Hyvää Joulua! God Jul!

Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No 6-2009 Hyvää Joulua! God Jul! Joulu sairaalan osastolla ja vesilaitoksella - Vahdinvaihto Vaasan satamassa

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto Joulukuu 2009 Vaasalla menee hyvin! Ikean avajaisia odotellessa olemme joutuneet lukemaan lehdistä kuitenkin organisaatiotamme vähemmän mairittelevia otsikoita. Yksi niistä koskettaa henkilöstön määrää suhteessa vertailukaupunkeihin. Vertailusta vain puuttuu eräs tärkeä tekijä, yhteismitallisuus. Henkilöstömäärään vaikuttaa olennaisesti se tuotetaanko palvelut ulkopuolisella tai esim. kuntayhtymän kautta. Puuttuu siis syvällinen tarkastelu. Ehkäpä saamme jollakin aikataululla vertailukelpoista tietoa. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä keskeisimpinä työsuojelutyön mittareina kuvaavat sekä yksilön että osaltaan työyhtei- Päätoimittaja Ville Rintamäki sön tilaa. Näillä tunnusluvuilla on suora yhteys myös talouden mittareihin. Meillä sairaspoissaolojen määrää on saatu pidettyä pitkään siedettävällä tasolla, mutta on organisaatioita, joissa kehitys on huolestuttava. Yhden prosenttiyksikön pudotus sairaspoissaolopäivien (6.25%) määrässä toisi säästöä yli miljoonaa euroa, josta osa voitaisiin sijoittaa henkilöstön työkykyä tukeviin hankkeisiin ja oravanpyörä olisi valmis. Hyvinvointi työssä ja työn tuottavuus kulkevat käsi kädessä, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko, Työhyvinvoinnilla tu- Det går bra för Vasa! I väntan på att Ikea öppnar har vi dock varit tvungna att läsa mindre smickrande rubriker i tidningarna om vår organisation. En av dem gäller personalmängden i förhållande till jämförelsestäderna. Från jämförelsen saknas dock en viktig faktor, nämligen kommensurabiliteten. På personalmängden inverkar väsentligt om servicen produceras av utomstående eller exempelvis via en samkommun. Det saknas alltså en djupgående granskning. Kanske vi inom en rimlig tidtabell får jämförbara uppgifter. Sjukfrånvaro och olycksfall i arbetet som de viktigaste mätarna för arbetarskyddet beskriver både individens och arbetsgemenskapens tillstånd. De här nyckeltalen är även direkt förbundna till de ekonomiska mätarna. Hos oss har antalet sjukfrånvarodagar länge kunnat hållas på en tolerabel nivå, men det finns organisationer där utvecklingen är bekymmersam. En sänkning på en procentenhet i antalet sjukledighetsdagar (6,25%) skulle medföra en inbesparing på över en miljon euro, av vilket en del kunde placeras i projekt som stöder personalens arbetsförmåga och ekorrhjulet skulle stanna. levaisuuteen-semi- naarissa. On siis tärkeää huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, myös talouden taantuman aikana. EU:n tutkimuksissa on todettu että työhyvinvointiin panostettu euro tulee 3-5-kertaisena takaisin. Tämä on toki tiedetty jo pitkään, vai onko? Kukapa meistä ei sijoittaisi näillä kertoimilla? Työntäyteinen vuosi on lopuillaan, työviikot ovat menneet kuin liukuhihnalla, vuosikin alkaa tuntua lyhyeltä ajalta. Pitää juosta pysyäkseen paikallaan, totesi eräs kollegani. Miksi Hullut Päivät jatkuvat?, otsikoi Tom Lundberg Ykköset lehdessä eikä hän puhunut Stockmannista. Hengähdetään hiukan edes Jouluna! Tapio Lehto, työturvallisuuspäällikkö Välbefinnande i arbetet och arbetets resultat går hand i hand, konstaterade omsorgsminister Paula Risikko på ett seminarium om arbetshälsan i framtiden. Det är alltså viktigt att se till personalens välbefinnande, även under tider med ekonomisk recession. I EU:s undersökningar har konstaterats att en euro som satsats på välbefinnande i arbetet kommer tillbaka 3-5-faldigt. Det här har man visserligen vetat om redan länge, eller har man? Vem av oss skulle inte göra en placering med de här koefficienterna? Ett arbetsfyllt år är snart till ända, arbetsveckorna har gått som på löpande band, också ett år börjar kännas som en kort tid. Man måste springa för att hållas på plats, konstaterade en av mina kolleger. Varför fortsätter Galna Dagarna?, skriver Tom Lundberg i en rubrik i tidningen Ykköset och han talade inte om Stockmann. Låt oss dra andan en stund i alla fall under Julen! Tapio Lehto, arbetarskyddschef SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Seurakuntien joulutervehdykset Församlingarnas julhälsningar 4 Hyvä hoito on jokaisen oikeus 5 Joulu alkaa osaston jouluvalmisteluista 6 Tekninen virasto 30 vuotta 6 Ethän laita kinkunrasvoja viemäriin - Du häller väl inte stekfetter i avloppet 7 Joulu Pilvilammen vesilaitoksella 8 Vahdinvaihto satamassa 9 Opettaja kävi työharjoittelussa toisella puolella maailmaa 10 Ammattiopisto löysi prosessien avulla yhteiset työskentelytavat 11 VAO:lle ja Vakk:lle moderni, yhteinen kirjasto 11 Avlägg datakörkortet 12 Hoiva-TET 13 Ope-TET 14 Kaupunki juhli 40 ja 30 vuotta palvelleita työntekijöitään 15 Rekrytering - nyckeln till framtida framgång? 16 Vireä Vaasa liikuntatarjotin 18 Viheralueyksikön työntekijät saivat kiitosta työstään 19 Ilmoituksia Kannen kuva: Leila Roininen Huurretta VERKKOTUULI n:o 4-2009 on ilmestynyt 18.11.2009 henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: http://intra.vsa.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai ulkoa http://www1.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ Sisältö: Tekstiilitaiteilija Maisa Turunen-Wiklund esittäytyy Pohjanmaan museossa Kaupunginkirjasto Facebookissa Vaasa LittFestVasa 2009 Esimiehen rooli viestinnässä Sehän löytyy Intrasta! Liikenneraittiuskampanjan historiaa Kansalaisinfon joululahjaideoita Työsuojeluvaalit Tietotekniikkaa henkilöstökoulutuksena Musiikkimatka barokkiin Kulttuurivirasto tiedottaa 2

MERITUULI - HAVSVINDEN Seurakuntien joulutervehdykset Församlingarnas julhälsningar Vaasan kaupungin ja seurakunnan työntekijät tekevät monilla aloilla hedelmällistä yhteistyötä. Yhteistyö on luontevaa jo siksi, että molemmilla on tahto edistää vaasalaisten parasta. Seurakunnassa olemme iloinneet muun muassa siitä, että olemme saaneet kutsuja päiväkoteihin ja kouluihin. Erityisesti lasten vanhemmat ovat tuoneet ilonsa siitä, että lapsen tasapainoiseen kehitykseen, iloiseen elämään ja eettiseen kasvuun kiinnitetään huomiota. Taannoin koetettiin poistaa suvivirsi kouluista ja päiväkotien joulujuhlista kristilliset joulukuvaelmat sekä Enkeli taivaan laulaminen. Jokainen voi tykönänsä kuvitella, millainen itse asiassa olisi ateistinen joulu? Luonnollisesti myös ateistisilla filosofioilla on puheoikeus, mutta mielestäni on hyvä kuulla myös selvän ihmisten enemmistön mielipide: päiväkotien ja koulujen uskontokasvatusta tarvitaan, seurakunnan diakonian yhteiskunnalliselle työlle ja nuorisotyölle kaupungissamme on tilaa ja sairaaloissa sekä vankiloissa papillekin on paikkansa. Vaasassa asiat ovat hyvin: ovet ovat auki myös sille hyvälle, jota seurakunnan työntekijät tahtovat antaa etenkin lasten ja nuorten hyväksi. Siitä lämmin kiitos! Tahdomme puolestamme olla tukemassa kaupungin kaikkia työntekijöitä, 6/2009 jotta kannustava ja avoin ilmapiiri saisi entisestäänkin keskellämme lisääntyä ja että jaksaisimme yhdessä tehdä työtä paremman tulevaisuuden puolesta. Jouluna meitä kutsutaan hiljentymään Joulun lapsen ihastelemiseen. Saamme rauhoittua kuulemaan ihmeellistä sanomaa joulun tähden alla. Siunausta Jouluusi! Krister Koskela kirkkoherra, Vaasan suomal. srk. Våra traditioner ger oss igenkännandets glädje varje år. Högtiderna skapar regelbundenhet, de ger en särskild rytm i livet. De skapar balans mellan arbete och vila, skolgång och lov. Genom traditionerna får dagarna och veckorna som ser lika ut, en mening. Julen är inte bara tomtar, kommers och köplust. Julen inbjuder till eftertanke om vem Gud är. Adventstiden är kort. Hinner vi under den tiden stilla oss inför den stora frågan: Vem är Gud? Räcker tiden till? Hör vad julevangeliet säger: Vid den tiden utfärdade kejsar Augustus en förordning om att hela världen skulle skattskrivas Det är Jesus, barnet, som är utgångspunkten för vårt julfirande, inte julklapparna, julgranen, tomten, festmaten, inte ens julaftonen utan juldagen, den stora dagen, som gryr när klockan slår tolv. Jag tror det är viktigt för var och en att kunna stanna upp och bli stilla, oavsett om vi gör det i en kyrka, eller i hemmet tillsammans med familj, eller kanske ensam vid radio eller TV. Att bli stilla inför julens evange-lium, där det berättas om ett barn som föds i ett stall i Betlehem, lindas och läggs i en krubba - att lämna julens glam och stoj för en stund och få upp-leva julens mysterium, är viktigt för alla. Bibeln, liksom kyrkoårets alla högtider, talar till oss med ett symbolspråk. Det handlar om dig och mig som är ska-pade att likna Gud och vår väg mot Honom. Julförberedelser är i full gång, hinner vi bereda oss? Räcker tiden till? Den som stillar sig får uppleva att Jesusbarnet börjar tala om stillhet, ro och frid. Helt andra saker än det vi upplever i folksamlingen, hetsen och jakten på den perfekta julklappen. Den perfekta julklappen behöver du inte söka på torg eller i affärer, du behöver inte virka eller snickra ihop den. Gåvan, Barnet, har redan getts dig. Vår tid och Guds evighet möts i det lilla barnet, julens Barn. Varje stund Föds ett barn någonstans Ge det kärlek. Varje stund släcks ett liv någonstans. Ge det frid. Varje stund är just nu. Varje stund bär oss du, Gud. Tor-Erik Store Kyrkoherde i Vasa svenska församling Joulu markkinamiesten ehdoilla? Tälle ajalle on tyypillistä se, että kaupallinen joulumaailma näkyy ympärillämme yhä kiihtyvällä tahdilla aina vain aikais e m m i n. Markettien kassojen ympärillä suklaavuoret sen kun vaan kasvavat vuodesta toiseen suuremmiksi, samoin näyttää käyvän pakkauskokojen. Markkinoille tuodaan yhä houkuttelevampia ja kiiltävämpiä tuotteita. Se julistaa joulusanomaa: Nauti ja konsumoi joulu jo vaikka heti! Muistan Helsingissä asuessani suuren ulkomainoksen, joka ripustettiin tavaratalon seinälle. Siinä sanottiin: Osta joulu meiltä! Monesti mietin että hyvä, mennään sitten ostamaan se: Päivää, saisiko sata grammaa joulua! Mikä on tämä joulu joka on myynnissä ja joka heti joulun jälkeen dumpataan alennushinnoin? Kristitylle joulussa on myös sisältö eikä se ole pelkästään höttöä tai kiiltoa. Ennen muuta tulee mieleen sana valo ja Kristus on tuo valo. Vapahtajan vaatimaton syntymä luolassa on jotain paljon suurempaa kuin marketeissa soivat petteripunakuonot ja makeiskääröt. Maailmassa on toisin. Ei voi olla ihmettelemättä kuinka tässä näin kävi ja emmekö me ihmiset ole vieläkään oppineet? Kirkossa emme opeta markkinatalouden riemusanomaa vaan jotain tyystin muuta. Kirkko ylläpitää toivon sanomaa. Se on ylösnousemuksen ja pelastuksen toivo, joka on Kristuksessa. Ja tämän toivon kautta peilaamme joulua ja siihen liittyviä tapoja. Nyt ei pidä ymmärtää niin etteikö joulua ikään kuin saisi viettää lahjoineen ja pukkeineen. Toki saa mutta miksi ihmeessä pukit ja lahjat ja kiire ja kiilto ovat napanneet pääroolin ja itse juhlan varsinainen alkusyy on sivuroolissa, jos siinäkään? Toivoa sopii, että muistaisimme kaiken touhun ja tohinan keskellä joulun ihan oikean merkityksen ja sen ettei joulu ole myynnissä eikä sitä voi ostaa kappale- tai kilohintaan. Myös kirkossa olemme aloittaneet jouluvalmistelut. Joulupaasto alkoi jo marraskuun puolivälissä mutta päinvastoin kuin tämä maailma, jouluun valmistaudutaan hiljaisuudessa ja ikään kuin kierroksia vähentäen. Kaiken kattava ajatus on että juhlat vietetään juhlina eikä niitä konsumoida etukäteen. Juhlat juhlina ja paastot paastoina. Kuljemme kohti juhla-aikaa ja suuntaamme kohti valoa. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. (Jesaja 9:1) Siunattua ja kiireetöntä joulunaikaa! Kristus syntyy kiittäkää! isä Matti Wallgrén pyhän Nikolaoksen kirkon pappi 3

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Hyvä hoito on jokaisen oikeus TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Näin toteaa tämän vuoden helmikuussa johtavana ylihoitajana sosiaali- ja terveysvirastossa aloittanut Arja Tuomaala. Uusi työ uudessa organisaatiossa on haasteellista. Työyhteisön antama tuki ja apu on ollut ensiarvoisen tärkeää. Kohta vuosi johtavan ylihoitajan tehtävissä on takana. Millainen vuosi tämä on ollut? En ole aikaisemmin ollut Vaasan kaupungin palveluksessa. Kun tulee toisesta organisaatiosta, tässä on niin paljon uutta. En tunne organisaatiota, sen toimintatapoja enkä henkilöstöä, ja tehtävä on uusi ja vaativa. Mielenkiintoinen ja haasteellinen vuosi, joka kyllä on vienyt energiaa! Mistä tehtävistä tulit tänne? Olin Vaasan keskussairaalassa 24 vuotta, sädehoidossa, röntgenosastolla osastonhoitajana, vt. ylihoitajana, Pro viisikko-projektissa kehittelemässä netti-laboratoriota ja viimeksi koulutussuunnittelijana. Työn ohella opiskelin hallintotieteitä ja valmistuin hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2000. Koko perusterveydenhuollon maailma ja sen ymmärtäminen on minulle uutta. Ymmärtääksensä tätä päivää ja pystyäkseen visioimaan huomista pitäisi tietää, mitä aikaisemmin on tehty. Olen kiitollinen, että tämä työyhteisö on ottanut minut lämpimästi vastaan. Olen saanut apua ja tukea aina, kun olen tarvinnut ja osannut sitä kysyä. Millaisia johtavan ylihoitajan työpäivät ovat? Toimintasäännön mukaan työni on hoitotyön johtaminen ja kehittäminen yhteistyössä tulos- ja palvelualueiden esimiesten ja ylihoitajien kanssa. Olen jatkuvasti yhteistyössä terveyspalveluiden ja laitoshoidon kanssa. Lisäksi välinehuolto ja fysioterapia, röntgen ja hammashuollon hoitohenkilökunta Arja Tuomaala työpapereitaan tutkimassa. ovat suorassa alaisuudessani. Yksi tärkeimmistä asioista on rekrytointi. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttiin juuri rekrytointityöryhmämme loppuraportti, missä rekrytoinnin tärkeyttä korostettiin. Esimerkiksi sosiaali-terveystoimen työhönotto tulee siirtymään keskikaupungille pääterveysasemalta ja on näin helpommin tavoitettavissa. Eläköidymme noin 40 hengen vuosivauhtia. Siihen pyrimme vastaamaan olemalla yhteydessä kouluihin ja saamaan sieltä uutta työvoimaa. Yhteinen haaste henkilöstöpalveluiden ja oman henkilökonttorimme kanssa on henkilökunnan jaksamisesta huolehtiminen. Pääsääntöisesti päiväni koostuvat neuvotteluissa ja työryhmissä mukana olemisesta ja vaikuttamisessa sitä kautta. Eilen suunnittelimme koulun, keskussairaalan ja perusterveydenhuollon yhteistä hanketta. Iltapäivän olin HR-tiimissä, missä suunnitellaan henkilöstöpolitiikan kehittämistä eri hallintokunnissa. Tiistaina oli ns. palkan harmonisointi koskien Laihian, Vähäkyrön ja Vaasan terveystoimien yhdistymistä. Sitten teimme perehdytysohjeistusta sijaisille. Lähihoitajatyöryhmässä suunnittelimme lähihoitajien koulutusta oppisopimuksella. Säästöt ja hoitotyö millainen yhtälö se on? Siihen vaikuttaa se, miten jatkossa menee. Jos nyt säästetään 5 euroa, tuleeko se vuoden tai kahden päästä 30 euron menona takaisin. Meillä on velvoitteemme ja potilailla oikeudet ja tarpeet. Nytkään ei ole riittäviä resursseja. Viime kädessä säästöt rassaavat asiakasta, potilasta ja henkilökuntaa. Jokainen haluaisi antaa hyvän ja laadukkaan hoidon ja toisaalta; se on jokaisen oikeus. Joulu on tulossa. Oletko viettänyt sairaalan jouluja? Minulla ei ole koskaan ollut sairaalan joulua, mutta perheessä olemme kyllä viettäneet sellaisia jouluja, että toinen perheenjäsen on ollut jouluna töissä. Mieheni Risto on leikkaussalissa sairaanhoitajana. Millaisen joulun aiotte viettää? Joulun vietto riippuu siitä, millainen perhekokonaisuus meillä on jouluna. Meillä on kaksi aikuista poikaa, jotka ovat opiskelemassa. Ilkasta tulee sairaanhoitaja ja Olli- Pekka opiskelee kaupallista alaa. Pojilla on tyttöystävät. Joulu muodostuu poikien liikkumisten ja miehen työvuorojen mukaan. Vierailu Kauhavalla asuvien vanhempieni luona kuuluu myös jouluumme. Mitä harrastat? Harrastukseni vaihtelevat. Poikien muutettua pois kotoa jäi tyhjä pesä. Pyöreitä täyttäessäni lahjaksi saamani villakoira täyttää sitä paikkaa. Se on vasta neljä kuukautta vanha ja vie ainakin alkuvaiheessa kovasti paljon vapaa-aikaa. Mieheni 50 vuotta täyttäessään toteutti nuoruutensa unelman ja hankki moottoripyörän. Kesäaikana olemme ajelleet sillä kotimaassa. Tykkään lukea kirjoja, joissa on historiataustaa, elämänkertoja tms. Kävelyä tulee harrastettua koiran kanssa entistäkin enemmän. 4

Matkustelemme jonkin verran. Italiaa lueskelin joskus. Siellä olemme käyneet muutamia kertoja. Harrastukseksi voi lukea myös opiskelun. Opiskeluni työn ohessa hallintotieteiden maisteriksi kesti noin 8 vuotta. Ruokahalu kasvoi syödessä ja piti jatkaa aina vain pitemmälle. Nyt opiskelu on poikinut uuden työn. Miten huolehdit jaksamisestasi? Minulla on kautta työelämäni ollut sellainen onni, että on aina ollut joku, jolle olen saanut purkautua. Se on ollut joku lähityökaveri tai joku ystäväpiiristä. Olen hyvä ottamaan päiväunia. Jaan päivän kahtia. Kun työstä kotiin tultua juo kupin kahvia ja ottaa tupluurit, jaksaa taas kummasti. Elämäsi ohjenuorat? Elä tässä hetkessä ja nyt niin, että elämänilo löytyy jokaisesta päivästä. Tee tästä päivästä paras mahdollinen itsellesi. läheisillesi ja työssäsi. Tartu tilanteisiin, ongelmiin ja haasteisiin. MERITUULI - HAVSVINDEN Joulu alkaa osaston jouluvalmisteluista Kun laitamme täällä joulukoristeita, ikkunoihin tähtiä ja kukkia pöydille, niin kyllä se joulumieli tulee myös itselle, hoitajat Lisen Back ja Ulla Niemelä kaupunginsairaalan osasto 6:lla kertovat. Osasto 6 on psyko-geriatrinen osasto. Potilaat voivat olla hyvinkin liikkuvaisia, mutta muuten hoidettavia. Lisenillä on viisi lasta, jotka tulevat kotiin jouluksi. Jos työvuoro osuu joulunpyhille, joskus se varmaan tuntuu kodin joulussa, Lisen myöntää. Mutta muu perhe tietää etukäteen, että näin pitää olla. Tässä ammatissa on itsestään selvää, että töissä ollaan myös juhlapyhinä, hän toteaa. Ullan 15-vuotias poika ymmärtää hyvin, että äidin työvuorot voivat osua myös jouluun. Jos on töissä, kyllä se joulu tuntuu joululta täälläkin. Sitten on kotona toinen joulu, kun on päässyt kotiin. Eikä joulu ole vain se jouluaatto. On joulujuhlia ja joulukonsertteja. 6/2009 TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Osastonhoitaja Liisa Murto kertoo, että sairaalamaailmassa olevilla on yhtä monta vapaata kuin muillakin. Ylimääräiset vapaapäivät ovat vain joskus muulloin ja kyllä viikkovapaatkin kivoja ovat! Sijaiset mahdollistavat mahdollisimman monelle jouluvapaan. On niitä, jotka haluavat olla joulun töissä. Olemme niin erilaisia ja eri elämäntilanteissa. Lisen Back (istumassa) sekä Ulla Niemelä ja Liisa Murto jouluessuissaan. Joulun tuntua arkitoimien ohella Tietysti jouluna ovat ne samat vatsan toiminnat, jotka on pakko hoitaa, ei se joulu siinä arkipäivistä eroa, hoitajat toteavat. Hyvin harvat potilaista menevät kotiin jouluksi. He ovat jo siinä kunnossa, että eivät enää kykene kotiin menemään. Me tuomme joulun heille. Yritämme luoda rauhallista joulun tunnelmaa. Täällä on jouluruokaa ja herkkuja, suklaata. Laitetaan kaikille potilaille joulupaketit ja joulupukki vierailee aattona. Käymme ostamassa potilaille vaatteita tai jotakin muuta kivaa heidän rahoillaan, jos ei omaiset tuo. Potilaan omahoitaja huolehtii näistä. Katsotaan jouluksi vähän parempia vaatteita. Kyllähän he nauttivat itsekin, kun on jotain nättiä päällä. Vapaaehtoisia esiintyjiä ja kuorovierailuja toivomme. Potilaat huomaavat heti, kun joku ulkopuolinen tulee tänne, joku muu kuin me. Ollaan paljon fiksummin. Me olemme niitä tavallisia, tuttuja. Osaston omaa joulujuhlaa vietetään 9. joulukuuta. Silloin herkutellaan, on musiikkia, omaisia kutsutaan mukaan. Henkilökunnan perinteinen puurojuhla on 21. joulukuuta. Aamusta osaston hovikeittäjä aloittaa puuronkeiton ja puuro syödään puolenpäivän aikaan. 5

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Tekninen virasto 30 vuotta - ONNEKSI OLKOON! Tekninen virasto eli Kirkkopuistikon virastotalo, täyttää joulukuussa mukavan pyöreät 30 vuotta. Talon on suunnitellut arkkitehti Asko Halme. Hän oli kaupunginarkkitehti v. 1976 94. Muita hänen suunnittelemiaan julkisia rakennuksia Vaasassa ovat Kappelinmäen päiväkoti, Vaskiluodon matkustajaterminaali, Teeriniemen koulu ja päiväkoti, Kappelinmäen koulu, Länsimetsän päiväkoti ja Monitoimitalo Variska. Tekninen virasto sijaitsee, kuten C.A.Setterberg on kaavassaan määrännyt - julkiset rakennukset ryhmittymään kirkon ympärille. Talo on neliönmuotoinen, ja sen keskellä on kattamaton sisäpiha. Punatiilijulkisivut sitovat rakennuksen C.A. Setterbergin suunnittelemiin kaupunginkirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon, sekä muihin lähirakennusten suuriin tiilipintoihin. Rakennusurakoinnin 5090 m 2 :n ja 22 660 m 3 :n suuruiseen taloon teki rakennustoimisto A. Hakoranta. Rakennus oli 30 vuotta sitten edistyksellisesti ilmalämmitteinen. Eli lämpöpattereita ei ole juurikaan, vaan sisään johdettu ilma lämmitetään mm. valaistusta hyväksikäyttäen. Virastotalon valmistuttua sisään pääsivät muuttamaan aiemmin hajallaan sijainneet teknisen viraston osastot, mm. arkkitehtiosasto, rakennusosasto, mittausosasto, koneosasto ja vesihuolto-osasto sekä jonkun aikaa rakennuksessa ollut kaupunkisuunnitteluvirasto. Ensimmäiseen kerrokseen muutti siinä edelleen oleva keskustan terveyskeskus. Tänä päivänä taloon ovat sijoittuneet: Vaasan Talotoimi -liikelaitos, sekä Teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluvista yksiköistä Katutoimi, Kiinteistö- ja vihertoimi ja Yhteispalvelut. Sekä osa kaupungin palkanlaskijoista on rakennuksen toisessa kerroksessa. Terveyskeskus ja hammashoitola mukaan lukien on talo yli sadan ihmisen työpaikka. Lisäksi asiakkaita käy päivittäin 80 100, joista suurin osa asioi terveyskeskuksessa, neuvolassa tai hammashoitolassa. Merkkipäivää vietämme työn merkeissä. Lähde: Asko Halme, Jussi Hallasmaa: Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965-1985 TEKSTI: EVA HUDD KUVA: JAAKKO J. SALO Joulu lähestyy... Ethän kaada kinkunrasvoja viemäriin? Julen kommer... Du häller väl inte stekfettet i avloppet? Kinkunpaistorasvaa ei saa kaataa viemäriin. Kaadettaessa kuumaa kinkunpaistorasvaa wc-pöntön kautta kylmään viemäriveteen, se hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistöjen omissa putkissa. Kiinteistön putkien aukaisun maksavat kiinteistön asukkaat. Kinkunpaistorasvan kannattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä joko keittiöjäteastiaan tai kompostoriin. Jäähtyneen rasva voi myös kaataa erilaisiin paketteihin - esimerkiksi maitotölkkiin - jolloin se on helppo viedä keittiöjäteastiaan. Rauhallista joulua ja Onnellista uutta vuotta! Fredlig jul och Gott nytt år! Fettet från skinkan får inte hällas i avloppet. När man häller det heta fettet i toalettstolen där vattnet är kallt stelnar fettet och kan lätt leda till stopp i fastighetens ledningar. Rensningen av ledningarna bekostas av fastighetens invånare. Låt fettet i stället stelna och svalna ordentligt och lägg det sedan i köksavfallskärlet eller i komposten. Det avsvalnade fettet kan också hällas t.ex. i mjölkförpackningar och sedan läggas i köksavfallskärlet. 6

MERITUULI - HAVSVINDEN Joulu Pilvilammen vesilaitoksella 6/2009 TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Pilvilammen vesilaitoksen joulu on hiljainen. Joku viidestä koneenkäyttäjästä päivystää vuorollaan valvomossa myös jouluna. Yksi heistä on Toni Santikko. Tänä jouluna Toni on jouluaattona aamuvuorossa ja joulupäivänä hän tulee töihin vasta iltakymmeneltä. Kyllä joulu täällä aika yksinäinen on, Toni toteaa. Toki joulupäivänä pääsee vähän näkemään sukulaisia, kun tulen vasta illalla töihin. Arkisin työajan ulkopuolella, viikonloppuina ja juhlapyhinä ympäri vuorokauden, on vain yksi mies valvomossa. Hän hälyttää tarvittaessa apuun kotona olevan päivystäjän, ja ottaa yhteyttä päällikköön, jos tulee joku todella erikoinen tilanne. Joulukoristeet luovat tunnelmaa valvomon yksinäiseen jouluun Nina, meidän laborantti, koristelee aina tämän paikan ja tekee joulutunnelman tänne. Meillä on tuolla nurkassa pieni kuusi. On kynttelikköjä ja tonttuja ikkunoissa ja piparkakkuja tarjolla kahvin kanssa. Olen täällä monet kinkut ja kalkkunat syönyt. Ei se ihan sama ole kuin tyttöystävän sekä vanhempien, sisaruksien ja isovanhempien kanssa syöminen. Yleensä olemme mummin luona isolla porukalla, Toni kertoo. Toni on ollut Vesilaitoksella 14 vuotta. Koulutukseltaan hän on koneautomaatioteknikko ja hänellä on suoritettuna EU-vaatimusten mukainen, ajokorttia vastaava kortti vedenpuhdistuksesta, joka oikeuttaa tähän työhön. Valvomon pöydän ääressä Toni Santikko tulee tänäkin jouluna viettämään pitkän tovin. Prosessin suhteen joulu ei paljoa eroa muista päivistä. Vedenkulutus vähenee jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin esim. juhannuksena. Tietokoneelta näemme senhetkiset kulutukset, analysoimme ne ja sen mukaan säädämme prosessia. Minun pitää ymmärtää myös käytännössä, mitä teen. Tässä työssä ei voi elää tässä hetkessä. Pitää osata ennakoida, millainen päivä tulee huomenna tai minkälainen tilanne on esim. viiden tunnin päästä. En muista, että jouluna olisi sattunut mitään erityistä. Tietysti aina kun on talvi, kovat pakkaset voivat tuoda muutosta. Kaikkien Vaasan Veden laitosten puhelinpäivystys on täällä. Jos jollakin jäätyy putki, puhelu tulee meille ja ohjaamme asian eteenpäin. Meille kuuluu alueen valvonta Pilvilammen vesilaitoksella, mutta joulu on rauhallista aikaa, eipä täällä silloin ulkopuolisia liiku. Ihminen valvoo yötä päivää prosessia Valvonta ei tarkoita, että olisimme silmät koko ajan ruudulla. Kuvaruudun ylälaitaan tulee ilmoitus, josta näkyy, mikä osa hälyttää ja missä on vika. Lisäksi kuuluu pieni piippaus. Jos tulee tärkeysasteikossa 1-asteen hälytys, summeri soi koko laitoksessa. Mitään suuria vahinkoja ei ole sattunut ihan siitä syystä, että täällä on aina joku. Jos valvonta olisi koneellista, täältä lähtisi esim. tekstiviesti kännykkään jollekin henkilölle, apu tulisi myöhässä. Ihminen pystyy analysoimaan heti, onko kyseessä vikahälytys. Kun tiedetään, että valvomme prosessia 24 tuntia vuorokaudessa, se muodostaa turvan ihmisille. 7

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Vahdinvaihto Vaasan satamassa Satamajohtaja Lars Holmqvist on niitä harvoja virkamiehiä, jotka on valittu uudelleen samaan tehtävään. Ensimmäisen kerran hänet valittiin satamakapteeniksi 29- vuotiaana vuonna 1974 Suomen nuorimpana satamakapteenina. Neljän ja puolen vuoden jälkeen veri veti takaisin merille. Seilattuaan viisi vuotta yliperämiehenä Vaasan Laivoilla Sundsvallin ja Uumajan reiteillä satamakapteenin virka oli jälleen auki ja Holmqvist valittiin siihen uudelleen 1.3.1984. Keväällä 1986 satamakapteenin virkanimike muutettiin satamajohtajaksi. Kymmenen vuotta hän ehti olla Suomen virkaiältään vanhin satamajohtaja ja nyt, eläkkeelle jäädessään, hän oli vanhin myös iältään. Viimeinen työpäivä oli 11. marraskuuta ja varsinaiset eläkepäivät koittavat helmikuussa 2010. Tämän päivän byrokratia ei ole mitään verrattuna siihen, mitä se oli ennen. Silloin oli pyyhekumimomenttia, lyijykynämomenttia ja paperimomenttia. Kaikki piti olla niin tarkasti hoidettua. Kun tuli elektroninen laskukone, satamakapteeni lainasi sitä varovasti, että älkää vain rikkoko. Nyt jokaisella on tietokone, Holmqvist muistelee. Työurasi merkittävät virstanpylväät? Merkittävin oli se, kun meistä 1991 tehtiin liikelaitos. Silloin pystyi syvällä rintaäänellä puhumaan, että tämä on meidän itse tienattua rahaa. Toinen hieno merkkipaalu tuli 22.5.2003, kun Lassen laituri vihittiin ja otettiin käyttöön. Se on sellainen merkkipaalu, joka ei unohdu ja oli niitä harvoja kertoja, joina olen pukeutunut univormuun. Juhlistin tilaisuutta ja pistin oikein koreat vaatteet päälle. Nimi säilyy, vaikka lähdetkin! No, jos ei tuo Teijo sano, että kyllä sille pitää parempi nimi keksiä ja rupea sitä muuttamaan. Onneksi olen jo sen verran vanha ihminen ja arvostan historiaa, että en lähde täällä mitään nimiä muuttamaan, miehet veistelevät. Valtikka vaihtuu: Lars Holmqvist jättää sataman luottavaisin mielin seuraajalleen Teijo Seppelinille. Mitä meidän tulisi tietää Vaasan Satamasta? Satamajohtaja Lars Holmqvist vastaa: Vaasan Satama on liikelaitos, joka pyörittää toimintaansa omalla tulorahoituksellaan sekä maksaa valtuuston määräämän summan kaupungille. Liikelaitospäätös tehtiin vuonna 1991. Sataman kehittämisen kannalta se on ollut yksi tärkeimmistä päätöksistä. Tämän jälkeen satamalla on aina ollut omaa, korvamerkittyä rahaa. Vaasan Satama on tuontisatama. Liikenteemme on noin 1 500 000 tonnia, josta tuonnin osuus on noin 1 200 000 tonnia. Tärkeimpiä tuontiartikkeleita ovat hiili, öljy ja rehuraakaaineet. Vienti on rekka-autokuljetukset ja vilja. Meillä on säännöllinen, ympärivuotinen laivayhteys Ruotsin Uumajaan. Laivakäyntejä vuodessa on noin 550. Satamaliikenteestä johtuvia rekkoja tulee RG Linella n. 13500 ja matkustajia menee n. 70000. Satamasta generoituu muuta rekkaliikennettä Vaskiluodon sillan yli n. 20000 rekkaa. Millaisen sataman jätät seuraajallesi? Velattoman. Suht hyvässä kunnossa olevan, josta on hyvä jatkaa. Miten haluat evästää Teijo Seppeliniä työhönsä? Tunnen Teijon jo pitemmältä ajalta. Olen seurannut hänen uransa kehitystä. Ei häntä tarvitse mitenkään evästää. On ihan hyvä, että tulee uusia ihmisiä, jotka katsovat asioita uudelta kantilta. Uskon, että uusi ihminen huomaa sellaisia puutteita, joita minä en edes puutteiksi koe. Uusiin asioihin en puutu, mutta jos hän haluaa jostakin vanhasta tietää, että mitä varten se on näin, aina voi soittaa ja kysäistä. Jokaisella meistä on ollut jonkinlainen näkemys. Se on varmasti erilainen kuin sen toisen. Ainakin nyanssit ovat erilaisia. 8

MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2009 Entä eläkepäivät? Toivottavasti terveyttä riittää. Olen ollut 30 vuotta kaupungilla töissä. Toisena satamajohtajakautenani, joka kesti 26 vuotta, en ole ollut sairauden vuoksi pois töistä kuin yhden päivän. Tulemme varmaan vaimoni kanssa hoitamaan lastenlapsia ja matkustelemaan. Intian matka on helmikuussa tulossa. Siellä ollaan pari viikkoa. Ei enempää, kun meillä on se koira ja vaimon mielestä niin hienoa koirahotellia ei Vaasasta löydy, että meidän Roosa vietäisiin sinne. Tytär hyväksytään pariksi viikoksi sitä hoitamaan. Aloitan ammattimaisen golfinpeluun. Tavoitteenani on laskea tasoitukseni alle 15. Nyt se on 18. Olen pelannut golfia Vaasassa vuodesta 1982. Jo 1960-luvulla olin Kokkolassa herrojen mailapoikana. Minä vedin kärryjä ja sain taskurahaa siitä. Saadaanko nyt golfia pelaava satamajohtaja? Teijo Seppelin kertoo joskus vähän lämmitelleensä Amerikassa. En sano, että alkaisin pelata. Katsotaan. Jos saisi vaimon mukaan, kun golf vie niin paljon aikaa. Nyt harrastuksena on ollut poikien kuskaaminen futikseen ja muualle. Olen pienestä kakarasta asti ollut kiinnostunut tekniikasta ja ruuvannut moottoreiden parissa. Työstän metallia, hitsaan ja sorvaan. 1970-luvulla kiinnostuin elektroniikasta. Veneilyä harrastan. Sienestys ja marjastus otetaan mamman kanssa uudestaan käyttöön, kun aikaa tulee enemmän. Satamajohtajana 12.11. aloittanut merikapteeni Teijo Seppelin on vetokannakselaispoikia. Koti on aina ollut Vaasassa lukuun ottamatta sitä aikaa, kun hän kävi merikapteeniluokkia Turussa. Perheeseen kuuluu vaimo ja 19 ja 14-vuotiaat pojat. Olemme nyt vaimoni kanssa molemmat kaupungin palveluksessa, minä satamassa ja hän sairaanhoitajana Gerbyn terveyskeskuksessa, Seppelin kertoo. Heti ylioppilaaksitulonsa jälkeen 1978 Teijo Seppelin lähti merille. Merimieselämää, koulu ja armeija mukaan lukien, kesti 31 vuotta. Ensin hän oli Vaasan Laivoilla järjestysmiehenä, sitten laivapoikana. Varusmiespalveluksensa Seppelin suoritti Turun laivastossa ja lähti sitten isommille vesille valtameriliikenteeseen. Merikapteenin paperit hän sai Turun ruotsinkielisestä merenkulkuopistosta vuonna 1988. Valtameripurjehdukset vaihtuivat matkustaja-aluksiin, varustamoina Vaasan laivat, Viking ja Tallink Silja. Viimeksi hän oli päällikkönä Silja Europassa. Viimeinen työpäivä siellä oli 27.10.2009. Mikä sai hakeutumaan satamajohtajaksi? Minulla on suhteellisen pitkä meripalvelus takana. Olin siinä urani huipulla. Olin päällikkönä melkein 14 vuotta, työ oli jo pitkälti rutiinia. Välillä kurssi oli Turku, välillä Tukholma. Se oli ihan kivaa, mutta tuli tunne, että voisi tehdä jotain muutakin, saada uusia haasteita ja uudentyyppistä elämää. Kun tämä paikka tuli hakuun, ajattelin, että oman kotikaupungin ja syntymäkaupungin satamajohtajan virkaan ei tule mahdollisuutta päästä kuin yhden kerran elämässään. Millaisia haasteita uskot uuden tehtäväsi tuovan? Tämä on hyvin hoidettu satama. Pyrin ensiksi paneutumaan koko toimintaan, että pääsen sisälle asioihin. Haasteita tällaisessa tehtävässä on aina. Kun tulee vieraana, mielenkiintoista ja haastavaa ovat olleet keskustelut Lassen ja muiden kanssa. Jatkuvasti Lasse on avannut minulle ovia. Siitähän se kuva ja omat ajatukset muodostuvat. Opettaja kävi työharjoittelussa toisella puolella maailmaa Great Ocean Roadilla oli pakko pysähtyä välillä ihailemaan maisemaa. Australian kauneudesta Raija Tuomaalan mieleen jäi erityisesti myös sukeltelu koralliriutoilla. Vaasan ammattikorkeakoulun ohjelmoinnin lehtori Raija Tuomaala kaipasi 24 opetusvuoden jälkeen työelämään ammattitaitoaan ylläpitämään. Syistä harjoitteluun lähtemiselle oli ainakin oman ammattikuvan vahvistaminen ja työssä jaksamisen parantaminen, Tuomaala sanoo. Alunperin ei ollut tavoitteena lähteä ulkomaille, mutta VAMKin kansainvälisen toimiston kannustuksen seurauksena hän löysi itsensä lähettelemässä hakemuksia ympäri maailmaa. Vaivan arvoista Matkalle lähtö vaati melko paljon suunnittelua ja valmistelua eikä paikkaa tahtonut löytyä 14 hakemuksesta ja kymmenistä kyselyistä huolimatta. Vihdoin tärppäsi ja Raija Tuomaala pääsi Vaconin Melbournen toimistoon neljäksi viikoksi syksyllä 2008. Tehtäväksi hän sai valmistella survey-kyselyä tytäryhtiössä käyttöönotettujen tietojärjestelmien käytettävyydestä ja toimivuudesta. Välillä Tuomaala koki epävarmuutta työssä kielen kanssa ja mietti, saiko Vacon hänestä hyötyä. Hän on ilokseen kuitenkin kuullut että kysely oli otettu käyttöön ilman muutoksia. Työelämä ei tuonut suurempia kulttuurishokkeja. Australialainen on työteliäs ja rento työntekijä. Australialaisen työnantajan mukaan suomalaisia on vaikea ottaa töihin, koska he ovat niin hiljaisia. Vasemmanpuoleisesta liikenteestä hän kertoo näkevänsä vieläkin joskus painajaisia. Etenkin liikenneympyröissä piti miettiä tarkkaan, miten ajaa. Harjoitteluun lähtö osoittautui vaivan arvoiseksi. Tuomaala kertoo odotustensa täyttyneen; hän kehittyi kieli- ja tutkimustaidoissa ja vahvisti asiantuntijuuttaan monikansallisen yrityksen tietojärjestelmistä. TEKSTI: PIA LIEDES 9

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI JA KUVA: ANNE KYTÖLÄ Ammattiopisto löysi prosessien avulla yhteiset työskentelytavat Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä on tehnyt töitä prosessien parissa Vaasan ammattiopistossa elokuusta 2006 lähtien. Keväällä oli päätetty, että käytännöt on purettava prosessikaavioiksi, jotta neljästä eri koulutusalasta muodostuva oppilaitos löytää yhteiset tavat tehdä työtä. Prosessit kuvaamalla saimme yhteisen työkalun. Kun asiat käytiin läpi, tiedettiin mistä puhuttiin ja puhuttiin asioista samoilla termeillä. Ensimmäiseksi määriteltiin ammattiopiston ydinprosessi. Se löytyi helposti: kaikkien toimintojen ammattiopistossa on tuettava tärkeintä eli koulutus- ja kasvatusprosessia. Neuvoja Vakk:sta Hillevi kehuu Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Kalle Suomisen apua ja tukea prosessityöskentelyn käynnistämisessä. Vakk oli ehtinyt prosessien kuvauksessa pidemmälle ja Kalle Suominen osallistui lukuisiin kokouksiin ja neuvoi ja auttoi eteenpäin. Tällainen saattajavaihto olisi hyvä apu muillekin prosesseja tekeville. Kannattaa hyödyntää muiden kokemusta, vaikka jokaisen on tietenkin löydettävä juuri omalle organisaatiolleen sopivat ratkaisut. Päättymätön työ Prosessit eivät synny nopeasti. Hillevi muistaa, että vuosi meni, Oikealla asialla Prosessit pitäisi saada paremmin käyttöön. Nyt työntekijät eivät selvästikään tunne niitä riittävän hyvin, ammattiopiston kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä sanoo. ennen kuin ensimmäiset prosessien kuvaukset saatiin siihen vaiheeseen, että rehtori vahvisti ne allekirjoituksellaan oppilaitoksen käytännöiksi. Prosessityö alkoi siten, että ensin määriteltiin yhteisessä palaverissa, mitä erilaisia prosesseja talossa on koulutus- ja kasvatusprosessin lisäksi. Sitten näille havaituille ohjaus-, asiakkuus-, strategia- ja hallinnon prosesseille nimettiin omistajat, joiden vastuulla prosessien kuvaus ja kehittäminen on. Hillevi omistaa koulutus- ja kasvatusprosessin lisäksi ohjausprosessit, joihin sisältyvät esimerkiksi opiskelijahuolto ja opinto-ohjaus omine prosesseineen. Vaikka prosessityöhön menee paljon aikaa, työ on Hillevistä mielenkiintoista ja tarpeellista. Prosessit selkeyttävät asioita, ja olemme löytäneet niiden avulla omista käytännöistämme puutteita tai jopa virheitä, jotka on saatu korjattua prosessityöskentelyn ansiosta. Prosessit auttavat uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Talon tavoille on helpompi oppia, kun yhteisesti sovitut käytännöt löytyvät ammattiopiston intranetista kirjallisina. Prosessit nopeuttivat myös ammattiopiston intranet-uudistusta. Tekninen toteutus oli helppoa, kun ensin määriteltiin prosessityöskentelyn keinoin, mitä intranetilta halutaan ja mikä on tarpeellista. Prosessityöskentely ei periaatteessa lopu koskaan. Ammattiopistossa päivitetään nyt prosessit, kun oppilaitokseen on perustettu uusi koulutusala, ammatin oppimisen tuki. Toiminta- ja johtamisprosessien kuvaaminen ja niiden kehittäminen on koko maassa erityisen ajankohtaista juuri nyt, toteaa kehityspäällikkö Veikko Partanen hallintopalveluista. Toimintaympäristön muutostekijät, kuten sähköisten palveluiden ja asianhallintajärjestelmien kehitys, henkilöstön poistuma ja niukkenevat resurssit sekä sisäiset tekijät, kuten laatuajattelu, tuottavuusajattelu sekä tulosohjauksen riittämättömyys antavat aiheen toimintojen perusteelliselle tarkastelulle ja niiden parantamiselle. Vaasan kaupunki strategiansa mukaisesti pyrkii saattamaan prosessinsa toimimaan kitkattomasti, oli sitten kyseessä kuntalaisille suunnatut palvelut tai organisaation sisäiset toiminnot. On erinomaista, että myös VAO on muiden mukana kehittämässä toimintojaan lähtökohtana kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen prosessiajattelu, sanoo kehityspäällikkö Veikko Partanen. 10

MERITUULI - HAVSVINDEN VAO:lle ja Vakk:lle moderni, yhteinen kirjasto 6/2009 TEKSTI JA KUVA: ANNE KYTÖLÄ Ruutikellarintie 2:n pohjakerrokseen on rakennettu uusi, moderni kirjasto ja avoin oppimisympäristö, jotka palvelevat kahta oppilaitosta, Vaasan ammattiopistoa ja Vaasan aikuiskoulutuskeskusta. Aineistot ja kirjastoammattilaisten palvelut ovat opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan lisäksi myös kaikkien Vaasan kaupunginkirjaston asiakkaiden ulottuvilla, sillä kirjastot käyttävät samaa Pallas-tietokantaa ja lainaus tapahtuu kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Informaatikko Johanna Ekoluoman mukaan kirjastossa on runsaasti sellaista aineistoa, mitä ei Vaasan seudun muista kirjastoista löydy. Kokoelma edustaa oppilaitosten erityisaloja, kuten hoiva- ja palvelualaa, viestintää, liiketaloutta, matkailua, turvallisuusalaa, puhdistuspalvelualaa. Noin 10 000 niteen kirjakokoelman, 113 lehtivuosikerran, dvd- ja vhsaineistojen lisäksi kokoelma karttuu koko ajan sähköisellä aineistolla. Kirjasto on kolmikielinen: materiaaleja on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi kirjasto on saanut alusta asti runsaasti käyttäjiä. Hotellialan opinnot Vaasan ammattiopistossa syyskuussa aloittanut kenialainen Loyce Wantiru löysi Johanna Ekoluoman avustuksella etsimänsä kirjan. Tiedonhaun opetusta Opettajien työskentelyä ja oppituntien suunnittelua helpottaa, että he saavat kirjastosta materiaalia pitempiaikaiseen lainaan. Jos omasta kirjastosta ei löydy jotakin, se hankitaan lainaksi muualta tai ostetaan omiin kokoelmiin. Johanna kertoo kirjaston henkilökunnan seuraavan aktiivisesti molempien oppilaitosten erityisaloja. Kun uusia julkaisuja ilmestyy, niistä kerrotaan henkilökunnalle ja tiedustellaan, pitäisikö materiaali hankkia kirjastoon. Opettajilla ei välttämättä ole itsellä aikaa seurata uutuusmateriaalia. Kirjastoalan ammattilaisilta saa myös räätälöityä tiedonhaun opetusta. Avlägg DATAKÖRKORTET och bli en duktigare datoranvändare! Målgrupp: Anställda och företagare i Korsholm och Vasa. Innehåll: Datateknikens grunder, datoranvändning och datahantering, ordbehandling (Word), kalkylering (Excel), databaser (Excel), grafik (PowerPoint), Internet och e-post Deltagarna avlägger A-datakörkortet som är en nationell examen i datateknik. Tid: Utbildningstiden är januari-oktober 2010 med uppehåll under sommaren. Närstudier hålls tisdagar klockan 12.45-16. Start tisdag 26.1.2010 klockan 12.45! Plats: Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Smedsby. Pris: Undervisningen betalas av läroavtalsbyrån. A kortsintyget kostar 10 euro. Deltagandet i närstudierna räknas som normal arbetstid. Info: Lärare Tom Lillas på Korsholms vuxeninstitut, e-post tom.lillas@korsholm.fi och tfn 3277 264, informerar om studierna och om datakörkortet. På www.tieke.fi finns ytterligare information. Anmälan: Mia Malmsten på Vasa kustregions läroavtalsbyrå, tfn 325 3451 eller mia.malmsten@vaasa.fi, tfn 325 3474 eller tero.tikkanen@vaasa.fi. Anmäl dig senast onsdag 23.12.2009. 11

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Hoiva-TET tutustuttaa nuoria sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja työelämään Vaasan ammattikorkeakoulussa, Vamkissa järjestettiin lokakuun lopulla Hoiva- TET -päivä Variskan koulun ysiluokkalaisille. Päivä oli osa viikon mittaista, eri tahojen yhteistyönä toteutettua kokonaisuutta, jossa oppilaat saivat tutustua monipuolisesti sosiaalija terveysalan koulutukseen ja työtehtäviin. Oppilaat saivat päivän aikana reilun annoksen tietoa sosiaalialan opiskelusta sekä sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työstä. He pääsivät myös tutustumaan Vamkissa opetuskäytössä olevaan, lähes oikeaan leikkaussaliin, jossa voidaan simuloida ja demonstroida hoitotilanteita. Lisäksi nuorille kerrottiin opiskelusta ammattikorkeakoulussa ja opintoihin hakemisesta. Johan Kierämäki pääsi leikkaussalissa lehtori Riitta Koskimäen opastuksella kokeilemaan potilasnukelle intubaatiota eli kurkunpään tähystimen asentamista hapensaannin turvaamiseksi. Työelämään tutustuminen kiinteäksi osaksi oppilaanohjausta - Vamkin Hoiva-TET:n ansiosta voimme antaa laajalle joukolle nuoria tietoa ammattikorkeakoulussa opiskelusta ja sosiaali- ja terveysalan työmahdollisuuksista ennen kuin he valitsevat joko lukio- tai ammattiopisto-polun, kertoi Variskan koulun opinto-ohjaaja Marika Syväluoma tyytyväisenä. Hoiva-TET oli tarkoitettu niin tytöille kuin pojillekin, jotka ovat alasta kiinnostuneita. - Osallistuin, sillä halusin kuulla ja nähdä mitä kaikkea ala todella on, Heidi Lintula kiteytti nuorten ajatukset. Hoiva-TET toteutettiin Vaasassa nyt ensimmäistä kertaa. Variskan pilottikokeilun jälkeen sitä on tarkoitus kehittää edelleen ja jalkauttaa kaikkiin Vaasan yläkouluihin jo ensi syksyksi. Erilaiset Teho-TET - mallit ovat levinneet ympäri Suomen. Tekniikan alan TeknoTet on vaasalaisten oppilaitosten, yritysten ja Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n yhdessä kehittämä työelämään tutustumisohjelma, joka puolestaan on jo toiminut mallina muualla Suomessa toteutettaville ohjelmille. Vuonna 2008 Vaasassa käynnistyi Opetushallituksen rahoittama oppilaanohjauksen kehittämistoiminta, jossa yhtenä tavoitteena oli Hoiva-TET:n pilotointi Vaasassa. Taustalla on oppilaanohjauksen Hoiva-TET:ssä opastivat Vamkin opinto-ohjaaja Riitta Aikkola ja sosiaalialan osastonjohtaja Hans Frantz. He kertoivat alan opiskelusta ammattikorkeakoulussa ja monipuolisista työtehtävistä. 12

MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2009 TET- ja työelämäyhteydet -säderyhmä, jossa toimii lukuvuonna 2008 2009 muun muassa Vaasan kaupungin, työelämän, työ- ja elinkeinotoimiston ja Variskan koulun edustajia. Hoiva-TET -jaksolla alan työelämä ja koulutus kytkettiin yhteen kattavaksi kokonaisuudeksi. Variskan oppilaiden viikko alkoi Vaasan ammattiopiston lähihoitajaopintoihin tutustumisella, minkä jälkeen nuoret vierailivat pareittain päiväkodeissa, Invalidiliiton Validia-asumispalveluissa ja Setlementtiyhdistyksen hoivakoti Hopearannassa. Vamkin sosiaali- ja terveysalan koulutukseen tutustumisen jälkeen ryhmä vietti iltapäivän Pohjanmaan pelastuslaitoksella toiminnallisen ohjelman parissa. Sosiaali- ja terveysalalla pääsee lähelle ihmistä Sosiaali- ja terveysala tarjoaa laajan kirjon ammatteja, joissa saa tehdä työtä ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen elämän kaikilla osaalueilla. Alan arvostus on kasvussa, ja osaavia ja vastuullisia ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Sairaanhoitaja tekee vastuullista, monipuolista ja ihmisläheistä työtä hoitamalla potilaita ja heidän läheistensä kautta koko yhteisöä. Sairaanhoitaja on tiimityöskentelijä, joka vastaa myös itsenäisesti monista hoitotoimenpiteistä ja osaa toimia erityisosaamista vaativissa tilanteissa potilaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Ope-TET aineenopettajille Ope-TET:n aikana opettaja tutustuu kahden päivän aikana jonkin yrityksen toimintaan sen sijaan, että lähtisi perinteiseen luentotyyppiseen opettajakoulutukseen. Tavoitteena on lisätä opettajan työelämätietoisuutta ja lisätä koulun yhteistyötä työelämän kanssa. Mirva Vittaniemi Merenkurkun koulusta ja Katja Hyvönen Vöyrinkaupungin koulusta kertovat Merituulen lukijoille omista kokemuksistaan. Olin ope-tetissä Jurvan käsi- ja taideteollisessa kaksi päivää. Tämä oli upea tilaisuus päästä kurkistamaan toisen oppilaitoksen katon alle. Seurasin sekä opettajien että oppilaiden työskentelyä ja samalla tein tästä pienen filmin. Aikomukseni oli tehdä oppilaille esittelyfilmi tästä oppilaitoksesta, mutta loppujen lopuksi sain materiaalia vaikka millaiseen pikkufilmiin. Haastattelin mm. Mikki Paajasta (heidän kuvataideopettajaansa), joka oli kuin Suomen Picasso. Hänellä sattui juuri olemaan oma näyttely, jossa oli sekä kauniita veistoksia että silmää hiveleviä värejä kantavia taideteoksia. Filmille siis kertyi kaikenlaista materiaalia ja heidän Mikko Peräaho opasti minua siellä koko ensimmäisen päivän. Hän kertoi opetussuunnitelmista ja vei minua eri puolille esitellen kaikki eri puolet. Minulla jäi näistä päivistä upea olo, sillä kaikki ihmiset olivat niin mukavia ja ympäristö luova ja kiireetön Mikki Paajanen näyttää opetusmetodejaan. - kuin aika olisi pysähtynyt. Sain paljon uutta opetusmateriaalia ja mietittävää. Tekee hyvää ottaa pieni paussi omasta arjen rullauksesta ja käydä muualla. Taas sitä näkee omankin työnsä ihan uudella tavalla ja saa paljon uutta ajateltavaa! Suosittelen lämpimästi, Mirva Vittaniemi, Merenkurkun koulu Sosionomi toimii monipuolisessa ammatissaan joustavasti asiakkaan arjessa, yhteisöissä ja yhteiskunnan muuttuvissa tilanteissa. Työtä tehdään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa, jolloin keskeinen työväline vahvan ammatillisen perusosaamisen lisäksi on sosionomin oma persoona. TEKSTI: TIINA RAMSILA KUVAT: VESA SIRÉN Vöyrinkaupungin koulun opintoohjaaja Katja Hyvönen oli 2.11.Vaasan ammattiopistolla tekniikan puolella opinto-ohjaaja Jura Räsäsen työssä mukana. Päivän ohjelmassa oli mm. Tekno-TET - vastaanotto, arkistovaraston tyhjennystä, markkinointiryhmän kokous, yhdistelmäopintolaisten YO-kirjoitusinfo, kokousmuistion puhtaaksikirjoittamista ja ohjauskeskusteluja. Ope-TET -päivänsä hyötyinä Katja näkee verkostoitumisen, yhteistyön, opon työnkuvan erot, toisen asteen tutkintojen muutokset, oppilaille hän sai tarkempaa ja ajankohtaista tietoa, erilaiset työtavat, palaute/toiveet puolin ja toisin. Ope-TET -päiväänsä Katja kommentoi seuraavasti: Sain tarkennettua tietoa siitä, mitä voin tekniikan alan opinnoista op- pilaille kertoa. Erityisesti ihmetystä tuottavien yhdistelmäopintojen käytännöt kirkastuivat. Voin suositella Vaasan ammattiopistoa muillekin. Vaikka itse en sairastumiseni vuoksi päässyt työsaliin tutustumaan ammattiaineiden opettajan työhön, niin tutustujiin suhtaudutaan positiivisesti. Lisää Ope-tettiläisten kokemuksia seuraavissa Merituulen numeroissa. 13

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Kaupunki juhli 40 ja 30 vuotta palvelleita työntekijöitään 20 vuotta palvelleetkin saavat ylimääräisiä vapaapäiviä TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO 23.10.2009 kaupungintalon juhlasalissa järjestetyssä juhlassa kellon ja kunniakirjan jakoivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpää ja vt. henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto. 40 vuotta palvelleet saivat kellon sijasta lahjakortin. Kuulaopiston nuoret muusikot vastasivat juhlan musiikkiannista. Lopuksi juotiin kakkukahvit. Vaasan kaupunkia 40 vuotta palvelleet saavat lahjakortin lisäksi kaksi viikkoa palkallista vapaata. 30 vuotta kaupunkia palvelleet saavat kellon lisäksi viikon palkallista vapaata. 20 vuotta kaupunkia palvelleet saavat 3 päivää palkallista vapaata. Vapaata tulee työntekijän itse anoa työnantajalta. Loma annetaan vuoden kuluessa siitä, kun em. palvelusvuosien määrä Vaasan kaupungilla täyttyi. Vaasan kaupunki palkitsee työntekijöitään 3:n päivän palkallisella vapaalla myös ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta. 60 vuotta täyttäneet kokoaikatyötä tekevät saavat anomuksesta Vaasan kaupungin ikäohjelman mukaisesti joka vuosi 3 tai 5 ylimääräistä lomapäivää. Lisätietoja löytyy henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. 40 vuotta palvelleet Jokiaho Pirjo, Keskushallinto Särkiniemi Ulla, Kaupunginkirjasto 30 vuotta palvelleet Berg Paula, Katutoimi Berg Ulf, Gatusektorn Ekström Tanja, Sosiaali- ja terveysvirasto Gammelgård Lillemor, Verket för fostran och utbildning Granlund Christina, Verket för fostran och utbildning Gustafsson Björn, Gatusektorn Haapala Tarmo, Vaasan Talotoimi Haglund Marja-Leena, Kasvatus- ja opetusvirasto Hahto Yvonne, Verket för fostran och utbildning Hakala Riitta, Ympäristötoimi Härmä Vesa, Toinen aste Hautamäki Sirpa, Sosiaali- ja terveysvirasto Heinonen Vesa, Pohjanmaan museo Holma Heikki, Vaasan Vesi Holmqvist Lars, Vaasan satama Honkaniemi Aarne, Kiinteistö- ja vihertoimi Horttana Anette, Centralförvaltningen Höykinpuro Arja, Sosiaali- ja terveysvirasto Iitola Anna-Maija, Keskushallinto IlmarinenKari, Katutoimi Isoniemi Kari, Vaasan Talotoimi Jalonen Mauri, Katutoimi Jartamo Juha, Katutoimi Järvilehto Ilona, Kasvatus- ja opetusvirasto Kaasalainen Pekka, Katutoimi Kairi Arja, Sosiaali- ja terveysvirasto Karhunmaa Marita, Toinen aste Karukivi Jouni, Vaasan Vesi Kilpelä Mirja, Kasvatus- ja opetusvirasto Klinkmann Aila, Keskushallinto Kuivamäki Kirsi, Sosiaali- ja terveysvirasto Kurula Alice, Social- och hälsovårdsverket Kuusalo Markku, Kiinteistö- ja vihertoimi Lagus Maaret, Kiinteistö- ja vihertoimi Lähdesmäki Liisa, Sosiaali- ja terveysvirasto Lammi Eino, Vapaa-aikavirasto Lampinen Eeva, Vaasan Ruokapalvelut Lantz Seija, Kasvatus- ja opetusvirasto Lehtinen Ari, Kiinteistö- ja vihertoimi Lemmetti Jaakko, Vaasan Talotoimi Leponen Tuula, Sosiaali- ja terveysvirasto Libäck Per-Håkan, Verket för fostran och utbildning Litmanen Markku, Katutoimi Luokkamäki Hilkka, Sosiaali- ja terveysvirasto Mäkelä Markku, Vapaa-aikavirasto Martin Merja, Kasvatus- ja opetusvirasto Mauriala Hertta, Kasvatus- ja opetusvirasto Munck Marketta, Kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, Sosiaali- ja terveysvirasto Muurimäki Esko, Kiinteistö- ja vihertoimi Muurimäki Markku, Katutoimi Niemikari Sirkka, Ympäristötoimi Nikkinen Seija, Sosiaali- ja terveysvirasto Norrgård Marianne, Verket för fostran och utbildning Nygård Paula, Kasvatus- ja opetusvirasto Nyman Börje, Vaasan Vesi Nyman Helena, Toinen aste Orava Pirjo, Kasvatus- ja opetusvirasto 14

MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2009 Paalanen Jyrki, Kaupunginteatteri Palo Ursula, Kaupunginkirjasto Palonkoski Siiri, Sosiaali- ja terveysvirasto Peltola Kerttu, Sosiaali- ja terveysvirasto Perälä Mirva, Vaasan Siivouspalvelut Pihlajamäki Lassi, Katutoimi Piira Marja-Terttu, Sosiaali- ja terveysvirasto Pulkkinen Helena, Kasvatus- ja opetusvirasto Rajaniemi Pekka, Vaasan Talotoimi Ranta Rauno, Kasvatus- ja opetusvirasto Rantasalo Arja-Liisa, Kasvatus- ja opetusvirasto Rauhala Arja, Sosiaali- ja terveysvirasto Rauhala Seija, Keskushallinto Repo Marketta, Kasvatus- ja opetusvirasto Rönn Marja-Liisa, Sosiaali- ja terveysvirasto Rönnholm Pirjo, Sosiaali- ja terveysvirasto Saari Eija, Sosiaali- ja terveysvirasto Saari Reijo, Vaasan Vesi Saarinen Virpi, Sosiaali- ja terveysvirasto Sand Leif, Kaupunginhallitus Simelius Maarit, Toinen aste Sinimäki Maire, Vasa Matservice Sippola Karita, Kasvatus- ja opetusvirasto Sjöberg Tarja, Keskushallinto Södergård Kalevi, Tekniset palvelut Storås Rainer, Kasvatus- ja opetusvirasto Sylander Helena, Sosiaali- ja terveysvirasto Tamminen Kari, Pohjanmaan pelastuslaitos Tienvieri Taimi, Kasvatus- ja opetusvirasto Toivio Paula, Toinen aste Tuomaala Raija, Kasvatus- ja opetusvirasto Ulmanen Jari, Vaasan satama Välimäki Jorma, Katutoimi Varila Tuija, Sosiaali- ja terveysvirasto Virkkunen Pirkko, Vaasan Talotoimi Weijola Sonja, Social- och hälsovårdsverket Westlin Christina, Miljösektorn Wikberg Päivi, Keskushallinto Yli-Koski Kaija, Toinen aste Rekrytering nyckeln till framtida framgång? Inom social- och hälsovårdssektorn har en speciell arbetsgrupp utsedd av social- och hälsovårdsdirektören arbetat fram en rekryteringsplan och hur rekryteringen i framtiden skall utvecklas för att svara på de framtida behoven i staden. Social- och hälsovårdsnämnden har vid sitt sammanträde 11.11.2009 beslutat godkänna planen som grund för det fortsatta arbetet. Under de kommande fem åren pensioneras det närmare 250 personer från social- och hälsovårdssektorn, varav merparten från vårdarbetet, samtidigt som antalet åldringar ökar. Det här är en ekvation som enligt arbetsgruppen bör beaktas redan nu i planeringen av framtida verksamhet. Enligt arbetsgruppen är tillgången på yrkeskunnig personal nyckeln till framgång. Arbetsgruppens förslag Rekryteringsarbetsgruppens uppgift var att ge förslag på hur vi kan möta de kommande utmaningarna och arbetsgruppen har kommit med ett program i åtta punkter med vilket man dels kan påverka rekryteringen men också se kritiskt på nuvarande strukturer och hur dessa kan moderniseras, utan att för den skull skrota gamla välbeprövade metoder. Arbetsgruppen föreslår att alla enheters rekrytering inom socialoch hälsovårdsektorn sammanförs under en rekryteringsenhet. Rekryteringsenhetens adress kommer att vara i centrum av Vasa. Närmare adress finns inte i skrivande stund. Det här betyder ingalunda att vikarie- eller poolpersonalens rekrytering och placeringsuppdrag automatiskt flyttas från huvudhälsostationen. Frågan kommer ännu att diskuteras med berörda parter. Arbetsgruppen har även ansett att handledningen av studerande skall ingå i enheten för rekrytering. Detta för att om möjligt kunna uppnå synergieffekter vid t.ex. anskaffning av vikarier till jul- och sommarsemestrar. Arbetsgruppen har också diskuterat möjliga alternativ till hur elevhandledningen i framtiden skall ordnas. Likaledes har gruppen diskuterat utmaningarna med de utländska studerandena inom socialoch hälsovårdssektorn. För ändamålet kommer en mindre arbetsgrupp att konkretisera rekryteringsarbetsgruppens tankar. Administrativt kommer den nya enheten att underlyda förvaltningsserviceenheten inom socialoch hälsovårdssektorn. Arbetsgruppen har även föreslagit att det för rekryteringsenheten anställs en egen dragare. Gruppen har också förslagit att personalbyråns chefstjänst vid social- och hälsovårdsverket lediganslås att sökas under 2010. Denna helhet tillsammans med den tidigare personalbyrån skall kunna svara på de utmaningar vi står inför, taggade att ta sig an sitt nya uppdrag. Redan i vinter påbörjas arbetet med att utarbeta en marknadsföringsplan för rekrytering, naturligtvis i samarbete med stadens övriga enheter. Marknadsföringsplanen skall bland annat innehålla i vilka tillställningar enheterna skall synas och hurudant marknadsföringsmaterial skall produceras mm. Arbetsgruppen går även ett steg längre och önskar, att så snart den egna rekryteringsenheten är i gång kunna inleda diskussioner om gränsöverskridande samarbete mellan andra förvaltningsgrenar inom staden för att på sikt bygga upp en för staden gemensam rekryteringsenhet. Jag vill som ordförande för arbetsgruppen även lyfta fram Vasa stad som en god arbetsgivare. En god image och välfungerande arbetsgemenskap talar sitt tydliga språk för att söka sig i jobb till den tvåspråkiga staden, där vår uppgift är att oberoende jobbets art producera god service för kommuninvånarna. TEXT: MIKAEL GÄDDA, förvaltningsdirektör social- och hälsovårdsverket 15

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2010 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on tarjolla niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät 11.1.2010 AVOIMET OVET- viikolla 2! Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Osaan ryhmistä ennakkoilmoittautuminen; ohjeet ryhmätiedoissa. KYSY LIIKUNTALUURISTA LISÄTIETOJA: Susanna Porkkala, terveysliikuntakoordinaattori Vapaa-aikavirasto, Vaasanpuistikko 20 B, puh 325 3680, email: susanna.porkkala@vaasa.fi VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISETU VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Todistamalla ohjaajalle henkilökuntakortilla työsuhteensa ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ryhmässä lunastaa maksuttoman osallistumisen Vireä Vaasa- ryhmiin. Kaikille osallistujille maksulliset ryhmät ovat esiteltynä liikuntaosaston terveysliikuntatarjottimessa. TERVETULOA LIIKKUMAAN! Tutustu myös! www.vaasa.fi/liikunta VIREÄ VAASA - TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT KEVÄT 2009 VKOT 2-18 (Seur. terveysliikuntaryhmiin Vaasan kaup. työntekijöillä maksuton osallistumisetu) 1. LETKEÄT LEIDIT alk. 11.1. Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ohj: Niina Kumpulainen ma: klo 15.30-16.30 Letkeissä Leideissä, aikuisten naisten liikuntaryhmässä, voit kokeilla erilaisia terveysliikuntalajeja mukavassa porukassa. Sopii myös vastaalkajille. 2. VENYTTELYJUMPPA alk. 11.1. Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ohj: Irina Salonen ma: klo 16.45-17.45 Kevyen alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen venytellään lihaksia kiireettömästi unohtamatta vartalon syvien lihasten harjoituksia. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille, niin miehille kuin naisille! 3. RYTMIJUMPPA alk. 11.1. Lyseon peilisali, Kirkkopuistikko 27 ohj: Susanna Porkkala ma: klo 17-18 Rytmijumpassa lämmittelyosuus koostuu erilaisista musiikkityyleistä, helpoista askeleista ja tanssiliikunnan saloihin tutustumisesta, tunnin loppuun lyhyt lihaskunto osio ja venyttely. Tunti sopii kaikille jotka haluavat tutustua tanssiin liikuntamuotona. Hiki pintaan hienosti heiluen! Oma jumppa-alusta mukaan. 4. TULES KUNTOON- KUNTOSALIRYHMÄT alk 11.1. Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj. Juha Suojanen I ma: klo 16.15-17.15 ohj. Sari Krooks II ke: klo 17.30-18.30 Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä ja oikeita suoritustekniikoita ohjaajan neuvomana. Jumpan alkuun ohjattu alkulämmittely ja lopuksi rentouttavat venyttelyt. Sopii kuntosaliharjoittelua aloitteleville. 5. NAISTEN KUNTOLENTO- PALLO alk 12.1. Vöyrinkaupungin koulu, ns. V-kiinteistö, Vuorikatu 11 ti: klo 16.30-18 Omatoiminen naisten kuntolentisporukka, johon otetaan mukaan aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Lisätiedot p. 325 3680. 6. KUNTOKIMPPA alk. 12.1 Stainerkoulu, Kauppapuistikko 22 ohj: Nina Kumpulainen ti: klo 18-19 Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen kohtuukuormitteisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tuki- ja liikuntaelimistöä. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Soveltuu vasta-alkajille. Oma jumppa-alusta mukaan. 7. FYSIOBALANCE alk. 12.1. Stainerkoulu, Kauppapuistikko 22 ohj: Nina Kumpulainen ti: klo 19-20 Fysiobalance-tunnilla tehdään erilaisia kehon tuntemusta ja hallintaa parantavia sekä liikkuvuutta lisääviä harjoituksia. Notkeuden ja ryhdikkyyden ohella myös lihaskunto paranee. Liikkeet ovat helppoja ja ne tehdään kiireettömästi, kehoa kuunnellen. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille, niin miehille kuin naisille! Oma jumppa-alusta mukaan 8. LOUNASTUNTIJUMPPA alk. 13.1. Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj: Susanna Porkkala ke: klo 11.15-12 Kaikenkuntoisille niin miehille kuin naisille suunnattu lihaskunto- ja venyttelyjumppa, joka kehittää yleiskestävyyttä, lihasvoimaa ja koordinaatiota. 9. VENYTTELY-RENTOUTUS alk. 13.1. Keskuskoulun yläsali, Raastuvankatu 39-43 ohj: Sari Krooks ke: klo 15.15-16 Paikat vetreiksi pitkillä venytyksillä. Liikkuvuusharjoitteita ja rentoutumista koko keholle. 10. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI alk. 13.1. Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj: Sari Krooks ke: klo 16.15-17.15 Huumorilla höystettyä miesten lihaskuntotreeniä, jossa ei unohdeta yleiskestävyysharjoituksia ja venyttelyitä. ROMURALLI on miehille, jotka haluavat treenata porukassa reippaan ohjaajan vetämänä. 11. KUNTOPIIRI alk. 13.1. Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ohj. Marja Berg ke: klo 17.45-18.45 Koko keholle liikettä! Hauskaa yleiskestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä ja haluat liikkua ryhmässä omaan tahtiin. 12. NAISTEN SÄHLY alk. 13.1. Urheilukeskus, Ruutikellarintie ke: klo 18.30-19.30 UUSI RYHMÄ! Naisten avoin ja omatoiminen sählyporukka. Omat välineet mukaan! Vuoro toteutuu, jos ilmoittautuneita n. 10-12 henkilöä. Ryhmä suunnattu leppoisalla kuntoilumeiningillä pelaaville naisille. Ilmoittautuminen susanna.porkkala@vaasa.fi tai p 325 3680. 13. GYMSTICK-JUMPPA alk. 14.1. Keskuskoulun yläsali, Raastuvankatu 39-43 ohj: Laura Santahuhta to: klo 18-19 Gymstick-jumpassa yhdistyvät hauskasti keppi- ja kuminauhajumpan liikkeet. Tunnilla parannat tehokkaasti peruskestävyyttä, lihaskuntoa ja kehon hallintaa. Ryhmä soveltuu erinomaisesti niin miehille kuin naisille, vähän liikkuneille kuin edistyneemmillekin. Ryhmäläinen saa valita oman kuntonsa mukaisen 16

MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2009 gymstickin käyttöönsä. Ilmoittautuminen alk. 5.1 p. 325 3680/ susanna.porkkala@vaasa.fi. Paikat, n 30 kpl, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Voit tulla myös mukaan, jos sinulla on oma gymstick! OMA JUMPPA-ALUSTA MUKAAN!! 14. KUNTOKIMPPA alk. 14.1. Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 ohj: Laura Santahuhta to: klo 20.30-21.30 Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen turvallisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tukija liikuntaelimistöä. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille. Oma jumppa-alusta mukaan. 15. MIESTEN SÄHLY alk. 14.1. Urheilukeskus, Ruutikellarintie to: klo 20-21 Herrasmiestyylillä sählyä! Omat välineet mukaan. Ryhmä toimii omatoimisesti. Ilmoittautuminen susanna.porkkala@vaasa.fi, p. 325 3680. ROMURALLIA MIEHILLE Romuralli on vähän tai satunnaisesti liikuntaa harrastaville kaikenikäisille miehille tarkoitettu liikuntapaketti. Mukaan ovat tervetulleita kaikki miehet; sohvien sankarit samoin kuin vasta-alkajatkin. Jos tunnistat itsestäsi näitä piirteitä, tule mukaan liikkumaan hyvällä huumorimielellä! Tiedustelut Susanna Porkkala p 325 3680. Lähde rohkeasti mukaan! Osa ryhmistä on suunnattu niin miehille kuin naisille. Romuralli-vuoroja ovat: Venyttelyjumppa, Tervis-Sali ma: klo 16.45-17.45 Lounastuntijumppa, Tevin kuntosali ke: klo 11.15-12 Romuralli-kuntosali, Tevin kuntosali ke: klo 16.15-17.15 Kuntopiiri, Tervis-sali ke: klo 17.45-18.45 Gymstick-jumppa, Keskuskoulun yläsali to: klo 18-19 Romuralli sähly, Urheilukeskus to: klo 20-21 KAIKILLE MAKSULLISET TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla ohjeitten mukaan. Nämä kurssit sisältävät kurssimaksun kaikille osallistujille. Kurssimaksu laskutetaan automaattisesti ilmoittautumisten mukaan. Jos estyt osallistumasta, niin peru paikkasi pikimmiten puh. 325 3680. 1. FYSIOKIMPPAJUMPPA alk 13.1. Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo 19.00-20.00 ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa turvallista selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. SITOVA ilmoittautuminen alkaen 5.1. puh 325 3680/ susanna.porkkala@vaasa.fi. Kurssimaksu 40,20 euroa/ kausi. 2. SPINNING JA JUMPPA 14.1.-29.4. (Paitsi 1.4) Wasa Sport`s Club, Wolffintie to: klo 16.15-17.15 Tunti koostuu spinningistä ja lihaskunto-osuudesta. Ilmoittautuminen alk. 5.1. puh 325 3680 / susanna.porkkala@vaasa.fi. Paikat on tarkoitettu Vaasan kaupungin työntekijöille. Ryhmään otetaan n. 40. Kurssimaksu 40,20 euroa/ kausi oikeuttaa vain tähän Sport Clubin tuntiin. 3. KICKSTART alk. 13.1. Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö, Myllykatu 2 Ohj. Sari Krooks ke: klo 19-20 Tule mukaan kokeilemaan terveysliikuntalajeja! Kurssilla pääset tutustumaan mm. erilaisiin palloilulajeihin, vesiliikunnan ja kuntojumpan eri muotoihin, sauvakävelyyn, keilailuun jne. Kurssi on suunnattu henkilöille, jotka eivät ole löytäneet liikuntalajiaan ja kaipaavat kannustusta liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen. Sopii kaiken kokoisille, kaiken ikäisille ja kaiken näköisille, sekä vasta-aloittelijoille! Myös "äijille". Kurssille otetaan 20 osallistujaa. Kurssimaksu 40,20 euroa/ kausi. Ilmoittautuminen 5.1. puh. 325 3680/ susanna.porkkala@vaasa.fi. Valitettavasti joudumme toistaiseksi lakkauttamaan Virtaa Vedestä vesijumppakurssin tilan puutteen vuoksi. Vaasan uimahallilta löydät paljon vaihtoehtoja vesiliikuntaan. Muun muassa syvänveden vesijumpat pidetään 25 m altaassa jossa vesi on n. 29,5 asteista, uimahallissa pääset myös kolmesti viikossa virkistymään jo ennen työpäivää. Uimahallimaksu Vaasan kaupungin työntekijälle on 3,50 euroa/kerta ja 10 kerran ranneke 31,50 euroa, jolla voit käydä kuntosalilla, vesijuoksemassa, uimassa ja vesijumpissa. Vesijumpat ja kuntosaliryhmät (sisältyvät uintimaksuun) 2.1.2010 alkaen MAANANTAI 09.00-09.55 kuntosalissa ohjaaja paikalla, kuntosali 11.15-11.45 vesijumppa, 50 m allas 14.15-15.00 ohjattu venyttely, kuntosali 15.30-16.00 vesijumppa, 50 m allas 16.45-17.15 syvänveden vesijumppa, 25 m allas 18.00-18.40 uinnin tekniikkakliniikka, saat opastusta uintitekniikkaasi, 50 m allas/rata 1B 19.00-19.40 vesijumppa, 50 m allas TIISTAI 08.30-09.00 vesijumppa, 50 m allas 09.15-10.00 kuntosalissa ohjaaja paikalla, kuntosali 11.15-11.45 vesijumppa, 50 m allas 16.45-17.15 syvänveden vesijumppa, 25 m allas 18.00-18.40, kuntosalissa ohjaaja paikalla, kuntosali 19.00-19.30 syvänveden vesijumppa, 25 m allas KESKIVIIKKO 06.45-07.15 syvänveden vesijumppa, 25 m allas 11.15-11.45 vesijumppa, 50 m allas 16.45-17.30 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton merkkisuoritusten vastaanotto, allastilat 18.00-18.30 syvänveden tehojumppa (osa jumpasta ilman vöitä), 25 m allas 19.00-19.40 vesijumppa, 50 m allas TORSTAI 11.15-11.45 syvänveden vesijumppa, 25 m allas 16.30-17.00 syvänveden vesijumppa, 25 m allas PERJANTAI 06.45-07.15 syvänveden vesijumppa, 25 m allas 11.15-11.45 vesijumppa, 50 m allas LAUANTAI 13.15-13.45 vesijumppa, 50 m allas SUNNUNTAI 11.30-12.00 syvänveden vesijumppa, 25m allas 13.15-13.45 syvänveden vesijumppa, 25m allas 17

6/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Viheralueyksikön työntekijät saivat kiitosta työstään Vaasan kaupungin asukasyhdistys VKA ry yllätti Vaasan viheralueyksikön iloisesti palkitsemalla heidät hyvin tehdystä työstä kunniakirjalla ja ruusulla. Puhe Vaasan kaupungin viheryksikön työyhteisölle: Otimme esiin hallituksemme kokouksessa 3.11.2009 yhdistyksemme sääntöjen kohdan, jossa todetaan yhtenä toimintamme tarkoituksena olevan ansiokkaan työn palkitseminen kaupungissamme. Kauneutta, turvallisuutta, virikkeisyyttä korostavia suorituksia tai tekoja, kuten ansiokkaita kaupunkikuvaa parantavia kaava- tai rakennussuunnitelmia ja toteutuksia sekä hyvää kaupunkiympäristöä ja yksittäisten kiinteistöjen hoitoa, ylläpitoa ja muuta huomionarvoista voimme sääntöjemme mukaan palkita. Ts. ilmoittaa, että yhdistyksemme arvostaa tällaista työtä. Ensimmäisenä pyysi puheenvuoron Aatto Wuorenlinna. Hänen ehdotuksensa palkita kaupunkimme upeiden kukkaistutusten tekijät sai suorastaan hämmästyttävän spontaanin ja iloisen kannatuksen. Olemme kaikki todellakin huomanneet taas tänäkin kesänä, miten paljon on nähty vaivaa sen eteen, että kotikaupunkimme keskusta-alueet, pitkät ranta-alueet ja myös muissa kaupunginosissa olevat viheralueet on saatettu uutteralla työllä elinvoimaisiksi ja kauniiksi, edustuskelpoisiksi kenen tahansa ihailla. Viime kesänä kaupunkia kaunistivat upeat kukkatornit. Kuva: Marjo Lammi. Kunniamaininnan osoite tuli nopeasti selväksi, ehdotuksia myös yksittäisiksi nimiksi löytyi helposti. Perehdyttyämme laajemmin kaupungin viheralueyksikön toimenkuvaan ja työnjakoon päädyimme yksittäisten työntekijöiden sijaan antamaan kunniamaininnan koko työyhteisölle. Soitettuani viheralueyksikön päällikölle Timo Jousmäelle vakuutuin hänen sanoistaan, että heillä on tosissaan TIIMI, jossa on mitä ilmeisimmin myös hyvään työyhteisöön kuuluva mainio henki ja huumori. Haluamme tänään 26.11.2009 onnitella Vaasan kaupungin viheralueyksikön työyhteisöä kunniakirjan ja ruusun kera. Kunniakirjan teksti: KUNNIA- MAININTA: Tunnustus myönnetään Vaasan kaupungin viheralueyksikön työyhteisölle pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta työstä elinvoimaisen ja kauniin, kaikille iloa ja hyvää oloa tuovien kukkaistutusten ja viheralueiden suunnittelusta, rakennuttamisesta ja tarmokkaasta kunnossapidosta. Paljon Onnea Vaasan kaupungin asukasyhdistys VKA ry. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf. Hallituksen puolesta Aimo Nyberg Toivotamme kaikille lukijoillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Vi önskar alla våra läsare God och Fridfull Jul och Gott Nytt År! 18

MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2009 Vuoden 2010 TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemuksien oltava 21.1.-10 perillä henkilöstöpalveluissa. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida! Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, jota saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Vuoden 2009 toiminnasta yhdyshenkilön on toimitettava raportit 28.2.2010 mennessä. Lisätietoja: työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh. 1121 ja Eija Paananen puh. 1101. TYKY-RYHMÄ Vuoden 2009 työpaikaksi on valittu VAASAN PÄIHDEKUNTOUTUSYHTEISÖ Kunniamaininnan saivat Vihertoimi ja Vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosasto. Kilpaan osallistui 17 työpaikkaa. Voittaneet työpaikat esittelemme Merituulessa ensi vuonna. Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 5 Följande tidning utkommer vecka 5 Viimeinen aineistonjättöpäivä 18.1. Sista inlämningsdagen för materialet är 18.1. KIITOKSET Kiitos! Haluan kiittää teitä kaikkia lämpimästi jäädessäni eläkkeelle. Teitte juhlastani ikimuistoisen. Päätoimittaja/Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout: Salli Hietikko 30. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress: MERITUULI, PL 3, 65101, VAASA Puh./tel. 325 1110, merituuli@vaasa.fi Maire Hautakoski Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Ett varmt tack till er alla som kom ihåg mig vid min pensionering. Kristina Paukku Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Fridfull Jul och ett Framgångsrikt Nytt År! Yhteistyöstä kiittäen Tack för samarbetet HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TAMMIKUUSSA: Esimiesinfo (kaikille Vaasan kaupungin esimiehille) Ajankohtaisia henkilöstöasioita esimiehille - keskiviikkona 27.1.2010 klo 13 16 - paikka ilmoitetaan myöhemmin - aiheina mm. e-työpöytä, varhaisen puuttumisen ja uudelleensijoittamisen ohjeet Ilmoittautumiset Koulutusohjelman kautta tai tuija.kaski-kuula@vaasa.fi Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto/nuoriso-osasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hudd Eva, tekninen toimi Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi 19