Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Transkriptio

1 Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna opiskelijaa. Opiskelijamäärä kasvoi 0,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ylioppilastutkintoja suoritettiin Määrä oli edellisvuotta vähemmän. Opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista 57 prosenttia oli naisia. Lukiokoulutuksen opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Lukiokoulutusta annettiin 397 oppilaitoksessa. Lukioita oli 17 vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ruotsinkielistä opetusta annettiin 36 lukiossa ja niissä opiskeli 6 prosenttia lukiokoulutuksen opiskelijoista. Opiskelijoista opiskeli kansainvälisiin ylioppilastutkintoihin. Kuudessatoista lukiossa suoritettiin 400 IB-tutkintoa, Helsingin eurooppalaisessa koulussa 19 EB-tutkintoa ja Helsingin saksalaisessa koulussa 45 Reifeprüfung-tutkintoa. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 lukiokoulutusta antavien oppilaitosten määrä on vähentynyt 74 oppilaitoksella. Samalla ajanjaksolla lukiolaisten määrä on pienentynyt 12 prosenttia. Ylioppilastutkintojen määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 10 prosenttia. Koko 2000-luvun yli puolet opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista on ollut naisia. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Liitetaulukko 2. Lukiokoulutuksen opiskelijat ja ylioppilastutkinnon suorittaneet maakunnittain Liitetaulukko 3. Lukiokoulutuksen opiskelijat ja ylioppilastutkinnon suorittaneet Laatuseloste: Lukiokoulutus...5 2

3 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet 2015 Lukiokoulutus Yhteensä Lukion koko oppimäärä (ylioppilastutkinto) IB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto EB-tutkinto Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, naiset Opiskelijat Opiskelijat, naiset Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet, naiset Liitetaulukko 2. Lukiokoulutuksen opiskelijat ja ylioppilastutkinnon suorittaneet maakunnittain 2015 Koulutusmaakunta Opiskelijat Opiskelijat, naiset Ylioppilastutkinnon suorittaneet Ylioppilastutkinnon suorittaneet, naiset Koko maa 1) Manner-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Ahvenanmaa ) Sisältää Espanjassa sijaitsevan Aurinkorannikon suomalaisen koulun, jossa oli 32 lukiokoulutuksen opiskelijaa, joista 14 naisia sekä 10 ylioppilastutkinnon suorittanutta, joista 7 naisia

4 Liitetaulukko 3. Lukiokoulutuksen opiskelijat ja ylioppilastutkinnon suorittaneet Vuosi Lukiokoulutusta antavat oppilaitokset Opiskelijat Opiskelijat, naiset Ylioppilastutkinnot Ylioppilastutkinnot, naiset

5 Laatuseloste: Lukiokoulutus 1. Tilastotietojen relevanssi Lukiokoulutuksen tilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää henkilöpohjaisia tietoja lukion koko oppimäärän opiskelijjoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista sekä tietoja International Baccalaureate -tutkintoon (IB-tutkintoon), Reifeprüfung-tutkintoon (Helsingin saksalainen koulu) ja European Baccalaureate -tutkintoon (EB-tutkinto, Helsingin eurooppalainen koulu) tähtäävän koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta. Tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alue- ja demografiset luokitukset sekä Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset. Lukiokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat lukiokoulutusta antavien oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin lukuun ottamatta ylioppilastutkintotietoja, jotka perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin. Tilastolain ( /280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta ( /48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Lukiokoulutuksen opiskelijatilasto perustuu lukiokoulutusta antavien oppilaitosten ilmoittamiin tietoihin. Tilastokeskus on kerännyt opiskelijatilaston tiedot tiedostosiirtona. Ylioppilastutkintotiedot on saatu tiedostomuodossa ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämästä ylioppilastutkintorekisteristä. Muut lukiokoulutuksen tutkintotiedot on saatu tiedostomuodossa lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Ylioppilastutkintoaineiston perusjoukkona on tiettynä vuonna ylioppilastutkintoon ilmoittautuneet, muiden tutkintojen osalta tiettynä vuonna tutkinnon suorittaneet. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Opiskelija- ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Opiskelijatilasto valmistuu noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen ja tutkintotilasto noin 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Aineistosta on myös mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. 5

6 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 6

7 Koulutus 2016 Lisätietoja Pirkko Kumpulainen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi