainen keskiarvonsa. Jokaisen vuoden tärkein syy on vahvennettu. Viimeisessä sarakkeessa on vielä laskettu jokaisen syyn keskiarvo kaikilta vuosilta. Taulukosta 2 voidaan nähdä, että jokaisena vuonna itse opiskelu ja mielenkiinto matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan on ollut tärkein syy lähteä kesäkouluun. Tämä vastaa kesäkoulujen tärkeimpään tehtävään; antaa lahjakkaille nuorille mahdollisuus syventää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja. Mielenkiinto venäläistä kulttuuria ja yleensä Venäjää kohtaan on myös tärkeimpien syiden joukossa. Kesäkoulun toinen pääteema on tuoda venäläistä kulttuuria tutummaksi suomalaisten keskuudessa. Joissakin palautteissa oli ehdotettu, että kesäkoulu järjestettäisiin Suomessa, mutta silloin tämä kulttuurikokemus jäisi saamatta. Muita syitä, jotka tulivat esille, olivat vierailut eri paikoissa, ainutlaatuinen kokemus ja omien opettajien kannustaminen. Raporteissa tuli esille myös se, että pienten koulujen opiskelijoita on vaikea saada kesäkoulujen opiskelijoiksi. Tarvittaisiin aktiivisia opettajia, jotka kannustaisivat opiskelijoitaan hakemaan kesäkouluun. Pohtimisen arvoinen asia on se, kuinka saada näitä opettajia mukaan. Ilmapiiri Kesäkoulun kaltaisessa hankkeessa on tärkeää, että ilmapiiri on hyvä. Hyvä ilmapiiri luo viihtyvyyttä ja samalla paremmat edellytykset oppimiselle. Kahden viikon kesäkoulussa ollaan yhdessä toisten kanssa ympäri vuorokauden, joten viihtyvyys on todella tärkeä asia. Opiskelijat ovat vastanneet ilmapiiriä koskevaan kysymykseen 5-portaista lickert-asteikkoa käyttämällä, jossa vaihtoehto 1 on huono ja vaihtoehto 5 erinomainen. Jälleen jokaisesta kohdasta on laskettu keskiarvot kultakin vuodelta ja taulukoitu ne taulukkoon 3. 10

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi Keskiarvoista nähdään, että yleisilmapiiri on kaikkina vuosina ollut todella hyvä. Raporteissa kerrotaan, että ilmapiiri opetustilanteissa oli hyvä suurimmaksi osaksi siitä syystä, että luennoitsijoilla on ollut hyvä huumori ja yleisesti selkeä opetustyyli. Myös hyvä tulkki on vaikuttanut paljon viihtyvyyteen luennoilla. TAULUKKO 3. Ilmapiirin vaihtoehtojen keskiarvot vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Opetustilanteissa 4,04 4,19 4,24 4,10 4,29 Retkillä 4,16 4,42 4,72 4,24 4,29 Oppilaiden keskuudessa 4,32 4,50 4,72 4,20 4,52 Yleensä 4,28 4,42 4,40 4,20 4,43 Opiskelijoiden keskuudessa vallinneeseen ilmapiiriin on raporttien perusteella vaikuttanut se, että kellään ei ole ollut tuttuja matkassa vaan kaikki ovat olleet samassa tilanteessa eli lähdössä yksin matkaan. Myös kanssaopiskelijoiden kiinnostus samaa aihetta kohtaan on vaikuttanut viihtyvyyteen ja ilmapiiriin. Toteutus Käytännön toteutus on kesäkoulussa suuri haaste. Hyvät käytännönjärjestelyt ovat asia, johon täytyy panostaa. Opiskelijoilta kysyttiin lickert -asteikolla, kuinka hyvin heidän mielestään käytännönjärjestelyt toimivat. TAULUKKO 4. Käytännön toteutuksen vaihtoehtojen keskiarvot vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Koulutustilat 3,88 4,27 4,28 4,04 4,10 Ruokailu 2,92 3,42 3,12 2,92 3,57 Majoitus 3,24 3,85 3,64 3,72 3,48 Vapaa-ajan organisointi 2,76 3,85 3,40 3,20 3,81 Tutustumiskäynnit 3,84 4,73 4,72 4,32 4,26 Opiskelijoiden mielestä toteutus on sujunut joko kohtuullisesti tai hyvin. Jokaisessa kohdassa järjestelyt ovat opiskelijoiden mielestä kehittyneet positiivisesti tarkastellun ajanjakson aikana. Perustietojen riittävyys opetuksen seuraamisessa Luentojen sisällön kehittämisen takia on tärkeä seurata, kuinka oppilaat arvioivat omat matematiikan ja fysiikan perustietonsa. Matematiikan perustiedot opiskelijat ovat arvioineet vuodesta toiseen kohtalaisina. Fysiikan perustiedot ovat opiskelijoiden arvioinnin mukaan pa- 11

rantuneet jonkin verran. Matematiikan ja fysiikan perustiedot eivät eroa toisistaan paljon. Raporttien perusteella voi päätellä, että matematiikkaa on pidetty yleisesti jonkin verran vaikeampana kuin fysiikkaa. TAULUKKO 5. Perustietojen riittävyyden vaihtoehtojen keskiarvot vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Perustietoni matematiikassa 3,00 3,46 3,40 3,76 3,33 Perustietoni fysiikassa 2,96 3,88 3,84 3,00 3,69 Kielitaitoni 4,20 4,38 4,32 4,04 4,40 Ilahduttavaa on nähdä, että kielitaidon on koettu olevan keskimäärin hyvä joka vuonna. Kieli ei siis ole ollut esteenä kenenkään oppimiselle tai viihtymiselle. Raporteissa matka mainittiin myös kielitaitoa kasvattavana kokemuksena. Moni oli saanut myös uudenlaista rohkeutta käyttää vierasta kieltä, lähinnä englantia. Muutamat olivat oppineet myös jonkin verran venäjää. Kesäkoulun hyödyllisyys Opiskelijoilta haluttiin tietoa siitä, kuinka hyödylliseksi he kesäkoulun kokevat. Kesäkoulua on yleisesti pidetty hyvin hyödyllisenä jokaisena vuonna. Hyödyllisyyttä on selvitetty raporttien tutkimisen lisäksi myös ottamalla yhteyttä kesäkouluihin osallituneisiin. Yleisesti voisi sanoa, että kesäkoulu ei ole ratkaisevasti vaikuttanut opiskelijoiden uravalintaan, mutta kuitenkin ehkä vahvistanut sitä. Kaikki ovat olleet hyvin luonnontieteellisesti suuntautuneita jo ennen kesäkoulua, ja monilla kesäkoulu on ollut pisteenä i:n päälle uravalintaa tehdessä. Heidän yleisimpiä jatkokoulutuspaikkoja ovat teknilliset yliopistot sekä tavallisen yliopiston matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan laitokset. Heistä valmistuu myös lääkäreitä. Toki vahvistusta kesäkoulusta on tullut myös toiseen suuntaan. Erään opiskelijan kutsumus musiikin opettajaksi vahvistui kesäkoulun aikana. TAULUKKO 6. Hyödyllisyyden vaihtoehtojen keskiarvot vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Hyödyllisyys 3,96 4,35 4,36 4,24 4,33 Haastatteluissa kysyttiin myös olivatko heidän asenteensa ja käsityksensä muuttuneet Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Suurin osa haastatteluun vastanneista kertoi, että hänen käsityksensä Venäjästä olivat muuttuneet matkan aikana melko paljon. Suuri oivallus matkalta oli, että venäläiset ovat aivan tavallisia vieraanvaraisia ihmisiä. Monille yllätyksenä tullut Venäjän teknisen kehityksen korkea taso aiheutti ihmettelyä. Erityisesti tämä tuli esille avaruusaiheisilla vierailuilla. 12

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi Monille syttyi into lähteä Venäjälle joskus uudestaan. Kesäkoulun yksi tavoite eli tutustuttaa suomalaisia nuoria Venäjään, on nähtävästi toteutunut loistavasti. Kaikkea ei voi kahden viikon aikana oppia, mutta jos mieleen jää palo lähteä jonakin päivänä takaisin, niin tavoite on hyvin saavutettu. Ohjelman kiinnostavuus Opiskelijoilta kysyttiin kuinka kiinnostavaksi he kokivat matematiikan ja fysiikan luennot sekä olympialaiset eli kesäkoulun loppukokeet. TAULUKKO 7. Kiinnostavuuden vaihtoehtojen keskiarvot vuosina 2001 2005 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Matematiikan luennot 3,76 4,02 3,56 4,20 3,81 Fysiikan luennot 4,04 4,52 4,44 3,84 4,05 Olympialaiset 2,92 3,38 3,60 3,20 3,05 Taulukosta 7 nähdään, että fysiikan luennot ovat olleet opetuksesta kiinnostavimpia. Asiaan varmasti vaikuttaa se, että fysiikan tunneilla on tehty mielenkiintoisia kokeita, kun taas matematiikan luennot ovat olleet suurimmaksi osaksi teoriaa. Olympialaiset ovat tuoneet monelle opiskelijalle positiivisen todistuksen siitä, että he olivat kesäkoulun aikana oppineet jotain, vaikka moni asia olikin luennoilla mennyt yli ymmärryksen. Toisaalta raporteista kävi ilmi, että olympialaisten tarkoitusta ei oikein löydetty. Opiskelijat eivät olisi halunneet asettaa itseään ja toisiaan minkäänlaiseen arvojärjestykseen. Perustiedot vs. hyöty vs. kiinnostavuus Perustietojen, koetun hyödyn ja kiinnostavuuden (eli palautelomakkeessa kysymyksien 5, 6 ja 7) välisiä riippuvuuksia on tutkittu korrelaation ja tilastollisen analyysin avulla. Tilastollisessa analyysissä on käytetty t-jakaumaa, selitysastetta sekä efektikokoa (Cohenin d). TAULUKKO 8. Korrelaatiotaulukko perustietojen ja hyödyn välillä Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Matematiikan perustiedot koettu hyöty 0,41 0,35 0,33 0,18 0,03 Fysiikan perustiedot koettu hyöty 0,33 0,33 0,26 0,35 0,03 Kielitaito koettu hyöty 0,07 0,11 0,02 0,35 0,04 Taulukosta 8 voidaan nähdä, että jonkinlaista yhteyttä voidaan löytää matematiikan ja fysiikan perustietojen ja hyödyn kokemisen välillä. Tämä yhteys ei ole kuitenkaan tilastollisesti kovin merkittävää. Sen sijaan kielitaidon ja koetun hyödyn välillä ei ole korrelaatiokertoimien mukaan yhteyttä. 13

TAULUKKO 9. Korrelaatiotaulukko matematiikan perustietojen ja matematiikan luentojen kiinnostavuuden välillä sekä fysiikan perustietojen ja fysiikan luentojen kiinnostavuuden välillä Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Matematiikka 0,24 0,30 0,52 0,47 0,52 Fysiikka 0,37 0,22 0,58 0,59 0,39 Taulukosta 9 nähdään, että perustietojen ja kiinnostavuuden välillä on selvää yhteyttä. On myös tutkittu, että melkein jokaisessa kohdassa yhteys on myös tilastollisesti merkittävää. Luentojen sisältöä suunnitellessa, on siis tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden lähtötaidot. TAULUKKO 10. Korrelaatiotaulukko hyödyn ja matematiikan luentojen sekä hyödyn ja fysiikan luentojen kiinnostavuuden välillä Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 Matematiikan luennot 0,14 0,36 0,39 0,64 0,46 Fysiikan luennot 0,40 0,62 0,20 0,54 0,17 Myös näiden välillä havaitaan selvää korrelaatiota. Muutamaa kohtaa lukuun ottamatta yhteys on tilastollisesti merkittävää. Yhteensä siis matematiikan perustiedoilla on mahdollisesti jonkinlainen yhteys koettuun hyötyyn, mutta erityisesti perustiedoilla on yhteys matematiikan luentojen kiinnostavuuteen. Matematiikan luentojen kiinnostavuus taas puolestaan on merkittävästi yhteydessä hyötyyn. Jos kiinnostavuus kasvaa, niin hyöty kasvaa. Sama pätee myös fysiikassa. Vaikeudet oppitunneilla Opiskelijoilta kysyttäessä vuosien varrelta heidän suurimpia ongelmia on ollut opetuksen ymmärtäminen. Joka vuosi on tullut esille vieraasta kielestä johtuvat ymmärtämisvaikeudet. Myös tulkkaus on häirinnyt jonkin verran luentojen sujuvuutta, vaikkakin tulkki on saanut joka vuosi myös kehuja. Vuosina 2001 2003 ollut loistava tulkki vaihtui vuonna 2004 toiseen ja se lisäsi viimeisenä kahtena vuonna tulkkaukseen liittyviä ongelmia. Toinen ymmärtämiseen vaikuttava tekijä on ollut opetuksen liiallinen syvyys omiin taitoihin verrattuna sekä opetuksen liian nopea tahti. Olisiko kesäkoulusta enemmän hyötyä ja olisivatko mainitut ongelmat merkityksettömämpiä, jos mukaan otettaisiin lukion toisen vuosikurssin suorittaneita opiskelijoita? Tätä pohditaan enemmän johtopäätösluvussa. Raporttien perusteella voi päätellä, että myös luennoista on jäänyt yleisesti positiivinen mielikuva. Ongelmat eivät ole ilmeisestikään olleet kovin merkittäviä. Vieraaseen kieleen on totuttu melko nopeasti. Uusia asioita on opittu ymmärtämään kun vielä omalla ajalla on mietitty opetettuja asioita uu- 14

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi destaan. Ja jos jotain asiaa ei edelleenkään kesäkoulusta kotiuduttuaan ole ymmärretty, niin mukana olevista muistiinpanoista asiaa voitiin myöhemminkin pohtia. Kommunikointi opettajien kanssa Yleisesti opiskelijat eivät olleet kokeneet suuria ongelmia kommunikoinnissa opettajien kanssa. Ainoa asia, mikä tuli esille, oli oman rohkeuden puuttuminen ja siksi kommunikointi oli joillakin opiskelijoilla jäänyt hyvin vähäiseksi. Opettajia pidettiin huumorintajuisina ja avuliaina, mistä syystä heitä oli helppo lähestyä. Heidän kanssaan keskustelemista pidettiin helppona, vaikka kieli ei ihan täydellisesti taipunutkaan. Joitakin väärinkäsityksiä oli sattunut, kun tulkki ei osannut kääntää kaikkea matematiikan termistöä. Kiinnostavin kokemus Opiskelijoilta haluttiin kuulla, mikä oli kesäkoulun kiinnostavin kokemus. Avaruusaiheiset vierailut ovat pysyneet kesäkoulujen kiinnostavimpina kokemuksina. Joka vuosi ne ovat olleet ylivoimaisena ykkösenä kiinnostavimpien kokemusten listassa. Seuraavina tulevat opetus, kulttuuriset vierailut ja nähtävyydet (baletti, konsertti, sirkus, Punainen tori) sekä uudet ihmiset ja ystävät. Ikävystyttävin kokemus Opiskelijoilta tiedusteltiin kesäkoulun ikävystyttävintä kokemusta. Näissä vastauksissa oli hajontaa. Enimmäkseen oli yksittäisiä asioita eri ihmisillä, joita ei ole syytä erittellä. Pääosin joka vuosi kannatusta oli saanut vastaus ei mikään. Kuitenkin esiin tuli muutamia kertoja myös professori Ivanovin pitämä filosofinen luento maailmankaikkeudesta sekä pitkät opiskelupäivät ja luennot. Tahti on ollut kesäkoulussa aika tiivis ja päivät pitkiä, kuten ohjelmasta (liite 2) voidaan nähdä. Yhteys vanhempiin kesäkoulun aikana Melkein kaikki opiskelijat olivat kesäkoulun aikana yhteydessä vanhempiinsa. Monilla oli mukana oma matkapuhelin, jonka avulla yhteydenpito onnistui helposti. Ennen kesäkoulua kaivattiin tietoa Venäjän sähköjärjestelmästä, sillä haluttiin tietää pystyisikö puhelinta lataamaan normaalisti verkkovirralla. 15

Muutosehdotuksia Opiskelijoilta kysyttiin mahdollisia muutosehdotuksia, jotta kesäkoulun ohjelma olisi entistä mielenkiintoisempi. Kysymys toi runsaasti ehdotuksia joka vuosi. Jotkut halusivat lisää fysiikkaa, jotkut vähemmän matematiikkaa. Osa halusi oppitunteja vähemmän, osa enemmän ja osa halusi olympialaiset pois tai lisää avaruusasiaa ym. Vuonna 2001 suurin toive oli, että vapaa-ajalla olisi enemmän ohjattua liikuntaa tai muuta ohjelmaa. Tämä ei kuitenkaan toistunut enää myöhempinä vuosina. Asiaan on ilmeisesti panostettu. Myöhempinä vuosina vain toivotaan enemmän vapaa-aikaa sen suuremmin sitä määrittelemättä. Ohjelmaa on kuitenkin pidetty kaikin puolin hyvin mielenkiintoisena. Matematiikan ja fysiikan opetuksen lisäksi ovat avaruusaiheiset ekskursiot saavuttaneet suuren suosion. Ehdotuksena on annettu, että vierailut ja opiskelu jaettaisiin tasaisemmin eri päiville. Palautekyselyn kehittäminen Kesäkoulun kehittämiseksi on tärkeää saada palautetta opiskelijoilta. Palautteensaannin parantamiseksi on mietitty parannusehdotuksia palautelomakkeeseen (liite 1). 3. kysymys: Neljännen vaihtoehdon yleensä voisi jättää pois. Ilmapiiri tulee selville kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta eikä neljännellä ole lainkaan informatiivista arvoa. 4. kysymys: Neljännessä kohdassa vapaa-ajan organisointi riittäisi pelkkä vapaa-aika. 6. kysymys: Tämän voisi jättää kokonaan pois. Jos opiskelija vastaa 4, se ei kerro mitään erityistä. Perässä pitäisi olla täsmentävä kysymys mitä hyötyä. Hyödyllisyyttä kannattaisi kysyä kesäkoulun jälkeen raporteissa, jolloin hyöty olisi jo paremmin nähtävillä tai avoimena kysymyksenä esimerkiksi mitä hyötyä koet kesäkoulusta sinulle olleen. 7. kysymys: Kysymykseen voisi vielä lisätä kysymykset kulttuurikohteiden ja vierailukäyntien kiinnostavuudesta. 12. kysymys: Tämän voisi poistaa. Nykyään jokaisella kesäkoululaisella on oma matkapuhelin ja palautteissa näkyy, että suurin piirtein jokainen on yhteydessä vanhempiinsa. 13. kysymys: Kesäkoulun ohjelma on jo niin mielenkiintoinen, että sitä on vaikea muuttaa kiinnostavammaksi. Viimeisen viiden vuoden palautteissa vain muutama oli ehdottanut jotain uutta ohjelmaan ja nekin pääosin liittyivät luentojen sisältöön. Siten riittäisi kysymys mitä muuttaisit kesäkoulun ohjelmasta. Palautekysely on laaja. Se käsittelee kesäkoulun jokaista tärkeää aluetta. Pa- 16

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi lautekyselyä ei kannata enää kasvattaa, sillä saattaa olla, että kyselyyn ei enää vastattaisi ajatuksella. Kun opiskelijoiden kirjoittama raportti täydentää palautekyselyä, kesäkoulusta saadaan aika kattava käsitys. Kuitenkin tulevina vuosina on hyödyllistä kerätä vielä haastattelutietoa. Vapaata kommentointia (ruusuja, risuja jne.) Tässä ruusuja ja risuja suoraan opiskelijoiden palautteista: 2001 Kun nyt noinki kauaksi lähetään, voisi Moskovassa olla pikkiriikkisen kauemmin tsiigaileen cityä. Ilmapiiri oli mahtava ja oli mukava päästä tutustumaan muihin samanhenkisiin ihmisiin. Ruusuja: koska kesäkoululaiset oli valittu eri puolilta Suomea, oppi tuntemaan uusia ihmisiä. Plussaa oli venäläisen tulkin erinomainen kielitaito, jonka ansiosta opetus oli paikoin jopa ymmärrettävää. 2002 Majoitus oli plussaa, tosi hyvät paikat. Ohjelma oli hyvin suunniteltu, vapaa-aika ja muu ohjelma vuorotteli sopivasti. Todella tuhti paketti kaikkea mielenkiintoista ja uutta (kulttuuri, avaruus, uusia ihmisiä ja tietysti matematiikkaa ja fysiikkaa); lähtisin uudestaan ihan milloin vain! Hiukan enemmän vapaa-aikaa, uni jäi todella vähiin. 2003 Hauskaa oli ja opittua tuli; työtä, leipää ja sirkushuveja. Hyvä kokemus, laajensi maailmankatsomusta (ehkä myös jonkin verran mat. ja fys. tietämystä). Vahvisti käsitystäni siitä, miksi isona alan eli musiikin opettajaksi. 2004 Matka oli unohtumaton (etenkin venäläinen ruoka), mistä saan kiittää mainioita ja asiantuntevia opettajia. Iloiset ja viisaat -klubi oli hieman väkinäinen eikä mielestäni parhaiten sovellu matematiikan ja fysiikan kesäkouluun. En tiedä, oliko fysiikkaa enemmän kuin matematiikkaa, mutta minä ainakin olisin toivonut matematiikkaa opiskeltavan enemmän. Junaan voisi pistää paremmat äänieristeet? Opetuksen taso loistava. 2005 Sängyt narisivat kauheasti, kun liikkui, ruoka oli erityisen hyvää, mutta joskus sitä oli liian vähän, liikuntamahdollisuudet olivat hyvät. 17

Lisäksi vielä joitakin lainauksia opiskelijoiden raporteista Uutta fysiikan ja matikan laskuissa oli se, että lähes kaikki laskettiin kirjaimilla ja arvoilla, eikä vastauksiksi saatu mitään lukuarvoja. Aluksi tämä tuntui oudolta kun vastaus saattoi olla hyvin pitkäkin lauseke, jota ei mitenkään pystytty supistamaan. Kirjaimilla laskeminen vaatii tarkkuutta ja enemmän keskittymistä kuin numeroilla pelaaminen Anna-Leena Jaakamo, mat/fys 2001 Meidän piti kertoa, opimmeko mitään kesäkoulun ajalta. Opimmeko mitään? Kysymys on hyvin moniselitteinen. Jos huomioidaan vain se, mitä papereiden pyörittelijät haluavat huomioida, voitaisiin sanoa, etten oppinut mitään. Siis jos katsotaan olympialaisten tuloksia. Mutta jos katsotaan pintaa syvemmälle, huomataan, että varmasti meistä jokainen oppi jotain matkan aikana. Jokainen oppi varmasti jotain myös matematiikasta ja fysiikasta, vaikkeivät itse sitä ehkä huomaakaan. Petteri Hilska, mat/fys 2001 Kaikki kesäkoulussa oppimani ei suinkaan kuulunut matematiikkaan ja fysiikkaan. Englannin kielen taitoni kehittyi huomattavasti etenkin kuullun ymmärtämisen osalta, ja opin joitakin perusilmauksia myös venäjän kielellä. Venäjän suurenmoinen kulttuuri tarjoaisi paljon enemmän opittavaa kuin mitä meidän kiireiset kaksi viikkoamme antoivat myöten. Ensikosketuksen venäläiseen elämään sain kuitenkin kävellessäni Korolevin kaduilla, hämmästellessäni Moskovan meille tarjoamia ihmeitä ja tehdessäni tuttavuutta paikallisiin nuoriin, jotka hämmentävän rohkeasti ja avoimesti hymyilivät ujoille suomalaisille. Salla Marttonen, mat/fys 2004 Venäjän kielen lisäksi matka tarjosi loistavan mahdollisuuden tutustua venäläiseen kulttuuriin lähemmin ja monet ennakkoluulot, joita itsellänikin oli Venäjää kohtaan, hälvenivät. Lisäksi pääsi tutustumaan venäläiseen ruokakulttuuriin. Tommi Alanne, mat/fys 2004 Uskon saaneeni kesäkoulussa hyviä eväitä tulevaisuuttani varten. Venäjällä ollessani päätös siitä, että haluan vielä joku päivä olla työssäni matematiikan kanssa tekemisissä, vahvistui entisestään. Anniina Tikka, mat/fys 2004 Uskon myös, että tehtävien ratkaisuihin sain uusia erilaisia näkökulmia. Vaikeidenkin tehtävien ratkaiseminen on nyt helpompaa aloittaa ja jatkaa vaihe vaiheelta eteenpäin kohti lopullista vastausta. Ville Rimali, mat/fys 2004 Kaikki oppimiseni ei kuitenkaan ollut konkreettista, vaan reissulla oppi myös paljon itsestä. Se selvensi muun muassa omia tulevaisuuden suunnitelmia. Nyt olen aika varma siitä, että lukion jälkeen on helpompi lähteä lukemaan matematiikkaa tai fysiikkaa vaikka Moskovan yliopistoon tai muualle ulkomaille. Emmaleena Matti, mat/fys 2004 18

Yhteenveto ja arviointi 3 Palautekyselyjen tulokset ja niiden arviointi Luennot ja opetus olivat mielenkiintoista kuunneltavaa, vaikka en kaikkea ymmärtänytkään. Toivottavasti jonakin päivänä ymmärrän asiat, jotka jäivät vaivaamaan mieltäni. Luulen, että matkasta olisi ollut minulle enemmän hyötyä, jos olisin lähtenyt kesäkouluun vasta seuraavana kesänä. Sari Sundberg, mat/fys 2004 Mielenkiintoisin alue matematiikassa oli geometria, siinä piti oppia näkemään rakennelma avaruudessa ja käyttää sitä katsomaan, mistä kohdista levy halkaisee kuution tai pyramidin. Sitä pitäisi opettaa enemmän Suomessa. Anton Källberg, mat/fys 2005 Matematiikassa käsiteltiin muun muassa lukuteoriaa ja tasojen leikkauksia. Aiheet olivat minulle hienoinen pettymys, sillä olin odottanut, että olisimme käsitelleet esimerkiksi erilaisia algoritmeja tai muuta vastaavaa. Kuitenkin aiheet olivat kaikesta huolimatta sellaisia, joita oli mielenkiintoista opiskella. Matti Leinonen, mat/fys 2005 In the physics lectures we were given various problems on the topics which were already familiar to us mechanics and electric circuits. The problems looked extremely demanding at first; however there was always and esthetically pleasant trick in solving each and every one. The main aim of the physics lectures was to teach us to solve any problem concerning the topics were covered. I think we have nearly reached our goal, even though it is so broad. Every lesson we were shown solutions to many difficult problems and always there were some logic to be solved. Some problems were very easy, but many required a lot of thought and logic to be solved. Mikhail Savin, mat/fys 2005 Lähtiessäni en pitänyt opintoja tärkeimpänä, mutta nekin osoittautuivat lopulta hyödyllisiksi. Mielenkiintoista oli oppia esimerkiksi se, että useisiin ongelmiin on olemassa useampiakin ratkaisutapoja kuin, mitä lukiossa opetetaan. Erityisesti mieleen jäi hyödyllisenä huomata, kuinka erilaisista ja useista näkökulmista ongelmia voidaan ratkoa. Simo Skogberg, mat/fys 2005 19

4 Loppupohdinta ja palaute Kesäkoulun palautteiden ja raporttien pohjalta voi tulla siihen johtopäätökseen, että matematiikan ja fysiikan opiskelun kannalta hyödyllisempää olisi osallistua kesäkouluun vasta lukion toisen vuoden jälkeen. Silloin perustietoja matematiikasta ja fysiikasta olisi huomattavasti enemmän ja matemaattinen ajattelu kehittyneempää. Toisaalta venäläinen tapa opettaa matematiikkaa poikkeaa sen verran paljon suomalaisesta, että venäläiset professorit aloittavat jokaisen asian opettamisen perusasioista. Venäläiset professorit ovat pitäneet kesäkouluun osallistuneiden opiskelijoiden pohjatietoja hyvinä ja heitä nopeina omaksumaan uusia asioita. Raporteista näkyy selvästi, että kesäkoulu on ollut opiskelijoille innostajana luonnontieteellisiin aineisiin. Tästä voi päätellä, että kesäkoulu täyttää paikkansa lukion ensimmäisen vuoden jälkeen. Kesäkoulun tavoite, tutustuttaa suomalaisia nuoria Venäjään, on toteutunut loistavasti. Raporteissa ja haastatteluissa tuli hyvin selkeästi esille se, että asenteet Venäjää ja venäläisiä kohtaan muuttuivat paljon kesäkoulun aikana. Kesäkoululla on ollut myös suuri vaikutus opiskelijoiden kansainvälistymiseen. He ovat saaneet venäläisiä ystäviä. He ovat myös saaneet rohkeutta lähteä ulkomaille. Eräs haastateltu nuori aloittaa syksyllä 2005 fysiikan opiskelut Cambridgen yliopistossa Englannissa. Hän kertoi, että kesäkoululla oli suuri vaikutus siihen, että hän haki ulkomaille opiskelemaan. Kesäkoulu jätti moneen hyvän ja lähtemättömän jäljen, ei ainoastaan opiskelun ja nähtävyyksien takia. Monet saivat rohkeutta matkustaa ulkomaille ja laajentaa ajatteluaan Suomen rajojen ulkopuolelle. He saivat huomata, että maailma on heille avoin. 20

Yhteenveto ja arviointi OPETUSHALLITUS PALAUTELOMAKE Liite 1 Venäläis-suomalainen matematiikan ja fysiikan kesäkoulu 12. 23.6.2005 Korolev 1. Oliko ennen matkaa saamasi informaatio riittävää? Kyllä Ei, olisin halunnut saada ennakkoon enemmän tietoa 2. Mikä oli pääsyy kesäkouluun tulolle (numeroi kolme tärkeintä)? Opiskellakseni uusia näkökulmia matematiikkaan/fysiikkaan. Perehtyäkseni syvemmin aiheisiin, joita olen opiskellut omassa koulussani. Suuri kiinnostukseni matematiikkaa/fysiikkaa kohtaan. Ollakseni yhdessä samanikäisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Tutustuakseni Venäjään ja venäläiseen kulttuuriin. Muu syy, mikä 3. Millainen ilmapiiri vallitsi, Huono Erinomainen Opetustilanteissa 1 2 3 4 5 Retkillä 1 2 3 4 5 Opiskelijoiden keskuudessa 1 2 3 4 5 Yleensä? 1 2 3 4 5 4. Arvioi toteutusta asteikolla 1 5 Huono Erinomainen Koulutustilat 1 2 3 4 5 Ruokailu 1 2 3 4 5 Majoitus 1 2 3 4 5 Vapaa-ajan organisointi 1 2 3 4 5 Tutustumiskäynnit 1 2 3 4 5 5. Arvioi seuraavien ominaisuuksiesi riittävyyttä opetuksen seuraamisessa Ei ollenkaan Erittäin hyvä Perustietoni matematiikassa 1 2 3 4 5 Perustietoni fysiikassa 1 2 3 4 5 Kielitaitoni 1 2 3 4 5 6. Kuinka hyödyllinen matka oli sinulle? Ei mitään hyötyä Erittäin hyödyllinen 1 2 3 4 5 7. Kuinka kiinnostavia olivat Ei ollenkaan Erittäin kiinnostava Matematiikan luennot 1 2 3 4 5 Fysiikan luennot 1 2 3 4 5 Olympialaiset 1 2 3 4 5 8. Mikä oli suurin vaikeutesi oppitunneilla ja miksi? 21

9. Millaisena koit kommunikoinnin opettajien kanssa ja miksi? 10. Mikä oli kiinnostavin kokemuksesi kesäkoulussa ja miksi? 11. Mikä oli ikävystyttävin kokemuksesi kesäkoulussa ja miksi? 12. Olitko yhteydessä vanhempiisi matkan aikana? Kyllä En 13. Mitä muuttaisit kesäkoulun ohjelmasta, jotta se olisi entistäkin kiinnostavampi? 14. Kommentoi vapaasti (ruusuja, risuja jne.). Kiitos! 22

Yhteenveto ja arviointi Liite 2 Matematiikan ja fysiikan kesäkoulun 8. 19.6.2003 ohjelma, Korolev Lauantai 7.6.2003 16.30 Kokoontuminen Helsingin rautatieasemalla 17.42 Lähtö Moskovaan Leo Tolstoi -junalla Sunnuntai 8.6.2003 08.30 Saapuminen Moskovaan 09.15 Aamiainen kahvilassa 10.00 Kiertoajelu Moskovassa alkaa 13.00 Lounas ravintolassa 14.30 Kiertoajelu jatkuu. Käynti Moskovan Sirkuksessa 17.30 Lähtö Korolevin kaupunkiin 18.30 Majoittuminen Venäjän Avaruustoimiston jatkokoulutuskeskuksen Mashpribor-hotelliin 19.00 Illallinen. Lepoa. Tutustuminen ohjelmaan. Iloiset ja Viisaat Klubin illanvieton tehtävien jako. (Iloiset ja Viisaat Klubi on Venäjän tv:ssä suosittu huumoriin ja improvisaatioon perustuva joukkuepeli) Maanantai 9.6.2003 08.30 Aamiainen 09.30 Kesäkoulun opiskelijoiden ja opettajien esittäytyminen. Opetusmateriaalipakettien jakaminen ja ohjelman esittely 10.00 Kesäkoulun viralliset avajaiset 10.30 Tunnit alkavat. Matematiikan ja fysiikan miniolympialaiset kesäkoulun osallistujien valmiustason määrittelemiseksi 11.15 Kahvitauko 12.30 Tunnit päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Tunnit jatkuvat 16.45 Kahvitauko 17.00 Yleiskatsaus Venäjän ja Moskovan historiaan ja kulttuuriin 19.00 Illallinen. Tutustuminen urheilu- ja vapaa-ajan ohjelmaan Tiistai 10.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit jatkuvat 10.45 Kahvitauko 12.30 Tunnit päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Tunnit jatkuvat 16.45 Kahvitauko 17.00 Itsenäistä työskentelyä annettujen kotitehtävien parissa 19.00 Illallinen. Liikuntaa Keskiviikko 11.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit jatkuvat 11.00 Kahvitauko 12.30 Tunnit päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Tunnit jatkuvat 16.45 Kahvitauko 19.00 Illallinen, Venäjän yhdestoista itsenäisyyspäivä 23

Torstai 12.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit alkavat 10.45 Kahvitauko 12.30 Tunnit päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Matematiikan tunnit jatkuvat 16.45 Kahvitauko 17.00 Akateemikko Nikolai M. Ivanovin luento aiheesta Maailmankaikkeus. Ajankohtaista filosofisia ja luonnontieteellisiä ongelmia 19.00 Illallinen. Liikuntaa Perjantai 13.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Lähtö Juri Gagarinille nimettyyn Venäjän valtion avaruuslentäjien tiede-, tutkimus- ja valmennuskeskukseen Tähti (Zvezdyin) kaupunkiin 10.00 Ekskursio alkaa, tutustuminen avaruuslentäjien valmennukseen, avaruuslentojen laitteistoon ja käynti planetaariossa 12.30 Paluu Koroleviin 14.00 Lounas 15.00 Käynti Energia-rakettiyhtymän museossa. Tutustuminen kaikkiin avaruusaluksiin, jotka ovat lentäneet avaruudessa ja palanneet takaisin maahan 17.30 Paluu hotelliin 18.00 Liikuntaa kesäkoulun joukkueiden kesken 20.00 Illallinen. Lepoa Lauantai 14.6.2003 08.30 Aamiainen 09.30 Kävelyretki Venäjän avaruuslentojen komentokeskukseen 10.00 Oppitunnit alkavat avaruuslentojen komentokeskuksessa, tapaaminen ja avaruuslentäjien kanssa käytävän keskustelun seuraamista, tutustuminen keskukseen Videoesitys Oppitunti avaruudessa 13.30 Lounas komentokeskuksen ravintolassa 14.30 Paluu hotelliin. Laboratoriotyöskentelyä avaruusfysiikasta: Moskovan Lomonosoville nimetyn yliopiston johtava professori Sergei Varlamov 19.00 Illallinen 19.30 Iloiset ja Viisaat Klubin illanvietto Sunnuntai 15.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit alkavat 10.45 Kahvitauko 12.30 Tunnit päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Tunnit jatkuvat 17.30 Lähtö Moskovaan, kulttuuriohjelmaa 22.30 Paluu Koroleviin Maanantai 16.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit alkavat 10.45 Kahvitauko 11.00 Tunnit jatkuvat 13.00 Lounas 14.30 Valmistautuminen matematiikan olympialaisiin 24

Yhteenveto ja arviointi Liite 2 17.00 Kahvitauko 17.15 Itsenäistä työskentelyä, valmistautumista olympialaisiin 19.00 Illallinen, liikuntaa Tiistai 17.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Tunnit alkavat. Valmistautumista olympialaisiin 10.45 Kahvitauko 11.15 Valmistautuminen olympialaisiin jatkuu 13.00 Lounas 14.30 Tunnit jatkuvat 19.00 Illallinen, itsenäistä työskentelyä Keskiviikko 18.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Olympialaiset alkavat 12.00 Olympialaiset päättyvät 13.00 Lounas 14.30 Olympialaisten analyysi 17.00 Valmistautuminen olympialaisiin 19.00 Illallinen. Itsenäistä työskentelyä Torstai 19.6.2003 08.30 Aamiainen 09.00 Olympialaiset alkavat 12.00 Olympialaiset päättyvät 13.00 Lounas 14.00 Kesäkoulun toiminnan tulosten yhteenveto ja viralliset päättäjäiset 15.30 Lähtö Moskovaan, vapaa-aikaa 18.00 Illallinen 20.30 Lähtö Leningradin asemalle 22.50 Lähtö Helsinkiin Leo Tolstoi-junalla Perjantai 20.6.2003 07.45 Saapuminen Vainikkalaan 09.01 Saapuminen Kouvolaan 11.18 Saapuminen Helsingin rautatieasemalle 25