Vuosikertomus 2001 KUOPION ENERGIA
Valon vuosi Kuopion Energian 95. toimintavuonna valaistiin Kuopion tunnettuja arvokiinteistöjä. Valaisulla tuotiin esiin rakennusten ominaispiirteitä, jotka muutoin jäävät helposti huomiotta. Valaistuksella ja Kuopion Energialla on näkyvä rooli kaupunkikuvassa. Osa valaistuista rakennuksista on kuvattu tässä vuosikertomuksessa. Toimitusjohtajan katsaus 2 Johtokunta 4 Organisaatio 5 Myynti 6 Kaukolämpö 8 Sähköverkko 10 Tuotanto 12 Hallinto 14 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Sähkön myynti ja siirto 19 Tilastotietoja 20 Energiatase 21
Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2001, Kuopion Energian 95. täytenä toimintavuonna, Kuopion energiatarpeen kehitys kulki lähes käsi kädessä koko valtakunnan kehityksen kanssa sekä sähkön että kaukolämmön suhteen. Sähkön käyttö kasvoi Suomessa 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kaukolämmön käyttö vastaavasti 11 %. Kaukolämmön tarpeen suuren kasvun aiheutti selvästi edellisvuotta alhaisempi keskilämpötila. 2 Talous notkahti mutta säilyi hyvänä Kuopion Energian kokonaisliikevaihto nousi, lähinnä kaukolämpöliiketoiminnan ansiosta, edellisvuoden 269,6 Mmk:sta 277,2 Mmk:aan. Valtuuston asettaman 55 Mmk:n tuloutuksen jälkeen ylijäämäksi jäi 2,0 Mmk vuotta aikaisemman 8,5 Mmk:n sijasta. Ylivoimaisesti eniten noussut menoerä oli energianhankintakustannukset. Toiminta kasvoi kaukolämmön tahtiin Mennyt vuosi oli Kuopiossa 2,7 astetta edellistä vuotta kylmempi (vuosi 2000 oli poikkeuksellisen lämmin), vaikka olikin 0,6 astetta ns. normaalivuotta lämpimämpi. Sään vaikutuksesta kaukolämmönhankintamme, 929 GWh, kasvoi 7,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koska lähes kaikki kaukolämpö tuotetaan Haapaniemen voimalaitoksella, kasvanut kaukolämmön tarve toi mukanaan 8,8 % kasvaneen vastapainesähkön tuotannon. Sähkön markkinahinta nousi rajusti alkuvuodesta ja koko vuoden keskimääräinen Nord Poolin systeemihinta oli 80 % edellistä vuotta korkeampi. Tämä aiheutti sen, että lauhdetuotanto oli kannattavaa ja niinpä lauhdesähkön tuotantomme kasvoi viime vuonna 89 % ja vastaavasti sähkön osto väheni 47 %. Sähkön kokonaistuotantomme oli 466,5 GWh, joka on kaikkien aikojen suurin Haapaniemellä tuotettu sähkömäärä. Kasvanut yhteistuotanto ja runsas lauhdetuotanto aiheuttivat myös kasvaneen polttoaineen tarpeen - jos kohta kasvaneet polttoainekulutkin. Polttoainetta käytettiin yhteensä 1819 GWh, josta 1679 GWh turvetta; molemmat historiamme suurimmat luvut. Yhteistyöhankkeet Kuopion Energia liittyi vuoden vaihteessa ns. Voimatel-yhteistyöselvitykseen, jossa kuopiolaiset sähkö- ja televerkkojen rakentajat ja ylläpitäjät selvittivät yhteisen yhtiön perustamista mainittujen palvelujen tuottamiseen. Laajojen selvittelyjen jälkeen johtokunta päätti touko-
Kuopion kaupungin/kuopion Energian ei katsottu rikkoneen kilpailunrajoituslakia ja/tai kilpailuvirasto ei laskelmillaan pystynyt osoittamaan näin tapahtuneen. Samoin neuvosto luonnollisesti hylkäsi viraston esittämän seuraamusmaksuvaatimuksen. kuussa, että Kuopion Energia ei lähde mukaan Voimatel-yhtiöön. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa 216 oltuaan vuotta aiemmin 214. Keskimäärin henkilökuntaa on ollut työssä 233 ja 237 henkilön maksimiarvo saavutettiin kesäheinäkuussa. Hintaviranomaiset tutkivat Kilpailuvirasto antoi 19.12.2000 päätösesityksensä Kuopion kaupunkia/kuopion Energiaa koskevasta sähkön myynnin ja siirron hinnoittelusta tehdystä valituksesta. Virasto otti omaaloitteisesti tutkittavaksi myös kaukolämmön hinnoittelun. Esityksessään se katsoi Kuopion käyttäneen määräävää markkina-asemaansa väärin ja esitti kilpailuneuvostolle 5 Mmk:n suuruisen seuraamusmaksun määräämistä. Neuvosto järjesti asiasta suullisen käsittelyn 30.3.2001 ja käsitteli asian 18.6.2001 pitämässään istunnossa. Päätös oli vapauttava. Ennen kilpailuneuvoston ratkaisua energiamarkkinavirasto antoi 20.3.2001 päätöksen Kuopion Energian siirtohintojen kohtuullisuudesta. Sen mukaan vuosina 1996 ja 1997 Kuopion Energian sähkön siirron hinnoittelu on ollut sähkömarkkinalain mukaista, mutta viraston käsityksen mukaan vuosina 1998 ja 1999 määräävää markkina-asemaa on sitä vastoin käytetty väärin ja syyllistytty kohtuuttomaan hinnoitteluun. Kuopion kaupunki/kuopion Energia valitti energiamarkkinaviraston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely jatkuu tätä kirjoittaessani. Energiantuotantoa varmistetaan Kuopion Energian sähkön - ja lämmönhankinnan perustan muodostavat Haapaniemen jo ikääntyvät voimalaitokset. Investointistrategiamme mukaan mainitut yksiköt käytetään loppuun ja korvataan Kumpusaareen sijoitettavilla laitoksilla. Haapaniemen ykköslaitoksella on jo pääosin tehty käytettävyyttä ja turvallisuutta parantavat investoinnit, jotka antavat mahdollisuuden useiden vuosien jatkokäyttöön. Kakkoslaitokselle teetetyn perusparannusohjelman mukaisesti sitä voidaan tietyin lisäinvestoinnein käyttää vielä kymmenen vuotta, ehkä vähän ylikin. Tulevaisuudennäkymät Kuluvan vuoden myyntivolyymeihin ennakoidaan sähkön osalta yhden prosentin kasvua ja kaukolämmön osalta nollakasvua. Liikevaihto ja taloudellinen tulos tullevat olemaan hienoisessa kasvussa, lähinnä sähkönmyynnin kannattavuuden paranemisen myötä. Kiitokset Toiminnan edelleen kehittämisen myötä lausun parhaimmat kiitokset menneen vuoden onnistuneesta toiminnasta ja hyvästä tuloksesta kaikille ulkoisille ja sisäisille sidosryhmillemme. Raimo Martikka 3
Johtokunta Alarivi vasemmalta: Sirpa Juntunen, Elvi Rissanen, Jukka Pulkkinen, Airi Michael. Ylärivi vasemmalta: Mikko Juntunen, Pauli Ruotsalainen, Seppo Pitkänen, Pekka Kaartinen ja Raimo Martikka. 4 Johtokunnan jäsenet 2001 Puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen (Palvelupäällikkö Harri Heiskanen) Varapuheenjohtaja Toimittaja Mikko Juntunen (Ammattimies Erkki Viitanen) Jäsenet Toimistotyöntekijä Sirpa Juntunen (Lääkintävahtimestari Sari Röntynen) Toimitusjohtaja Airi Michael (Nuoriso-ohjaaja Tiina Tertsunen-Berg) (varajäsenet suluissa) TTM, lehtori Seppo Pitkänen (Kauppateknikko Martti Kuutti) Vakuutussihteeri Elvi Rissanen (Museo-opas Ritva Rönkkö) Kuvataiteilija Pauli Ruotsalainen (Toimittaja Ilpo Lommi) Kaupunginhallituksen edustaja Palomestari Pekka Kaartinen (Erikoislääkäri Hannu Kokki 30.9.2001 saakka. Alue-esimies Rauno Airas 1.10.2001 lukien)
Organisaatio Puheenjohtaja Jukka Pulkkinen JOHTOKUNTA Varapuheenjohtaja Mikko Juntunen TOIMITUSJOHTAJA Raimo Martikka JOHDON SIHTEERI Kirsti Hartikainen HALLINTO- PALVELUT Hallintojohtaja Kauko Heikkinen SÄHKÖNMYYNTI- PALVELUT Myyntijohtaja Ari Sormunen SÄHKÖVERKKO- PALVELUT Verkkojohtaja Kari Väänänen KAUKOLÄMPÖ- PALVELUT Kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen TUOTANTO- PALVELUT Tuotantojohtaja Esa Lindholm KIRJANPITO LASKUTUS-, KASSA-, HENK.TOIMINNOT MATERIAALI- PALVELUT TIETOHALLINTO ENERGIAN HANKINTA JA YLEIS- SUUNNITTELU MYYNTI JA MARKKINOINTI SUUNNITTELU RAKENTAMINEN SIIRTO TEKNISET PALVELUT SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO 5
Myynti Sähkön markkinahinnat nousivat Sähkön markkinahinnat nousivat vuoden 2001 aikana voimakkaasti. Syynä hintojen nousuun oli keskimääräistä vähäsateisempi alkuvuosi, mikä pudotti pohjoismaiden vesivarastot pitkän aikavälin keskiarvojen alapuolelle. Syksyllä sademäärät lisääntyivät ja vesivarastot normalisoituivat. Sademäärillä on keskeinen vaikutus pohjoismaiden sähköntuotantoon, sillä yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin fyysisen sähkön spot-hinta oli Suomen hinta-alueella keskimäärin 135,8 markkaa megawattitunnilta vuonna 2001. Keskihinta nousi peräti 53 prosenttia edellisvuodesta. Nykyinen hintataso on edelleen halvempi kuin kilpailun avautuessa Suomessa. Liikevaihto ja liikevoitto entisellä tasolla Ostetun sähkön määrä pieneni lähes puoleen ja vastaavasti lauhdetuotannon määrä lisääntyi 90 prosenttia. Myöskin oma vastapainetuotanto kasvoi lähes 9 prosenttia kylmemmistä talvikuukausista johtuen. Kasvaneet tuotantomäärät ja kohonneet polttoainehinnat lisäsivät oman tuotannon polttoainekustannuksia lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Oman yhteistuotannon kustannustenjaossa otettiin käyttöön vuosittain päivitettävä malli sähkön ja lämmön kustannusten kohdistamisessa. 6 Kuopion Energian sähkön myynnin liikevaihto oli 64,4 Mmk (65,5 Mmk vuonna 2000). Myyntihinnat pysyivät kovan kilpailun vuoksi varsin matalalla tasolla. Pääasiassa syksyn aikana voimaan tulleet hinnankorotukset eivät ehtineet vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen kertymään. Sähkön markkinahinnan nousu lisäsi oman lauhdetuotannon määrää merkittävästi. Sähkön myynnin liikevoitto oli 4,6 Mmk (4,5 Mmk vuonna 2000). Myyntitoiminnan tulokset pysynevät koko toimialalla varsin vaatimattomina sähkön markkinahintojen voimakkaan nousun vuoksi. Hinnankorotusten siirtäminen myyntihintoihin kestää kilpailusta johtuen oman aikansa. Markkinahintojen noususta ovat eniten hyötyneet yhtiöt, joilla on ollut etukäteen myymätöntä omaa tuotantoa.
Sähkökauppa säilyi ennallaan Kuopion Energian sähkön hankinta pysyi edellisvuoden tasolla. Sähkön hankinta oli kokonaisuudessaan 548 gigawattituntia (GWh). Haapaniemen voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 466 GWh, mikä on 85 prosenttia koko sähkön tarpeesta. Loput sähköstä ostettiin muilta energiayhtiöiltä ja pörssistä. Kuopion alueelle toimitti sähköä vuonna 2001 keskimäärin 30 ulkopuolista sähkön myyjää. Markkinaosuus omalla jakeluverkkoalueella oli noin 65 %. Vastaavasti Kuopion Energia myi sähköä noin 50 jakeluverkonhaltijan alueelle. Kokonaismyynnistä noin kolmannes suuntautui oman alueen ulkopuolelle tai tukkumyyntiin. Tukkumyynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 45 %. Kuopion Energian myyntisopimusten määrä oli vuoden lopussa 45 500, missä on kasvua noin 500 vuoden takaiseen verrattuna. Hankintakustannusten nousu hintoihin Kuopion Energia nosti sähkön julkisia vähittäismyyntihintojaan marraskuun alussa keskimäärin 10 prosentilla. Vastaavasti määräaikaisissa myyntisopimuksissa hintoja nostettiin sopimusten päättyessä. Hinnankorotukset johtuivat sähkön hankintakustannusten noususta vuoden 2001 aikana. Sähkön hankintakustannukset nousivat markkinahintojen nousun ja oman lauhdetuotannon voimakkaan lisäyksen vuoksi. Yritysasiakkaiden osalta hintakilpailu jatkui edelleen kireänä. Myyntikatteet tervehtyivät hieman edellisvuodesta, mutta ne ovat asettuneet yritysasiakkaiden osalta pysyvästi matalalle tasolle. Yritysasiakkailla uusien sopimusten hintataso nousi huomattavasti, mikä johtui markkinahintojen noususta. 7 Uusiutuvan energian sertifikaateista kauppatavaraa Vuoden 2001 alussa käynnistyi uusiutuvan energian sertifikaattien koehanke. Esimerkiksi puulla tai tuulella tuotetusta sähköstä saa alkuperätodistuksia, joita kutsutaan sertifikaateiksi. Kaikki uusiutuvan energian ympäristöominaisuudet ja muut edut irroitetaan sähköstä ja kiinnitetään erilliseen sertifikaattiin. Sertifikaatit myöntää Suomessa Fingrid, joka pitää tuotantolaitoksille omaa sertifikaattitiliä. Sertifikaatteja tuottaja voi myydä haluamilleen asiakkaille markkinahintaan. Ostaja saa todistuksen, jossa ilmoitetaan sertifikaattien määrä ja tuotantotapa. Vastaavasti sertifioitu sähköntuottaja ei voisi erikseen markkinoida "vihreää" sähköä eikä saada biopolttoainetukea. Ajatuksena on, että uusiutuvan energian tuotannolle annetaan noteerattava rahallinen arvo, mikä kannustaisi edelleen kehittämään "vihreämpää" tuotantoa. Sertifikaattitili on sähköyhtiölle täten likvidiä omaisuutta. Kuopion Energia on päättänyt tuotantonsa sertifioinnista kevään 2002 aikana.
Kaukolämpö Lämmön myynti kasvoi Vuoden 2001 kaukolämmön tarve oli viitisen prosenttia alle ennusteen, mikä johtui korkeammasta keskilämpötilasta ja suuren saha-asiakkaan toiminnan loppumisesta. Loppuvuoden pakkaset nostivat lämmönkulutuksen lähelle ennustettua vuositasoa niin, että myynti kasvoi edellisvuodesta. Keskilämpötila oli +3,5 astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on +2,9 astetta. Vuoden kylmin päivä oli 29.12., jolloin mitattiin -27,8 asteen vuorokauden keskilämpötila. Vuoden kylmin kuukausi oli joulukuu, jonka keskilämpötila oli -11,2 astetta. Energiaa tuotettiin yhteensä 929 GWh. Suurin osa, 98 %, tuotannosta oli sähkön ja lämmön yhteistuotantolämpöä Haapaniemen voimalaitoksista ja loput pari prosenttia öljykäyttöisistä vesikattilalaitoksista. Lämmön myynti oli 836 GWh, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 6 %. Uusia asiakkaita liittyi 107 kpl Uusien asiakkaiden liittymismäärä oli hieman suurempi kuin viime vuonna. Pientaloja liittyneistä oli 83 kpl ja muita kiinteistöjä 24 kpl. Suurin osa uusista asiakkaista tuli Petosen uudisrakennusalueelta, mutta vanhoja pientaloja keskustan tuntumassa liittyi myös poikkeuksellisen runsaasti eli 37 kpl. Lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 2 %. Vuoden lopussa asiakkaiden kokonaismäärä oli 3686 kpl ja rakennustilavuus 18,8 milj. m3. Kaukolämmön keskeytysaika (minuuttia/asiakas/vuosi) 60 8 Lämmityskausi Kesä Yhteensä Vuosi 1997 1998 1999 2000 2001 45 30 15 0
Lämmityskauden keskeytykset puolittuivat Lämpötehon tuntinen huippu oli 283,4 MW (28.12. 2001). Aiempi huippu 318,2 MW on vuodelta 1999. Vuoden aikana kaikkien asiakkaiden käyttökeskeytykset yhteensä olivat teoreettisena keskiarvona 56 minuuttia asiakasta kohden ja lämmityskaudelle tästä osui vajaat seitsemän minuuttia. Keskeytykset johtuivat verkoston korjaustöistä ja uusien asiakkaiden liittämisistä. Kokonaiskeskeytysaika oli edellisvuotta suurempi, mutta lämmityskauden keskeytykset olivat vain noin puolet edellisen vuoden ajasta. Lämmön hinta laski Lämmön energiamaksua alennettiin maaliskuussa noin 3 %. Lisäksi vuoden lopussa ilmoitettiin samansuuruisesta alennuksesta, joka tuli voimaan 1.1.2002. Alennukset johtuivat öljyn hinnan laskusta. Samalla muutettiin hinnasto euromääräiseksi, mikä ei vaikuttanut hintatasoon. Vuoden lopussa lähetettiin asiakkaille muuttunutta kuluttajasuojalainsäädäntöä vastaavat kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdot, jotka tulevat voimaan 1.7.2002. Investoinnit verkostoon Kaukolämpöliiketoiminnan kokonaisinvestoinnit kertomusvuonna olivat noin 9,3 miljoonaa markkaa. Verkon kokonaispituus kasvoi noin 8 km ja oli siten vuoden lopussa noin 297 km. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä noin 7 Mmk. Jynkän lämpökeskuksen automaatiojärjestelmän uusintaan käytettiin noin 0,9 Mmk. Kaukolämpöverkon siirtoyhteyttä Niiralan lämpökeskukselta vahvistettiin rakentamalla runkojohto Niiralasta Asemakadulle. Muu uudisrakentamisen painopiste oli edelleen varsinaisella uudisrakennusalueella Petosella. Vanhojen omakotitalojen liittämiseksi kaukolämpöjohtoja rakennettiin lisäksi mm. Kettulanlahdessa ja Peipposenrinteellä. Kelloniemessä verkostoa laajennettiin uutta teollisuusaluetta varten. Kaukon päivänä kylvettiin Kaukon päivää maaliskuun kolmantena päivänä juhlistettiin kutsumalla kaikki kaupunkilaiset lämpimään kylpyyn Kuopion uimahalleihin. Samalla oli mahdollisuus saada neuvontaa lämmitysasioissa. Kutsua noudatti noin 1000 kuopiolaista. 9 Katulämmitystä kokeillaan Kuopion Energian toimitalon ja viereisen hotellin jalkakäytävä sai katulämmityksen marraskuussa 2001. Itse suunnitellulla ja toteutetulla projektilla pyritään saamaan kokemuksia ja kustannustietoa rakentamisesta ja käytöstä. Samalla se voisi olla kaukolämmön uusi tuote. Katulämmityksen etuina talvella ovat turvallisuus ja katukunnossapidon helppous. Liikekiinteistöille sulalla jalkakäytävällä on paitsi palvelua parantava myös asiakasvirtoja ohjaava vaikutus. Katulämmitys sulattaa lunta jopa 3 cm/h, kun lämpötila ei alita -13 C. Automatiikka säätää lämmitystehoa sulatustarpeen mukaan. Lumen poisto ja liukkauden torjunta hiekalla tai sepelillä maksaa, samoin hiekan poisto. Kulkeutuva hiekka myös likaa ja kuluttaa kiinteistöjä. Kuluja syntyy myös liukastumisista. Katulämmitys on näihin kaikkiin ongelmiin pysyvä ratkaisu. Katulämmitys voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti normaalin kaukolämmön tapaan. Laajempien alueiden, esimerkiksi urheilukentän, lämmityksessä voidaan lämpö ottaa kaukolämmön paluuvedestä.
Sähköverkko Uusia tuulia sähköverkkopalveluissa Sähköverkkopalveluissa on lähivuosina edessä muutoksia, mikäli kauppa- ja teollisuusministeriön ajama siirtoliiketoiminnan eriyttäminen muusta liiketoiminnasta toteutuu suunnitellusti. Viranomaisen tavoitteena on helpottaa hinnoittelun ja kohtuullisen tuoton valvontaa samalla kun hinnoittelun läpinäkyvyydellä pyritään osoittamaan entistä selvemmin asiakkaille hinnoittelun kustannusvastaavuus. Eli asiakas maksaa vain ne kustannukset, jotka Suomessa riehuneiden Janikan ja Pyryn päivän myrskyjen huono sää aiheutti laajoja tuhoja monilla paikkakunnilla, mutta Kuopion Energian jakelualueella tuhot olivat minimaaliset. Janika aiheutti yhden keskijänniteverkon maasulun, jonka seurauksena 25 muuntopiiristä katkesi sähköt. Jakelu saatiin palautettua useimpiin muuntopiireihin muutamassa minuutissa, mutta yhteen saareen sähköt saatiin palautettua vasta puolen vuorokauden jälkeen. hän aiheuttaa verkkoyhtiölle. Eriyttämisellä halutaan erottaa kaikki siirtoliiketoimintaan kuulumaton toiminta. Joulun ja uuden vuoden ajan kovasta pakkasesta johtuva ylikuorma aiheutti muutamia sulakepaloja, mutta niistäkin selvittiin pienillä Sähköverkkopalveluiden uutena johtajana aloitti diplomi-insinööri Kari Väänänen 9.10.2001. Aiemmin hän on toiminut Kuopion Energian sähköverkkopalveluiden kehityspäällikkönä. keskeytyksillä. Vuoden aikana suurimmat jakelukeskeytykset aiheutuivat tammikuun raskaista lumikuormista ja kesän ukkosista. Kuopion Energian sähkönjakelun toimitusvarmuus on ollut viimeiset kuusi vuotta erit- Sähkön saanti varmaa Pyrystä huolimatta Keskeytykset (minuuttia/vu 10 Kuopion Energia Muut taajamayhtiöt Vuosi 1995 1996 1997
toimenpitein. Yhtenä vuoden 2002 tulostavoitteena onkin tiimityön virkistäminen ja luottamuksen rakentaminen kaikkiin sidosryhmiin. Datasähköllä kenttäkokeita täin hyvä. Vuonna 2001 keskimääräinen keskeytysaika oli 33,7 minuuttia/muuntopiiri. Urakointiyhtiö puhutti Asennuspalvelut kasvussa Asennuspalvelut vastasi oman verkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä tarjosi vapaan kilpailun alueen tuotteita ja palveluja. Asennuspalveluyksikön liikevaihto nousi kuluneena vuonna 15 Mmk:aan. Ulkoinen toiminta painottui ulkovaloverkon huoltoon ja rakentamiseen mm. Kuopion kaupungille sekä Tieliikelaitokselle. Lisäksi rakennettiin ohjausja tietoliikenneverkkoa kaupungin omiin tarpeisiin. Vuoden lopussa valmisteltiin materiaalipalvelujen siirtoa asennuspalveluyksikköön osana toiminnan tehostamista. Kuopion Energia on kehittämässä uutta liiketoimintaa parinkymmenen muun sähköyhtiön kanssa. Sähköverkkoa voitaisiin käyttää mm. internetyhteyksien, puhelinpalvelujen ja kuvansiirron tiedonsiirtokanavana. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä parantaa uusien palvelujen saatavuutta laajemmalle käyttäjäkunnalle. Asiakkaille tämä tuo lisää palveluntarjoajia ja oletettavasti se lisää kilpailua alalla. osi) Vuonna 2001 sähköverkkopalveluiden henkilöstöä puhutti Kuopioon perustettu uusi sähkö- ja televerkkojen urakointiyhtiö, johon liittymistä Kuopion Energian asennuspalvelujenkin osalta suuniteltiin. Liittyminen nähtiin henkilöstössä niin suurena muutoksena, että se vaikutti tiimihenkeen. Tilanne ratkesi toimitusjohtajan ehdotukseen luopua suunnitellusta yhdistymisestä, mikä hyväksyttiin johtokunnan kokouksessa 29.5.2001. Jatkossa toimintaa kehitetään sisäisin 180 120 60 0 1998 1999 2000 2001 Liittymäpalvelut asiakaslähtöisiksi Vuoden aikana tarkasteltiin yhteistyötä eri tiimien rajapinnoissa. Toimintaa kehitettiin asiakaslähtöisempään suuntaan siten, että asiakas saa tarvittavat palvelut mahdollisimman vaivattomasti. Esimerkiksi liittymäpalveluissa saatettiin loppuun prosessin uudelleen organisointi. Joulukuussa lähetettiin 114 uudelle liittyjälle kysely palveluiden sujuvuudesta. Asiakkailta kysyttiin kahdeksaa asiaa, jotka koskivat liittymisprosessin eri vaiheita. Noin puoleen lähetetyistä kyselyistä saatiin vastaus. Kyselyn tulos osoittaa, että liittymisprosessin muutos on oikeansuuntainen, sillä vastausten keskiarvo oli 4,37 asteikolla 1-5. 11 Vuoden aikana tehtiin useita kenttäkokeita eri yhtiöiden verkossa. Poikkeuksetta asiakkaat olivat tyytyväisiä sekä yhteyden laatuun että nopeuteen. Tällä hetkellä ainoa ongelma näyttää olevan radioliikenteelle mahdollisesti aiheutuvat häiriöt. Vaikuttaakin siltä, että datasähköhäiriöiden selvittäminen on sähköalan suurin haaste sitten sähkömarkkinoiden avautumisen.
Tuotanto Perusparannuksessa huippuvuosi Haapaniemen voimalaitoksen vuotta sävytti tulevaisuuteen varautuminen. Haapaniemi 1 -yksikölle vuosina 98-99 laaditun perusparannusohjelman toteutuksessa oli huippuvuosi. Samanaikaisesti laadittiin Haapaniemi 2 -yksikölle vastaavaa ohjelmaa. Haapaniemi 1 -höyryturbiinin säätöjärjestelmä ja värähtelyvalvontalaitteisto uusittiin, turbiinilaitoksen automaatio modernisoitiin ja generaattorin magnetointijärjestelmä uusittiin. Edellä mainitut perusparannustoimenpiteet toteutettiin samanaikaisesti turbiinin määräaikaishuollon kanssa. Haapaniemi 2 -perusparannusohjelma valmistui loppuvuodesta. Sen yhteydessä tehtiin höyrykattilalle ja päähöyrylinjalle laajat tarkastukset. Selvityksen mukaan teknisiä uhkia Haapaniemi 2 -yksikön käyttämiselle ei seuraavan 10-15 vuoden aikana ole nähtävissä. Työssä selvitettiin myös Haapaniemi 2 -höyrykattilan polttotekniikan muuttamista leijupoltoksi. Loppuvuodesta katkoksia Voimalaitokset toimivat ensimmäisen vuosipuoliskon häiriöittä, mutta jälkimmäistä puolikasta värittivät useat lyhytaikaiset tuotantokatkokset. Häiriöiden yhteinen nimittäjä Haapaniemi 1 -yksiköllä oli höyryturbiinin uusitussa säätöjärjestelmässä koekäyttö- ja käyttöönottovaiheen aikana ilmenneet lastentaudit. Merkille pantava on myös 1 -yksikön turbiinin höyryvuoto, joka ilmeni määräaikaishuollon jälkeen. Vuotoa yritettiin korjata, mutta yritys epäonnistui. Turbiini on kuitenkin rajoituksitta käyttökuntoinen. Haapaniemi 2 -yksikön loppuvuoden häiriöissä oli kyse toisistaan riippumattomista tapauksista. 12 Vuonna 2000 tehdyssä laitoksen vaaranarvioinnissa sekä öljyjärjestelmien riskianalyysissä tunnistettujen riskien pienentämiseksi tehtiin vuoden aikana lukuisia parannuksia. Vuosihuollot tehtiin suunnitelman mukaisesti, joskin Haapaniemi 1 -yksikön perusparannustoimenpiteet pidensivät seisokkiaikaa normaalivuoteen verrattuna. Haapaniemi 2:n
Ilmastostrategia ja turve Suomen hallitus edellyttää kansallisessa ilmastostrategiassaan, että energiantuottajat hyödyntävät yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon rakentamismahdollisuudet täysimääräisesti ja että tällaisen kapasiteetin pääpolttoaineeksi valitaan maakaasu tai uusiutuvat energialähteet. vuosihuollot päästiin aloittamaan 1 -yksikön seisokin vuoksi pari viikkoa suunniteltua myöhemmin. Lauhdesähköä tuplasti turpeella Haapaniemi 2:n kesäseisokin viivästyminen yhdessä sähkön markkinatilanteen kanssa mahdollisti ennätyssuuren lauhdesähkön tuotannon. Lauhdesähkön määrä vuonna 2001 oli lähes 90 GWh - noin kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Edellä mainittu näkyy myös noin 20 % nousuna turpeen kulutuksessa. Ostopolttoaineiden hankinnassa vuosi oli määrää lukuun ottamatta normaali. Turvetta ostettiin voimassa olevien sopimusten mukaisesti kolmelta eri toimittajalta. Polttoöljy ja puru hankittiin vakiintuneeseen tapaan vuosisopimuksilla. Omassa turvetuotannossa Pielaveden ja Nilsiän soilla saavutettiin 100 GWh tuotantotavoite. Vuoden 2001 aikana tuotantokunnostuksessa olleet alueet mukaan lukien on Kuopion Energian turvetuotantoala noin 500 ha. Tuhkalle käyttöä Kuopion tekninen virasto sai vuoden aikana lainvoimaisen luvan käyttää voimalaitoksen lentotuhkaa Heinjoen haulikkoradan meluvallien rakentamiseen. Lupapäätöksen seurauksena ratkesi lentotuhkan sijoitusongelma useiksi vuosiksi eteenpäin. 13 Tavoite on, että turve luokitellaan kansainvälisesti hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Hallitus haluaa säilyttää turpeen kilpailukyvyn yhdistetyssä sähkön ja lämmön sekä lämmön tuotannossa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Lähtökohtana pidetään sitä, että turve jätetään energiaverotusta koskevien direktiivien ulkopuolelle kansalliseen toimivaltaan. Turvetta koskevilla toimenpiteillä hallitus tähtää siihen, että turpeen käyttö säilyy määrällisesti suunnilleen nykyisellä tasolla yhdistetyssä sähkön ja lämmön sekä pelkän lämmön tuotannossa. Vuosikymmenen loppupuolella metsähakkeen lisääntyvä käyttö vaikuttanee turpeen suhteelliseen osuuteen.
Hallinto Taloudellisesti kohtuullinen vuosi Kuopion Energian tulos vuodelta 2001 oli hyvä, vaikka sähkön myynnin liikevaihdon aleneminen vielä jatkuikin. Kannattavuuden alenemisen aallonpohja sen sijaan näytetään saavutetun. Polttoaineiden kallistuminen ja omien voimalaitosten ikääntyminen näkyy tuloksessa. 14 Tulos hyvä Kokonaisuudessaan Kuopion Energian tulos muodostui vuodelta 2001 hyväksi, vaikka edellisvuoden tasoa ei saavutettukaan. Talousarviotavoitteisiin päästiin ja tulos oli hieman odotuksia parempi. Kuopion Energian liikevaihto oli 277,2 Mmk ja siinä oli vuoteen 2000 verrattuna kasvua 2,8 %. Käyttökate oli 83,9 Mmk (30,3 %) oltuaan edellisvuonna 90,4 Mmk (33,5 %). Varsinaiset menot kasvoivat noin 7,5 %. Kasvu selittyy pääosin kohonneilla energianhankintakustannuksilla. Paitsi polttoaineiden korkeammat hinnat menoja kasvatti myös lisääntynyt lauhdesähkön tuotanto. Voimakkaasti nousseet sähkön markkinahinnat loivat edellytykset oman lauhdetuotannon järkevälle kasvattamiselle. Kustannuksia lisäsivät myös kilpailuviraston ja energiamarkkinaviraston päätöksistä tehdyt suuritöiset valitukset. Kilpailuneuvosto kumosikin sittemmin viraston päätöksen, millä vältettiin 5 Mmk:n seuraamusmaksu ja hintojen alennukset. Energiamarkkinaviraston päätös on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Tilikauden tulos ennen tuloutusta kaupungille muodostui 57 miljoonaksi markaksi oltuaan vuonna 2000 yli 6,5 miljoonaa suurempi. Talousarvioon verrattuna tulos oli 0,4 Mmk parempi, sillä ylijäämätavoite oli 1,6 Mmk. Uusinvestoinnit ja poistot olivat lähes yhtä suuret. Käyttöomaisuus kasvoi kuitenkin, koska tilivuoden aikana kaupunki siirsi Kuopion Energian taseeseen muutamia sähköasema- ja lämpökeskustontteja, jotka aikaisemmin olivat olleet vain kaupungin omassa taseessa. Lisäksi aineettomiin hyödykkeisiin kirjattiin kaupungin antamia johtokatujen käyttöoikeuksia 11,5 Mmk:n arvosta.
lämpökeskustontit, jotka olivat Kuopion Energian käytössä, mutta kirjattuna pelkästään kaupungin taseeseen, siirrettiin tilivuoden aikana Kuopion Energian kirjanpitoon, kuten aikaisemmin mainittiin. Samoin ilmajohtokatujen aiheuttamille maankäyttörajoitteille määriteltiin markkamääräinen kertarasitemaksu, joka siirrettiin taseeseen aineettomaksi oikeudeksi. Hallinnon tase hajotettiin niin ikään tilinpäätöksen yhteydessä eri liiketoimintojen taseisiin. Tuotot ja kulut on tilivuoden aikana pyritty mahdollisuuksien mukaan kirjaamaan eri toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Vain vaikeasti kohdennettavat yleiskulut, joita syntyy lähinnä hallintotoi- Vaihto-omaisuuden määrä pieneni noin 3,5 Mmk, sillä öljyvarastot vähenivät. Taseen minnoissa, ovat kululajikohtaisesti määritellen vastattavissa liittymismaksujen määrä kasvoi jaettu liiketoiminnoille vyörytysmenetelmällä. 4,9 Mmk. Eriytetyt tilinpäätökset Sähkön myynnin eriytetty tilinpäätös on laadittu edellisvuoden periaatteita noudattaen. Sähköverkko- ja kaukolämpötoiminnan taseita korjattiin energiamarkkinaviraston vaatimuksen mukaisesti. Nyt nekin sähköasema- ja Tunnusluvut (laskentakaavat liiteosassa) Käyttökate (%) 30,3 Investointien omarahoitus (%) 296 Käyttöomaisuuden poistoaika (v) 8,8 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 14,6 Oman pääoman tuotto (%) 20,5 Liikevaihdon ja käyttökatteen kehitys (Mmk) 300 250 Liikevaihto 200 150 Käyttökate 100 50 0 Vuosi 1997 1998 1999 2000 2001 15 Investoinnit supistuivat Investoinnit olivat 31,3 Mmk, missä on vähennystä edellisvuoteen 3,7 Mmk. Tuotantotoimintaan investoitiin 11,1 Mmk. Tästä määrästä käytettiin Haapaniemi I:n perusparannukseen 7,2 Mmk ja turvesoiden kunnostukseen 3 Mmk. Saneerausprojektilla pyritään jatkamaan laitoksen käyttöikää noin vuoteen 2008 saakka. Sähköverkkotoiminnon investoinnit olivat 10 Mmk ja kaukolämpöliiketoiminnon 9,2 Mmk. Ne jakautuivat useaan eri kohteeseen, joista merkittävin oli Niiralasta Asemakadulle rakennettu uusi kaukolämpöjohto (1,1 Mmk).
Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2001 (1000 mk) Myyntituotot 2001 2000 Sähkön myynti 64 389 65 522 Sähkön siirto Lämmön myynti 62 604 139 492 62 175 129 275 Turpeen myynti 48 12 Muut myyntitulot 10 649 12 642 LIIKEVAIHTO 277 182 269 626 Liiketoiminnan muut tuotot 2 475 2 878 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Kantaverkkomaksut 10 204 4 964 13 704 4 765 Polttoaineiden ostot 89 261 87 351 Polttoainevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Muut aineet ja tarvikkeet 4 149 8 697-6 564 7 908 Tarvikevaraston lisäys(-)/vähennys(+) -606 132 Palvelujen ostot 7 729 124 398 8 111 115 407 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 36 618 34 645 Lakisääteiset henkilösivukulut Eläkekulut 8 397 7 586 Muut henkilösivukulut 3 125 48 140 3 408 45 639 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 30 866 30 370 Liiketoiminnan muut kulut 22 108 19 395 Tariffierokorvaukset 1 124 23 232 1 612 21 007 LIIKEVOITTO 53 021 60 081 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta 2 458 309 2 407 386 Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille 5 0 10 0 Peruspääoman korko 55 000-52 238 55 000-52 217 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 783 7 864 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 1 350 108 1 242 763 51 712 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 025 8 576 16
Tase 31.12.2001 (1000 mk) VASTAAVAA 2001 2000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakorvaukset 11 570 Muut pitkävaikutteiset menot 198 11 768 54 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 50 246 44 890 Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto 50 976 71 210 53 437 75 433 Lämpöverkosto 55 040 54 243 Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot 31 354 5 320 26 198 6 547 Muut aineelliset hyödykkeet 3 849 4 633 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 3 275 271 270 221 265 603 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Öljyvarasto 3 241 7 776 2 636 12 662 Turvevarasto 1 233 12 250 496 15 794 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 49 814 46 481 Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta 766 76 613 317 66 103 Muut saamiset 657 789 Siirtosaamiset 1 918 129 768 5 548 119 237 Rahat ja pankkisaamiset Kassavarat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset 4 446 3 246 4 044 2 139 Muut rahoitusvarat 15 7 707 21 6 205 VASTATTAVAA 432 763 406 892 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 155 356 150 000 Arvonkorotusrahasto 44 131 44 131 Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä 11 570 68 752 60 175 Tilikauden ylijäämä 2 025 281 834 8 576 262 883 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 111 771 106 915 Lyhytaikainen Lainat kaupungilta Saadut ennakkomaksut 0 114 211 115 Ostovelat 17 677 19 187 Muut lyhytaikaiset velat Velat valtiolle 10 13 227 14 10 067 Siirtovelat 8 130 39 158 7 500 37 094 432 763 406 892 17
Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2001 (1000mk) Liikelaitoksen toiminta 2001 2000 Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset 53 021 30 866 60 081 30 370 Rahoitustuotot ja -kulut -52 238-52 217 Satunnaiset erät 1 242 32 891 712 38 946 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 31 321 34 968 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myynti 0 0-31 321-62 0-34 906 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 570 4 040 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kaupungilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 0-211 Kaupungilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos -211-211 Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 4 857 4 468 Vaihto-omaisuuden muutos 3 544-6 432 Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta -10 510-3 979 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten -22 1 046 velkojen muutos 2 275-4 713-41 -9 406 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -67-5 149 Kassavarojen muutos 1 503-1 109 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 7 707 6 205 Kassavarat 1.1. -6 204 1 503-7 314-1 109 18
Sähkön myynti ja siirto 31.12.2001 Sähkön myynnin ja siirron eriytetyt tuloslaskelmat 1.1. - 31.12.2001 (1000 mk) Sähkön myynti Sähkön siirto 2001 2000 2001 2000 Myyntitulot Sähkön myynti 64 389 65 522 Sähkön siirto 62 604 62 176 Muut myyntitulot 276 239 2 188 2 283 Myyntitulot yhteensä 64 665 65761 64 792 64 459 Sisäinen myynti 10 195 10 641 2 190 3 235 LIIKEVAIHTO 74 860 76 402 66 982 67 694 Liiketoiminnan muut tuotot 1 918 2 476 45 77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot ja kantaverkkomaksut 10 089 13 567 4 991 4 798 Muut aineet ja tarvikkeet 84 97 351 378 Palvelujen ostot 6 4 484 611 Henkilöstökulut Palkat 3 901 3 850 7 859 7 096 Henkilöstösivukulut 1 235 1 245 2 447 2 201 Poistot 488 530 14 558 15 224 Liiketoiminnan muut kulut 4 993 4 526 6 681 6 342 Sisäiset ostot 51 368 50 559 10 644 11 174 Kulut yhteensä 72 164 74 378 48 015 47 824 LIIKEYLIJÄÄMÄ 4 614 4 500 19 012 19 947 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 777 840 682 669 Korkokulut 0-1 -3 Peruspääoman korko -5 052-4 623-18 739-17 832 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 339 717 954 2 781 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 4 Satunnaiset kulut -82 TILIKAUDEN TULOS 257 721 954 2 781 Sähkön siirron eriytetty tase 31.12.2001 (1000 mk) 2001 2000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakorvaukset 11 570 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 308 2 400 Rakennukset ja rakennelmat 11 023 10 806 Sähköverkosto 71 210 75 432 Tuotannolliset koneet ja laitteet 7 136 7 087 Muut koneet ja kalustot 1 126 1 516 Aineelliset hyödykkeet yht. 96 803 97 241 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 506 13 731 Liittymismaksusaamiset 560 205 Saamiset kaupungilta 26 912 20 043 Siirtosaamiset 798 227 Rahat ja pankkisaamiset 1 297 1 180 Pitkäaikaiset pankkisaamiset 0 0 Muut rahoitusvarat 4 5 Saamiset yht. 44 077 35 391 VASTAAVAA YHTEENSÄ 152 450 132 632 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 2001 2000 Peruspääoma 65 483 61 575 Arvonkorotusrahasto 2 205 2 205 Muu oma pääoma 11 570 0 Edellisien tilikausien ylijäämä 24 532 21 751 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 954 2 781 Oma pääoma yhteensä 104 744 88 312 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut 38 766 36 842 Kaupungin välittämät lainat Lyhytaikainen Kaupungin välittämät lainat 0 96 Saadut ennakkomaksut 114 115 Ostovelat 2 517 1 669 Muut lyhytaikaiset velat 2 2 Velat valtiolle 4 461 3 865 Siirtovelat 1 846 1 731 Vieras pääoma yhteensä 47 706 44 320 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 152 450 132 632 19
Tilastotietoja TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Käyttökate% 100x (liikevoitto + poistot) = liikevaihto Investointien 100x (ylijäämä + peruspääoman korko + poistot + liitt.maksut) omarahoitus = tilikauden investoinnit Käyttöomaisuuden käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo vuoden lopussa poistoaika = tilivuoden poistot Sijoitetun pääoman 100x (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut) tuotto = koroll. velat + oma pääoma + liitt. maksut Oman pääoman 100x (tulos ennen satunnaisia eriä + peruspääoman korko) tuotto = oma pääoma Sekä sijoitetun että oman pääoman laskemisessa on käytetty vuoden alku- ja loppusaldon keskiarvoa. ENERGIAN HANKINTA 2000 2001 Voimalaitokset, sähkö/lämpö MW 93/225 93/225 Lämpökeskukset MW 326,5 326,5 Sähkön tuotanto GWh 394,6 466,5 Vastapaine-energia GWh 348,1 378,7 Lauhdutusenergia GWh 46,5 87,8 Sähkön osto GWh 153,2 81,1 Sähkön hankinta GWh 547,8 547,5 Sähkön tukkumyynti GWh 77,5 112,0 Sähkön vähittäismyynti GWh 470,3 435,5 Huipputeho MW 100,3 105,4 Lämmön hankinta GWh 860,8 929,2 Turbiineista GWh 838,6 906,6 Höyrykattiloista GWh 14,2 5,5 Lämpökeskuksista GWh 8,0 17,1 Polttoaineiden kulutus GWh 1569,2 1819,3 Polttoöljy t 10971 11603 Turve m 3 1440846 1732131 Hake m 3 54900 14279 Tuulisähkö MWh 1635 1428 SÄHKÖN VÄHITTÄISMYYNTI GWh 446,6 435,5 Asiakkaat kpl 44963 45481 Yksityiset kpl/gwh 41524/191,6 41980/198,2 Maataloudet kpl/gwh 85/2,2 104/3,0 Jalostus kpl/gwh 263/76,6 226/43,1 Palvelu kpl/gwh 2648/130,6 2631/112,1 Julkiset kpl/gwh 443/45,7 540/46,1 Tuulisähkö MWh 519 723 LÄMMÖN MYYNTI GWh 786,7 836,1 Asiakkaat kpl 3579 3686 Asuinrakennukset kpl/gwh 3077/472,1 3179/507,1 Liike- ja julkiset rak. kpl/gwh 429/244,2 433/274,5 Teollisuusrakennukset kpl/gwh 73/70,4 74/54,5 Liitetty rak. tilavuus milj m 3 18,4 18,8 Kaukolämmitysaste % 90 90 Suurin tuntiteho MW 272,7 283,4 SÄHKÖVERKOSTO Sähköasemat kpl/mva 6/231 6/231 Jakelumuuntamot kpl/mva 652/308 656/315 Johdot 110 kv km 12,3 12,3 Johdot 10 kv ja 20 kv km 399 403 Jakelujohdot 400/231 V km 489 497 Liittymisjohdot km 361 361 Siirretty sähkömäärä GWh 519 539 Siirron huipputeho MW 100,3 107,2 Siirtoasiakkaiden määrä kpl 44579 44917 Keskeytysaika asiakkaalle min/v 17,8 33,7 KAUKOLÄMPÖVERKKO Kiinteät lämpökeskukset kpl/mw 7/308 7/308 Siirrettävät lämpökeskukset kpl/mw 3/18,5 3/18,5 Kaukolämpöverkon pituus km 288,9 297,1 Liittymisjohdot km 124,5 128,3 Siirto- ja jakelujohdot km 164,4 168,8 Keskeytysaika h/asiakas 0,59 0,93 TALOUS Liikevaihto milj.mk 269,6 277,2 Sähkön myynti milj.mk 65,5 64,4 Sähkön siirto milj.mk 62,2 62,6 Lämmön myynti milj.mk 129,3 139,5 Käyttökate milj.mk 90,4 83,9 Liikeylijäämä milj.mk 60,1 53,0 Tuloutus kaupungille milj.mk 55,0 55,0 Ylijäämä milj.mk 8,6 2,0 Investoinnit milj.mk 35,0 31,3 Käyttöomaisuus milj.mk 265,6 271,3 Palkat milj.mk 34,6 36,6 Vakinainen henkilökunta kpl 214 216 20
Energiatase 2001 puu 8,8 sähkön osto 81,1 (GWh) öljy 131,0 turve 1679,4 energian kokonaishankinta 1900,3 puu 8,8 turve 1679,4 Haapaniemen voimalaitos käytetyt polttoaineet 1800,4 öljy 112,2 vesikattilat/ öljy 18,8 sähkön kokonaistuotanto 512,7 sähkön tuotantohäviöt 255,8 omakäyttö 46,2 tuotanto 466,5 sähkön hankinta 547,5 kaukolämmön kokonaistuotanto 933,9 kaukolämmön tuotantohäviöt/ voimalaitos 115,4 kaukolämmön tuotantohäviöt/ vesikattilat 1,4 kaukolämmön hankinta 929,2 (100 %) tukkumyynti 112,1 vähittäismyynti 435,4 kulutus 839,1 (90,3 %) myynti 836,1 (90 %) omakäyttö 4,7 verkostohäviöt 90,1 (9,7 %) käyttö omaan toimintaan 3,0 asuinrakennukset 507,1 (60,7 %) julkiset- ja liikerakennukset 274,5 (32,8 %) teollisuusrakennukset 54,5 (6,5 %) 21
KUOPION ENERGIA Postiosoite: PL 105, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Snellmaninkatu 25, 70100 Kuopio Puhelin 0205 2070 Fax 0205 20 7116 www.kuopionenergia.fi