Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse itseään. Panostukset kulttuuriin ja koulutukseen kertautuvat. Elävä ja innostava kunta houkuttelee ihmisiä ja osaamista. Osaaminen houkuttelee osaamista. Menestyvät kaupungit ja kunnat joutuvat jatkuvasti osoittan joustavuutensa ja todistan kiinnostavuutensa.
Koulutus ja kulttuuri kunnan ja alueen elinvoimaisuuden tae Koulutus- ja elinkeinopolitiikan rajapinnat: Osaaminen yksi Suomen keskeisimmistä kilpailutekijöistä Kyky uusintaa paikallista ja alueellista tietopääo edellyttää vahvaa ja monipuolista perussivistystä Osaamisen kehittäminen ja paikallisen elinkeinoelämän välinen yhteistyö on noussut niin kansallisesti kuin EU:ssa yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi työvoiman tarpeen ennakointi ja ammatillinen koulutus Kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamisessa koulutuksen ja elinkeinopolitiikan yhteys alueen kehittämisen kulmakiviä 2 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut vetovoimatekijöinä sekä paikallisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistajana: Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjonta vaikuttaa mm. kunnan mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita ja työvoi Kulttuuripalvelut osaltaan vahvistavat kuntien ja alueiden innovaatiopotentiaalia ja edistävät luovan talouden kehitystä Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluilla myös hyvinvointia, osallisuutta lisäävä merkitys ja ne ovat myös työllisyyttä lisääviä 3
Koulutus ja kulttuuri kunnan ja alueen elinvoimaisuuden tae Osana alueen ja kuntien tuloksellista elinkeinopolitiikkaa Vaikutukset kunnan verotulopohjaan Vaikutukset kunnan ja alueen identiteettiin Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarkastelu kunnissa osana kuntauudistusta, ei erillisinä sektorikohtaisesti valtion ohjaamana Kuntien rooli merkittävä: - lakisääteisenä tehtävänä esi- ja perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. - Lakisääteinen rahoitusvastuu koulutuksesta, yliopistoja lukuun ottamatta - Järjestämis- tai ylläpitämisluvalla lukio, ammatillinen, ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto 4 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet 20-24-vuotiaat vuonna 2010 Maakunta 20-24- vuotiaat 20-24-v. tutkinnon suorittaneet % Uusi 98150 75085 76,5 % Varsinais-Suomi 28884 23903 82,8 % Satakunta 12214 9792 80,2 % Kanta-Häme 9137 7121 77,9 % Pirkan 31927 26642 83,4 % Päijät-Häme 10948 8429 77,0 % Kymenlaakso 8906 6915 77,6 % Karjala 7335 6028 82,2 % Savo 7917 6506 82,2 % -Savo 14718 12239 83,2 % -Karjala 10270 8828 86,0 % Keski-Suomi 18353 15406 83,9 % 10800 9178 85,0 % 11542 9604 83,2 % Keski- 4161 3533 84,9 % - 25804 21535 83,5 % Kainuu 4215 3516 83,4 % Lappi 11073 8951 80,8 % yhteensä 326354 263211 80,7 % Lisätietoja: Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 5 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus
TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 Ammatillinen koulutus aloituspaikat, hakeneet ja valitut 14.6.2012 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri 14.6.2012 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Uusim aa Varsin ais- Suomi Sataku nta Kanta- Häme Pirkan Päijät- Häme Kymen laakso Karjala Savo -Savo - Karjala Keski- Suomi Keski- - Aloituspaikat 10 643 3 924 2 394 1 707 4 142 2 169 1 662 1 001 1 605 2 667 1 633 2 798 2 316 1 616 913 3 781 657 2 437 1.sij. hakijat 17 292 5 372 2 796 2 337 6 558 3 956 2 161 1 334 1 567 3 572 2 305 3 862 2 471 1 731 1 289 6 073 973 2 882 Valitut 10 460 3 795 2 212 1 747 4 006 2 172 1 585 990 1 295 2 634 1 650 2 907 2 092 1 538 887 3 889 677 2 183 Kainuu Lappi Yhteishaussa hakevat sekä nuoret että aikuiset Aloituspaikat 1. sij. hakijat Valitut Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 6 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU KEVÄT 2012 Lukiokoulutuken aloituspaikat, hakeneet ja valitut makunnittain 14.6.2012 (Lähde:OPH, yhteishakurekisteri 14.6.2012 12 000 Aloituspaikat 1. sij. hakijat Valitut 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Uusima a Varsina is- Suomi Sataku nta Kanta- Häme Pirkan Päijät- Häme Kymenl aakso Karjala Savo -Savo -Karjala Keski- Suomi Keski- - Aloituspaikat 10 558 2 929 1 597 1 010 3 248 1 368 1 051 943 1 366 1 909 1 232 2 074 1 623 2 221 749 3 287 588 1 671 1.sij. hakijat 11 053 2 832 1 284 906 2 785 1 136 850 706 832 1 405 855 1 590 1 080 1 005 393 2 448 437 865 Valitut 9 854 2 623 1 241 865 2 565 1 098 831 640 813 1 344 821 1 579 1 099 985 386 2 446 434 896 Yhteishaussa hakevat sekä nuoret että aikuiset Kainuu Lisätietoja. Mikko Nislin, Kuntaliitto Lappi 7
Ammatilliseen koulutukseen kevään 2012 yhteishaussa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet 60000 50000 48 065 40000 30000 29737 25 788 20000 10000 3 949 0 Ammattikouluun hakeneet Aloituspaikkoja ammatillisessa Ammatilliseen valitut Ammatilliseen valitsematta jääneet Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 8 Lukiokoulutukseen kevään 2012 yhteishaussa hakeneet peruskoulun 9. luokan päättäneet 45000 40000 39 424 35000 30000 30867 29513 25000 20000 15000 10000 5000 0 1 354 Lukioon hakeneet Aloituspaikkoja lukiossa Lukioon valitut Lukioon valitsematta jääneet Lisätietoja: Mikko Nislin, Kuntaliitto 9
Perusasteen 9. lk:n päättäneiden haku ja valinta yhteishaussa vuosina 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut Hakeneet Valitut 1.sij. 1.sij. 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % 1.sij. Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % Valittujen osuus 1. sij. hakijoista % YHTEENSÄ 64 461 58 365 90,5 63 893 57 748 90,4 62 768 56 902 90,7 60 604 55 301 91,2 Lukiokoulutus 32 188 30 602 95,1 32 011 30 701 95,9 31 610 30 410 96,2 30 867 29 513 95,6 Ammatillinen koulutus 32 273 27 763 86,0 31 882 27047 84,8 31158 26 492 85,0 29 737 25 788 86,7 Lähde:OPH, yhteishakurekisteri Lisätietoja. Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 10 TILANNE TÄYDENNYSHAUN 6. - 13.7.2012 JÄLKEEN Ammatillisen koulutuksen täyttämättömiä paikkoja 1 527 Lukiokoulutuksen täyttämättömiä paikkoja 3 615 Yhteensä täyttämättömiä paikkoja 5 142 Lisätietoja. Mikko Svartsjö, Kuntaliitto 11
Koulutustaso kunnittain 2010 (kartta) Lähde: Koulutustilastot 2011. Tilastokeskus Lisätietoja: Aila Repo (09) 1734 3271,koulutustilastot@tilastokeskus.fi Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin peruskoulun sijaintialueen mukaan 2010 2010 Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutukses sa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Uudenn kunta - Nylands 9 635 5 063 1 926 Lähde: Itä-Uudenn Tilastokeskus, kunta koulutukseen - Östra hakeutumisen Nylands tilastot 653 619 79 Varsinais-Suomen kunta - Egentliga Finlands 2 609 2 201 392 Satakunnan kunta - Satakunta 1 291 1 340 145 Kanta-Hämeen kunta - Egentliga Tavastlands 1 009 926 168 Pirkann kunta - Birkalands 2 936 2 235 399 Päijät-Hämeen kunta - Päijänne-Tavastlands 1 109 1 016 287 Kymenlaakson kunta - Kymmenedalens 1 033 993 194 Karjalan kunta - Södra Karelens 720 738 132 Savon kunta - Södra Savolax 869 819 135 -Savon kunta - Norra Savolax 1 465 1 299 268 -Karjalan kunta - Norra Karelens 887 920 118 Keski-Suomen kunta - Mellersta Finlands 1 437 1 590 298 n kunta - Södra Österbottens 1 186 1 196 128 n kunta - Österbottens 1 058 1 016 146 Keski-n kunta - Mellersta Österbottens -n kunta - Norra Österbottens 386 420 79 2 373 2 216 570 Kainuun kunta - Kajanalands 497 420 77 Lapin kunta - Lapplands 1 106 1 083 154 Ahvenan - Åland 0 0 0 Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutumisen tilastot 14
Jokaiselle toisen asteen tutkinto Peruskoulunsa päättävällä nuorella oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Lailla tulee säätää nuorten oikeudesta lukio- tai ammatilliseen peruskoulutukseen Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen Nuorten lukio- ja ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyisenkaltainen järjestämislupamenettely poistuisi peruskuntien osalta, jotta kunta voisi tarjota paikan; yksityisillä järjestämisluvat Lailla tulee säätää vastuu nuorten koulutuksen järjestämisestä kunnille Rahoitus nuorten koulutuksen osalta kuten tähänkin asti kunta valtio suhteessa, ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusvastuu valtiolle Kunnat voisivat edelleen järjestää koulutuksen parhaaksi näkemillään tavoilla oman toimintana tai kuntayhtymissä. Koulutusta voisi tuottaa järjestämisluvalla myös yksityinen taho. Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä toisen asteen loppuun asti15 Koulutus on jatkumo ja osana muita palveluita Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Työssäkäyntialueen kuntien välinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Valtio - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Perusopetus Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut 16