TALLETUSSUOJARAHASTO TOIMINTAKERTOMUS 2010 1 Rahaston tarkoitus... 1 2 Rahaston jäsenet... 1 3 Toimintaympäristö... 1 4 Korvaustapaukset... 2 5 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos... 3 6 Suojattujen talletusten määrä... 3 7 Rahaston varat ja sijoitukset... 4 8 Rahaston hallinto... 5 9 Valvonta ja tarkastus... 6 10 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen... 6 11 Arvio tulevasta kehityksestä... 7 TALLETUSSUOJARAHASTO Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. 020 793 4214 talletussuojarahasto@fkl.fi www.talletussuojarahasto.fi
TALLETUSSUOJARAHASTO 1 TOIMINTAKERTOMUS 2010 1 Rahaston tarkoitus 2 Rahaston jäsenet 3 Toimintaympäristö Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja niiden ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten turvaaminen. Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen luottolaitos on hakenut rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista tallettajien saamisten suojaa. Kaikki kotimaiset talletuspankit ovat Talletussuojarahaston jäseniä. Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2010 lopussa Aktia Pankki Oyj, eq Pankki Oy, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit, POP Pankkiliitto osk:n (aiemmin Paikallisosuuspankkiliitto) jäsenpankit, Sampo Pankki Oyj, SEB Gyllenberg Private Bank Oy, S-Pankki Oy, Suomen Asuntohypopankki Oy, Säästöpankkiliiton jäsenpankit, Tapiola Pankki Oy sekä Ålandsbanken Abp. Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä. Sofia Pankki Oyj:n (selvitystilassa) jäsenyys Talletussuojarahastossa on päättynyt, sillä Finanssivalvonta peruutti 28.3.2010 sen talletuspankkitoimiluvan. Toimintaympäristö oli vuonna 2010 kaksijakoinen. Maailmantalous jatkoi toipumistaan finanssikriisin jälkeisestä taantumasta. Erityisesti kehittyvissä talouksissa talouskasvu oli vahvaa, mutta Euroopassa kasvu jäi selvästi vaatimattomammaksi. Suomen talous kehittyi kuitenkin varsin myönteisesti. Vahvan talouskasvun ohella toimintaympäristöä leimasi euroalueen julkisen talouden kriisi. Kreikan ja Irlannin valtiot joutuivat tukeutumaan Euroopan unionin apuun, ja epävakaus lisääntyi eräiden muiden Etelä-Euroopan valtioiden joukkolainamarkkinoilla.
TALLETUSSUOJARAHASTO 2 4 Korvaustapaukset Eurooppalaisella pankkisektorilla on yllä mainittujen valtioiden rahoitukseen liittyviä vastuita. Vuoden 2010 aikana korkotaso oli varsin matalalla tasolla. Vuoden lopussa pitkät korot kääntyivät kuitenkin kasvuun, mikä laski joukkovelkakirjalainojen tuottoja. Suomalaisten pankkien vakavaraisuusasema on säilynyt vahvana. Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankki Oyj:n talletuspankkitoimiluvan 28.3.2010. Toimiluvan peruuttaminen johtui pankin omien varojen vähenemisestä alle säädetyn määrän. Selvitystilan alkaessa pankilla oli yli 5.500 talletusvelkojaa. Pankin talletuskanta oli tuolloin noin 150 miljoonaa euroa. Tallettajille toukokuussa 2010 suoritetut korvaukset Pankki suoritti selvitystilan alkaessa asiakkailleen 85 % niiden talletuksista Finanssivalvonnan ja Talletussuojarahaston suostumuksella. Toukokuussa 2010 Talletussuojarahasto suoritti pankin tallettajien jäännössaatavat talletussuojan tuolloin voimassa olleen 50.000 euron enimmäismäärään saakka, yhteensä 20,7 miljoonaa euroa (jäljempänä, takautumissaatava ). Pankin omista varoista suoritetun maksun ja Talletussuojarahaston korvauksen avulla pankin tallettajat, joiden saatavan määrä oli ollut enintään noin 340.000 euroa, saivat täysimääräisen maksun saatavalleen. Selvitystilamenettelyn aikana tehdyt muut toimenpiteet Talletusten yllä kuvatun takaisinmaksun jälkeen pankilla oli jäljellä 21 tallettajavelkojaa, joiden jäännössaatavien kokonaismäärä oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Selvitystilahallinnon ja velkojien välisten neuvottelujen lopputuloksena sovittiin marraskuussa 2010 järjestelystä, jossa tallettajaja rahamarkkinasijoittajavelkojien saatavien pikainen takaisinmaksu toteutetaan akordisopimuksella, jossa velkojat luopuvat osittain pankilta olevasta saatavastaan. Akordin kohteena oli 2,5 % saatavien alkuperäisestä määrästä, jäännössaatavalle kertynyt korko 6.5.2010 alkaen sekä kaikki mahdolliset viivästys- ja korvaussaatavat. Akordisopimus sai velkojilta sopimusehdoissa edellytetyn riittävän hyväksynnän. Järjestelyssä Talletussuojarahasto hyväksyi velkojana sen taloudellisen riskin, joka aiheutuu pankin jäljellä olevan omaisuuden realisointiin liittyvästä taloudellisesta epävarmuudesta. Akordin arvioidaan kuitenkin
TALLETUSSUOJARAHASTO 3 parantavan Talletussuojarahaston asemaa, koska velkojien lukumäärän supistuminen vähentää pankin toiminnan alasajokustannuksia. Talletussuojarahaston takautumissaatava selvityspesältä on 31.12.2010 mennessä supistunut 3,7 miljoonaan euroon. Vuoden lopussa selvityspesän kirjanpidolliset varat ylittivät sen velkojen määrän. 5 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos Talletussuojarahasto peri vuonna 2010 jäseniltään kannatusmaksuina 57,9 miljoonaa euroa (58,4 miljoonaa vuonna 2009). Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2010 oli kirjanpidossa 18,1 miljoonaa euroa (21,3 miljoonaa euroa vuonna 2009). Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan bruttotuotot olivat vuonna 2010 kirjanpidossa 23,3 miljoonaa euroa (23,1 miljoonaa euroa vuonna 2009). Sijoitustoiminnan kulut (sisältäen mm. myyntitappiot ja omaisuudenhoitopalkkiot) olivat 5,2 miljoonaa euroa (1,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Varainhoitajille maksetut omaisuudenhoitopalkkiot olivat yhteensä 802 tuhatta euroa (827 tuhatta euroa vuonna 2009). Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 2,55 % (3,70 % vuonna 2009). Rahaston hallinnon kulut olivat 220 tuhatta euroa (104 tuhatta euroa vuonna 2009). Talletussuojarahaston asiamiehen toimen muuttaminen kokopäivätoimiseksi 1.9.2010 alkaen lisäsi rahaston kuluja. Lisäksi vuonna 2010 rahastolle aiheutui tavallista suurempia kuluja toimenpiteistä, jotka liittyivät Sofia Pankki Oyj:n (selvitystilassa) talletusten takaisinmaksuun. Tilikauden tuloveroiksi muodostui 4,6 miljoonaa euroa (5,5 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tilikauden ylijäämä oli 13,2 miljoonaa euroa (15,7 miljoonaa euroa vuonna 2009). Ylijäämä siirretään luottolaitoslain 110 :n mukaisesti valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan. 6 Suojattujen talletusten määrä Talletuskannan kokonaismäärä sekä suojattujen talletusten määrä selviävät vuosittain kannatusmaksukyselyjen tuloksena. Kannatusmaksukyselyihin vastataan edellisen vuoden viimeisen päivän
TALLETUSSUOJARAHASTO 4 tilanteen mukaan, joten 31.12.2010 määrät selviävät vuoden 2011 kannatusmaksukyselyjen tuloksena keväällä 2011. Vuoden 2009 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston jäsenpankeissa oli 110 miljardia euroa (110 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa), josta talletussuojan piirissä olevien, Talletussuojarahaston varoista katettavaksi maksukyvyttömyystilanteessa tulevien talletusten enimmäismäärä oli vuoden 2009 lopussa 60 miljardia euroa (58 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa). 7 Rahaston varat ja sijoitukset Rahaston sijoitettujen varojen markkina-arvo 31.12.2010 oli 688,4 miljoonaa euroa (629,5 miljoonaa euroa 31.12.2009). Varojen sijoittamisesta on tehty varainhoitosopimus Danske Capital, Sampo Pankki Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n, Nordea Investment Management Suomi Oy:n, Ålandsbanken Asset Management Ab:n, Pohjola Varainhoito Oy:n, SEB Gyllenberg Asset Management Oy:n sekä Tapiola Omaisuudenhoito Oy:n kanssa. Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina Suomen ja muiden EUvaltioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla oleviin sitoumuksiin, euromääräisen lyhyen koron rahastoihin, Talletussuojarahastoon kuulumattomien luottolaitosten sitoumuksiin ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin seuraavasti: Sijoituskohde Osuus salkusta 31.12.2010 (%) Osuus salkusta 31.12.2009 (%) Suomen valtio ja 63,4 56,2 muut EU-valtiot Suomalaiset kunnat 5,4 9,9 Lyhyen koron 8,7 10,3 rahastot, euro Luottolaitokset 11,1 13,6 Muut yhteisöt 10,1 9,3 Käteinen 1,3 0,6 Talletussuojarahasto ei ole toimintaansa varten ottanut luottoa.
TALLETUSSUOJARAHASTO 5 8 Rahaston hallinto Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti yhden kokouksen vuonna 2010. Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseniä kaudella 2010-2012 ovat: Markku Haapasalmi Nordea Pankki Suomi Oyj Heikki Honkanen Tapiola Pankki Oy Hannele Koskela Sampo Pankki Oyj Pasi Kämäri Säästöpankkiliittoon kuuluvat talletuspankit Kirsi Lauslahti POP Pankkiliitto osk:aan (aiemmin Paikallisosuuspankkiliitto) kuuluvat talletuspankit Terhi Markula eq Pankki Oy Veli-Matti Parmala S-Pankki Oy Ari Pauna Suomen Asuntohypopankki Oy Anne-Maria Salonius Ålandsbanken Abp Jussi Sokka FIM Pankki Oy Jarl Sved Aktia Pankki Oyj Heikki Vitie OP-Pohjola osk (Osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvat talletuspankit) Bengt Wahlström Evli Pankki Oyj Sakari Wuolijoki SEB Gyllenberg Private Bank Oy Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Heikki Vitie ja varapuheenjohtajana Markku Haapasalmi. Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuonna 2010 toimivat: Heikki Alanen Juha Hammarén Jukka Huotari Taina Kallio Helena Laine (26.4.2010 alkaen) Harri Luhtala Harri Mattinen Raimo Mäkilä Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäsenenä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole hallituksessa Talletussuojarahaston sääntöjen 10 :ssä tarkoitettua edustajaa.
TALLETUSSUOJARAHASTO 6 Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana Heikki Alanen. Hallituksella oli yhteensä 17 kokousta vuonna 2010. Tavanomaista suurempi kokousten määrä johtui lähinnä Sofia Pankki Oyj:n (selvitystilassa) korvaustapauksen hoidosta. Korvaustapauksen hoito edellytti rahastolta tiivistä yhteydenpitoa sekä Finanssivalvontaan että pesän selvitysmieheen. Talletussuojarahaston asiamiehenä toimi 31.8.2010 saakka lakimies Pia Hidén ja 1.9.2010 alkaen asiamies Mirjami Kajander-Saarikoski. Varaasiamiehenä toimi 30.6.2010 saakka johtava lakimies Helena Laine ja 1.7.2010 alkaen lakimies Tuomas Majuri. Rahaston sijoitustoiminnan laajentuminen, talletussuojalainsäädännön kehittyminen sekä rahaston yksittäisten jäsenten taloudellisten vaikeuksien aiheuttama huomattava työmäärä ovat viime vuosien aikana osoittaneet rahaston voimavarojen niukkuuden. Tämän vuoksi rahaston asiamiehen tehtävä muutettiin kokopäiväiseksi toimeksi 1.9.2010 alkaen. Rahaston toiminnan painopistealueita vuonna 2010 olivat edellä mainittu yksittäisen jäsenen korvaustapaus, rahaston sijoitus- ja riskienhallintaperiaatteiden kehittäminen sekä talletussuojanormiston uudistushankkeiden seuranta ja niihin liittyvä edunvalvonta. 9 Valvonta ja tarkastus Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Talletussuojarahaston tilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena Hankonen ja varatilintarkastajana KHT Eija Kauppi-Hakkarainen. 10 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Talletussuojarahaston toiminnassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Talletussuojan enimmäismäärä on 31.12.2010 voimaan astuneella luottolaitoslain muutoksella korotettu 100.000 euroon. Samalla talletusten takaisinmaksulle Talletussuojarahastosta säädetty määräaika on (aiemmasta kolmesta kuukaudesta) lyhennetty kolmannekseen eli 20 työpäivään. SEB Gyllenberg Private Bank Oy on julkistanut sulautumissuunnitelman, joka toteutuessaan johtaa siihen, että talletuksia koskeva suoja siirtyy Ruotsin talletussuojan piiriin 1.5.2011 alkaen.
TALLETUSSUOJARAHASTO 7 Talletussuojarahaston takautumissaatava Sofia Pankki Oyj:ltä (selvitystilassa) on edelleen supistunut 2,7 miljoonaan euroon. 11 Arvio tulevasta kehityksestä Talletussuojaan liittyvän lainsäädännön muutokset nostavat talletussuojan kustannuksia välittömästi Talletussuojarahaston vuotuisen kannatusmaksun kasvuna. Määräaikojen lyhentyminen edellyttää sekä Talletussuojarahastolta että talletuspankeilta aiempaa laajempaa etukäteisvalmistautumista mahdollisen korvaustilanteen varalta. Euroalueen korkotaso on edelleen poikkeuksellisen matala. Korkojen odotetun nousun arvioidaan vuonna 2011 heikentävän Talletussuojarahaston korkosijoituksista koostuvan sijoitustoiminnan tuottoja. Kokonaisuudessaan matalariskisen korkosalkun tuoton arvioidaan vuonna 2011 jäävän pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalammaksi. Kotimaisten pankkien taloudellinen tilanne on vakaa, ja Talletussuojarahaston korvausvelvollisuuden syntymistodennäköisyyden ei arvioida olevan tavanomaista korkeampi. Helsingissä helmikuun 17. päivänä 2011 Talletussuojarahaston hallitus